3. Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet
vihreässä taloudessa
• Ruokajärjestelmän ulkoisen energian riippuvuutta tulee
olennaisesti pienentää energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvaa
energiaa lisäämällä sekä suljetun kierron ratkaisuin.
• Runsaat vesivarat tulee hyödyntää innovatiivisesti globaaleilla
ruokamarkkinoilla.
• Alueellisten luonnonvara- ja tuotantostrategioiden sekä
yritysverkkoihin perustuva liiketoiminta yhdistettynä
älykkään teknologian käyttöönottoon tarjoaa mahdollisuuden
ruokastrategian tavoitteeksi asettaman viennin arvon
kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä.
4.5.2013
4. Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet
vihreässä taloudessa jatk.
• Kestävään ruokatalouteen liittyvän tietoisuuden ja yksilöllistä
hyvinvointia tukevan arvoketjun integrointi osaksi
hyvinvointipolitiikkaa mahdollistaa ruokastrategian asettaman 4
% vuosittaisen elintarviketuotannon arvonlisäyksen sekä kansallisilla
että globaaleilla markkinoilla.
• Liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia tarjoutuu materiaaleja
tuotteistaville ja suunnitteluyrityksille erityisesti
kansainvälisellä tasolla:
• suljettuihin kiertoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon,
• vesivarojen hyödyntämiseen ja vesirikkaiden tuotteiden
kaupallistamiseen, ja
• alueellisten yritysverkostojen uusintamiseen ja hyödyntämiseen
palveluinnovaatioiden kehityksessä sekä
• yksilöllisten ja terveysvaikutteisten tuotebrändien kehittämiseen.
4.5.2013
8. 4.5.2013 8
Panosteollisuus
ja -kauppa
Rehuntuotanto
Rehuteollisuus
ja -kauppa
Maitotila
Meijeri
Tukku- ja
vähittäiskauppa
Kuluttaja
ENERGIA
vesi
ONGELMAJÄTE
KIINTEÄ
JÄTE
JÄTEVESI
&
RAVINTE
ET
MAISEMA
SIDOSRYHMÄT
viranomaiset
lähiympäristö
julkinen sana
luontoaktivistit
asiakkaat
tuotevastuut
KULJETUKSET
TUOTTEIDEN
YMPÄRISTÖ
VAIKUTUKSET
”PELLOLTA
PÖYTÄÄN”
BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN
YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu
Kuva: Pasi Voutilainen
Elinkaaren
systeemirajat ?
17. Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukäyttöön
toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain
Ketju kg CO2 eq/€
Lihatuotteet 2.7
Maitotuotteet 2.4
Viljatuotteet 1.8
Muut tuotteet 1.5
Kasvistuotteet 1.5
Kalatuotteet 1.0
Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0
Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6
Hedelmä- ja marjatuotteet 0.9
Alkoholijuomat 0.9
alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8
alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö 2.0
kaikki ETK tuotteet keskimäärin 1.3
Nautaeläinten tuotanto 4.2
Sikojen tuotanto 3.3
Maidon tuotanto 2.7
Siipikarjan tuotanto 2.1
Kananmunien tuotanto 6.3
Muu kotieläintuotanto 11.1
Koko sektorin
Ympäristö-
vaikutusarvio
19. 4.5.2013 19
0 1 2 3 4
g PO4- ekv.
Raaka-
aineiden
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Lihamakaronilaatikko, koti
N-rehevöittävä
P-rehevöittävä
NH3 to air
NOx to air
Rehevöittävästä vaikutuksesta yli
90 % aiheutuu alkutuotannosta
Ilmastovaikutuksista kasvi-
ja eläinraaka-aineyhdistelmissä
yli 70 % aiheutuu alkutuotannosta
0 1 2 3 4
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden
alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Lihamakaronilaatikko, koti
CO2
CH4
N2O
Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys
Ilmastomuutosvaikutuksissa
metaanilla ja dityppioksidilla
on hiilidioksidin ohella paljon
merkitystä. Metaani- ja
dityppioksiduulipäästöjen hallinta
on hyvin haastavaa.
20. 4.5.2013 20
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Kasviskiusaus, koti
CO2
CH4
N2O
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Härkäpapupihvit (veget.), koti
CO2
CH4
N2O
Kasvisaterioissa eri
tuotantovaiheiden
Hiilijalanjälkien erot
tasaantuvat.
Vegetaristiruuissa
metaani häviää
melkein kokonaan..
Valmisruoissa teollisuuden
osuus kasvaa ja
kotitalouksien pienenee.
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Kasviskiusaus, valmisruoka
CO2
CH4
N2O
23. • Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemin eli
maankäytön merkityksen tunteminen ympäristö
rasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – tässä on
ongelmia!
• Politiikka muutoksessa (CAP)
• Talous, epäselvyys ja väärinymmärrys omavaraisuuden ja
tuotannon määrän ja arvon arvioinnin välillä
• Kulttuuri – vienti - vesi?
• Teknologia – tehokkuus ? – eläinten hyvinvointi? -
resurssien systemaattisen tarkka hyödyntäminen – näissä
on erilaisia ongelmia!
• Yhteiskunnan odotukset monessa suhteessa
murrosvaiheessa!
Naudan hiilijalanjäljen arvioinnin
yhteiskuntakonteksti
25. Potentiaalinen avainala
• Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto saatava irti
vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden
ekotehokkaaseen käyttöön 2) kompensaatio märehtijöiden
ilmastopäästöille löydyttävä
• Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua
korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja
erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan
tuotannossa
• Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonais-
taloudellisesti suunniteltu maidon-lihantuotannon
järjestelmä
Mahdollinen vientiala – pitkälle jalostetut tuotteet
26. • Teknisistä kuormituksen vähentämiseen
keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä –
ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään –
• Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta
hiilinieluksi
• ohessa: yleinen ympäristöhyöty
• Vesiensuojelu
• Eroosion välttäminen
• Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen
• CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä
• Tuo mukanaan biodiversiteettietuja
http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg
Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus
