Julkaistu Tietoasiantuntijat-lehdessä 1 / 2012
Sosiaalinen media tarjoaa paljon mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen
Teksti: Pia Adibe
Some teollisuudessa -selvityksessä tutkittiin sosiaalisen median eli somen käyttöä ja sen tuomia
mahdollisuuksia suomalaisessa teollisuudessa. Kyselyyn vastasi 143 teollisuusyritystä, lisäksi
haastateltiin 12 yrityksen edustajia. ”Vain prosentti kyselyyn vastanneista yrityksistä on saanut
mitattavissa olevaa hyötyä some-työkalujen käyttämisestä. Vastanneista 12 % on kokenut
saaneensa jonkinlaista hyötyä. Valtaosa (82 %) vastaajista näkee sosiaalisessa mediassa
potentiaalia liiketoimintansa kehittämiseen.
Edellä mainitun selvityksen toteutti Intosome Oy, jonka toimitusjohtaja Harri Lakkala havainnoi jo
Nokialla työskennellessään some-ilmiötä. Some-työkalujen käytön levitessä tuotettiin yritykselle
valtaisa määrä potentiaalista tietoa sekä uudistettiin toimintatapoja yhteisöllisiksi. Lakkalan mukaan
tästä on parhaimmillaan seurauksena laadun paraneminen, uusien innovatiivisten toimintatapojen
käytön monistuminen, hiljaisen tiedon muuttaminen kilpailukykyä tehostavaksi liiketoimintatiedoksi
sekä prosessien nopeutuminen. Puhumattakaan tiedonkulun parantamisesta ja
kumppanuusverkostojen rakentamisesta.
Harri Lakkala kertoo, että työskennellessä Nokialla usean paikkakunnan yhteisessä projektissa
ilmeni ongelma yhteistyössä. Niinpä yhteydenpitoon ja tiedon keräämiseen yhteen paikkaan
kokeiltiin wikiä. Innokkaiden kokeilijoiden aloittamasta yksittäisestä projektiwikistä syntyi wikialusta
koko yrityksen tiedonvaihtoon, johon vuosien mittaan kertyi tuhansia wikejä sekä blogialusta
satoine sisäisine blogeineen. Kaikki syntyi itseohjautuvasti organisoituen: ihmiset olivat
innostuneita siitä, mitä tekivät, ajankohta oli oikea ja yrityksessä oli paljon asiantuntijoita, jotka
kirjoittivat mielellään ja jakoivat osaamistaan. Prosessi vei kuitenkin aikaa kehittyessään
työntekijätasolta johtotasolle. ”Isoin muutos oli se, että yleensä ryhmätöihin oli jokin Lotus Notes
-pohjainen työalue, joka oli oletuksena suljettu pienelle joukolle”, kertoo Lakkala. ”Wikit olivat
puolestaan oletuksena kaikille avoimia – tieto kulki ja tallentui paremmin.” Ponnistuksistaan Harri
on saanut Nokia Innovation Award -palkinnon vuonna 2005 sekä Nokia Quality Award -palkinnon
vuonna 2008.
Hyviä käytänteitä jakamalla uusia malleja tapaan toimia
Selvityksen suuri anti on case-kuvauksissa. Esimerkiksi kolmenkymmenen työntekijän Reifer Oy,
joka tarjoaa valmistuspalveluja Suomessa oleville asiakkaille tilausohjautuvasti, on siirtänyt
laatukäsikirjansa wikiin. Yrityksen prosessit ja toimintatavat on kuvattu laatukäsikirjawikissä ja täten
jalkautettu arkipäivän käyttöön. Wikiin tallennettiin myös työohjeet kaikille yrityksessä tehtäville
tuotteille. Työvaiheet kuvattiin tekstinä ja valokuvina, jotta seuraavalla kerralla työskentely
helpottuisi. Näin se oli elävä osa toiminnanohjausjärjestelmää, joka oli linkitetty wikijärjestelmään
siten, että työmääräyksen yhteydessä oli aina linkitys työohjeisiin, jos ne oli luotu.
Hydro Aluminium Salko oli toimintaa kehittäessään nähnyt koko valmistusketjun toiminnan
tärkeäksi päämiehen toiminta mukaan lukien. He ottivat selvityksen aikana käyttöönsä verkoston
sisäisen sosiaalisen median verkkotyökalun havaitessaan sen hyödyt verkostotapaamisten lisänä
ja tukena. Rautaruukki Oyj hyödyntää somea nykyään myös asiakasviestinnässään. Otettuaan
wikit, blogit, keskusteluryhmät ja ryhmäsivustot ensin sisäisesti käyttöön, Ruukki laittoi
tuotevideoita ensin YouTubeen. He ovat asiakkaiden, kumppanien ja työntekijöidensä – myös
mahdollisten rekrytoitavien kanssa vuorovaikutuksessa myös Facebookissa, LinkedInissä sekä
Twitterissä. Cargotec taas hyödyntää laajasti ketteriä kehitysmenetelmiä ja verkkotyökaluja
yhteisissä projekteissa alihankkijoiden kanssa.

Tietoa jakamalla toiminta tehostuu
Edelläkävijäyritykset ovat käyttäneet yhteisöllisiä työkaluja jo vuosia, osa on juuri aloittanut niiden
käyttämisen. Mutta vielä on yrityksiä, joissa sosiaalista mediaa ei työaikana saa käyttää. Some
teollisuudessa -selvityksessä tähän joukkoon kuului 20 % yrityksistä. Tiedon jakamisen kulttuuri on
muuttunut. Yhteisöllisten työkalujen käyttöönotto vaatii uudenlaista toimintakulttuuria. Tarvitaan
myös poisoppimista vanhoista ajatusmalleista ja tavoista toimia. Kyseessä on suuri
katsantokannan muutos, johon liittyy myös pelkoa. Uusi tapa toimia voi vaikuttaa perinteiseen
hierarkiaan.
Perinteisesti asiantuntija jakoi tietoa mahdollisimman niukasti turvatakseen oman työpaikkansa.
Nyt avoimesti tietoa jakava ja muita auttava henkilö profiloituu asiantuntijana ja oppii itsekin.
Ihmiset kääntyvät helpommin henkilön puoleen, joka vastaa nopeasti ja jonka tiedetään tietävän
asiasta. Luonnollisesti on olemassa myös tietoa, jota ei voida jakaa. Tiedon suojaus ja tietoturva
ovat myös osa tietojohtamista innovatiivisen tiedon jakamisen ja uuden tiedon sekä toimintatapojen
luonnin lisäksi.
Ketterää pilotointia
Suomalaisessa kymmenen työntekijän pk-konepajassa kehitetään toimintatapoja, kuten Intosomen
vetämissä some-ryhmähankkeissa, joissa on useita toimijoita. Yritysten väliset hankkeet,
alihankkija-päämies -suhteet tai yritysten yhteiset tuotekehityshankkeet, rekrytointi,
työnantajakuvan kehittäminen, innovointi, asiakaspalvelun tehostaminen ja moni muu toiminto
voidaan tehdä tehokkaammin some-työkalujen avulla. Tärkeintä on kytkeä uusien työkalujen
käyttöönotto yrityksen johdon kanssa varsinaiseen liiketoimintaan, siihen mitä jo tehdään.
Intosome auttaa ymmärtämään mahdollisuuksia, kuinka nykypäivänä voidaan kommunikoida ja
tehostaa yhdessä tekemistä. Autolla ajo naapuripaikkakunnalle voidaan korvata verkkokokouksella
tai keskustelupalstalla.
Intosomen hankkeissa valitaan ensin tärkein kehittämiskohde: yritysten asiakkaiden kanssa
yhdessä tehtävä tuotekehittäminen verkossa, partneriyhteistyö vai työkalujen sisäinen käyttö.
Ketterästi pilotoiden lähdetään nopeasti liikkeelle pienemmillä hankkeilla, joissa opitaan
käytännössä. Koska kyseessä on toimintatapojen muutos on tärkeää saada tuloksia ja oppia
nopeammin kuin esimerkiksi vuoden kestävässä IT-hankkeessa olisi mahdollista.
Taloudelliset hyödyt tehokkuudesta
Suomessa helmikuussa 2012 vieraillut Dachis Groupin Lee Bryant on todennut, että yleensä yritys
muuttuu sitä tehottomammaksi, mitä isommaksi se kasvaa. Yhteisöllisten työkalujen tuoma
verkkoefekti on kuitenkin päinvastainen: mitä useampi niitä käyttää, sitä paremmin ne toimivat.
Suomessa ei ole juurikaan laskettu somen ROI:ta (Return on Investment). Ulkomailla on
asiakaspalvelukuluissa saatu säästöjä keskustelupalstojen avulla. Esimerkkejä on myös
prosessien tehostumisesta peräkkäisten toimenpiteiden muuttuessa rinnakkain tapahtuviksi, kuten
tuotekehityssyklin lyheneminen yli vuodesta neljään kuukauteen. Polkupyörävalmistajan
mainosmateriaalien kääntäminen seitsemälle eri kielelle hoitui wikissä muutamassa viikossa, kun
aiemmin sähköpostilla se oli vienyt kuukausia. 20-50 wikisivua on myös helpommin käsiteltävissä
kuin paksu painettu manuaali.
Intosomen pilottiprojekteissa mittarina käytetään esimerkiksi sähköpostien vähentämistä puoleen.
Taloudellinen hyöty tulee tehostuneesta toiminnasta. Parhaillaan Intosome on tuotteistamassa
tehokkaampia kokouskäytäntöjä. Asialistan kokoaminen vaikkapa Yammerilla tai kokousajasta
sopiminen Doodlella vähentää sähköpostivaihdon tarvetta ja viestien määrää. (Verkko)kokouksen

aikana esimerkiksi Etherpad- tai Yammerin pages –toiminnon käyttäminen mahdollistaa
reaaliaikaisen muistion kirjoittamisen samanaikaisesti, kun useampi ihminen voi tuottaa sisältöä
samaan dokumenttiin. Kokouksessa päätetyt tehtävät voidaan kerätä järjestelmään, joka lähettää
muistutuksia automaattisesti.
Rakkaan lapsen monta nimeä
Somen eli sosiaalisen median määrittely on suomen kielessä monimutkainen. Yritystoiminnassa
kuvaavampi termi on yhteisölliset työkalut ja toimintatavat. Uusina nousevina termeinä
Yhdysvalloissa ovat Social Business ja Social Business Design eli yhteisöllinen bisneskehitys.
Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin ihmisistä ja kulttuurimuutoksen viemisestä eteenpäin.
Toiminnan kehittäminen kuuluu kaikille. Tarvitsemme lisää uusia tapoja rakentaa yrityskulttuuria,
uusia nimikkeitä ja työnkuvia. Sekä (epä)onnistumisen kokemusten jakamista ja kokeilemisen
nälkää. Tulevaisuus on jo täällä.
Lisäluettavaa:
Carter, S. (2011). Get Bold: Using Social Media to Create a New Type of Social Business. IBM
Press.
Erickson, T. J. (2012). Why We Use Social Media in Our Personal Lives — But Not for Work. HBR
Blog Network. Harvard Business Review. [Viitattu 8.3.2012]. Saatavilla:
http://blogs.hbr.org/erickson/2012/02/why_we_use_social_media_in_our.html#.Tz3kbyvwy1E.twitte
r
Intosomen blogi. [Viitattu 8.3.2012]. Saatavilla: http://intosome.wordpress.com/yritys/
Some teollisuudessa LinkedIn-ryhmä. [Viitattu 8.3.2012]. Saatavilla:
http://www.linkedin.com/groups/Some-Teollisuudessa-3454994?
gid=3454994&mostPopular=&trk=tyah
Some Teollisuudessa -raportti. Teknologiateollisuus ry ja kansallisten Älykkäät koneet ja
Digitaaliset sisällöt -osaamiskeskusohjelmat (OSKE). [Viitattu 8.3.2012]. Saatavilla:
http://teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2011-9/yhteisolliset-toimintatavat-
tehokkaaseen-kayttoon-teollisuudessa
Vuori, V. (2011). Social Media Changing the Competitive Intelligence Process: Elicitation of
Employees’ Knowledge. Doctoral Dissertation. Tampere University of Technology.