1. Voipuu (10 m) ja kameli (1,85 m)
samassa mittakaavassa.
Karussa Sahelissa kasvaa ihmeellisiä puita
Savannin merkilliset puut tuottavat Sisu-pastillien, coca-colan ja HP-kastikkeen
raaka-aineita. Perinteinen, ekologisesti kestävä peltometsäviljely perustuu näihin
elämän puihin. Niiden alla viljellään viljaa ja laidunnetaan eläimiä. Paikalliset
kasvilajit ja eläinrodut sietävät toistuvia vähäsateisia kausia.
Kumiakasia
Acacia senegal
Villeistä tai viljellyistä puista
valutetaan arabikumia, jota
tarvitaan muun muassa Sisu-
pastilleihin ja coca-colaan. 80
prosenttia maailman arabiku-
mista tuotetaan Sudanissa.
Akasiat
sitovat ilmakehän typpeä juurinystyräbak-
teeriensa avulla ja samalla lannoittavat maata.
Juuri typpilannoitteet ovat kehitysmaissa liian
kalliita monille köyhille viljelijöille.
Joistain akasialajeista valmistetaan maakuop-
pamiiluissa puuhiiltä ruuanlaiton polttoaineeksi.
Se palaa kuumalla, savuttomalla liekillä, ja lisäksi
sitä on helppo varastoida ja kuljettaa.
Voipuu eli shea-, shi- tai karité-puu
Vitellaria paradoxa
Voipuuta ei hevin kaadeta. Siemenistä
saadaan öljyä tai kiinteää rasvaa, joka
on arvokasta ravintoa sekä kosmetiikka-
teollisuuden raaka-ainetta. Shea-voin
jalostamiseen on kehitetty kotiteollisuutta,
ja tuotteita viedään suuria määriä läntisiin
teollisuusmaihin sekä Kiinaan ihovoiteiden
raaka-aineeksi.
Apinanleipäpuu eli baobab
Adansonia digitata
Suurimpien yksilöiden läpimitta on yli kymmenen
metriä, runko on usein ontto. Kaikki puun osat ovat
käyttökelpoisia ja lisäksi rungosta voidaan juoksuttaa
vettä kuivan kauden aikana. Lehtiä voi syödä. Siemeniä
ympäröi pehmeä vaippa, josta paikalliset valmistavat
virkistävää juomaa. Siitä on tullut kannattavaa liiketoi-
mintaa. Juomaan tarvittavaa baobab-jauhetta myydään
Suomessakin luontaistuotekaupoissa.
Durra
Sorghum bicolor
Viljakasvi on kotoisin Sahelista
ja sopeutunut hyvin alueen
oloihin. Durraa syödään
yleisimmin puurona, jota val-
mistetaan jauhetuista jyvistä.
Helmihirssi
Pennisetum glaucum
Myös helmihirssi
on alun perin saheli-
lainen kasvi. Jyvistä
tehdään puuroa.
Härkäpapu
Vicia faba
Pavut ovat jokapäiväistä
ravintoa Sahelin alueella.
Seesami
Sesamum indicum
Siemenet sisältävät arvokasta
ravintoöljyä, ja niillä on suuri
kysyntä kansainvälisessä
kaupassa. Sato kypsyy lyhyen-
kin sadekauden aikana.
Karkade
Hibiscus sabdariffa
Kukasta valmistetaan kuumana
tai kylmänä nautittavaa juomaa.
Sudanin kansallisjuomaa saa myös
länsimaissa, joissa se tunnetaan
hibiskus- tai roselle-teenä.
Kotieläiminä pidetään
nautoja, lampaita, vuohia ja
kameleita. Paikalliset rodut
ovat sopeutuneet kuivuuteen,
korkeisiin lämpötiloihin ja
karkeaan, vaikeasti sulavaan
laidunrehuun. Kameli ja vuohi
järsivät pääasiallisesti puuvar-
tisia kasveja. Nauta ja lammas
tarvitsevat ruohomaista
syötävää.
Faidherbia
Faidherbia albida
”Ihmepuu” varistaa lehtensä
sadekaudeksi ja puhkeaa lehteen kuivan
kauden alussa. Lisäksi se on typensitoja.
Näistä syistä se sopii erityisen hyvin
peltometsäviljelyyn. Etiopian hiljattain
edesmennyt pääministeri Meles Zenawi
julisti viime vuonna tavoitteeksi, että
maahan istutetaan satamiljoonaa
faidherbiaa.
Tamarindi
Tamarindus indica
”Intian taatelin” hedelmissä siemeniä
ympäröi hapokas vaippa. Siitä saadaan
juomaa, hilloa ja kastikkeita, kuten meilläkin
myytävää HP-kastiketta.
Taatelipalmu
Phoenix dactylifera
Pelkästään Sudanissa tunnetaan yli 200 lajiketta tästä
ihmiskunnan vanhimpiin kuuluvasta viljelykasvista.
Muinaiset egyptiläiset osasivat pölyttää emikukkia
hedekukkatertuista, jolloin viljelmällä ei tarvita monia
urospuolisia puita. Kasvien pölytysbiologia selvisi
länsimaiden tiedemiehille vasta 1600-luvulla.
Neem eli niimi
Azadirachta indica
Lähes ikivihreä puu tuotiin Afrikkaan Britannian
siirtomaaherruden aikana. Nykyisin se on
yleisimpiä varjon luomiseksi istutettuja puita.
Laji sietää hyvin kuivuutta ja tuottaa luontaisia
lääke-, kosmetiikka- ja kasvinsuojeluaineita.
Lehdet sisältävät asadiraktiinia, joka karkottaa
hyönteisiä. Oksia käytetään hammasharjoina, ja
niissä on desinfioiva aine valmiiksi mukana.
Mali Niger
Nigeria
Keski-Afrikka
Tšad
Mauritania
Senegal
Tunisia
Libya
Egypti
Eritrea
Etiopia
Marokko
Burkina
Faso
S a h a r a
Välimeri
AFRIKKA
Karttakeskus
1 000 km
Etelä-
Sudan
Voipuuta vaalitaan
arvokkaiden öljypitois-
ten hedelmien vuoksi.
Hedelmäliha on myös
syötävää.
Sudan
Darfur
Pohjois-Kordofan
S a h e l
Teksti: ARJA KIVIPELTO / HS, grafiikka: LOTTA HAGLUND / HSLähde: professori Olavi Luukkanen, Helsingin yliopiston Viikin tropiikki-instituutti

2. Voipuu (10 m) ja kameli (1,85 m)
samassa mittakaavassa.
Karussa Sahelissa kasvaa ihmeellisiä puita
Savannin merkilliset puut tuottavat Sisu-pastillien, coca-colan ja HP-kastikkeen
raaka-aineita. Perinteinen, ekologisesti kestävä peltometsäviljely perustuu näihin
elämän puihin. Niiden alla viljellään viljaa ja laidunnetaan eläimiä. Paikalliset
kasvilajit ja eläinrodut sietävät toistuvia vähäsateisia kausia.
Kumiakasia
Acacia senegal
Villeistä tai viljellyistä puista
valutetaan arabikumia, jota
tarvitaan muun muassa Sisu-
pastilleihin ja coca-colaan. 80
prosenttia maailman arabiku-
mista tuotetaan Sudanissa.
Akasiat
sitovat ilmakehän typpeä juurinystyräbak-
teeriensa avulla ja samalla lannoittavat maata.
Juuri typpilannoitteet ovat kehitysmaissa liian
kalliita monille köyhille viljelijöille.
Joistain akasialajeista valmistetaan maakuop-
pamiiluissa puuhiiltä ruuanlaiton polttoaineeksi.
Se palaa kuumalla, savuttomalla liekillä, ja lisäksi
sitä on helppo varastoida ja kuljettaa.
Voipuu eli shea-, shi- tai karité-puu
Vitellaria paradoxa
Voipuuta ei hevin kaadeta. Siemenistä
saadaan öljyä tai kiinteää rasvaa, joka
on arvokasta ravintoa sekä kosmetiikka-
teollisuuden raaka-ainetta. Shea-voin
jalostamiseen on kehitetty kotiteollisuutta,
ja tuotteita viedään suuria määriä läntisiin
teollisuusmaihin sekä Kiinaan ihovoiteiden
raaka-aineeksi.
Apinanleipäpuu eli baobab
Adansonia digitata
Suurimpien yksilöiden läpimitta on yli kymmenen
metriä, runko on usein ontto. Kaikki puun osat ovat
käyttökelpoisia ja lisäksi rungosta voidaan juoksuttaa
vettä kuivan kauden aikana. Lehtiä voi syödä. Siemeniä
ympäröi pehmeä vaippa, josta paikalliset valmistavat
virkistävää juomaa. Siitä on tullut kannattavaa liiketoi-
mintaa. Juomaan tarvittavaa baobab-jauhetta myydään
Suomessakin luontaistuotekaupoissa.
Durra
Sorghum bicolor
Viljakasvi on kotoisin Sahelista
ja sopeutunut hyvin alueen
oloihin. Durraa syödään
yleisimmin puurona, jota val-
mistetaan jauhetuista jyvistä.
Helmihirssi
Pennisetum glaucum
Myös helmihirssi
on alun perin saheli-
lainen kasvi. Jyvistä
tehdään puuroa.
Härkäpapu
Vicia faba
Pavut ovat jokapäiväistä
ravintoa Sahelin alueella.
Seesami
Sesamum indicum
Siemenet sisältävät arvokasta
ravintoöljyä, ja niillä on suuri
kysyntä kansainvälisessä
kaupassa. Sato kypsyy lyhyen-
kin sadekauden aikana.
Karkade
Hibiscus sabdariffa
Kukasta valmistetaan kuumana
tai kylmänä nautittavaa juomaa.
Sudanin kansallisjuomaa saa myös
länsimaissa, joissa se tunnetaan
hibiskus- tai roselle-teenä.
Kotieläiminä pidetään
nautoja, lampaita, vuohia ja
kameleita. Paikalliset rodut
ovat sopeutuneet kuivuuteen,
korkeisiin lämpötiloihin ja
karkeaan, vaikeasti sulavaan
laidunrehuun. Kameli ja vuohi
järsivät pääasiallisesti puuvar-
tisia kasveja. Nauta ja lammas
tarvitsevat ruohomaista
syötävää.
Faidherbia
Faidherbia albida
”Ihmepuu” varistaa lehtensä
sadekaudeksi ja puhkeaa lehteen kuivan
kauden alussa. Lisäksi se on typensitoja.
Näistä syistä se sopii erityisen hyvin
peltometsäviljelyyn. Etiopian hiljattain
edesmennyt pääministeri Meles Zenawi
julisti viime vuonna tavoitteeksi, että
maahan istutetaan satamiljoonaa
faidherbiaa.
Tamarindi
Tamarindus indica
”Intian taatelin” hedelmissä siemeniä
ympäröi hapokas vaippa. Siitä saadaan
juomaa, hilloa ja kastikkeita, kuten meilläkin
myytävää HP-kastiketta.
Taatelipalmu
Phoenix dactylifera
Pelkästään Sudanissa tunnetaan yli 200 lajiketta tästä
ihmiskunnan vanhimpiin kuuluvasta viljelykasvista.
Muinaiset egyptiläiset osasivat pölyttää emikukkia
hedekukkatertuista, jolloin viljelmällä ei tarvita monia
urospuolisia puita. Kasvien pölytysbiologia selvisi
länsimaiden tiedemiehille vasta 1600-luvulla.
Neem eli niimi
Azadirachta indica
Lähes ikivihreä puu tuotiin Afrikkaan Britannian
siirtomaaherruden aikana. Nykyisin se on
yleisimpiä varjon luomiseksi istutettuja puita.
Laji sietää hyvin kuivuutta ja tuottaa luontaisia
lääke-, kosmetiikka- ja kasvinsuojeluaineita.
Lehdet sisältävät asadiraktiinia, joka karkottaa
hyönteisiä. Oksia käytetään hammasharjoina, ja
niissä on desinfioiva aine valmiiksi mukana.
Mali Niger
Nigeria
Keski-Afrikka
Tšad
Mauritania
Senegal
Tunisia
Libya
Egypti
Eritrea
Etiopia
Marokko
Burkina
Faso
S a h a r a
Välimeri
AFRIKKA
Karttakeskus
1 000 km
Etelä-
Sudan
Voipuuta vaalitaan
arvokkaiden öljypitois-
ten hedelmien vuoksi.
Hedelmäliha on myös
syötävää.
Sudan
Darfur
Pohjois-Kordofan
S a h e l
Teksti: ARJA KIVIPELTO / HS, grafiikka: LOTTA HAGLUND / HSLähde: professori Olavi Luukkanen, Helsingin yliopiston Viikin tropiikki-instituutti