Aula 8º ano - Saúde mental e drogas

Aula 8º ano - Saúde mental e drogas
Saúde mental e drogas
““MMeennss ssaannaa iinn ccoorrppoorree ssaannoo..”” ““MMeennttee ssãã,, ccoorrppoo ssããoo..”” ((ffaammoossaa cciittaaççããoo llaattiinnaa,, ddeerriivvaaddaa ddaa SSááttiirraa XX ddoo ppooeettaa rroommaannoo JJuuvveennaall))
Funcionamento nnoorrmmaall ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo
SSiinnaappsseess nnoorrmmaaiiss
SSiinnaappsseess nnoorrmmaaiiss
SSaaúúddee ee bbeemm--eessttaarr ddoo ccoorrppoo  SSaaúúddee nnããoo éé aa aauussêênncciiaa ddee ddooeennççaass  SSaaúúddee éé uumm eessttaaddoo ddee ccoommpplleettoo bbeemm--eessttaarr ffííssiiccoo,, mmeennttaall ee ssoocciiaall,, ee nnããoo aappeennaass aa aauussêênncciiaa ddee ddooeennççaass  UUmm oorrggaanniissmmoo ssaauuddáávveell éé aaqquueellee eemm qquuee aass ddeeffeessaass eessttããoo ffuunncciioonnaannddoo bbeemm,, pprreevveenniinnddoo ddooeennççaass,, oo mmeettaabboolliissmmoo ((ccoonnjjuunnttoo ddee rreeaaççõõeess qquuíímmiiccaass qquuee ooccoorrrreemm nnaass ccéélluullaass)) eessttáá ffuunncciioonnaannddoo aaddeeqquuaaddaammeennttee,, ee nnoo qquuaall hháá pprroodduuççããoo ddee ssuubbssttâânncciiaass ee hhoorrmmôônniiooss qquuee pprroommoovveemm oo bboomm ffuunncciioonnaammeennttoo ddaass ffuunnççõõeess ccoorrppoorraaiiss ee oo bbeemm--eessttaarr ddoo oorrggaanniissmmoo..
SSaaúúddee ee bbeemm--eessttaarr ddoo ccoorrppoo  OO qquuee ffaazz vvooccêê ssee sseennttiirr bbeemm??  PPoorr qquuee oo aammoorr ee aass aattiivviiddaaddeess ffííssiiccaass ggeerraamm sseennssaaççããoo ddee bbeemm--eessttaarr mmeennttaall ee ffííssiiccaa??
AA qquuíímmiiccaa ddoo aammoorr ee oo bbeemm--eessttaarr  AAmmaarr,, rreeaallmmeennttee,, ffaazz bbeemm àà ssaaúúddee  QQuuaannddoo aallgguuéémm ssee aappaaiixxoonnaa rreeggiissttrraa--ssee mmaaiioorr pprroodduuççããoo ddee ddooppaammiinnaa,, rreessppoonnssáávveell ppeelloo eessttaaddoo ddee eeuuffoorriiaa,, aaddrreennaalliinnaa,, rreessppoonnssáávveell ppeellaa eexxcciittaaççããoo,, aa eennddoorrffiinnaa,, ppeellaa sseennssaaççããoo ddee ffeelliicciiddaaddee ee bbeemm eessttaarr ee,, ffiinnaallmmeennttee,, eelleevvaa aa tteessttoosstteerroonnaa ((oouu oo eessttrrooggêênniioo)) qquuee ccoonnttrriibbuuii ppaarraa oo mmaaiioorr aappeettiittee sseexxuuaall  AAlléémm ddiissssoo,, ssããoo lliibbeerrttaaddooss ssuubbssttâânncciiaass qquuíímmiiccaass,, ooss ffeerroommôônniiooss,, qquuee eexxeerrcceemm aattrraaççããoo oollffaattiivvaa eemm aanniimmaaiiss ddaa mmeessmmaa eessppéécciiee.. PPoorr oouuttrroo llaaddoo,, ddiimmiinnuuii bbaassttaannttee oo nníívveell ddee sseerroottoonniinnaa,, ffaazzeennddoo ccoomm qquuee oo eessttaaddoo ““eessttaarr aappaaiixxoonnaaddoo”” ssee aasssseemmeellhhee aaoo eessttaaddoo rreeggiissttrraaddoo dduurraannttee oouuttrraass ddooeennççaass ppssííqquuiiccaass..  PPoorr iissssoo,, mmuuiittooss aappaaiixxoonnaaddooss ssee ccoommppoorrttaamm mmaaiiss iimmppuullssiivvaammeennttee,, sseemm iinniibbiiççããoo,, ccoommoo ssee eessttiivveesssseemm ffoorraa ddoo sseeuu ccoonnttrroolloo rraacciioonnaall.. AAppóóss aallgguunnss mmeesseess,, oo ccoorrppoo ssee aaccoossttuummaa aass eessttaass eelleevvaaddaass ddoosseess ((sseegguunnddoo aa OOMMSS dduurraa nnoo mmááxxiimmoo 2244 aa 3366 mmeesseess)) ee ddiimmiinnuuii ggrraadduuaallmmeennttee aa ““iinnttooxxiiccaaççããoo”” ddoo ccéérreebbrroo..
Dopamina
AA qquuíímmiiccaa ddoo aammoorr:: aa ooxxiittoocciinnaa  AAlléémm ddeessssaass ssuubbssttâânncciiaass,, eessttuuddooss rreeaalliizzaaddooss aa ppaarrttiirr ddaa ddééccaaddaa ddee 11999900 ttêêmm aappoonnttaaddoo oouuttrraa ssuubbssttâânncciiaa iimmppoorrttaannttee nnaa qquuíímmiiccaa ddoo aammoorr:: aa ooxxiittoocciinnaa oouu oocciittoocciinnaa..  EEssssaa ssuubbssttâânncciiaa ggaannhhoouu ffaammaa sseennddoo cchhaammaaddaa ddee oo hhoorrmmôônniioo ddoo ““aammoorr””,, ddoo ““ccaarriinnhhoo”” oouu ddaa ““uunniiããoo””..  HHáá mmaaiiss ddee uumm ssééccuulloo qquuee ssee ssaabbee qquuee aa ooxxiittoocciinnaa aajjuuddaa nnaass ccoonnttrraaççõõeess dduurraannttee oo ppaarrttoo ee aauuxxiilliiaa nnaa llaaccttaaççããoo ((pprroodduuççããoo ddee lleeiittee))..  EExxppeerriimmeennttoo rreeaalliizzaaddooss nnooss aannooss 9900 mmoossttrraarraamm qquuee oo hhoorrmmôônniioo eerraa ffuunnddaammeennttaall ppaarraa ffaazzeerr aarrggaannaazzeess--ddoo--ccaammppoo,, ccoonnhheecciiddooss ppoorr sseeuu ccoommppoorrttaammeennttoo mmoonnooggââmmiiccoo,, eessccoollhheerreemm uumm ppaarrcceeiirroo vviittaallíícciioo.. EEssttuuddooss ppoosstteerriioorreess ddeemmoonnssttrraarraamm qquuee aa ssuubbssttâânncciiaa qquuíímmiiccaa ccoonnttrriibbuuii ppaarraa aa ccoonnffiiaannççaa ee ppaarraa aass iinntteerraaççõõeess ssoocciiaaiiss ddee vváárriiooss aanniimmaaiiss,, iinncclluuiinnddoo hhuummaannooss..
AA qquuíímmiiccaa ddoo aammoorr:: aa ooxxiittoocciinnaa Arganazes-do-campo Molécula de oxitocina
AA qquuíímmiiccaa ddoo aammoorr:: aa ooxxiittoocciinnaa  AA oocciittoocciinnaa oouu ooxxiittoocciinnaa éé uumm hhoorrmmôônniioo pprroodduuzziiddoo ppeelloo hhiippoottáállaammoo ee aarrmmaazzeennaaddoo((aa)) nnaa NNeeuurroo--hhiippóóffiissee ppoosstteerriioorr ((NNeeuurroohhiippóóffiissee))  TTeemm ccoommoo ffuunnççõõeess pprroommoovveerr aass ccoonnttrraaççõõeess mmuussccuullaarreess uutteerriinnaass ee rreedduuzziirr oo ssaannggrraammeennttoo dduurraannttee oo ppaarrttoo,, ppaarraa eessttiimmuullaarr aa lliibbeerraaççããoo ddoo lleeiittee mmaatteerrnnoo,, ppaarraa ddeesseennvvoollvveerr aappeeggoo ee eemmppaattiiaa eennttrree ppeessssooaass,, ppaarraa pprroodduuzziirr ppaarrttee ddoo pprraazzeerr ddoo oorrggaassmmoo,, mmaass qquuee ttaammbbéémm pprroodduuzz mmeeddoo ddoo ddeessccoonnhheecciiddoo  UUmm nnúúmmeerroo ccoonnssiiddeerráávveell ddee ppeessqquuiissaass ssuuggeerree qquuee aa ooxxiittoocciinnaa –– ee uummaa mmoollééccuullaa rreellaacciioonnaaddaa aa eellaa,, cchhaammaaddaa ddee vvaassoopprreessssiinnaa –– pprroommoovvee vváárriiooss ttiippooss ddee ccoommppoorrttaammeennttoo ssoocciiaall
AA qquuíímmiiccaa ddoo aammoorr
AA qquuíímmiiccaa ddoo aammoorr aaoo lloonnggoo ddoo tteemmppoo
Atividades ffííssiiccaass,, ssaaúúddee ee bbeemm--eessttaarr ddoo ccoorrppoo
SSaaúúddee mmeennttaall  Dee aaccoorrddoo ccoomm aa OOrrggaanniizzaaççããoo MMuunnddiiaall ddee SSaaúúddee ((OOMMSS)),, aa ssaaúúddee mmeennttaall éé uumm eessttaaddoo ddee bbeemm--eessttaarr nnoo qquuaall aass ppeessssooaass rreeaalliizzaamm ssuuaass ccaappaacciiddaaddeess,, lliiddaamm ccoomm eessttrreessssee nnoorrmmaall ddaa vviiddaa,, ttrraabbaallhhaamm ddee ffoorrmmaa pprroodduuttiivvaa ee ccoonnttrriibbuueemm ppaarraa aa ccoommuunniiddaaddee eemm qquuee vviivveemm..  AA ssaaúúddee mmeennttaall ppooddee sseerr aaffeettaaddaa ppoorr ddiivveerrssooss ddiissttúúrrbbiiooss::  Deepprreessssããoo  AAnnoorreexxiiaa ee bbuulliimmiiaa  Deessoorrddeennss ddee aannssiieeddaaddee  Diisslleexxiiaa ee ttrraannssttoorrnnoo ddee ddééffiicciitt ddee aatteennççããoo ccoomm hhiippeerraattiivviiddaaddee ((TTDAAHH))  Dooeennççaa ddee AAllzzhheeiimmeerr  MMaall ddee PPaarrkkiinnssoonn
Deepprreessssããoo  ÉÉ ccaarraacctteerriizzaaddaa ppeellaa ttrriisstteezzaa ccoonnssttaannttee;; sseennttiimmeennttoo ddee ffaallttaa ddee eessppeerraannççaa;; ffaallttaa ddee iinntteerreessssee eemm aattiivviiddaaddeess ccoommoo eessppoorrtteess,, ssaaiirr ccoomm ooss aammiiggooss oouu oouuvviirr mmúússiiccaa,, eettcc..
AAnnoorreexxiiaa ee bbuulliimmiiaa  AAnnoorreexxiiaa éé aa rreedduuççããoo ddrraammááttiiccaa nnaa qquuaannttiiddaaddee ddee aalliimmeennttooss iinnggeerriiddooss..  BBuulliimmiiaa éé ddeeffiinniiddaa ppeellaa iinnggeessttããoo ccoommppuullssiivvaa ddee ccoommiiddaa sseegguuiiddaa ppoorr iinndduuççããoo ddee vvôômmiittoo oouu iinnggeessttããoo ddee llaaxxaanntteess..  AAmmbbaass ssããoo ccaarraacctteerriizzaaddaass ppoorr uummaa pprreeooccuuppaaççããoo eexxcceessssiivvaa ccoomm oo ccoorrppoo ee aa iimmaaggeemm..
Deessoorrddeennss ddee aannssiieeddaaddee  SSiinnttoommaass ccoommuunnss ssããoo:: mmeeddoo ee aannssiieeddaaddee ccoonnssttaanntteess oouu eexxcceessssiivvooss qquuee iinntteerrffeerreemm nnoo mmooddoo ddee vviiddaa ddoo aaddoolleesscceennttee,, aattaaqquueess ddee ppâânniiccoo,, tteennssããoo mmuussccuullaarr,, ppaallppiittaaççõõeess ee ddoorreess ddee ccaabbeeççaa..
Dislexia e transtorno ddee ddééffiicciitt ddee aatteennççããoo ccoomm hhiippeerraattiivviiddaaddee ((TTDAAHH))  SSããoo dduuaass ddeessoorrddeennss qquuee iinntteerrffeerreemm nnoo aapprreennddiizzaaddoo.. PPoorr iissssoo,, ssããoo ccoonnffuunnddiiddooss ccoomm ffaallttaa ddee aappttiiddããoo ddoo aalluunnoo ppaarraa aa aapprreennddiizzaaggeemm..  AA ddiisslleexxiiaa ccaauussaa aa ddiiffiiccuullddaaddee ccoomm aa lliinngguuaaggeemm eessccrriittaa,, pprriinncciippaallmmeennttee eemm lleeiittuurraa ee oorrttooggrraaffiiaa..  OO TTDAAHH tteemm ccoommoo ssiinnttoommaass:: ffaallttaa ddee aatteennççããoo,, ffaallhhaass ddee mmeemmóórriiaa,, iimmppuullssiivviiddaaddee,, ddiiffiiccuullddaaddee ddee ssee ccoonncceennttrraarr ee ffiiccaarr ppaarraaddoo..
MMaall ddee AAllzzhheeiimmeerr  Dooeennççaa ddeeggeenneerraattiivvaa aattuuaallmmeennttee iinnccuurráávveell,, qquuee ppoossssuuii ttrraattaammeennttoo ppeerrmmiittee mmeellhhoorraarr aa ssaaúúddee,, rreettaarrddaarr oo ddeeccllíínniioo ccooggnniittiivvoo,, ttrraattaarr ooss ssiinnttoommaass,, ccoonnttrroollaarr aass aalltteerraaççõõeess ddee ccoommppoorrttaammeennttoo ee pprrooppoorrcciioonnaarr ccoonnffoorrttoo ee qquuaalliiddaaddee ddee vviiddaa aaoo iiddoossoo ee ssuuaa ffaammíílliiaa;;  CCaarraacctteerrííssttiiccaass pprriinncciippaaiiss:: pprroobblleemmaass nnaa mmeemmóórriiaa,, ppeerrddaass ddee hhaabbiilliiddaaddeess mmoottoorraass ((vveessttiirr--ssee,, ccoozziinnhhaarr,, ddiirriiggiirr ccaarrrroo,, lliiddaarr ccoomm ddiinnhheeiirroo,, eettcc)),, pprroobblleemmaass ddee ccoommppoorrttaammeennttoo ee ccoonnffuussããoo mmeennttaall;;  AAttiinnggee cceerrccaa ddee 2255 mmiillhhõõeess ddee iiddoossooss nnoo mmuunnddoo,, sseennddoo 11 mmiillhhããoo nnoo BBrraassiill ((22000099));;  AA ddooeennççaa aavvaannççaa ggrraadduuaallmmeennttee àà mmeeddiiddaa qquuee ffrraaggmmeennttooss ddee dduuaass pprrootteeíínnaass aannoorrmmaaiiss ssee jjuunnttaamm,, ffoorrmmaannddoo ppllaaccaass sseenniiss ee ddeeggeenneerreessccêênncciiaa ffiibbrriillaarr,, qquuee ssee aaccuummuullaamm nnoo ccéérreebbrroo ee mmaattaamm ooss nneeuurrôônniiooss
MMaall ddee AAllzzhheeiimmeerr
MMaall ddee AAllzzhheeiimmeerr
FFaasseess ddoo MMaall ddee AAllzzhheeiimmeerr  FFaassee iinniicciiaall::  DDiissttrraaççããoo  DDiiffiiccuullddaaddee ddee lleemmbbrraarr nnoommeess ee ppaallaavvrraass  EEssqquueecciimmeennttoo ccrreesscceennttee  DDiiffiiccuullddaaddee ppaarraa aapprreennddeerr nnoovvaass iinnffoorrmmaaççõõeess  DDeessoorriieennttaaççããoo eemm aammbbiieenntteess ffaammiilliiaarreess  LLaappssooss ppeeqquueennooss,, mmaass nnããoo ccaarraacctteerrííssttiiccooss ddee jjuullggaammeennttoo ee ccoommppoorrttaammeennttoo  RReedduuççããoo ddaass aattiivviiddaaddeess ssoocciiaaiiss ddeennttrroo ee ffoorraa ddee ccaassaa
FFaasseess ddoo MMaall ddee AAllzzhheeiimmeerr  FFaassee iinntteerrmmeeddiiáárriiaa::  PPeerrddaa mmaarrccaannttee ddaa mmeemmóórriiaa ee ddaa aattiivviiddaaddee ccooggnniittiivvaa  DDeetteerriioorraaççããoo ddaass hhaabbiilliiddaaddeess vveerrbbaaiiss,, ddiimmiinnuuiiççããoo ddoo ccoonntteeúúddoo ee ddaa vvaarriiaaççããoo ddaa ffaallaa  AApprreesseennttaa mmaaiiss aalltteerraaççõõeess ddee ccoommppoorrttaammeennttoo:: ffrruussttrraaççããoo,, iimmppaacciiêênncciiaa,, iinnqquuiieettaaççããoo,, aaggrreessssõõeess vveerrbbaaiiss ee ffííssiiccaass  AAlluucciinnaaççõõeess ee ddeellíírriiooss  IInnccaappaacciiddaaddee ppaarraa oo ccoonnvvíívviioo ssoocciiaall aauuttôônnoommoo  AA ppeessssooaa ssee ppeerrddee ccoomm ffaacciilliiddaaddee,, ddeesseennvvoollvvee tteennddêênncciiaa aa ffuuggiirr oouu ppeerraammbbuullaarr ppeellaa ccaassaa  TTeemm iinníícciioo aa ppeerrddaa ddoo ccoonnttrroollee ddaa bbeexxiiggaa
FFaasseess ddoo MMaall ddee AAllzzhheeiimmeerr  FFaassee aavvaannççaaddaa::  AA ffaallaa ttoorrnnaa--ssee mmoonnoossssiilláábbiiccaa ee,, mmaaiiss ttaarrddee,, ddeessaappaarreeccee  CCoonnttiinnuuaa ddeelliirraannddoo  TTrraannssttoorrnnooss eemmoocciioonnaaiiss ee ddee ccoommppoorrttaammeennttoo  PPeerrddaa ddoo ccoonnttrroollee ddaa bbeexxiiggaa ee ddoo iinntteessttiinnoo  PPiioorraa ddaa mmaarrcchhaa,, tteennddeennddoo aa ffiiccaarr mmaaiiss sseennttaaddoo oouu nnoo lleeiittoo  EEnnrriijjeecciimmeennttoo ddaass aarrttiiccuullaaççõõeess  DDiiffiiccuullddaaddee ppaarraa eennggoolliirr aalliimmeennttooss,, eevvoolluuiinnddoo ppaarraa oo uussoo ddee ssoonnddaa eenntteerraall oouu ggaassttrroossttoommiiaa ((ssoonnddaa ddoo eessttôômmaaggoo))  MMoorrttee
AAvvaannççoo ddoo AAllzzhheeiimmeerr O processo começa no hipocampo, a parte do cérebro onde as memórias são formadas inicialmente. Durante vários anos, as placas e degenerescência fibrilar, lentamente, destroem o hipocampo e passa a ser cada vez mais complicado formar novas memórias. Simples lembranças de poucas horas ou dias atrás vão sumindo.
AAvvaannççoo ddoo AAllzzhheeiimmeerr  Depois disso, mais placas e degenerescências fibrilares eexxppaannddeemm--ssee ppaarraa ddiiffeerreenntteess rreeggiiõõeess ddoo ccéérreebbrroo,, mmaattaannddoo aass ccéélluullaass ee ccoommpprroommeetteennddoo aass ffuunnççõõeess oonnddee qquueerr qquuee eesstteejjaamm.. EEssssaa eexxppaannssããoo ppaarraa vváárriiaass rreeggiiõõeess ddoo ccéérreebbrroo éé qquuee pprroovvooccaa aass ddiiffeerreenntteess ffaasseess ddee AAllzzhheeiimmeerr..  DDoo hhiippooccaammppoo,, aa ddooeennççaa eesstteennddee--ssee ppaarraa aa rreeggiiããoo ddoo ccéérreebbrroo oonnddee aa lliinngguuaaggeemm éé pprroocceessssaaddaa..  DDeeppooiiss,, aa ddooeennççaa ddiirriiggee--ssee ppaarraa aa zzoonnaa ffrroonnttaall ddoo ccéérreebbrroo oonnddee oo ppeennssaammeennttoo llóóggiiccoo tteemm lluuggaarr.. EEnnttããoo,, sseegguuee ppaarraa aa ppaarrttee oonnddee aass eemmooççõõeess ssããoo rreegguullaaddaass.. DDaaíí,, mmoovvee--ssee ppaarraa aa ppaarrttee ddoo ccéérreebbrroo qquuee aattrriibbuuii ssiiggnniiffiiccaaddoo aaqquuiilloo qquuee vveemmooss,, oouuvviimmooss ee cchheeiirraammooss..  FFiinnaallmmeennttee,, aa ddooeennççaa aappaaggaa aass mmaaiiss aannttiiggaass ee pprreecciioossaass mmeemmóórriiaass ppeessssooaaiiss,, qquuee eessttããoo aarrmmaazzeennaaddaass nnaa ppaarrttee ppoosstteerriioorr ddoo ccéérreebbrroo..  PPeerrttoo ddoo ffiimm,, aa ddooeennççaa ccoommpprroommeettee oo eeqquuiillííbbrriioo ee aa ccoooorrddeennaaççããoo ddaa ppeessssooaa.. EE,, nnaa úúllttiimmaa ffaassee,, eellaa ddeessttrróóii aa ppaarrttee ddoo ccéérreebbrroo qquuee rreegguullaa aa rreessppiirraaççããoo ee ooss bbaattiimmeennttooss ccaarrddííaaccooss..
AAvvaannççoo ddoo AAllzzhheeiimmeerr
SSaaúúddee mmeennttaall  NNeemm sseemmpprree oo ddiissttúúrrbbiioo iinnddiiccaa ddooeennççaa..  ÉÉ ccoommuumm aass ppeessssooaass aapprreesseennttaarreemm uumm oouu mmaaiiss ssiinnttoommaass ddeessccrriittooss aanntteerriioorrmmeennttee eemm aallgguumm mmoommeennttoo ddaa vviiddaa,, pprriinncciippaallmmeennttee eemm ssiittuuaaççõõeess ddee eessttrreessssee eemmoocciioonnaall,, ccoommoo aa mmoorrttee ddee uummaa ppeessssooaa pprróóxxiimmaa oouu aa sseeppaarraaççããoo ddooss ppaaiiss..  OO qquuee ccaarraacctteerriizzaa uumm ddiissttúúrrbbiioo ddaa ssaaúúddee mmeennttaall éé aa ffrreeqquuêênncciiaa ee aa iinntteennssiiddaaddee ccoomm qquuee ooss ssiinnttoommaass ooccoorrrreemm ee ssee pprreejjuuddiiccaamm oo ccoottiiddiiaannoo ddaa ppeessssooaa,, ssuuaa rreellaaççããoo ccoomm aa ffaammíílliiaa ee ooss aammiiggooss ee aa ssuuaa pprróópprriiaa vviiddaa nnaa ssoocciieeddaaddee..  FFiiqquuee aatteennttoo àà ooccoorrrrêênncciiaa ddee mmuuddaannççaass rreeppeennttiinnaass ddee ccoommppoorrttaammeennttoo.. UUmmaa ggrraannddee qquuaannttiiddaaddee ddee ssiinnttoommaass ddeevvee sseerr iinnffoorrmmaaddaa aa uumm mmééddiiccoo,, ppssiiccóóllooggoo oouu ccoonnsseellhheeiirroo ddaa eessccoollaa..
As drogas e o funcionamento do sistema nervoso  O que é droga?  Droga é qualquer substância natural ou artificial que afeta o corpo e o comportamento de uma pessoa.  Drogas são substâncias que alteram o funcionamento do nosso corpo se forem ingeridas, inaladas, injetadas ou absorvidas pela pele.
Drogarias nnããoo ssããoo llooccaaiiss qquuee vveennddeemm ddrrooggaass??
NNããoo ssee aauuttoommeeddiiqquuee!!  SSiimm,, rreemmééddiiooss oouu mmeeddiiccaammeennttooss ttaammbbéémm ssããoo ddrrooggaass..  TTooddoo ee qquuaallqquueerr rreemmééddiioo pprroovvooccaa aalltteerraaççããoo nnoo mmooddoo ““rreegguullaarr”” ddee ffuunncciioonnaammeennttoo ddoo ccoorrppoo.. EEmmbboorraa sseejjaamm ffaabbrriiccaaddooss ppaarraa ccuurraarr,, mmuuiittooss ddeelleess ppooddeemm tteerr eeffeeiittooss pprreejjuuddiicciiaaiiss ee//oouu nnããoo ddeesseejjaaddooss,, ooss eeffeeiittooss ccoollaatteerraaiiss,, ee pprreejjuuddiiccaarr qquueemm ooss ccoonnssoommee..  ÉÉ ccoommuumm vveerrmmooss ppeerrssoonnaalliiddaaddeess vveennddeennddoo ssuuaa iimmaaggeemm eemm ccoommeerrcciiaaiiss ssoobbrree aass mmaarraavviillhhaass ddeessttee oouu ddaaqquueellee rreemmééddiioo..  MMeessmmoo qquuee ooss ccoommeerrcciiaaiiss ddiiggaamm ““ccoonnssuullttee sseemmpprree sseeuu mmééddiiccoo””,, eelleess eessttiimmuullaamm oo ccoonnssuummoo ddee mmeeddiiccaammeennttooss sseemm oorriieennttaaççããoo mmééddiiccaa,, nnuummaa pprrááttiiccaa cchhaammaaddaa aauuttoommeeddiiccaaççããoo..  ÉÉ ffuunnddaammeennttaall oo hháábbiittoo ddee mmeeddiiccaarr--ssee aappeennaass ssoobb rreecceeiittaa mmééddiiccaa..  PPoorrttaannttoo,, nnããoo ttoommee rreemmééddiiooss sseemm ccoonnssuullttaarr uumm mmééddiiccoo..
DDooppppiinngg eessppoorrttiivvoo ee ssaaúúddee  ÉÉ aa aaddmmiinniissttrraaççããoo iillíícciittaa ddee uummaa ddrrooggaa eessttiimmuullaannttee oouu eessttuuppeeffaacciieennttee ccoomm vviissttaass aa ssuupprriimmiirr tteemmppoorraarriiaammeennttee aa ffaaddiiggaa,, aauummeennttaarr oouu ddiimmiinnuuiirr aa vveelloocciiddaaddee,, mmeellhhoorraarr oouu ppiioorraarr aa aattuuaaççããoo ddee uumm aanniimmaall oouu eessppoorrttiissttaa..  AA ccoommiissssããoo mmééddiiccaa ddoo CCoommiittêê OOllíímmppiiccoo IInntteerrnnaacciioonnaall iinnssttiittuuiiuu dduurraannttee ooss jjooggooss oollíímmppiiccooss ddoo MMééxxiiccoo ((11996688)) aa aapplliiccaaççããoo ddee tteesstteess aannttii--ddooppaaggeemm ssiisstteemmááttiiccooss,, ddeecciiddiinnddoo qquuee sseerriiaamm eexxcclluuííddooss ddooss jjooggooss ooss aattlleettaass ccoommpprroovvaaddaammeennttee ddooppaaddooss..  NNooss úúllttiimmooss aannooss,, ccoomm ooss aattlleettaass sseennddoo ppaattrroocciinnaaddooss ppôôrr ggrraannddeess eemmpprreessaass,, aallgguunnss mmeessttrreess ddaass ddiivveerrssaass mmooddaalliiddaaddeess,, vviissaannddoo iinntteerreesssseess eemmpprreessaarriiaaiiss nnaa ddiivvuullggaaççããoo ddee ssuuaa aarrttee mmaarrcciiaall,, ee ttaammbbéémm ccoomm oo aaddvveennttoo ddaass ccoommppeettiiççõõeess ddee ““ffrreeee ssttyyllee””,, ooccoorrrreeuu uummaa pprrooffiissssiioonnaalliizzaaççããoo eeqquuiivvooccaaddaa ddooss pprrooffiissssiioonnaaiiss eennvvoollvviiddooss ccoomm aass aarrtteess mmaarrcciiaaiiss,, bbeemm ccoommoo sseeuuss aattlleettaass.. DDiiffíícciill ddiizzeerr--ssee ddaa iiggnnoorrâânncciiaa oouu mmáá fféé ddeessssaass ppeessssooaass..  EEssssaass ssuubbssttâânncciiaass ssããoo ccoonnssiiddeerraaddaass ddooppaanntteess,, ddee ffoorrmmaa qquuaalliittaattiivvaa ee nnããoo qquuaannttiittaattiivvaa,, oouu sseejjaa,, nnããoo ssee ccoonnssiiddeerraa aa qquuaannttiiddaaddee..
DDooppppiinngg eessppoorrttiivvoo ee ssaaúúddee  55 ggrruuppooss pprriinncciippaaiiss ddee ssuubbssttâânncciiaass ddooppaanntteess:: -- EESSTTIIMMUULLAANNTTEESS PPSSIICCOOMMOOTTOORREESS:: aa aannffeettaammiinnaa,, aa ccooccaaíínnaa,, ooss mmooddeerraaddoorreess ddee aappeettiittee.. -- AAMMIINNAASS SSIIMMPPAATTIICCOOMMIIMMÉÉTTIICCOOSS:: eessttiimmuullaamm oo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraall,, ccoommoo vvaassooccoonnssttrriittoorreess nnaassaaiiss qquuee tteemm eeffeeddrriinnaa.. -- OOUUTTRROOSS EESSTTIIMMUULLAANNTTEESS DDOO SSIISSTTEEMMAA NNEERRVVOOSSOO CCEENNTTRRAALL:: aa ccaaffeeíínnaa,, aa aammiinnoofflliinnaa.. -- AANNAALLGÉÉSSIICCOOSS--NNAARRCCOOTTIICCOOSS:: aa ccooddeeíínnaa,, aa mmoorrffiinnaa,, aa hheerrooíínnaa,, eettcc.. -- EESSTTEERRÓÓIIDDEESS AANNAABBÓÓLLIICCOOSS:: ooss hhoorrmmôônniiooss mmaassccuulliinnooss,, qquuee vveerreemmooss aaddiiaannttee..
EEsstteerrooiiddeess aannaabboolliizzaanntteess  OO uussoo ddee eesstteerrooiiddeess aannaabbóólliiccooss--aaddrrooggêênniiccooss ppeellooss aattlleettaass eemm ttooddoo oo mmuunnddoo vveemm ssee ttoorrnnaannddoo ccaaddaa vveezz mmaaiiss ffrreeqqüüeenntteess,, aappeessaarr ddee ttooddaass aass rreeccoommeennddaaççõõeess mmééddiiccaass eemm ccoonnttrráárriioo ee ddoo vviiggoorr ddaass lleeiiss ddee ccoonnttrroollee ddee ddooppaaggeemm..  EEssssaass ssuubbssttâânncciiaass ssããoo ddeerriivvaaddaass ddaa tteessttoosstteerroonnaa,, uumm hhoorrmmôônniioo sseexxuuaall mmaassccuulliinnoo qquuee éé ffaabbrriiccaaddoo ppêêllooss tteessttííccuullooss.. NNoo hhoommeemm,, éé pprroodduuzziiddoo dduurraannttee aa vviiddaa iinntteeiirraa,, mmaass pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr vvoollttaa ddooss 1111 ee 1133 aannooss,, tteennddoo ccoommoo ffuunnççõõeess pprriinncciippaaiiss:: aa ddeecciiddaa ddooss tteessttííccuullooss ppaarraa ddeennttrroo ddooss eessccrroottooss,, oo ccrreesscciimmeennttoo ddooss tteessttííccuullooss ee ddoo ppêênniiss,, aa ddiissttrriibbuuiiççããoo ddooss ppêêllooss,, ppaarrttiicciippaaççããoo nnoo ccrreesscciimmeennttoo óósssseeoo,, ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaa mmuussccuullaattuurraa aappóóss aa ppuubbeerrddaaddee..  DDaaíí aa ddeeffiinniiççããoo ddee eesstteerrooiiddeess aannaabbóólliiccooss ((ccrreesscciimmeennttoo ee ddeesseennvvoollvviimmeennttoo)) ee aannddrrooggêênniiccooss ((ccaarraacctteerreess sseexxuuaaiiss mmaassccuulliinnooss))..
EEsstteerrooiiddeess aannaabboolliizzaanntteess  EEnnttrreettaannttoo,, ooss aattlleettaass nnoo ddeesseessppeerroo ddee mmeellhhoorraa rrááppiiddaa ddaa mmaassssaa ee ddaa ffoorrççaa,, ee nnaa iinncceessssaannttee lluuttaa ppoorr mmeellhhoorraarr sseeuuss rreeccoorrddeess,, aaccaabbaamm ppoorr uussaarr ddoosseess eelleevvaaddaass,, aallgguummaass,, aallgguummaass vveezzeess ccoomm eexxaaggeerroo sseemm sseennttiiddoo..  EEmm cceerrttooss ccaassooss,, aass ddoosseess ssããoo ttããoo aallttaass qquuee ooss mmúússccuullooss aaccaabbaamm ffiiccaannddoo rreeffrraattáárriiooss aa qquuaallqquueerr hhiippeerrttrrooffiiaa.. AAss mmooddaalliiddaaddeess qquuee mmaaiiss tteemm uuttiilliizzaaddoo ddeessssee mmééttooddoo ssããoo oo hhaalltteerrooffiilliissmmoo,, lluuttaass,, rreemmoo,, aattlleettiissmmoo ee cciicclliissmmoo..
EEsstteerrooiiddeess aannaabboolliizzaanntteess  NNoo hhoommeemm,, ooss eeffeeiittooss sseeccuunnddáárriiooss ssããoo:: -- AAuummeennttoo ddaass lleessõõeess ttrraauummaattoollóóggiiccaass ddooss tteennddõõeess ee ddooss lliiggaammeennttooss,, ppoorrqquuee oo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddooss mmúússccuullooss nnããoo éé aaccoommppaannhhaaddoo ddoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddeessssaass eessttrruuttuurraass.. -- DDiimmiinnuuiiççããoo ddaa eessttaattuurraa -- LLeessõõeess ddoo ffííggaaddoo,, ccoommoo hheeppaattiittee ee ccâânncceerr.. -- RReedduuççããoo ddoo ttaammaannhhoo ddooss tteessttííccuullooss,, rreedduuççããoo nnaa pprroodduuççããoo ddooss eessppeerrmmaattoozzóóiiddeess ee lleessõõeess ggrraavveess ddaa pprróóssttaattaa..  NNaa mmuullhheerr,, oo uussoo éé mmuuiittoo ppeerriiggoossoo,, pprriinncciippaallmmeennttee aanntteess ee dduurraannttee aa ppuubbeerrddaaddee.. PPrroodduuzz ppaarraaddaa ddee ccrreesscciimmeennttoo,, aassppeeccttoo mmaassccuulliinnoo,, eennggrroossssaammeennttoo ddaa vvoozz,, aauummeennttoo ddaa ddiissttrriibbuuiiççããoo ddooss ppêêllooss ee aauummeennttoo ddoo cclliittóórriiss..  AA rreevveerrssiibbiilliiddaaddee ddee qquuaallqquueerr ddeesssseess eeffeeiittooss nneeggaattiivvooss ddeeppeennddee ddaa qquuaannttiiddaaddee uussaaddaa,, ddoo tteemmppoo ddee uussoo,, ddee ccaarraacctteerrííssttiiccaass mmeettaabbóólliiccaass iinnddiivviidduuaaiiss ee ddaa eexxtteennssããoo ddaass lleessõõeess..
DDrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass  Algumas drogas têm efeitos psicotrópicos, ou seja, atuam sobre o sistema nervoso central. Alguns exemplos dessas drogas são o álcool, a nicotina do cigarro, a cafeína do café, alguns solventes, calmantes, maconha, cocaína, heroína e ecstasy.  EEssttee tteerrmmoo éé ccoommppoossttoo ddee dduuaass ppaarrtteess::  PPSSIICCOO -- qquuee ssiiggnniiffiiccaa oo nnoossssoo ppssiiqquuiissmmoo ((oo qquuee sseennttiimmooss,, ppeennssaammooss ee ffaazzeemmooss))  TTRRÓÓPPIICCOO -- qquuee rreellaacciioonnaa--ssee aaoo tteerrmmoo ttrrooppiissmmoo,, oouu sseejjaa,, ""tteerr aattrraaççããoo ppoorr""..  DDrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass ssããoo,, ppoorrttaannttoo,, aaqquueellaass qquuee aattuuaamm ssoobbrree oo nnoossssoo ccéérreebbrroo,, aalltteerraannddoo nnoossssaa mmaanneeiirraa ddee ppeennssaarr,, sseennttiirr oouu aaggiirr..
Atuação das drogas nnoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo  As drogas psicotrópicas atuam no sistema nervoso de três formas distintas:  Bloqueando os receptores de neurotransmissores,  Agindo como neurotransmissores  Impedindo o recolhimento e a destruição dos neurotransmissores nas sinapses.
AAttuuaaççããoo ddaass ddrrooggaass nnoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo:: bloqueio dos receptores de neurotransmissores Figura 3: A cocaína bloqueia a bomba de recaptação de dopamina. Como resultado, a dopamina permanece mais tempo na fenda e se liga aos receptores com mais intensidade. Isso causa uma sensação de euforia e bem-estar de grande intensidade e reforça o desejo por um novo consumo.
AAttuuaaççããoo ddaass ddrrooggaass nnoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo:: estimulação da produção de neurotransmissores
AAttuuaaççããoo ddaass ddrrooggaass nnoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo:: impedimento do recolhimento e destruição dos neurotransmissores nas sinapses Situação normal Uso de droga
d Efeitos daass ddrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass  OOss eeffeeiittooss ddaass ddrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass ssããoo ooss mmaaiiss vvaarriiaaddooss..  EExxiisstteemm aaqquueellaass qquuee ccoomm eeffeeiittoo eessttiimmuullaannttee,, qquuee aauummeennttaamm aa aattiivviiddaaddee cceerreebbrraall ee aa ffrreeqquuêênncciiaa ccaarrddííaaccaa;; ((ccaaffeeíínnaa ee nniiccoottiinnaa,, ppoorr eexxeemmpplloo))  HHáá oouuttrraass ccoomm eeffeeiittoo ddeepprreessssoorr,, qquuee iinniibbeemm oo ffuunncciioonnaammeennttoo ddoo ccéérreebbrroo,, rreedduuzziinnddoo aa aattiivviiddaaddee ddoo SSNNCC;; ((áállccooooll ee ttrraannqquuiilliizzaanntteess,, ppoorr eexxeemmpplloo))  EE hháá aaqquueellaass qquuee ddiissttoorrcceemm aa ppeerrcceeppççããoo ddaa rreeaalliiddaaddee..
 As alterações pprroovvooccaaddaass ppeellaass ddrrooggaass nnoo nnoossssoo ppssiiqquuiissmmoo nnããoo ssããoo sseemmpprree nnoo mmeessmmoo sseennttiiddoo ee ddiirreeççããoo,, mmaass ddeeppeennddeemm ddoo ttiippoo ddee ssuubbssttâânncciiaa ccoonnssuummiiddaa..  DDeeppeennddeennddoo ddaa aaççããoo nnoo ccéérreebbrroo,, aass ddrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass ppooddeemm sseerr ddiivviiddiiddaass eemm ttrrêêss ggrraannddeess ggrruuppooss:: aass ddeepprreessssoorraass,, aass eessttiimmuullaanntteess ee aass ppeerrttuurrbbaaddoorraass..
 AAss ddeepprreessssoorraass ddiimmiinnuueemm aa aattiivviiddaaddee cceerreebbrraall,, oouu sseejjaa,, ddeepprriimmeemm sseeuu ffuunncciioonnaammeennttoo ee,, ppoorr eessssaa rraazzããoo,, ssããoo cchhaammaaddaass ddee ""ddeepprreessssoorraass ddaa aattiivviiddaaddee ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraall"" ((SSNNCC)).. AA ppeessssooaa qquuee ffaazz uussoo ddeessssee ttiippoo ddee ddrrooggaa ffiiccaa ""ddeesslliiggaaddaa"",, ""ddeevvaaggaarr"",, ""fflluuttuuaannddoo"".. SSããoo eexxeemmppllooss ddeellaass oo áállccooooll,, ooss ssoonnííffeerrooss oouu hhiippnnóóttiiccooss,, ooss aannssiioollííttiiccooss,, ooss ooppiiáácceeooss oouu nnaarrccóóttiiccooss ee ooss iinnaallaanntteess oouu ssoollvveenntteess..
 As ddrrooggaass eessttiimmuullaanntteess aauummeennttaamm aa aattiivviiddaaddee ddoo ccéérreebbrroo ee rreecceebbeemm oo nnoommee ttééccnniiccoo ddee ""eessttiimmuullaanntteess ddaa aattiivviiddaaddee ddoo SSNNCC"".. OO uussuuáárriioo ffiiccaa ""lliiggaaddoo"",, ""eellééttrriiccoo"".. EEnnttrree aass ddrrooggaass ddeessttee ttiippoo eennccoonnttrraamm--ssee aa ccooccaaíínnaa,, oo ccrraacckk,, aa nniiccoottiinnaa ((pprreesseennttee nnoo cciiggaarrrroo)),, aa ccaaffeeíínnaa ee aass aannffeettaammiinnaass..
 As drogas ppeerrttuurrbbaaddoorraass nnããoo pprroodduuzzeemm mmuuddaannççaass ddoo ttiippoo qquuaannttiittaattiivvoo,, ccoommoo aauummeennttaarr oouu ddiimmiinnuuiirr aa aattiivviiddaaddee ddoo ccéérreebbrroo.. EEllaass ffaazzeemm ccoomm qquuee eessssee óórrggããoo ppaassssee aa ffuunncciioonnaarr ffoorraa ddee sseeuu nnoorrmmaall,, oouu sseejjaa,, aa ppeessssooaa ffiiccaa ccoomm aa mmeennttee ppeerrttuurrbbaaddaa.. SSããoo ttaammbbéémm cchhaammaaddaass ddee aalluucciinnóóggeennaass.. PPoorr eessssaa rraazzããoo,, eessssee tteerrcceeiirroo ggrruuppoo ddee ddrrooggaass rreecceebbee oo nnoommee ttééccnniiccoo ddee ""ppeerrttuurrbbaaddoorraass ddaa aattiivviiddaaddee ddoo SSNNCC"".. AAllgguummaass ddrrooggaass ddeessttee ttiippoo ssããoo ddee oorriiggeemm vveeggeettaall ccoommoo oo TTHHCC ((ccoonnttiiddoo nnaa mmaaccoonnhhaa)),, aa mmeessccaalliinnaa,, cceerrttooss ttiippooss ddee ccoogguummeellooss,, llíírriioo,, ttrroommbbeetteeiirraa,, ee oouuttrraass ssããoo ddee oorriiggeemm ssiinnttééttiiccaa ccoommoo oo LLSSDD--2255,, oo ÊÊxxttaassee ((eeccssttaassyy)) ee ooss aannttiiccoolliinnéérrggiiccooss..
EEffeeiittooss ddaass ddrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass  Outra classificação em relação aos efeitos das ddrrooggaass aass ccllaassssiiffiiccaa ccoommoo::  DDrrooggaass aalluucciinnóóggeennaass –– pprroovvooccaamm aalluucciinnaaççõõeess,, ppeerrcceeppççããoo ddiissttoorrcciiddaa ddaa rreeaalliiddaaddee.. EEssttããoo nneessssee ggrruuppoo,, ppoorr eexxeemmpplloo:: mmaaccoonnhhaa,, LLSSDD ee ssuubbssttâânncciiaass pprreesseenntteess eemm ““cchhááss”” ddee aallgguunnss ccoogguummeellooss;;  DDrrooggaass eeuuffoorriizzaanntteess –– ccaauussaamm sseennssaaççããoo ddee eeuuffoorriiaa ee ppooddeerr,, eemm ggeerraall sseegguuiiddaa ddee ddeepprreessssããoo.. EExxeemmppllooss:: ccooccaaíínnaa,, ccrraacckk ee aannffeettaammiinnaass ((uussaaddaass eemm cceerrttooss rreemmééddiiooss ppaarraa eemmaaggrreecceerr));;  DDrrooggaass ddeepprreessssoorraass –– ccaauussaamm sseennssaaççããoo ddee ttoorrppoorr ee ddee ttoonnttuurraa,, iinndduuzzeemm aaoo ssoonnoo aappóóss uummaa cceerrttaa ddeessiinniibbiiççããoo iinniicciiaall.. EExxeemmppllooss:: ttrraannqquuiilliizzaanntteess,, bbaarrbbiittúúrriiccooss ((rreemmééddiiooss ppaarraa ddoorrmmiirr)),, áállccooooll,, ccoollaa ddee ssaappaatteeiirroo,, óóppiioo,, hheerrooíínnaa ee ddeetteerrmmiinnaaddooss xxaarrooppeess ppaarraa ttoossssee..
EEffeeiittooss ddaass ddrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass  Algumas drogas psicotrópicas podem tteerr eeffeeiittooss eessttiimmuullaanntteess ee pprraazzeerroossooss iimmeeddiiaattooss..  MMaass,, aa lloonnggoo pprraazzoo,, sseeuuss eeffeeiittooss ssããoo mmuuiittoo ppeerriiggoossooss,, ppooiiss ppooddeemm ddaanniiffiiccaarr oouu aalltteerraarr oo ffuunncciioonnaammeennttoo ddooss nneeuurrôônniiooss,, lleevvaannddoo aaoo aabbuussoo oouu aaoo vvíícciioo..  AA ddeeppeennddêênncciiaa ffííssiiccaa ee ppssiiccoollóóggiiccaa ddee ddrrooggaass tteemm eeffeeiittooss ddaannoossooss ee ppooddee lleevvaarr àà mmoorrttee..
EEffeeiittooss ddaass ddrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass  A saúde do sistema nervoso também pode ffiiccaarr eemm rriissccoo qquuaannddoo ssee ffaazz uussoo ddee ddrrooggaass ppssiiccoottrróóppiiccaass ssoocciiaallmmeennttee aacceeiittaass,, ccoommoo oo áállccooooll,, aa ccaaffeeíínnaa ee aa nniiccoottiinnaa..  PPoorr ccaauussaa ddooss eeffeeiittooss ddaannoossooss ddaass ddrrooggaass,, mmuuiittaass ttêêmm sseeuu uussoo pprrooiibbiiddoo oouu ccoonnttrroollaaddoo..
TTiippooss ddee uussuuáárriiooss ddee ddrrooggaass  EExxppeerriimmeennttaaddoorr  UUssuuáárriioo ooccaassiioonnaall  HHaabbiittuuaall  DDeeppeennddeennttee
AAddoolleessccêênncciiaa  AA aaddoolleessccêênncciiaa éé uummaa ffaassee ddee iinntteennssaa mmuuddaannççaa,, qquuaannddoo eessttaammooss eemm bbuussccaa ddee uummaa iiddeennttiiddaaddee,, qquueerreemmooss ssaabbeerr qquueemm ssoommooss ee oo qquuee qquueerreemmooss sseerr..  ÉÉ nneessttaa ffaassee ddaa vviiddaa,, cchheeiiaa ddee ddeessaaffiiooss,, ddúúvviiddaass ee aannggúússttiiaass,, qquuee eessttaammooss mmaaiiss ddiissppoossttooss aa ppaassssaarr ppoorr nnoovvaass eexxppeerriiêênncciiaass,, aa ccoonnvviivveerr ccoomm ppeessssooaass ddiiffeerreenntteess,, aa ffoorrmmaarr nnoovvaass ooppiinniiõõeess..
CCoonnssuummoo ee ddeeppeennddêênncciiaa  O uso regular faz o indivíduo desenvolver certa tolerância àà ddrrooggaa,, oouu sseejjaa,, sseeuu ccoorrppoo ttoorrnnaa--ssee pprrooggrreessssiivvaammeennttee mmeennooss ssuujjeeiittoo aa sseeuuss eeffeeiittooss ee,, ppaarraa oobbtteerr aa mmeessmmaa sseennssaaççããoo,, ssããoo nneecceessssáárriiaass ddoosseess mmaaiioorreess ee mmaaiiss ffrreeqquueenntteess..  HHáá ddrrooggaass qquuee eessttiimmuullaamm aass ssiinnaappsseess ddee ttaall ffoorrmmaa qquuee,, ccoomm oo tteemmppoo,, aappeennaass ooss nneeuurroottrraannssmmiissssoorreess nnããoo ssããoo ssuuffiicciieenntteess ppaarraa ggaarraannttiirr aa ppaassssaaggeemm eeffiiccaazz ddee iimmppuullssooss nneerrvvoossooss..  AA ddrrooggaa ppaassssaa,, eennttããoo,, aa sseerr ““nneecceessssáárriiaa”” ppaarraa aa ttrraannssmmiissssããoo aaddeeqquuaaddaa ddooss iimmppuullssooss nneerrvvoossooss.. QQuuaannddoo iissssoo aaccoonntteeccee,, ddeesseennvvoollvveeuu--ssee ddeeppeennddêênncciiaa..  SSee oo uussoo ffoorr ssuussppeennssoo nneessssee eessttáággiioo,, ppooddee hhaavveerr ccoonnsseeqquuêênncciiaass ((ssíínnddrroommee ddaa aabbssttiinnêênncciiaa)) ccoommoo,, ppoorr eexxeemmpplloo,, ddoorreess,, ccããiibbrraass,, ffeebbrree,, ccaallaaffrriiooss,, vvôômmiittooss,, aannssiieeddaaddee,, iinnssôônniiaa ee ddiiaarrrreeiiaa..
CCoonnssuummoo ee ddeeppeennddêênncciiaa  AAllgguummaass ppeessssooaass ppooddeemm vveerr oo uussoo ddee ddrrooggaass ccoommoo uummaa ssaaííddaa ppaarraa eennffrreennttaarr ooss ddeessaaffiiooss,, ppaarraa tteerr pprraazzeerr ee ppaarraa ffaacciilliittaarr aa rreellaaççããoo ccoomm aass oouuttrraass ppeessssooaass..  EEnnttrreettaannttoo,, oo ccoonnssuummoo ddee ddrrooggaass ppooddee lleevvaarr àà ppeerrddaa ddee lliibbeerrddaaddee,, ppooddeennddoo pprroovvooccaarr ddeeppeennddêênncciiaa ffííssiiccaa ee ppssiiccoollóóggiiccaa,, aalléémm ddee eexxppoorr oo uussuuáárriioo aa ssiittuuaaççõõeess ddee rriissccoo..
CCoonnssuummoo ee ddeeppeennddêênncciiaa  O consumo de drogas é um tema de iimmppoorrttâânncciiaa ssoocciiaall.. OOss pprreejjuuíízzooss ccaauussaaddooss ppeellaass ddrrooggaass nnããoo ssee lliimmiittaamm aa qquueemm aass ccoonnssoommee,, mmaass aattiinnggeemm ttaammbbéémm ffaammíílliiaa,, aammiiggooss,, ccoolleeggaass ee aattéé ddeessccoonnhheecciiddooss,, ppooiiss aacciiddeenntteess ddee ttrrâânnssiittoo ee vviioollêênncciiaa ssoobb aaççããoo ddee ddrrooggaass,, aalléémm ddee rroouubbooss ppaarraa ssuusstteennttaarr oo vvíícciioo,, ssããoo ooccoorrrrêênncciiaass ccoommuunnss..  OO ccoonnssuummoo eexxcceessssiivvoo ddee ddrrooggaass éé ppaarrttee ddooss pprroobblleemmaass ssoocciiaaiiss ee,, eemm aallgguunnss ccaassooss,, eessttáá rreellaacciioonnaaddoo aa ccrriimmeess,, ttrrááffiiccoo ddee aarrmmaass,, ccoorrrruuppççããoo,, eettcc.. TTaammbbéémm éé uumm pprroobblleemmaa ddee ssaaúúddee ee ddee sseegguurraannççaa..
CCoonnssuummoo ee ddeeppeennddêênncciiaa  Grande parte das pessoas envolvidas ccoomm ddrrooggaass ssaabbee ddooss rriissccooss qquuee eellaass ooffeerreecceemm àà ssaaúúddee,, mmaass sseennttee mmuuiittaa ddiiffiiccuullddaaddee ppaarraa aabbaannddoonnáá--llaass..  PPrriinncciippaallmmeennttee qquuaannddoo jjáá ddeesseennvvoollvveerraamm ddeeppeennddêênncciiaa,, ooss uussuuáárriiooss ddee ddrrooggaass pprreecciissaamm ddee aajjuuddaa..  HHáá ggrruuppooss eessppeecciiaalliizzaaddooss nnoo aauuxxíílliioo aa ddeeppeennddeenntteess,, qquuee eemmpprreeggaamm mmééttooddooss aaddeeqquuaaddooss ppaarraa qquuee eesstteess ssee vveejjaamm lliivvrreess ddaass ddrrooggaass..
Drogas legalizadas ee ddrrooggaass iilleeggaaiiss  MMaaccoonnhhaa,, ccooccaaíínnaa,, ccrraacckk ee eeccssttaassyy ssããoo ddrrooggaass iillíícciittaass oouu iilleeggaaiiss,, oouu sseejjaa,, eexxiisstteemm lleeiiss qquuee pprrooííbbeemm aa pprroodduuççããoo,, oo ttrrááffiiccoo ee oo ccoonnssuummoo ddeessssaass ssuubbssttâânncciiaass.. EEssttaass nnããoo ssããoo aacceeiittaass ssoocciiaallmmeennttee..  OOuuttrraass,, ccoommoo oo áállccooooll ee oo cciiggaarrrroo ddee nniiccoottiinnaa,, ssããoo lleeggaalliizzaaddaass ppaarraa mmaaiioorreess ddee ddeezzooiittoo aannooss ee sseeuu ccoonnssuummoo éé aacceeiittoo ppeellaa ssoocciieeddaaddee,, ddeennttrroo ddooss lliimmiitteess ddee ccaaddaa ccuullttuurraa..
Drogas legalizadas ee ddrrooggaass iilleeggaaiiss
Drogas legalizadas ee ddrrooggaass iilleeggaaiiss
LLeeii sseeccaa:: bbeebbiiddaass aallccooóólliiccaass jjáá ffoorraamm iillíícciittaass  EEmm 11992200,, oo ggoovveerrnnoo ddooss EEUUAA iinnssttiittuuiiuu aa cchhaammaaddaa ''LLeeii SSeeccaa'',, qquuee dduurroouu aattéé 11993333,, ee iimmppeeddiiaa aa ccoommeerrcciiaalliizzaaççããoo ddee bbeebbiiddaass aallccooóólliiccaass ccoomm oo oobbjjeettiivvoo ddee ssaallvvaarr oo ppaaííss ddee pprroobblleemmaass rreellaacciioonnaaddooss àà ppoobbrreezzaa ee vviioollêênncciiaa..  NNiinngguuéémm ppooddiiaa sseerr ffllaaggrraaddoo ccoommpprraannddoo oouu vveennddeennddoo qquuaallqquueerr ttiippoo ddee bbeebbiiddaa aallccooóólliiccaa ssoobb ppeennaa ddee ssooffrreerr aass ppuunniiççõõeess pprreevviissttaass ppoorr lleeii..  OO eeffeeiittoo ccaauussaaddoo ppeellaa lleeii ffooii ttoottaallmmeennttee ccoonnttrráárriioo ddoo qquuee eerraa eessppeerraaddoo.. AAoo iinnvvééss ddee aaccaabbaarr ccoomm oo ccoonnssuummoo ddee áállccooooll,, ccoomm ooss pprroobblleemmaass ssoocciiaaiiss,, eennttrree oouuttrrooss,, aa lleeii ggeerroouu aa ddeessmmoorraalliizzaaççããoo ddaass aauuttoorriiddaaddeess,, oo aauummeennttoo ddaa ccoorrrruuppççããoo,, eexxpplloossõõeess ddaa ccrriimmiinnaalliiddaaddee eemm ddiivveerrssooss eessttaaddooss ee oo eennrriiqquueecciimmeennttoo ddaass mmááffiiaass qquuee ddoommiinnaavvaamm oo ccoonnttrraabbaannddoo ddee bbeebbiiddaass aallccooóólliiccaass.. OO ppoonnttoo ddee eennccoonnttrroo ddaass ppeessssooaass qquuee qquueerriiaamm bbeebbeerr eerraamm bbaarreess ccllaannddeessttiinnooss llooccaalliizzaaddooss nnoo ssuubbtteerrrrâânneeoo,, ccoomm oo oobbjjeettiivvoo ddee nnããoo cchhaammaarr aatteennççããoo..
LLeeii sseeccaa:: bbeebbiiddaass aallccooóólliiccaass jjáá ffoorraamm iillíícciittaass
LLeeii sseeccaa:: bbeebbiiddaass aallccooóólliiccaass jjáá ffoorraamm iillíícciittaass  Essa situação gerou a figura do traficante e o crescimento ddaa mmááffiiaa.. OO ccaassoo mmaaiiss nnoottóórriioo ffooii oo ddee AAllffoonnssoo CCaappoonnee,, mmaaiiss ccoonnhheecciiddoo ccoommoo AAll CCaappoonnee,, eemm CChhiiccaaggoo,, qquuee eexxaauurriiuu nnaa pprriissããoo vvííttiimmaa ddee ssííffiilliiss ppoorr llhhee hhaavveerreemm aappaannhhaaddoo eemm ssoonneeggaaççããoo ddee iimmppoossttooss..  AA úúnniiccaa ssoolluuççããoo ppaarraa aass ddrrooggaass éé aa qquuee ffooii aapplliiccaaddaa aaoo ttrrááffiiccoo ddee bbeebbiiddaa aallccooóólliiccaa nnooss EEUUAA:: aa lleeggaalliizzaaççããoo ccoomm rreessppeeccttiivvaa ttrriibbuuttaaççããoo Al Capone Speakeasies foram bares underground que discretamente serviam bebidas, muitas vezes incluindo serviço de alimentação, bandas ao vivo e shows. Muitas vezes eram estabelecimentos sem identificação ou estavam por trás ou por baixo dos negócios jurídicos. A corrupção era enorme, com suborno aos policiais.
DDrrooggaass lleeggaalliizzaaddaass ee ddrrooggaass iilleeggaaiiss  Por que você acha que algumas drogas ssããoo pprrooiibbiiddaass ee oouuttrraass ssããoo ppeerrmmiittiiddaass nnaa ssoocciieeddaaddee??  QQuuaaiiss ssããoo ooss ccrriittéérriiooss uussaaddooss ppaarraa ddeeffiinniirr qquuaaiiss ssããoo aass ddrrooggaass lleeggaaiiss ee aass ddrrooggaass iilleeggaaiiss??  VVooccêê ccoonnccoorrddaa ccoomm aa lleeggaalliizzaaççããoo ddaass ddrrooggaass aattuuaallmmeennttee iillíícciittaass??  VVooccêê aacchhaa qquuee aass ddrrooggaass lleeggaalliizzaaddaass ttaammbbéémm ddeevveerriiaamm sseerr pprrooiibbiiddaass??
OO ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa  OOss nneeuurrôônniiooss ssee oorrggaanniizzaamm eemm ssiisstteemmaass ddee nneeuurroottrraannssmmiissssããoo.. OOss ssiisstteemmaass ssããoo eessppeecciiaalliizzaaddooss eemm ddeetteerrmmiinnaaddaass ffuunnççõõeess ee ssee iinntteeggrraamm ee iinntteerraaggeemm ccoomm oouuttrrooss ssiisstteemmaass.. DDeennttrroo ddee uumm ssiisstteemmaa pprreeddoommiinnaa uumm nneeuurroottrraannssmmiissssoorr,, rreessppoonnssáávveell ppeellaa ttrraannssmmiissssããoo ddee iinnffoorrmmaaççõõeess,, ttaannttoo ppaarraa oo ccéérreebbrroo,, qquuaannttoo ppaarraa ooss óórrggããooss eeffeettuuaamm aass oorrddeennss pprroovveenniieenntteess ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraall..  AA ppaarrttiirr ddaa ddééccaaddaa ddee 11995500,, ooss ppeessqquuiissaaddoorreess ccoommeeççaarraamm aa iiddeennttiiffiiccaarr ssiisstteemmaass ccaaddaa vveezz mmaaiiss eessppeeccííffiiccooss nnoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo..
OO ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa  OO ppssiiqquuiiaattrraa aammeerriiccaannoo JJaammeess OOllddss((11992222 -- 11997766)),, dduurraannttee eexxppeerriimmeennttooss ccoomm eelleettrrooddooss ppoossiicciioonnaaddooss eemm ccéérreebbrrooss ddee rraattooss,, ddeessccoobbrriiuu aacciiddeennttaallmmeennttee qquuee ooss aanniimmaaiiss ssee sseennttiiaamm aattrraaííddooss ppoorr cchhooqquueess eellééttrriiccooss qquuee eessttiimmuullaavvaamm aa rreeggiiããoo cceerreebbrraall eessttuuddaaddaa ppoorr OOllddss..  CChheeggaavvaamm aa ddeessiinntteerreessssaarr ppoorr oouuttrraass aattiivviiddaaddeess pprraazzeerroossaass,, ccoommoo aa aalliimmeennttaaççããoo,, ppaarraa ssee ddeeddiiccaarreemm eexxcclluussiivvaammeennttee àà bbuussccaa ddee ttaall eessttíímmuulloo..  OOllddss hhaavviiaa ppoossiicciioonnaaddoo ooss eelleettrrooddooss eemm uumm ssiisstteemmaa ddee nneeuurroottrraannssmmiissssããoo ddee ddooppaammiinnaa,, ddeennoommiinnaaddoo ssiisstteemmaa mmeessoollíímmbbiiccoo--mmeessooccoorrttiiccaall..  EEllee oo bbaattiizzoouu ddee ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo cceennttrraall.. AAbbrriiuu--ssee uumm nnoovvoo ccaammppoo ppaarraa oo eenntteennddiimmeennttoo ddaass bbaasseess nneeuurroobbiioollóóggiiccaass ddaa ddeeppeennddêênncciiaa qquuíímmiiccaa..
OO ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa FIGURA 1: O sistema de recompensa. "Estruturas que compõem o sistema límbico têm um papel crucial na expressão das emoções e na atividade do sistema de recompensa do cérebro (área tegmental ventral e nucleus accumbens). A experiência do prazer e a modulação da recompensa acontecem a partir de uma 'cascata' de recompensa, ou seja, um encadeamento de neurônios que interagem dentro do sistema límbico, por meio de diversos neurotransmissores. O consumo prolongado de drogas altera o regime desses últimos. A deficiência de um ou mais neurotransmissores (em especial a dopamina) pode suplantar a sensação de bem-estar por ansiedade, mal-estar e fissura por uma substância capaz de aliviar tais sintomas negativos." American Scientist
O sistema dopaminérgico ee aa bbuussccaa ddaa rreeccoommppeennssaa  OO ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa ((ddooppaammiinnéérrggiiccoo)) eessttáá pprreesseennttee ddeessddee ooss mmaammííffeerrooss mmaaiiss pprriimmiittiivvooss..  EEllee tteemm ppaarrttiicciippaaççããoo ffuunnddaammeennttaall nnaa bbuussccaa ddee eessttíímmuullooss ccaauussaaddoorreess ddee pprraazzeerr,, ttaaiiss ccoommoo aalliimmeennttooss,, sseexxoo,, rreellaaxxaammeennttoo..  PPoorr mmeeiioo ddoo rreeffoorrççoo ppoossiittiivvoo ddaa rreeccoommppeennssaa,, oobbttiiddaa dduurraannttee eessssaass eexxppeerriiêênncciiaass,, oo oorrggaanniissmmoo éé iimmppeelliiddoo aa bbuussccáá--llaass rreeppeettiiddaass vveezzeess..  CCrriiaa--ssee uummaa mmeemmóórriiaa eessppeeccííffiiccaa ppaarraa iissssoo.. OO ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa,, ddeessssee mmooddoo,, éé uumm iimmppoorrttaannttee mmeeccaanniissmmoo ddee aauuttoopprreesseerrvvaaççããoo..
Dopamina, ddrrooggaass ee rreeccoommppeennssaa  AA ddooppaammiinnaa éé oo nneeuurroottrraannssmmiissssoorr ssiinntteettiizzaaddoo ddeennttrroo ddoo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa.. PPaarraa ssuuaa ssíínntteessee éé nneecceessssáárriiaa aa pprreesseennççaa ddoo aammiinnooáácciiddoo ttiirroossiinnaa.. PPoorr mmeeiioo ddaa eennzziimmaa ttiirroossiinnaa hhiiddrrooxxiillaassee,, aa ttiirroossiinnaa éé ttrraannssffoorrmmaaddaa eemm ffoorrmmaa eemm DDOOPPAA ((33,,44 -- hhiiddrrooxxiiffeenniillaallaanniinnaa)).. AA ddooppaammiinnaa tteemm ssuuaa oorriiggeemm nnaa ddeessccaarrbbooxxiillaaççããoo ddaa DDOOPPAA.. EEmm sseegguuiiddaa,, éé aarrmmaazzeennaaddaa nnaass vveessííccuullaass ddooss tteerrmmiinnaaiiss pprréé--ssiinnááppttiiccooss ppaarraa sseerr lliibbeerraaddaa nnaa ffeennddaa aappóóss uumm eessttíímmuulloo nneeuurroonnaall.. EEssssee eessttíímmuulloo ppooddee sseerr aa ttoorrttaa pprreeddiilleettaa,, uumm ccaarriinnhhoo,, uummaa ccoonnvveerrssaa ccoomm aammiiggooss,, eennffiimm,, ssiittuuaaççõõeess qquuee cceerrttaammeennttee vvaalleerrããoo aa ppeennaa sseerreemm rreeppeettiiddaass..  UUmmaa vveezz lliibbeerraaddaa nnaa ffeennddaa,, aattuuaa ssoobbrree ooss rreecceeppttoorreess ddooppaammiinnéérrggiiccooss,, ccuujjoo eeffeeiittoo éé uummaa sseennssaaççããoo ddee bbeemm--eessttaarr ee eeuuffoorriiaa.. RRaappiiddaammeennttee aappóóss aa lliiggaaççããoo ccoomm ooss rreecceeppttoorreess ddooppaammiinnéérrggiiccooss,, aa ddooppaammiinnaa éé rreettiirraaddaa ddaa ffeennddaa.. IIssssoo sséé ddáá ppoorr mmeeiioo ddee ttrrêêss pprroocceessssooss bbáássiiccooss:: [[11]] ddiiffuussããoo ddaa ddooppaammiinnaa ppaarraa ffoorraa ddaa ffeennddaa ssiinnááppttiiccaa,, [[22]] ddeessttrruuiiççããoo ppoorr eennzziimmaass ee [[33]] rreeccaappttaaççããoo ppaarraa oo pprréé--ssiinnááppttiiccoo ddee oonnddee ffoorraa lliibbeerraaddaa.. AAllii,, sseerráá eessttooccaaddaa ppaarraa sseerr lliibbeerraaddaa nnoovvaammeennttee.. AA rreeccaappttaaççããoo éé rreeaalliizzaaddaa ppeellaa bboommbbaa ddee rreeccaappttaaççããoo ,, ttrraannssppoorrttaaddoorreess ddooppaammiinnéérrggiiccooss,, eennccaarrrreeggaaddooss ddee ccaappttaarr ppaarrttee ddaa ddooppaammiinnaa lliibbeerraaddaa nnaa ffeennddaa ssiinnááppttiiccaa ee ddeevvoollvvêê--llaa aaoo tteerrmmiinnaall pprréé--ssiinnááppttiiccoo aa ffiimm ddee sseerr rreecciiccllaaddaa..
AAnnaattoommiiaa ddaa rreeccoommppeennssaa  OO ssiisstteemmaa ddooppaammiinnéérrggiiccoo ppoossssuuii ttrrêêss ttrraattooss ccoonnssiiddeerraaddooss ccoommoo ooss mmaaiiss iimmppoorrttaanntteess,, ddee ggrraannddee iinntteerreessssee ppaarraa oo eenntteennddiimmeennttoo ddaa nneeuurroobbiioollooggiiaa ddaa ddeeppeennddêênncciiaa qquuíímmiiccaa.. UUmm ddeesstteess éé oo ttrraattoo mmeessoollíímmbbiiccoo--mmeessooccoorrttiiccaall,, qquuee ssee pprroojjeettaa aa ppaarrttiirr ddaa áárreeaa tteeggmmeennttaall vveennttrraall ((AATTVV)) ppaarraa aa mmaaiioorr ppaarrttee ddoo ccóórrtteexx ffrroonnttaall ((ffuunnççõõeess ppssííqquuiiccaass ssuuppeerriioorreess)) ee ssiisstteemmaa llíímmbbiiccoo ((eemmooççããoo)) ee ppaarreeccee sseerr aa vviiaa ddooppaammiinnéérrggiiccaa rreellaacciioonnaaddaa àà rreeccoommppeennssaa.. EEssttuuddooss ttêêmm ddeemmoonnssttrraaddoo rreellaaççããoo íínnttiimmaa eennttrree aallgguummaass eessttrruuttuurraass cceerreebbrraaiiss ee aa rreeccoommppeennssaa.. OO nnuucclleeuuss aaccccuummbbeennss ee aa áárreeaa tteeggmmeennttaall vveennttrraall ppaarreecceemm mmooddeerraarr oo eessttíímmuulloo àà rreeccoommppeennssaa,, iinndduuzziiddoo ppoorr ssuubbssttâânncciiaass ppssiiccooaattiivvaass..
RReeccoommppeennssaa ee ddeeppeennddêênncciiaa  GGrraannddee ppaarrttee ddaa pprroopprriieeddaaddee aaddiittiivvaa ddaass ddrrooggaass eessttáá nnaa aattiivvaaççããoo ddoo ssiisstteemmaa ddooppaammiinnéérrggiiccoo.. IIssssoo ppooddee sseerr ffeeiittoo ddee mmooddoo ddiirreettoo oouu iinnddiirreettoo.. SSuubbssttâânncciiaass ppssiiccooaattiivvaass ccoommoo aa ccooccaaíínnaa ee aa aannffeettaammiinnaa aaggeemm ddiirreettaammeennttee ssoobbrree eessssee ssiisstteemmaa,, eennqquuaannttoo aa nniiccoottiinnaa ee ooss ooppiiáácceeooss eessttiimmuullaamm--nnoo iinnddiirreettaammeennttee.. AAss ccaauussaass nnaattuurraaiiss qquuee nnoorrmmaallmmeennttee eessttiimmuullaamm oo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa cchheeggaamm aa aauummeennttaarr eemm aattéé 110000%% ssuuaa aattiivviiddaaddee.. NNaa vviiggêênncciiaa ddee ssuubbssttâânncciiaass ppssiiccooaattiivvaass,, nnoo eennttaannttoo,, eessssaa aattiivviiddaaddee sseerr 11000000 vveezzeess mmaaiioorr..
As drogas e o funcionamento do sistema nervoso
Drogas perturbadoras: Maconha (Cannabis sativa)
O princípio ativo da maconha, o D -9- THC, possui receptores específicos dentro do sistema de recompensa. Há uma grande concentração destes ao redor da área tegmental ventral, do nucleus accumbens e do hipocampo. Não se sabe até o momento, porém, como o THC estimula o sistema de recompensa. Um das teorias vigentes postula que o THC, ao se ligar ao seu receptor específico dentro do sistema de recompensa, faz com essa ligação envie um sinal que estimula a liberação de dopamina e provoca os efeitos de bem-estar e relaxamento observados. O THC, provavelmente, é capaz de estimular o sistema opióide, que por sua vez estimula o sistema de recompensa.
Drogas perturbadoras: LSD (Ácido Lisérgico)
As drogas e o funcionamento do sistema nervoso Depressores do sistema nervoso central [da esquerda para a direita]: álcool, comprimidos de benzodiazepínicos, opiáceos sintéticos e Inalantes.
DDrrooggaass ddeepprreessssoorraass:: ÁÁllccooooll  MMiinnuuttooss ddeeppooiiss ddee ssee iinnggeerriirr uummaa bbeebbiiddaa aallccooóólliiccaa,, oo áállccooooll ppaassssaa ppaarraa oo ssaanngguuee ee ssee eessppaallhhaa ppeelloo ccoorrppoo;;  AA aattuuaaççããoo ddoo áállccooooll nnaass ssiinnaappsseess ddoo ccóórrtteexx cceerreebbrraall pprroodduuzz oo qquuaaddrroo ddee eemmbbrriiaagguueezz,, qquuee iinncclluuii ddeessoorriieennttaaççããoo,, ddiimmiinnuuiiççããoo ddooss rreefflleexxooss,, ppeerrddaa ddaa ccoooorrddeennaaççããoo mmoottoorraa ee rreedduuççããoo ddaa ccaappaacciiddaaddee ddee jjuullggaarr ssiittuuaaççõõeess..  OO ffííggaaddoo ffiiccaa iinnttooxxiiccaaddoo,, aa ppeessssooaa sseennttee nnááuusseeaass,, ttoonnttuurraass ee ppooddee vvoommiittaarr.. PPooddee aattéé ddeessmmaaiiaarr ee pprreecciissaarr ddee aatteennddiimmeennttoo mmééddiiccoo..
ÁÁllccooooll  O álcool é um depressor ddoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo,, ee,, eemmbboorraa aa sseennssaaççããoo iinniicciiaall ppoossssaa sseerr ddee lliiggeeiirraa eeuuffoorriiaa,, oo aauummeennttoo ddaa ssuuaa ccoonncceennttrraaççããoo nnoo ssaanngguuee lleevvaa aaoo ccoommpprroommeettiimmeennttoo ddee aattiivviiddaaddeess vviittaaiiss,, ppooddeennddoo ccoonndduuzziirr aaoo eessttaaddoo ddee ccoommaa,, ppaarraaddaa rreessppiirraattóórriiaa ee mmoorrttee..
ÁÁllccooooll A cirrose acontece quando o fígado, em vez de produzir células saudáveis, bile e outros agentes, produz tecido fibroso e nódulos que bloqueiam a circulação sanguínea. Esta reação nada mais é do que o fígado produzindo incessantemente tecido de cicatrização.
ÁÁllccooooll  OOss aabbuussooss ddoo áállccooooll ppooddeemm ccaauussaarr ccoonnsseeqquuêênncciiaass ddrraammááttiiccaass.. BBooaa ppaarrttee ddooss aacciiddeenntteess ddee ttrrâânnssiittoo,, ddaass bbrriiggaass,, ddooss aassssaassssiinnaattooss ee ddooss ssuuiiccííddiiooss eennvvoollvvee ppeessssooaass eemmbbrriiaaggaaddaass..  OO ccoonnssuummoo pprroolloonnggaaddoo ddee áállccooooll ppooddee ccaauussaarr,, eennttrree oouuttrrooss ddaannooss àà ssaaúúddee,, pprroobblleemmaass nnoo ffííggaaddoo,, nnoo ccoorraaççããoo ee nnoo ssiisstteemmaa nneerrvvoossoo..  OO qquuee ooss ddeeppeennddeenntteess ddee áállccooooll pprreecciissaamm éé ddee aajjuuddaa ee hháá mmuuiittooss ggrruuppooss ddee aappooiioo ccoommoo ooss AAllccooóólliiccooss AAnnôônniimmooss,, qquuee aauuxxiilliiaamm ggrraattuuiittaammeennttee ooss ddeeppeennddeenntteess ddoo áállccooooll aa ssuuppeerraarreemm aa ddeeppeennddêênncciiaa..
As drogas e o funcionamento do sistema nervoso Os estimulantes: o crystal (derivado das anfetaminas), a cocaína, o cigarro de tabaco (nicotina) e a noz de cola em pó (cafeína).
Drogas eessttiimmuullaanntteess:: CChhooccoollaattee  E a história de que o chocolate deixa as pessoas felizes? É verdadeira ou não?  O que acontece é que o chocolate tem uma substância, o triptofano, que ajuda a produzir a chamada serotonina, uma substância que torna as pessoas mais calmas, relaxadas e felizes, ao ser liberada pelos neurônios, as células do cérebro.  A baixa quantidade de serotonina tende a deixar as pessoas deprimidas. Mas isso não significa que quem não come chocolate fica triste.  Existem outros fatores que estimulam a produção da serotonina. O próprio Sol tem um papel essencial na formação dessa substância. Para quem mora em países frios, onde o Sol quase não aparece, comer chocolate pode suprir essa necessidade.  Há uma série de alimentos que podem contribuir para melhorar o ânimo porque estimulam a produção dos neurotransmissores responsáveis pelo prazer, bem-estar e euforia – entre os quais serotonina, dopamina, noradrenalina e acetilcolina.  Além do chocolate, outros alimentos podem melhorar o sono e o humor como, por exemplo, o leite e a banana.
Drogas estimulantes: Cocaína Figura 3: A cocaína bloqueia a bomba de recaptação de dopamina. Como resultado, a dopamina permanece mais tempo na fenda e se liga aos receptores com mais intensidade. Isso causa uma sensação de euforia e bem-estar de grande intensidade e reforça o desejo por um novo consumo.
 A cocaína, estimula diretamente o sistema recompensa, lliiggaannddoo--ssee àà bboommbbaa ddee rreeccaappttaaççããoo ddee ddooppaammiinnaa ee bbllooqquueeaannddoo ssuuaa aaççããoo.. CCoonnsseeqqüüeenntteemmeennttee,, mmaaiiss ddooppaammiinnaa ppeerrmmaanneecceerráá nnaa ffeennddaa ssiinnááppttiiccaa.. HHáá uumm aauummeennttoo ddaa ccoonncceennttrraaççããoo,, ddoo tteemmppoo ddee ppeerrmmaannêênncciiaa ee ddaa iinntteennssiiddaaddee ddee aaççããoo ddaa ddooppaammiinnaa ssoobbrree ooss sseeuuss rreecceeppttoorreess.. OO rreessuullttaaddoo éé uumm qquuaaddrroo ddee eeuuffoorriiaa ee pprraazzeerr mmuuiittoo mmaaiiss iinntteennssoo ddoo qquuee aass ssiittuuaaççõõeess qquuee eessttiimmuullaamm oo ssiisstteemmaa nnaattuurraallmmeennttee.. IIssssoo rreeffoorrççaa aa bbuussccaa ppeellaa ssuubbssttâânncciiaa ppssiiccooaattiivvaa,, aa ffiimm ddee ssaattiissffaazzeerr aa nneecceessssiiddaaddee ddaa rreeccoommppeennssaa ddeesseennccaaddeeaaddaa..  AA ccooccaaíínnaa ttaammbbéémm tteemm ggrraannddee aaffiinniiddaaddee ppeelloo ssiisstteemmaa ddee nneeuurroottrraannssmmiissssããoo ddee sseerroottoonniinnaa,, rreessppoonnssáávveell ppeellaa mmoodduullaaççããoo ddoo hhuummoorr ,, oo ccoonnttrroollee ddooss iimmppuullssooss ee ccaappaazz ddee eessttiimmuullaarr ttaammbbéémm oo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa.. AA aaççããoo ddaa ccooccaaíínnaa nneessssee ssiisstteemmaa ttaammbbéémm ssee ddáá ppoorr mmeeiioo ddoo bbllooqquueeiioo ddaa rreeccaappttaaççããoo ddee sseerroottoonniinnaa.. AA aaffiinniiddaaddee ddaa ccooccaaíínnaa ppoorr eessssaa bboommbbaa ddee rreeccaappttaaççããoo éé mmuuiittoo mmaaiiss iinntteennssaa ssee ccoommppaarraaddaa aaooss aannttiiddeepprreessssiivvooss qquuee aattuuaamm nneessssee mmeessmmoo ssííttiioo..
Drogas eessttiimmuullaanntteess:: EEccssttaassyy  DDrrooggaa ssiinnttééttiiccaa ((pprroodduuzziiddaa eemm llaabboorraattóórriioo))  PPrriinncciippaallmmeennttee,, nnaa ffoorrmmaa ddee ppaassttiillhhaass,, sseennddoo ccoonnhheecciiddaa eemm ffeessttaass ee bbooaatteess ccoommoo ““bbaallaa””..  AAggee pprriinncciippaallmmeennttee nnoo mmeettaabboolliissmmoo ddaa sseerroottoonniinnaa,, hhoorrmmôônniioo lliiggaaddoo àà sseennssaaççããoo ddee pprraazzeerr  TTeemm ccoommoo eeffeeiittooss aa ttaaqquuiiccaarrddiiaa,, hhiippeerrtteennssããoo,, sseeccuurraa ddaa bbooccaa,, sseeddee eexxcceessssiivvaa,, ddiimmiinnuuiiççããoo ddoo aappeettiittee,, ddiillaattaaççããoo ddaass ppuuppiillaass,, ddiiffiiccuullddaaddee eemm ccaammiinnhhaarr,, hhiippeerrtteerrmmiiaa ((aauummeennttoo ddaa tteemmppeerraattuurraa ccoorrppoorraall)),, rreefflleexxooss eexxaallttaaddooss,, vvoonnttaaddee ddee uurriinnaarr,, ttrreemmoorreess,, ttrraannssppiirraaççããoo,, ccââiimmbbrraass ee eeuuffoorriiaa..  SSeeuu ccoonnssuummoo ppooddee pprroovvooccaarr lleessõõeess cceerreebbrraaiiss iirrrreevveerrssíívveeiiss,, iinnssôônniiaa,, aannssiieeddaaddee,, ppssiiccoosseess ee aattaaqquueess ddee ppâânniiccoo,, ddeepprreessssããoo,, ppaarraannooiiaa,, aalluucciinnaaççããoo,, ddeessppeerrssoonnaalliizzaaççããoo,, ppeerrddaa ddoo aauuttooccoonnttrroollee,, ddiiffiiccuullddaaddee ddee mmeemmóórriiaa ee ddee ttoommaarr ddeecciissõõeess..
Drogas estimulantes: Ecstasy Diminuição da reabsorção da serotonina, dopamina e noradrenalina no cérebro. Estas substâncias ficam em maior contato entre as sinapses, causando euforia, sensação de bem-estar, alterações da percepção sensorial do consumidor e grande perda de líquidos.
 As anfetaminas e o ecstasy atuam sobre o sistema ddee rreeccoommppeennssaa iinndduuzziinnddoo aa lliibbeerraaççããoo mmaacciiççaa ddee ddooppaammiinnaa nnaa ffeennddaa,, eemm uummaa qquuaannttiiddaaddee mmuuiittoo mmaaiioorr ddoo qquuee aa oobbsseerrvvaaddaa eemm eessttíímmuullooss nnaattuurraaiiss.. EEllaa ttaammbbéémm iinniibbee aa rreeccaappttaaççããoo,, mmaass nnuummaa iinntteennssiiddaaddee mmuuiittoo mmeennoorr,, ssee ccoommppaarraaddaa àà ccooccaaíínnaa.. DDee qquuaallqquueerr ffoorrmmaa,, oo rreessuullttaaddoo ffiinnaall éé uumm eexxcceessssoo ddee ddooppaammiinnaa,, qquuee sseerráá rreemmoovviiddaa ccoomm mmaaiiss ddiiffiiccuullddaaddee,, ddeeiixxaannddoo--aa aaggiirr mmaaiiss tteemmppoo ssoobbrree ooss rreecceeppttoorreess ee pprroodduuzziinnddoo eeffeeiittooss ddee eeuuffoorriiaa mmaaiiss iinntteennssooss..  OO eeccssttaassyy,, aalléémm ddee aattuuaarr ddiirreettaammeennttee ssoobbrree oo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa,, tteemm eessppeecciiaall aaffiinniiddaaddee ppeelloo ssiisstteemmaa sseerroottoonniinnéérrggiiccoo,, ddee pprroovvêêmm sseeuuss eeffeeiittooss aalluucciinnóóggeennooss ee ssiinneessttééssiiccooss ((""ssoonnss ttêêmm ccoorreess ee ccoorreess ttêêmm ssoonnss"")).. OO ssiisstteemmaa sseerroottoonniinnéérrggiiccoo,, qquuaannddoo eessttiimmuullaaddoo,, ttaammbbéémm aattuuaa ppoossiittiivvaammeennttee ssoobbrree oo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa,, aauummeennttaannddoo aaiinnddaa mmaaiiss oo eeffeeiittoo eeuuffoorriizzaannttee pprroodduuzziiddoo ppoorr eessttee..
NNiiccoottiinnaa  OO cciiggaarrrroo ccoommuumm éé ppeerrmmiittiiddoo ppoorr lleeii ppaarraa mmaaiioorreess ddee 1188 aannooss;;  OO ffuummoo éé pprreejjuuddiicciiaall ee,, eennttrree oouuttrrooss pprroobblleemmaass,, pprroovvooccaa ddooeennççaass,, eessppeecciiaallmmeennttee ccâânncceerr nnoo ppuullmmããoo..  PPaarraa qquueemm ssee vviicciiaa nnoo cciiggaarrrroo,, mmeessmmoo ssaabbeennddoo qquuee ffaazz mmaall,, ppooddee sseerr ddiiffíícciill ddee ppaarraarr ddee ffuummaarr.. OO mmeellhhoorr mmeessmmoo éé nnããoo ccoommeeççaarr..
NNiiccoottiinnaa  A nicotina estimula o sistema de recompensa ddee mmaanneeiirraa iinnddiirreettaa.. EEllaa éé ccaappaazz ddee ssee lliiggaarr aaooss rreecceeppttoorreess ddoo uumm ssiisstteemmaa ddee nneeuurroottrraannssmmiissssããoo ccoonnhheecciiddoo ppoorr ssiisstteemmaa ccoolliinnéérrggiiccoo.. AA lliiggaaççããoo aaooss rreecceeppttoorreess nniiccoottíínniiccooss eessttiimmuullaa aa lliibbeerraaççããoo ddee oouuttrroo nneeuurroottrraannssmmiissssoorr,, ddee nnaattuurreezzaa eexxcciittaattóórriiaa,, ccoonnhheecciiddoo ppoorr gglluuttaammaattoo.. OO gglluuttaammaattoo éé ccaappaazz ddee eessttiimmuullaarr aa lliibbeerraaççããoo ddee ddooppaammiinnaa nnoo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa..  OOuuttrraa aaççããoo ddaa nniiccoottiinnaa eessttáá nnaa iinniibbiiççããoo ddoo ssiisstteemmaa GGAABBAA.. AAoo ccoonnttrráárriioo ddoo ssiisstteemmaa gglluuttaammaattoo ((eexxcciittaattóórriioo)),, eessssee ssiisstteemmaa éé ccaappaazz iinniibbiirr ttooddooss ooss oouuttrrooss ssiisstteemmaass ddoo ccéérreebbrroo,, iinncclluussiivvee oo ddee rreeccoommppeennssaa.. EEssttaannddoo oo ssiisstteemmaa GGAABBAA bbllooqquueeaaddoo ppeellaa nniiccoottiinnaa,, aa sseennssaaççããoo ddee bbeemm--eessttaarr ee eeuuffoorriiaa pprrooppoorrcciioonnaaddaa ppeelloo ccoonnssuummoo ddee cciiggaarrrrooss ttoorrnnaa--ssee aaiinnddaa mmaaiiss iinntteennssaa,, dduurraaddoouurraa ee ccaauussaaddoorraa ddee ddeeppeennddêênncciiaa..
FIGURA 5: Os opiáceos são capazes de estimular receptores opióides. Esses, por sua vez, estão conectados ao sistema de recompensa e são capazes de estimulá-lo diretamente.
 Há uma grande concentração de rreecceeppttoorreess ooppiiáácceeooss aaoo rreeddoorr ddaa áárreeaa tteeggmmeennttaall vveennttrraall ee ddoo nnuucclleeuuss aaccccuummbbeennss.. OO oorrggaanniissmmoo ppoossssuuii rreecceeppttoorreess nnaattuurraaiiss ppaarraa ooss ooppiiáácceeooss ((hheerrooíínnaa,, ddoollaannttiinnaa,, mmoorrffiinnaa,, ccooddeeíínnaa ee oouuttrrooss)).. HHáá ttrrêêss ccllaasssseess ddee rreecceeppttoorreess ooppiióóiiddeess eennvvoollvviiddooss nnoo ssuurrggiimmeennttoo ddee ddeeppeennddêênncciiaa aaooss ooppiiáácceeooss:: rreecceeppttoorreess uumm,, ddeellttaa ee kkaappppaa.. OO pprriimmeeiirroo,, nnoo eennttaannttoo,, éé oo rreessppoonnssáávveell ppeellooss eeffeeiittooss ddee bbeemm-- eessttaarr eexxppeerriimmeennttaaddooss dduurraannttee oo ccoonnssuummoo ddee ooppiiáácceeooss..  OOss ooppiiáácceeooss aattiivvaamm oo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa ddee mmaanneeiirraa iinnddiirreettaa ppoorr mmeeiioo ddee dduuaass aaççõõeess.. AA pprriimmeeiirraa ccoonnssiissttee nnaa lliiggaaççããoo ddooss ooppiiáácceeooss ccoomm ooss rreecceeppttoorreess ooppiióóiiddeess ddeennttrroo ddoo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa.. AA lliiggaaççããoo ffaazz ccoomm qquuee uumm ssiinnaall sseejjaa eennvviiaaddoo ppaarraa lliibbeerraarr ddooppaammiinnaa.. OO ssiisstteemmaa GGAABBAA iinniibbee aa lliibbeerraaççããoo ddee ddooppaammiinnaa.. OOss ooppiiáácceeooss,, nnoo eennttaannttoo,, bbllooqquueeiiaamm aa aaççããoo ddeessssee ssiisstteemmaa.. DDeessssee mmooddoo,, ooss eeffeeiittooss ddaa ddooppaammiinnaa ttoorrnnaamm--ssee mmaaiiss ppootteenntteess ee dduurraaddoouurrooss..
 O álcool atua sobre o sistema ddee rreeccoommppeennssaa iinnddiirreettaammeennttee,, ppoorr mmeeiioo ddee ssuuaa aaççããoo nnoo ssiisstteemmaa gglluuttaammaattoo ((eexxcciittaattóórriioo)),, GGAABBAA ((iinniibbiittóórriioo)),, ooppiióóiiddee ((pprraazzeerr ee aannaallggeessiiaa)) ee sseerroottoonniinnaa ((hhuummoorr ee ccoonnttrroollee ddooss iimmppuullssooss)).. TTooddooss eesssseess ssiisstteemmaass ssããoo ccaappaazzeess ddee iinntteerrffeerriirr nnoo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa.. AAoo iinniibbiirr oo ssiisstteemmaa gglluuttaammaattoo ee eessttiimmuullaarr oo ssiisstteemmaa GGAABBAA,, pprroodduuzz uummaa sseennssaaççããoo ddee rreellaaxxaammeennttoo,, mmoodduullaaddaa ppeelloo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa.. SSuuaa aaççããoo ssoobbrree aa sseerroottoonniinnaa ttaammbbéémm pprroodduuzz uummaa sseennssaaççããoo ddee eeuuffoorriiaa ee bbeemm--eessttaarr,, pprreeddiiccaattiivvooss qquuee lleevvaamm ooss iinnddiivvíídduuooss aa ddeesseejjaarreemm nnoovvaass eexxppeerriiêênncciiaass ccoomm aa ssuubbssttâânncciiaa..  AAllgguunnss eessttuuddooss aappoonnttaamm ppaarraa aa aaççããoo ddoo áállccooooll ssoobbrree oo ssiisstteemmaa ooppiióóiiddee.. OO áállccooooll ppaarreeccee aattuuaarr ppoossiittiivvaammeennttee ssoobbrree ooss rreecceeppttoorreess ooppiióóiiddeess mmuu ee nneeggaattiivvaammeennttee ssoobbrree ooss rreecceeppttoorreess ddeellttaa.. EEssttuuddooss ccoomm aanniimmaaiiss ddeemmoonnssttrraarraamm qquuee aaqquueelleess qquuee nnããoo ppoossssuuííaamm rreecceeppttoorreess ddeellttaa iinnggeerriirraamm áállccooooll ccoomm mmaaiiss aavviiddeezz ee ddeessccoonnttrroollee.. JJáá aa eessttiimmuullaaççããoo ddooss rreecceeppttoorreess mmuu aauummeennttaavvaa aa pprrooccuurraa ppoorr áállccooooll eennttrree eesssseess aanniimmaaiiss.. DDeessssee mmooddoo,, oo ssiisstteemmaa ooppiióóiiddee aattuuaa ddiirreettaammeennttee ssoobbrree oo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa ee eessttáá aassssoocciiaaddoo aaoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaa ddeeppeennddêênncciiaa..  AAllgguunnss iinnddiivvíídduuooss ppaarreecceemm ppoossssuuiirr ddééffiicciittss nnaa nneeuurroottrraannssmmiissssããoo ddee ddooppaammiinnaa .. OO áállccooooll,, ddee aallgguummaa ffoorrmmaa,, ccoonnsseegguuee ssaannaarr eessssaa ddeeffiicciiêênncciiaa.. PPaarraa eesssseess iinnddiivvíídduuooss,, oo ccoonnssuummoo ddee áállccooooll ppooddee tteerr ssuuaa oorriiggeemm ccoommoo uummaa ffoorrmmaa ddee ''aauuttoommeeddiiccaaççããoo'',, oouu sseejjaa,, uummaa ffoorrmmaa ddee mmaannttêê--lloo rreellaaxxaaddoo,, ttrraannqqüüiilloo,, uummaa qquuee ttaaiiss eessttaaddooss nnããoo aaccoonntteecceemm nnaattuurraallmmeennttee eennttrree eelleess.. FFiiccaamm,, aassssiimm,, eexxttrreemmaammeennttee pprreeddiissppoossttooss aaoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaa ddeeppeennddêênncciiaa..
 A aaççããoo ddooss ttrraannqquuiilliizzaanntteess ((bbeennzzooddiiaazzeeppíínniiccooss ee bbaarrbbiittúúrriiccooss) ssoobbrree oo ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa éé iinnddiirreettaa,, aattrraavvééss ddaa aaççããoo ddaass ssuubbssttâânncciiaass ssoobbrree oo ssiisstteemmaa GGAABBAA.. TTaall aaççããoo pprroodduuzz rreedduuççããoo ddaa aannssiieeddaaddee ee rreellaaxxaammeennttoo.. TTaaiiss eeffeeiittooss sseerriiaamm rreeffoorrççaaddoorreess ee ccoonnttrriibbuueemm ppaarraa oo ssuurrggiimmeennttoo ddaa ddeeppeennddêênncciiaa..
NNeeuurrooaaddaappttaaççõõeess  OO ssiisstteemmaa ddee rreeccoommppeennssaa pprroodduuzz bbeemm--eessttaarr ee eeuuffoorriiaa qquuaannddoo eessttiimmuullaaddoo,, aauummeennttaannddoo oo ddeesseejjoo ddee rreeppeettiirr ttaaiiss sseennssaaççõõeess.. EEllee ppaarreeccee sseerr aa eessttrruuttuurraa cceennttrraall nnoo ddeesseennvvoollvviimmeennttoo ddaa ddeeppeennddêênncciiaa eennttrree ooss uussuuáárriiooss ddee ssuubbssttâânncciiaass ppssiiccooaattiivvaass..  NNoo eennttaannttoo,, nnããoo éé aappeennaass oo pprraazzeerr oo rreessppoonnssáávveell ppeelloo ssuurrggiimmeennttoo ddaa ddeeppeennddêênncciiaa.. AAoo ccoonnttrráárriioo,, aa eevviittaaççããoo ddooss ssiinnttoommaass ddee ddeessccoonnffoorrttoo ((ssíínnddrroommee ddee aabbssttiinnêênncciiaa)),, eennttrree eelleess aa ffiissssuurraa,, éé oo ggrraannddee pprrooppuullssoorr ddaa mmaannuutteennççããoo ddoo uussoo..  TTaaiiss ssiinnttoommaass ddeeccoorrrreemm pprroovvaavveellmmeennttee ddee aalltteerraaççõõeess nneeuurroobbiioollóóggiiccaass nnaa eessttrruuttuurraa aannaattôômmiiccaa ddooss nneeuurrôônniiooss,, ppoorr eexxeemmpplloo,, rreedduuççããoo ddee tteerrmmiinnaaççõõeess nneerrvvoossaass ee rreecceeppttoorreess.. EEssssaass aalltteerraaççõõeess ppeerrmmaanneecceemm mmeesseess aappóóss aa iinntteerrrruuppççããoo ddoo ccoonnssuummoo..  EEllaass,, ttaammbbéémm,, aaccaabbaamm ppoorr bbllooqquueeaarr oo eeffeeiittoo eeuuffoorriizzaannttee ddaa ddrrooggaa:: oo iinnddiivvíídduuoo ddeeiixxaa ddee sseennttiirr oo pprraazzeerr ddee oouuttrroorraa,, mmaass ccoonnttiinnuuaa iimmppeelliiddoo aa bbuussccaarr aa ddrrooggaa,, uummaa vveezz qquuee sseeuu ccoorrppoo ssee aaddaappttoouu aa ssuuaa pprreesseennççaa ee sseennttiirráá ssuuaa ffaallttaa eemm ccaassoo ddee aabbssttiinnêênncciiaa ddaa mmeessmmaa..

Aula 8º ano - Saúde mental e drogas

Check these out next

Aula 8º ano - Saúde mental e drogas

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Apresentações para você(20)

Similar a Aula 8º ano - Saúde mental e drogas(20)

Mais de Leonardo Kaplan(20)

Aula 8º ano - Saúde mental e drogas