O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.
OULUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta
Informaatiotutkimus
Kirjallisten töiden ulkoasuun ja muotoseikkoihin liittyviä ohj...
Sisällys
Esipuhe 3
1 Nimiösivu 3
2 Tiivistelmä 3
3 Esipuhe 5
4 Sisällysluettelo ja sivunumerointi 5
5 Tekstinasettelu ja k...
3
Esipuhe
Tekstin selkeyden ja luettavuuden takaamiseksi tieteellisessä kirjoittamisessa noudatetaan
kirjoitusohjetta tai ...
4
Malli: nimiösivu
Oulun yliopisto
Humanistinen tiedekunta
Mikko Mallikas
AVARUUSTIEDON HALLINTA
(oikeaan alanurkkaan:)
Se...
5
3 Esipuhe
Esipuheen (alku- tai saatesanojen) funktio voi olla kahdenlainen: kirjoittaja kertoo tutkimuk-
sesta sellaista...
6
Sisällys
JOHDANTO Error! Bookmark not defined.
1.1 Tutkimuksen aihe ja tarkoitus Error! Bookmark not defined.
1.2 Keskei...
7
5.2 Tutkimusmenetelmiä koskevat johtopäätökset Error! Bookmark not defined.
5.3 Jatkotutkimusehdotukset (ja toimenpidesu...
8
Taulukko 2. Opettajien huomion painottuminen erilaisiin oppilaisiin eri aineissa. (Lähde:
Hämäläinen 1985, 10.)
% opetus...
9
7 Lainaukset muilta kirjoittajilta ja tutkimusaineistosta
Jos kyseessä on sanatarkka toisen tekstin lainaaminen, kirjoit...
10
2. Jos viittaus koskee useampaa lausetta, esim. koko kappaletta, viittaus tulee viimeisen
lauseen jälkeen. Lähdemerkinn...
11
teoksiin, ainoastaan samalle sivulle. Käytettäessä tällaista tapaa täytyy olla erityisen huolelli-
nen omaa tekstiä muo...
12
Monografia:
Huotari, Maija-Leena, Hurme, Pertti & Valkonen, Tarja (2005). Viestinnästä tietoon: Tiedon
luominen työyhte...
13
Ouluensia 8 (pp. 141–159). Oulu: Oulu University Press. Verkkojulkaisu saatavissa osoittees-
ta http://herkules.oulu.fi...
14
Verkkosivu:
Verkkosivusta merkitään kirjoittaja tai organisaatio, jonka sivuun viitataan, vuosi, jolloin sivu
on ilmest...
15
asetus tai VNp = valtioneuvoston päätös. Suosittelemme säädöksen koko nimen käyttämistä
lähdeluettelossa.
10 Liitteet
J...
16
Karisto, Antti & Seppälä, Ulla-Maija (2000). Tee se!: sosiaalipolitiikan graduopas. Helsinki:
Helsingin yliopisto.
Kemp...
17
LIITE: Humanistisen tiedekunnan pro gradu –tutkielman arvostelua koskeva ohje
2015-2017
Maisterintutkintoa varten opisk...
18
HUOM. Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään
”tiivistelmä (ensisijainen)” -ke...
19
4 (kiitettävä)
Työ on muutoin samanlainen kuin edellä, mutta jokin osio ei täytä korkeimman arvosanan
kriteerejä. Tutki...
Próximos SlideShares
Carregando em…5
×

Kirjohje2016

571 visualizações

Publicada em

Kirjallisten töiden ohje, päivitetty helmikuussa 2016.

Publicada em: Ciências
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Kirjohje2016

  1. 1. OULUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Informaatiotutkimus Kirjallisten töiden ulkoasuun ja muotoseikkoihin liittyviä ohjeita Näitä ohjeita sovelletaan esseesuorituksissa, seminaaritöissä sekä kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmissa. Oulu klk 2014
  2. 2. Sisällys Esipuhe 3 1 Nimiösivu 3 2 Tiivistelmä 3 3 Esipuhe 5 4 Sisällysluettelo ja sivunumerointi 5 5 Tekstinasettelu ja kappalejako 7 6 Taulukot ja kuviot 7 7 Lainaukset muilta kirjoittajilta ja tutkimusaineistosta 9 8 Lähdeviitteiden merkintä tekstissä 9 9 Lähdeluettelo 11 10 Liitteet 15 11 Tutkielman jättäminen tarkastettavaksi 15 12 Kirjallisuutta 15 LIITE: Humanistisen tiedekunnan pro gradu –tutkielman arvostelua koskeva ohje 2011-2013 17
  3. 3. 3 Esipuhe Tekstin selkeyden ja luettavuuden takaamiseksi tieteellisessä kirjoittamisessa noudatetaan kirjoitusohjetta tai -mallia. Ohjeet vaihtelevat tieteenaloittain ja esimerkiksi sen mukaan, missä teksti julkaistaan (lehtien ja julkaisusarjojen omat ohjeet). Oleellista näiden ohjeiden noudattamisessa on johdonmukaisuus. Tämä merkitsee sitä, että yhdessä tekstissä noudatetaan alusta loppuun asti yhtä kirjoitusohjeistusta. Tässä kirjoitusohjeessa esitetään ne tekstin muotoiluun, viittauskäytäntöön ja viitteiden mer- kitsemiseen liittyvät periaatteet, joita noudatetaan Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen oppiaineessa. Ohjeita noudatetaan kaikissa oppiaineen esseesuorituksissa ja seminaaritöissä sekä kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmissa. Muiden oppiaineiden kirjoitusohjeet voivat poiketa näistä ohjeista, joten esimerkiksi sivuaineen osalta kannattaa tarkistaa kyseisen oppiaineen piirissä laaditut omat kirjoitusohjeet. Lisätietoja tutkielman ja tieteellisten tekstien kirjoittamisesta löytyy kirjallisuusluettelossa mainituista teoksista. 1 Nimiösivu Nimiösivun laatimista koskeva malli on seuraavalla sivulla. 2 Tiivistelmä Tiivistelmä sijoitetaan tutkimusraporttiin heti nimiölehden jälkeen. Tiivistelmän tavoitteena on kertoa olennainen tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, sovellettavista menetelmistä, tuloksista ja niiden luotettavuudesta. Tiivistelmä kirjoitetaan täydellisinä lauseina. Proseminaariesitelmän tiivistelmän pituus on korkeintaan 100 sanaa. Humanistisen tiedekunnan ohje pro gradu –tutkielmaa varten on tässä: Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään ”tiivistelmä (ensisijainen)” -kenttään. Jos gradun kieli ei ole suomi, ”tiivistelmä (toissijainen)” -kenttään liitetään myös suomenkielinen tiivistelmäteksti. Tiivistelmästä tulee ilmetä  tutkielman aihe  tutkimuksen kohde, aineisto ja tarkoitus  käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit)  keskeiset tutkimustulokset  tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset  asiasanat Tiivistelmän pituus on yksi A4-sivu (välilyönteineen n. 3200 merkkiä, kirjasinkoko 12, riviväli 1,5). http://www.oulu.fi/hutk/node/4102
  4. 4. 4 Malli: nimiösivu Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Mikko Mallikas AVARUUSTIEDON HALLINTA (oikeaan alanurkkaan:) Seminaariesitelmä 1.4.2012 Tekijä: Aune Opiskelija Opponentti: Tarja Tuumivainen Informaatiotutkimus Oulu 2012 (tai:) Informaatiotutkimuksen kandidaatintutkielma Oulu 2012 (tai:) Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma Oulu 2012
  5. 5. 5 3 Esipuhe Esipuheen (alku- tai saatesanojen) funktio voi olla kahdenlainen: kirjoittaja kertoo tutkimuk- sesta sellaista, jota ei voi missään muussa kohdassa kertoa (esim. työssä avustaneista henkilöistä), ja antaa lukijalle vihjeitä raportin lukemiseen. Alkusanat voivat joissakin tapauksissa olla paikallaan pro gradu -tutkielmassa, mutta ovat tuskin tarpeen sitä alemmissa kirjallisissa töissä. Mikäli tutkimusraportilla on useita kirjoittajia, esipuheessa ilmoitetaan tutkijoiden työnjako niin tarkkaan kuin mahdollista. Esipuheessa henkilönimet kirjoitetaan kokonaan ja nimen edessä käytetään titteliä. 4 Sisällysluettelo ja sivunumerointi Sisällysluettelo (sisältö, sisällys) antaa kokonaiskäsityksen siitä, mitä julkaisu sisältää. Tämän takia teoksen kaikkien osien tulisi ilmetä siitä. Sisällysluetteloon merkitään myös alkusanat, tiivistelmä, kirjallisuusluettelo ja liitteet. Liitteet numeroidaan ja otsikoidaan. Sisällysluettelossa numeroidaan luvut ja merkitään vastaavat alkusivut. Pääluvun otsikko aloitetaan vasemmasta marginaalista ja kirjoitetaan suurin kirjaimin. Alalukuja käytettäessä niitä pitää olla vähintään kaksi ylälukua kohden. Sisällysluetteloon merkitään myös kirjallisuusluettelon ja liitteiden alkusivut. Esimmäinen sivu on nimiölehti. Nimiölehteen, tiivistelmään ja sisällysluetteloon ei merkitä sivunumeroa. Sivunumerointiin kuitenkin lasketaan mukaan jokainen liuska nimiölehdestä lähtien viimeiseen liitesivuun asti käyttäen jatkuvaa numerointia arabialaisin numeroin. Ensimmäinen sivunumero tulee näkyviin sivulle, jolta johdanto alkaa. (Ks. Malli sisällysluettelosta, s. 6.) Huom. Microsoft Word:n uusimmissa versioissa tulee dokumenttiin luoda ns. osan vaihto (page break) sisällysluettelosivun jälkeen. Esimerkiksi Word2013–asiakirjassa valitse ylävalikosta Sivun asettelu [Page layout] > Osan vaihto [Breaks] > Seuraava sivu [Page]. Tämän jälkeen voit lisätä sivunumerot dokumentin jälkimmäiseen osaan (Lisää [Insert]) > Sivunumero [Page number]). Valitse haluamasi sivunumerotyyli ja Sivunumerot [Page number] > Muotoile sivunumerot [Format page numbers] > Aloittava nro [Start at].
  6. 6. 6 Sisällys JOHDANTO Error! Bookmark not defined. 1.1 Tutkimuksen aihe ja tarkoitus Error! Bookmark not defined. 1.2 Keskeisiä käsitteitÄ Error! Bookmark not defined. 1.3 Tutkielman rakenne Error! Bookmark not defined. 2 AVARUUSTIEDON HALLINTA AIEMMAN TUTKIMUKSEN PERUSTEELLAError! Bookmark no 2.1 Avaruustieto Error! Bookmark not defined. 2.1.1 Avaruustiedon käsite Error! Bookmark not defined. 2.1.2 Avaruustiedon hallinta Error! Bookmark not defined. 2.2 Avaruustiedon ja sen hallinnan kehittyminen SuomessaError! Bookmark not defined. 2.3 Avaruustietoa koskeva tietopalvelu Error! Bookmark not defined. 2.4 Aiempi avaruustietoa ja sen hallintaa koskeva tutkimusError! Bookmark not defined. 2.4.1 Avaruustiedon kansainvälinen tutkimus Error! Bookmark not defined. 2.4.2 Avaruustiedon tutkimus Suomessa Error! Bookmark not defined. 2.5 Avaruustiedon tutkimuksessa käytetyt menetelmät Error! Bookmark not defined. 2.6 Yhteenveto Error! Bookmark not defined. 3 EMPIIRINEN TOTEUTUS Error! Bookmark not defined. 3.1 Tarkennetut tutkimuskysymykset Error! Bookmark not defined. 3.2 Tutkimusmenetelmät Error! Bookmark not defined. 3.3 Tutkimusaineistot Error! Bookmark not defined. 4 TUTKIMUSTULOKSET Error! Bookmark not defined. 4.1 (Tutkimuskysymykseen 1 liittyvät tulokset) Error! Bookmark not defined. 4.2 (Tutkimuskysymykseen 2 liittyvät tulokset) Error! Bookmark not defined. 4.2 Jne. (Jäsennys esim. tutkimuskysymysten mukaan; jaettavissa alalukuihin)Error! Bookmark not def 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Error! Bookmark not defined. 5.1 Tutkimustuloksia koskevat johtopäätökset Error! Bookmark not defined.
  7. 7. 7 5.2 Tutkimusmenetelmiä koskevat johtopäätökset Error! Bookmark not defined. 5.3 Jatkotutkimusehdotukset (ja toimenpidesuositukset) Error! Bookmark not defined. LÄHTEET Error! Bookmark not defined. LIITTEET Error! Bookmark not defined. 5 Tekstinasettelu ja kappalejako Fonttikoko: 12. Riviväli: 1,5. Marginaalit: 3 cm. Myös otsikoiden fonttikoko on 12. Otsikon yläpuolelle tulee kaksi tyhjää riviväliä ja alapuo- lelle yksi. Sivunumero merkitään sivun oikeaan yläreunaan. Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, kappaleen alkua ei sisennetä. Teksti tasataan molemmista reunoista ja tavutetaan tarvittaessa liian leveiden aukkojen poistamiseksi. Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus: 70–90 s. + liitteet. Kandidaatintutkielman ohjeellinen pituus: 25 s. + liitteet. 6 Taulukot ja kuviot Taulukoille annetaan juokseva numerointi, joka merkitään taulukon otsikon eteen (esim. Taulukko 2. Opettajien...). Otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolella. Vaakaviivoilla erotetaan sarakeotsikko-, yhteensä-, ym. rivit varsinaisesta taulukosta ja muusta tekstistä. Sarakkeiden väliin ei merkitä pystyviivoja. Mahdollinen lähdeviittaus merkitään sulkuihin otsikon perään. Sarake- ja riviotsikot aloitetaan suurin alkukirjaimin. Taulukkoon merkitään mittayksikkö (esim. %, €), yleensä sarakeotsikkoon. Silloin sitä ei tarvitse toistaa lukujen perässä. Taulukoiden leveydeksi suositellaan tekstin leveyttä. Taulukko suositellaan sijoitetta- vaksi yhdelle sivulle, sillä taulukon jatkuminen seuraavalle sivulle vaikeuttaa lukemista. Lisäksi suositeltavaa on jättää tekstiin 2 riviväliä ennen taulukon nimeä ja taulukon jälkeen.
  8. 8. 8 Taulukko 2. Opettajien huomion painottuminen erilaisiin oppilaisiin eri aineissa. (Lähde: Hämäläinen 1985, 10.) % opetusajasta Kohderyhmä Oppiaine Englanti Ruotsi Matematiikka Äidinkieli Nopeat 17 21 20 10 Keskinopeat 52 48 41 52 Hitaat 31 31 39 38 Yhteensä 100 100 100 100 Jokaiseen taulukkoon ja kuvaan viitataan tekstissä ainakin kerran. Tällöin käytetään niiden numeroita: Taulukossa 2 on esitetty... Kuvioille merkitään oma juokseva numerointinsa. Kuvion numero merkitään otsikon eteen (Kuvio 22. Palkkojen...). Otsikot sijoitetaan kuvioiden alapuolelle. Lähdeviitemerkintä sijoitetaan otsikon perään. Mittayksikkö on merkittävä näkyviin. Kuvio 22. Työajan jakautuminen tutkimustyössä. (Lähde: Mallikas 2005.) Kirjoittaminen 30 % Esitelmämatkat 8 % Aineistonkeruu 17 % Lukeminen 45 %
  9. 9. 9 7 Lainaukset muilta kirjoittajilta ja tutkimusaineistosta Jos kyseessä on sanatarkka toisen tekstin lainaaminen, kirjoittajan on osoitettava se tekstissään. Osoittaminen tapahtuu sijoittamalla lainattu teksti lainausmerkkeihin, jos kyseessä on lyhyt lainaus (korkeintaan 3 riviä). Jos lainauksesta jätetään jotain pois, se osoitetaan kolmella pisteellä. Pitemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen vasemmalta sisentäen (1–1,5 cm) ilman lainausmerkkejä. Alkutekstin kappalejako tulee säilyttää. (Lainaamisesta ks. esim. Eco 1989, 154–165, 185–187.) Malli: Savolainen (1993, 28) huomauttaa, että ”kaikki tiedonhankinta ei suinkaan tapahdu suunnitelmallisesti”. Hän jatkaa, että Ongelmanratkaisuprosessin edetessä yksilö voi saada siihen liittyvää tietoa myös sattumalta ja ilman erityistä etsintää. Osa tästä tiedosta voi kertyä myös passiivisesti esim. siten, että sattumoisin mieleen jäänyt ja kokonaan toiseen asiayhteyteen liittynyt menettelytapa osoittautuu myöhemmin käyttökelpoiseksi ongelmanratkaisussa. (Savolainen 1993, 28.) Tutkimusaineistosta otettu sitaatti laadullisessa tutkimuksessa merkitään samalla tavalla sisennettynä. Sitaatin perään merkitään henkilön tunnus (esim. H2, ei yleensä nimeä) tai lähteenä olevaa julkaisua koskeva tieto. 8 Lähdeviitteiden merkintä tekstissä Lähdeviitteet ja lähdeluettelot liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kaikki tekstissä mainitut teokset on mainittava lähdeluettelossa. Lähdeluetteloon ei merkitä teoksia, joihin ei ole viitattu. Lähteiden merkinnässä suositellaan tekstin sisäisten viitteiden käyttöä siten, että käytetään vain tekijän sukunimeä. Viitteisiin merkitään tekijän ja vuosiluvun perään pilkulla erotettuna ne sivut, joihin viittaus kohdistuu. Tekstiviittauksessa käytetään nimekettä tekijän nimen sijaan, jos viitattu teos on lähdeluettelossa nimekkeen mukaan aakkostettuna. 1. Jos viittaus koskee vain yhtä lausetta, lähdeviite tulee ennen lauseen lopettavaa pistettä: Tämä piti paikkansa esimerkiksi Rochesterin yliopistokirjastojen käytössä olevassa Netlibraryssa (Gibbons 2001, 2).
  10. 10. 10 2. Jos viittaus koskee useampaa lausetta, esim. koko kappaletta, viittaus tulee viimeisen lauseen jälkeen. Lähdemerkinnän loppuun merkitään sulkumerkkien sisäpuolelle piste: Lyhytkestoista lukemista korostaa eräässä tutkimuksessa havaittu e-kirjojen suosion kohdistuminen etenkin talouteen, tietotekniikkaan ja lääketieteeseen. Näillä aloilla keskeistä on lyhyiden tarkistusten tekeminen kirjallisista lähteistä, mikä on tyypillistä Internet-lähteiden käyttöä. (Dillon 2001, 119.) 3. Jos viitattava henkilö mainitaan lauseessa, viittaukseksi riittää nimen jäljessä suluissa vuosiluku ja sivunumero(t). Jos kirjoittajia on useampia, käytetään lausemuotoisessa viitteessä ja‐sanaa kahden viimeisen kirjoittajan välissä: Fukuyama (1996, 26) korostaa luottamuksen yhteisöllisyyttä. 4. Jos samassa tekstin sisäisessä viitteessä viitataan useampaan lähteeseen, lähteet järjestetään aikajärjestykseen: E-kirjojen käyttöä on tutkittu esimerkiksi kyselymenelmällä ja käyttötilastoilla (Dillon 2001, Gibbons 2001, Hutley 2002, Chan 2005, Christensen & Aucoin 2005). 5. Toisen käden lähteeseen viittaamista on syytä välttää. Ellei tämä onnistu ja tekstissä viitataan toisen käden lähteen kautta dokumenttiin, jota kirjoittaja ei ole itse saanut käsiinsä, käytetään seuraavanlaista merkintää: To establish an environment where people can admit conflict openly and confront one another without distrust and intolerance, where disagreement is not considered threatening – in short, where there is a community of self-enlightened and tolerant people working for goals they understand and generally share. (D’Aprix 1972; tässä Bickham 1996, 104.) Lähdeluetteloon merkitään vain toisen käden lähde (esimerkissä siis Bickham). Toisen käden lähdettä käytetään vain, mikäli alkuperäislähde on mahdoton saada luettavaksi. 6. Jos teoksella on kaksi tekijää, viitteessä kirjoittajat erotetaan &‐merkillä. Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, tekstiviitteeseen merkitään heidät kaikki, kun lähdeteos mainitaan ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen riittää ensimmäisen tekijän nimi ja sen jälkeen merkintä ym. Jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän, voidaan heihin viitata alusta asti vain yhdellä nimellä ja ym.-merkinnällä. 7. Kun samalla sivulla viitataan useamman kerran samaan lähteeseen, ensimmäisen viittauksen jälkeen voidaan käyttää merkintää emt. (edellä mainittu teos), esimerkiksi emt., 25–27. Tämän merkinnän avulla ei viitata edellisellä sivulla tai aikaisemmin mainittuihin
  11. 11. 11 teoksiin, ainoastaan samalle sivulle. Käytettäessä tällaista tapaa täytyy olla erityisen huolelli- nen omaa tekstiä muokatessaan, ettei viittauksen kohde katoa. 9 Lähdeluettelo Lähdeluettelon (kirjallisuusluettelon) tarkoituksena on tunnistaa tai paikantaa dokumentti, johon tekstissä on viitattu. Lähdeluetteloon merkitään vain sellaiset julkaisut, joihin tutkimuksessa on viitattu. Lähdeluettelosta ei saa jättää pois teoksia, joihin on viitattu. Tutkijan on oltava rehellinen käyttäessään hyväkseen toisten tutkijoiden töitä. Samalla viittaaminen osoittaa myös arvostusta. Useissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa käytetään APA:n (American Psychological Association) ohjeistusta. Ajan tasalla olevat ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.apastyle.org/apa-style-help.aspx (käytetty 14.9.2012). Lähdeluetteloon merkittävien tietojen ensisijainen lähde on nimiölehti, ja lähdeluetteloon merkitään tiedot siinä muodossa, kuin ne esiintyvät lähdedokumentissa. Elektronisesta aineistosta tiedot otetaan joko dokumentista itsestään, sen oheisaineistosta tai pakkauksesta. Viite tehdään siihen versioon, jota on käytetty. Internet-aineistosta tietojen ensisijainen lähde on dokumentin aloitusnäyttö. Informaatiotutkimuksessa tehtävissä kirjallisissa töissä lähdeluettelo järjestetään yhtenäiseksi listaksi aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. Saman tekijän julkaisut järjestetään aikajärjestykseen. Jos kirjoittaja viittaa saman tekijän useaan samana vuonna ilmestyneeseen julkaisuun, lähteet erotetaan julkaisuvuoden perään lisättävillä pienaakkosilla. Tällöin saman vuoden sisällä teokset järjestetään niiden otsikoiden mukaiseen aakkosjärjestykseen. Artikkelit kirjataan aina ensimmäisen tekijän mukaan. Ensimmäiseksi tekijäksi merkitään se, joka on julkaisussa ensimmäisenä. Lähdeteokset jaotellaan seuraavasti: - Lähteet. Tällaisia ovat esimerkiksi lehtiartikkelit, monografiat, verkkojulkaisut, opin- näytteet jne. - Julkaisemattomista lähteistä tehdään oma luettelonsa. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpostiviestit, haastattelut, kirjeet, puhelinkeskustelut ja luennot. Jos dokumentilla on kaksi tekijää, niiden väliin merkitään viitetiedossa &-merkki. Jos dokumentilla on useampia tekijöitä, ne erotetaan toisistaan pilkulla ja kahden viimeisen tekijän väliin merkitään &-merkki. Kirjallisuusviitteet laaditaan seuraavien mallien mukaisesti. Huomaa kursiivin käyttö kussakin tapauksessa:
  12. 12. 12 Monografia: Huotari, Maija-Leena, Hurme, Pertti & Valkonen, Tarja (2005). Viestinnästä tietoon: Tiedon luominen työyhteisössä. Porvoo: WSOY. Richardson, Will (2006). Blogs, wikis, podcasts, and other powerful webtools for classroom. Thousand Oaks, CA: Corwin Press. Teos merkitään lähdeluetteloon nimekkeen mukaan, ellei sillä ole merkittyä tekijää. Monografioiden alanimekkeiden merkitseminen on suositeltavaa, mutta ei pakollista. Monografia sarjan osana: Suominen, Vesa (2004). Grammaattis-luokituksellinen johdatus dokumentaaristen sisältöjen rekonstruktioon ja tuntemukseen: Metodologia, metodiikka ja illustraatio. Finnish Information Studies 22. Oulu: Oulun yliopisto. Monografioihin merkitään julkaisutietoihin kustannuspaikka ja kustantaja. Kustantajien nimiä voidaan lyhentää luetteloinnissa käytettävällä tavalla (esim. Gaudeamus eikä Oy Gaudeamus Ab, Sage eikä Sage Publications). Jos sarjanimikkeestä käy ilmi yliopistollinen laitos, riittää kustantajaksi korkeakoulun nimi. Kustantajan ollessa yksityinen henkilö, merkintä tehdään hakasulkeiden sisään. Kustannuspaikan nimen perään voi liittää maan tai osavaltion nimen tai nimilyhenteen. Jos kustannuspaikkoja on useita, merkitään dokumentissa ensimmäinen tai typografisesti korostetuin. Kustannuspaikka merkitään lähteen kielellä. Sarjamerkintä kirjoitetaan siinä muodossa, kuin se on dokumentissa. Kokoomateos: Huotari, Maija-Leena & Lehto, Anne (toim.) (2009). Johtamishaasteena muutos: Kirjasto akateemisessa yhteisössä. Tampere: Tampere University Press. Viitettä kokoomateokseen tarvitaan vain, mikäli siihen on viitattu tekstissä kokonaisuudes- saan, esim. kokoomateoksen johdantoon. Jos tekstissä viitataan vain tiettyyn kokoomateoksen artikkeliin, kirjallisuusluetteloon (ja tekstiin), merkitään vain viite tähän artikkeliin. Tällöin viite merkitään lähdeluetteloon artikkelin kirjoittajan sukunimen mukaan. Artikkeli kokoomateoksessa: Niemelä, Raimo & Huotari, Maija-Leena (2008). Information use and enactment. The perspective of senior citizens’ everyday information behaviour. In: M.-L. Huotari & E. Davenport (Eds.). From Information Provision to Knowledge Production: Proceedings of the international conference for the celebration of the 20th anniversary of Information Studies, Faculty of Humanities, University of Oulu, Finland, June 23-25, 2008. Studia Humaniora
  13. 13. 13 Ouluensia 8 (pp. 141–159). Oulu: Oulu University Press. Verkkojulkaisu saatavissa osoittees- ta http://herkules.oulu.fi/isbn9789514288432/ Kortelainen, Terttu (2010). Tieteellinen julkaisutoiminta ja informetrinen tutkimus. Teoksessa: Serola, Sami (Toim.) Ote informaatiosta: Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Vantaa: BTJ Finland Oy. s. 244–263. Aikakauslehtiartikkeli: Aikakauslehden tiedot ovat muotoa: tekijät (vuosi). julkaisun otsikko julkaisun nimi voluumi(numero), sivut. Enwald, Heidi & Huotari, Maija-Leena (2010). Preventing the obesity epidemic by second generation tailored health communication: An interdisciplinary review. Journal of Medical Internet Research 12(2), e24. http://www.jmir.org/2010/2/e24/ Huotari, Maija-Leena, Parviainen, Anna, Känsäkoski, Helena & Lohikoski, Päivi (2011). Tietojohtamisen opetus ja tutkimus Oulun yliopistossa. Tietoasiantuntija 26(2–3), 28–29. Kortelainen, Terttu & Katvala, Mari (2012). ”Everything is plentiful – except attention”. Attention data of scientific journals on social media tools. Journal of Informetrics 6(4), 661- 668. http://ac.els-cdn.com/S1751157712000478/1-s2.0-S1751157712000478-main.pdf?_tid= 772488fa-f283-11e1-99f6-00000aab0f6c&acdnat=1346318405_9602410469160328 beadb295f117c632 Esitelmä konferenssijulkaisussa: Huotari, Maija-Leena, Eriksson-Backa, Kristiina, Enwald, Heidi, Askola, Kreetta, Känsäkoski, Helena, Niemelä, Raimo, Hirvonen, Noora & Ek, Stefan (2011). Health information practice and its impact on preventing obesity and metabolic syndrome among people in different age groups. In: Bath Peter A., Mettler Tobias, Raptis Dimitri A., Sen Barbara A. (Eds.) Proceedings of the 15th International Symposium for Health Information Management Research – ISHIMR 2011. Zürich. pp. 386–397. Elektronisessa kausijulkaisussa oleva artikkeli: Askola Kreetta, Toshimori Atsushi & Huotari Maija-Leena (2010). Cultural differences in the health information environments and practices between Finnish and Japanese university students. Information Research 15(4), Paper 451. http://informationr.net/ir/15- 4/paper451.html Kortelainen, Terttu (2004). An analysis of the use of electronic journals and commercial journal article collections through the FinELib portal. Information Research 9(2004): 2. http://informationr.net/ir/9-2/paper168.html
  14. 14. 14 Verkkosivu: Verkkosivusta merkitään kirjoittaja tai organisaatio, jonka sivuun viitataan, vuosi, jolloin sivu on ilmestynyt (tai viimeksi päivitetty), sivun otsikko ja URL-osoite. Finavia (2010). Finavia Oyj lyhyesti. http://www.finavia.fi/tietoafinaviasta/finavialyhyesti (käytetty 17.12.2010). Opinnäytetyö: Niemelä, Jaana (2011). Lasten ja nuorten monikulttuuriset kirjastopalvelut: Tapaustutkimus Entressen kirjastosta. Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto. Tilasto: Suomen virallinen tilasto (SVT) (2011) Kulttuuritilasto. Helsinki: Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/klt/tup.html (käytetty 15.5.2012). Standardi: SFS-ISO 31000: Riskienhallinta. Periaatteet ja ohjeet. (2011) Helsinki: Suomen standardisoimisliitto. Valtiopäiväasiakirjat: HE 145/1993 vp. Säädös (esim. lait ja asetukset): Voimassa olevat: Suomen perustuslaki 731/1999. Kirjastolaki 4.12.1998/904 (2012). FINLEX, ajantasainen lainsäädäntö, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904?search[type]=pika&search[pika]=kirjastolaki (käytetty 16.5.2012). Lait ja asetukset, jotka eivät enää ole voimassa: Kirjastolaki 904/1998 (1998). FINLEX, säädökset alkuperäisinä. Viittauksissa säädöksiin merkitään säädöksen nimi, säädöksen antopäivä / säädöksen numero. Joissakin kirjallisuusluetteloissa voi säädöksen nimen tilalla olla vain lyhenne L = laki, A =
  15. 15. 15 asetus tai VNp = valtioneuvoston päätös. Suosittelemme säädöksen koko nimen käyttämistä lähdeluettelossa. 10 Liitteet Jokainen liite on otsikoitava ja numeroitava (Liite 1. Kyselylomake, Liite 2. Haastattelurunko). Kaikki liitesivut otetaan raportin jatkuvaan sivunumerointiin. Sisällysluettelon loppuun voi sijoittaa yhtenäisen luettelon julkaisussa olevista liitteistä. 11 Tutkielman jättäminen tarkastettavaksi Kandidaatin tutkinnon tutkielma on kandidaattiseminaarin esitelmän viimeistelty versio, johon tehdään seminaarin vetäjän vaatimat korjaukset ja lisäykset. Tutkielma jätetään seminaarin ohjaajalle. Tutkielmassa on oltava tiivistelmä, josta jätetään myös erillinen kopio. Kun pro gradu -tutkielma on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää gradun ja sen tiivistelmän Laturi-järjestelmään. 12 Kirjallisuutta Lisää ohjeita kirjoittamisesta saa mm. seuraavista teoksista: Eco, Umberto (1989). Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Tampere: Vastapaino. Hakala, Juha T. (2005). Graduopas: melkein maisterin niksikirja. Helsinki: Gaudeamus. Hallamaa, Jaana, Launis, Veikko, Lötjönen, Salla & Sorvali, Irma (toim.) (2006). Etiikkaa ihmistieteille. Tietolipas 211. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Heinisuo, Rami & Ekholm, Kai (1997). Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2009). Tutki ja kirjoita (15., uud. p.). Helsinki: Tammi. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas 2013-2015. Toim. Kaisa Kosola, Päivi Kynkäänniemi & Pirjo Tolonen. Oulu: Oulun yliopisto. s. 18-19. Kangasharju, Helena & Majapuro, Marketta (2005). Tutkimusraportin kirjoittaminen. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.
  16. 16. 16 Karisto, Antti & Seppälä, Ulla-Maija (2000). Tee se!: sosiaalipolitiikan graduopas. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kemppainen, Tapani & Latomaa, Timo (2002). Ensi askelia tieteen tiellä: Johdatus tiedonhakuun ja tieteellisen kirjoittamiseen (2., korj. p.). Oulu: Oulun yliopisto. Verkkojulkai- su saatavissa osoitteesta http://herkules.oulu.fi/isbn9514272471/. Murray, Rowena (2003). How to write a thesis. Buckingham: Open University Press. Mäkinen, Olli (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki: Tammi. Nurkkala, Kirsti, Ronkainen, Timo, Räisänen, Juhani & Varjonen, Ville (2014) Acta Universitatis Ouluensis -sarjan ohjeet. Verkkojulkaisu saatavissa osoitteesta: http://www.oulu.fi/kirjasto/node/8537 (Käytetty 5.2.2014.) Pihlaja, Juhani (2004). Ajattele, tutki ja opi: Ohjeita oppimiseen ja tutkielmantekoon. Lahti: Soceda. Pihlaja, Juhani (2004). Tutkielman ongelmia ratkaisemaan. Lahti: Soceda. Publication manual of the American Psychological Association (2010) (6. ed.). Washington: American Psychological Association. SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen (1992). Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin (1998). Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. Valmistuminen (2014) Humanistinen tiedekunta. Verkkojulkaisu saatavissa osoitteesta: http://www.oulu.fi/hutk/node/4102 (Käytetty 5.2.2014.)
  17. 17. 17 LIITE: Humanistisen tiedekunnan pro gradu –tutkielman arvostelua koskeva ohje 2015-2017 Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Tutkielman laajuus on 40 op. Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat - kyky itsenäiseen tiedonhakuun - olemassa olevan tiedon erittely ja kriittinen arviointi - itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan - kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa - valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan - työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa - perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen - kykyä tieteelliseen viestintään - valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi oppiaineet voivat asettaa alakohtaisia tavoitteita, jotka esitettään opetussuunnitelmissa. Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös esimerkiksi artikkeleista koostuva kokonaisuus tai digitaalista tai perinteistä kuvaa, ääntä tai muuta esitysmuotoa hyödyntävä tutkielma, joka täyttää tutkielmalle asetetut vaatimukset. Muuta kuin perinteistä kirjallista esitysmuotoa hyödyntävissä pro gradu -tutkielmissa tulee aina olla myös kirjallinen osuus, jonka tulee noudattaa tieteellisen viestinnän esitystapaa. Pro gradu -tutkielman tarkastusprosessi etenee seuraavasti. Kandidaatintutkinnon on oltava suoritettuna, ennen kuin pro gradu -tutkielman tarkastusprosessin voi aloittaa. 1. Kun työ on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää gradun Laturi-järjestelmään. 2. Ohjaaja lähettää tiedekunnan opintopalveluihin seuraavat tiedot Oodi-kirjausta varten: opiskelijan, gradun, ohjaajan ja tarkastajien nimet, pääaine. Tiedot kirjataan Oodiin. 3. Laturi-järjestelmä hakee pohjatiedot Oodista. Tiedot ovat Laturissa viimeistään Oodiin kirjaamista seuraavana päivänä. 4. Opiskelija syöttää valmiin gradunsa Laturi‐järjestelmään ( http://laturi.oulu.fi/ ). Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa. (Ks. https://muuntaja.oulu.fi/ ). Samalla hän syöttää Laturiin työn tiivistelmän.
  18. 18. 18 HUOM. Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään ”tiivistelmä (ensisijainen)” -kenttään. Jos gradun kieli ei ole suomi, ”tiivistelmä (toissijainen)” -kenttään liitetään myös suomenkielinen tiivistelmäteksti. 5. Tarkastajat hakevat tiedon Laturista arviointia varten. 6. Tarkastajilla on kuukausi aikaa lausunnon tekemiseen. Tarkastajat tekevät kirjallisen lausunnon ja palauttavat sen allekirjoitettuna palvelupisteeseen. 7. Koulutusdekaani hyväksyy gradun. Kypsyysnäytteenä hyväksytään tiivistelmä. 8. Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen. Hyväksymistieto lähetetään myös työn ohjaajille. 9. iedekunnan opintopalvelut lähettää tarkastajien lausunnon opiskelijalle sähköpostilla Oodissa olevalla osoitteella. 10. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Ks. www.oulu.fi/yliopis- to/hallinto/tutkintolautakunta. Pro gradu -tutkielmia arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin pääasioihin: 1. Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus 2. Metodit ja aineisto 3. Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi 4. Työn jäsentely ja aiheen käsittely 5. Kieliasu, tyyli ja esitystapa 6. Tulokset ja niiden arviointi Pro gradu -arvioinnissa käytetään seuraavaa asteikkoa: 5 (erinomainen) Työ on rakenteeltaan erittäin selkeä. Teoreettinen tausta on ansiokas ja monipuolinen. Tutkimuskysymysten johto taustasta on erinomaisesti argumentoitu. Taustan ja itse empiirisen tutkimuksen välinen yhteys on erittäin vahva. Lähteiden käyttö on valikoitua, runsasta ja kriittistä. Työ on metodin valinnan kannalta hyvin onnistunut. Käsitteet on määritelty hyvin ja niitä on käytetty oikein ja selkeästi. Tutkimusaineisto on työhön sopiva. Aineisto on hyvin luokiteltu ja analysoitu, uutta luovasti ja virheettömästi. Esimerkkejä on riittävästi, ja niitä on kommentoitu asiantuntevasti. Keskeiset tulokset on koottu poikkeuksellisen hyvin ja niitä on arvioitu kriittisesti. Työssä on itsenäinen ote ja se noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Työssä on lukuisia uusia havaintoja. Työ on myös muodon ja kielen puolesta lähes täysin korrekti.
  19. 19. 19 4 (kiitettävä) Työ on muutoin samanlainen kuin edellä, mutta jokin osio ei täytä korkeimman arvosanan kriteerejä. Tutkielma on kuitenkin hyvin ansiokas. Siinä on uusia tuloksia tai näkökulmia eikä virheitä juuri esiinny. 3 (hyvä) Työ on hyvää keskitasoa. Aineistoa on käsitelty hyvin ja lähes virheettömästi. Työn jossakin keskeisessä osassa voi olla pientä hapuilua. Työn kieli- ja muotoasu on hyvä, joskaan ei täysin virheetön. 2 (tyydyttävä) Työssä on paljon hyvää, mutta myös selviä puutteita. Puute voi liittyä teorian tai metodin hallintaan tai kokonaisrakenteen hahmotukseen. Analyysissa on virheitä, ja myös työn kieli- ja muotoasussa on selviä puutteita. 1 (välttävä) Työssä on melko paljon kaikentasoista huomautettavaa, myös selviä virheitä ja vakaviakin puutteita. Se voi olla myös liian niukka. Tutkielma ei ole riittävän itsenäisesti tehty. Pääaineen tutkielman lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus maisterin tutkinnossa tai sen jälkeen suorittaa myös sivuaineesta syventävät opinnot, joihin sisältyy joko sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävien opintojen tulee tuottaa aineen jatkokoulutuskelpoisuus.

×