Kantolan Tapahtumapuiston melumallinnuksen loppuraportti. Mallinnuksen on laatinut Ramboll. Tiedosto on hyvin suuri, joten sen latautumisen laatu ei ole taattua.

1. Vastaanottaja
Kehittämiskeskus Oy Häme
Panu Kekäle
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
25.5.2012
KANTOLAN TAPAHTUMAPUISTO
Ympäristömeluselvitys

2. Vastaanottaja
Kehittämiskeskus Oy Häme
Panu Kekäle
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
25.5.2012
KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

3. KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME
Pvm. 25.5.2012
Laatija Timo Korkee
Tarkastaja Hans Westman
Hyväksyjä
Viite 82142807
Ramboll
Pakkahuoneenaukio 2
PL 718
33101 TAMPERE
T +358 20 755 6800
F +358 20 755 6801
www.ramboll.fi

4. TIIVISTELMÄ
Hämeenlinnan Kantolan niemeen visioidaan tapahtumapuistoa, jossa voisi jär-
jestää jopa 100 000 ihmisen konsertteja. Puistoa lähimmät asuintalot ovat
noin 400 m päässä Visamäen Lumouksentiellä.
Konserttien järjestäminen vaatii tehtäväksi kunnan ympäristönsuojeluviran-
omaiselle kirjallisen ilmoituksen tilapäistä melua aiheuttavasta toiminnasta. sii-
tä annetaan ympäristönsuojelulain mukainen päätös, jossa annetaan tarpeelli-
sia määräyksiä ympäristön pilaantumisen (melun) ehkäisemisestä. Sosiaali- ja
terveysministeriö (STM) on antanut Asumisterveysohjeessa 1/2003 määräyksiä
pieni eli matalataajuisesta melusta, johon lukeutuu mm. asuinhuoneistoon
kuuluva yöaikainen musiikkimelu. Asumisterveysohjeessa yleisöä altistava me-
lu (musiikkimelu, kuulutukset) ei saa ylittää LAFmax- tasoa 115 dB(A) eikä
LAeq, 4h 100 dB(A).
Melun leviämistä konserttilavoilta ympäristöön on tutkittu tietokonepohjaisesti
laskennallisella melun leviämisen mallinnuksella. Selvityksen on tilannut Kehit-
tämiskeskus Oy Hämeen koordinoima HämeEvent -hanke, jossa tilaajan yh-
dyshenkilönä on toiminut Panu Kekäle. Ramboll Finland Oy:ssä työn projekti-
päällikkönä on toiminut Ins. (amk) Timo Korkee. Työn tekemiseen on osallistu-
neet lisäksi DI Hans Westman, DI Petteri Laine ja Tekn. yo. Veli-Matti Yli-
Kätkä.
Melumallinnuksessa lähtökohdaksi on valittu STM:n Asumisterveysohjeen mu-
kainen yleisön melualtistuksen suurin sallittu taso, LAeq, 4h 100dB, jolloin melu-
laskentakartat kuvaavat ympäristöön leviävää suurinta äänitasoa. Mallinnuk-
sessa on tutkittu lisäksi puiston rantaan mahdollisesti rakennettavan vallin me-
lua alentavaa vaikutusta.
Merkittävimpiä ympäristömelun leviämiseen vaikuttavia tekijöitä on lavan si-
joittuminen alueelle, esiintymissuunta, kaiutin kokoonpanot (suuntaava kai-
utin, kaiutin korkeudet), soitettavan musiikin voimakkuus ja tilaisuuden järjes-
täjän ympäristöasioiden (melun) vastuullinen hallinta. Konsertin aikana reaali-
aikainen melutason seuranta ympäristössä on tärkeää, jotta ympäristöviran-
omaisen asettamia melutasoja ei ylitetä.
Selvityksen mukaan eri esiintymislavoilta aiheutuva konsertin aikainen äänita-
so (LAeq,4h) vaihtelee Visamäen Lumouksentiellä 55 - 75 dB välillä. Festivaali-
päivän (klo 14 - 24) keskiäänitaso Lumouksentiellä on meluisimmilla alueilla 70
– 73 dB, muissa kohdissa Visamäkeä 55 - 65 dB.
Tapahtumapuiston rantaa suunnitellun vallin melua alentava vaikutus vaihtelee
esiintymislavasta riippuen. Pääsääntöisesti vallilla saavutetaan noin 1 dB ääni-
tason alentuma Visamäen suuntaan. Matalataajuista melua valli alentaa noin 2
dB Visamäen suuntaan.
Matalataajuiselle musiikkimelulle on asetettu sisätiloissa omat ohjearvot. Yöai-
kaan ohjearvot ovat tiukemmat. Yöaikaisen ohjearvon mahdollista ylittymistä
on suositeltavaa seurattavan mittauksin.
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

5. SISÄLTÖ
TIIVISTELMÄ
1. JOHDANTO 1
2. ALUEEN KUVAUS 1
3. MELUMÄÄRÄYKSET JA SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 2
4. MELUMALLINNUS 3
4.1 Yleistä 3
4.2 Maaston mallinnus 3
4.3 Rakennusten ja rakenteiden mallinnus 3
4.4 Äänilähteiden mallinnus 3
4.4.1 Konserttipäivä 5
5. MELUALUELASKENNAT 6
6. TULOKSET 6
6.1 Konsertin aikainen keskiäänitaso, LAeq,4h 6
6.2 Festivaalipäivän aikainen keskiäänitaso, LAeq14-24 6
6.3 Matalataajuinen musiikkimelu 7
7. TULOSTEN TULKINTA 7
MELUALUEKUVAT 9
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

6. 1
1. JOHDANTO
Hämeenlinnan Kantolan niemeen visioidaan suurta tapahtumapuistoa, jossa voisi järjestää jopa
100 000 ihmisen konsertteja. Alueen kokonaispinta-ala on noin 14 hehtaaria ja se sijaitsee Va-
najaveden rannalla, alle 2 km päässä Hämeenlinnan keskustasta.
Tässä selvityksessä on mallinnettu konserttitapahtumien melun leviämistä esiintymislavoilta ym-
päristöön laskennallisella tietokonemallinnuksena.
Työn on tilannut Kehittämiskeskus Oy Hämeen koordinoima HämeEvent-hanke, jossa tilaajan
yhdyshenkilönä on toiminut Panu Kekäle. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on
toiminut Ins. (amk) Timo Korkee. työn tekemiseen on osallistuneet lisäksi DI Hans Westman, DI
Petteri Laine ja Tekn. yo. Veli-Matti Yli-Kätkä.
2. ALUEEN KUVAUS
Tapahtumapuiston alue sijoittuu Kantolan niemeen Vanajaveden rannalle. Lähimmät asuin ra-
kennukset ovat Visamäessä vesialueen etelä- lounaispuolella, jonne etäisyyttä muodostuu noin
400 metriä. Keinusaareen ja Katumajärven asuinalueille etäisyyttä muodostuu noin 1,3 km, Kan-
kaantausta-Myllymäki alueelle noin 1,4 km ja keskustaan noin 1,6 km. Tapahtumapuiston luo-
teispäässä sijaitsee siirtolapuutarha-alue. Pohjoisesta kaakkoon alue rajoittuu teollisuusaluee-
seen.
Keinusaari
Katumajärvi
Siirtolapuu
lapuu-
Tapahtu-
Myllymäki- mapuisto
Kankaantausta
Visamäki
Kuva 2.1. Tapahtumapuiston sijainti
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

7. 2
Kantolan tapahtumapuistoon on suunniteltu viittä erilaista esiintymislavaratkaisua, joiden viitteel-
linen sijainti on esitetty kuvassa 2.2.
päälava sij.ve. 1
päälava sij.ve. 2
Kuva 2.2. Tapahtumapuiston lavavaihtoehtojen sijainti
Lavoista 1-4 ovat sellaisia joiden melujen leviämistä on tässä selvityksessä tutkittu. Amfimaisen
klubilavan melun on arvioitu olevan muita lavoja hiljaisempaa ja äänen leviämisen vähäisempää.
3. MELUMÄÄRÄYKSET JA SOVELLETTAVAT OHJEAR-
VOT
Tapahtumapuistossa pidettävien konserttien järjestäminen rajoittuu käytännössä kesäaikaan, jo-
ka rajaa tapahtumien määrän rajalliseksi. Järjestettäviin tapahtumiin toiminnanharjoittajan on
ympäristönsuojelulain (YSL86/2000) 60§:n mukaisesti tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviran-
omaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua aiheuttavasta toimenpiteestä. Ilmoitetusta tilapäistä
melua aiheuttavasta toiminnasta annetaan YSL:n mukainen päätös, jossa voidaan antaa tarpeel-
lisia määräyksiä toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen (melun) ehkäisemisestä ja
toiminnan tarkkailusta.
Koska kyseessä on tilapäistä melua aiheuttava toiminta, Valtioneuvoston päätöksen (VNp
993/1992) mukaisia yleisiä melun päivä- ja yöajan ohjearvoja ei aiheutuvaan meluun sovelleta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 1/2003 määräyksiä pieni eli ma-
talataajuisesta melusta, johon lukeutuu mm. asuinhuoneistoon kuuluva yöaikainen musiikkimelu.
Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain ovat esitetty taulukossa 3.1. Oh-
jearvoja sovelletaan musiikkimeluun vain yöaikana (klo 22.00 jälkeen) ja vain makuuhuoneiden
melulle. Ohjearvojen tärkein kriteeri on, että melu ei vaikeuttaisi nukahtamista. Päiväaikaan pie-
nitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä asunnossa sisällä noin 5 dB suurempia arvoja.
Taulukko 3.1 Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot
Kaista/Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200
Leq,1h/dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32
Asumisterveysohjeen mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa esiintyvän melun voidaan
katsoa olevan ohjearvojen mukaista, kun ohjearvojen ylittymistä yli 3 dB:llä on enintään noin 10
%:ssa vuoden vuorokausista kuitenkin siten, että yli 5 dB ylittymisiä ei ole enempää kuin 20-30
vuorokautena vuodessa eikä yli 10 dB:n ylittymisiä esiinny lainkaan.
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

8. 3
Sellaista melua, joka aiheuttaa yleisölle välittömän kuulovaurion ei pidä sallia lainkaan. Yleisöä
altistavien yksittäisten lyhytaikaisten impulssimaisten äänien, kuten laukauksien, C-
taajuuspainotettu huipputaso Cpeak ei saa ylittää 140 dB.
Yleisöä altistava melun (musiikkimelu, kuulutukset, elokuvateatterit) LAFmax-taso ei saa ylittää
115 dB(A) eikä LAeq4h 100dB(A).
Jos tilaisuuden aikainen yleisön melualtistus tasoitettuna 8 tunnille, LAeq8h, ylittää 85 dB(A) ylei-
sön saatavilla tulee olla kuulonsuojaimia ja yleisölle tulee antaa ohjeet suojainten käytöstä. Ter-
veydensuojeluviranomainen voi tällöin velvoittaa tilaisuuden järjestäjän huolehtimaan, että ylei-
söllä on saatavilla kuulonsuojaimia.
4. MELUMALLINNUS
4.1 Yleistä
Melualuemallinnus on tehty SoundPLAN 7.1 –ohjelmistolla. Laskentamallina on käytetty yleistä
melun leviämisen laskentamallia, eli ns. teollisuusmelumallia.
Ohjelma on 3 D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Malli las-
kee äänitasot ympäristössä huomioiden mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsoption, es-
teet, heijastukset, maanpinnan absoprtio-ominaisuudet sekä rakennukset ja rakenteet.
Melulähteet sijoitetaan malliin 20- 8000 Hz taajuuskaistoittain suuntaavina pistelähteinä, joihin
on syötetty mm. tilaajalta saadut toiminta- aikatiedot (äänen tuottoaika).
4.2 Maaston mallinnus
Maanpinnan korkeusvaihtelua kuvaava malli on rakennettu Maanmittauslaitoksen 2 m korkeus-
mallista. Aineisto on tuotettu laserkeilausaineistosta ja korkeusmallin tarkkuus on 0,3 m.
Korkeusmallia on korotettu 0,5 m Tapahtumapuiston alueen osalta puhtaan maanajon johdosta.
Alueesta on laadittu kaksi eri maastomallia:
- Vaihtoehto ve1 on ns. perusmalli, jossa rannassa ei ole vallia.
- Vaihtoehto ve2 on ns. vallimalli, jossa rannassa on 7m korkea valli rajoittamassa äänen
leviämistä ympäristöön.
Eri maastomalleilla on tutkittu rantaan mahdollisesti tulevan vallin vaikutusta melun leviämiseen.
Maasto on lähtökohtaisesti mallinnettu akustisesti pehmeänä. Vesipinnat on huomioitu akustisesti
kovana pintana.
4.3 Rakennusten ja rakenteiden mallinnus
Maastomallin rakennuskanta vastaa Maanmittauslaitoksen numeerista rakennustietokantaa, jossa
rakennukset on jaoteltu käyttötapaluokittain (asuinrakennus, lomarakennus, liike- ja toimistora-
kennus, teollisuusrakennus, muu rakennus).
Rakennusten korkeus on mallinnettu perustuen Maanmittauslaitoksen rakennustietokannan mu-
kaisiin kerroskorkeustietoihin.
Rakennukset on mallinnettu ääntä osittain takaisin heijastavina (reflection loss 1 dB).
4.4 Äänilähteiden mallinnus
Mallinnuksessa on lähdetty oletuksesta, että konserttialueella miksauspöydän kohdalla konsertin
aikainen neljän tunnin keskiäänitaso LAeq4h on 100 dB. Arvo on suurin, jonka Sosiaali- ja terveys-
ministeriön asumisterveysohje sallii. Tästä johtuen mallinnustulokset kuvaavat suurimpia toimin-
nasta mahdollisesti aiheutuvia äänitasoja.
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

9. 4
Ympäristöministeriön julkaisussa 10/2000 "onko kuulo Vaarassa? Melutasot konserteissa, eloku-
vissa ja ravintoloissa Helsingissä kesällä 2000" on tutkittu melutasoja erilaisissa konserteissa.
Tämän perusteella rock- konsertin A-painotetun keskiäänitaso katsomoalueella voidaan olettaa
liikkuvan 95-100 dB tienoilla. Mikäli katsomoalueen äänitaso on alhaisempi kuin laskennassa käy-
tetty 100 dB, pienenevät ympäristöön aiheutuvat melutasot.
Mallinnuksessa musiikkimelun spektrinä on käytetty edellä mainitussa julkaisussa esitetty Tina
Turnerin konsertissa elokuussa 2000 mitattua taajuusjakaumaa.
Kuva 4.4.1. Tina Turnerin Finnair-stadionin konsertissa elokuussa 2000 mitattu taajuusjakauma
Yleisölle tuotettavan äänentoistojärjestelmä, PA-järjestelmä (Public Address), on mallinnettu eri
lavoilla hieman eri tavoilla.
Kantolan esiintymislavoilla on käytössä pääsääntöisesti aina ns. suuntaavat kaiuttimet, joilla mu-
siikkimelua pystytään kohdistamaan esiintymisalueeseen. Parhaiten suuntaavilla kaiuttimilla pys-
tytään vaikuttamaan korkeiden taajuuksien säteilykuvioon ja huonoiten matalien taajuuksien sä-
teilykuvioon. Suuntaavakin kaiutin säteilee ääntä aina myös laajemmalle alueelle, mutta vai-
meammin kuin haluttuun pääsuuntaan.
Raportissa on esitetty päälavan, megastagen ja kakkoslavan äänentoisto suuntaavin kaiuttimin.
Ministage on mallinnettu perinteisin kaiuttimin. Suuntaavat kaiuttimet on mallinnettu Sound Saa-
rinen Tmi Reima Saariselta saadulla suuntaavan kaiutinjärjestelmän mukaisilla tiedoilla. Suuntaa-
vien kaiuttimien kokoonpano vastaa Flow 2011 –festivaaleilla käytettyä kaiutinkokoonpanoa, jos-
sa on käytetty d&b audiotechnikin laitteistoa.
Ministagella käytetyt perinteiset kaiuttimet on mallinnettu kaiutinvalmistaja RFC:n perinteisillä
PA- ja subwoofer-kaiutinjärjestelmän mukaisella suuntakuviolla.
Kuvassa 4.4.2. on esitetty perinteisen ja suuntaavan kaiuttimen suuntakuvio 800 Hz taajuudelta.
Kuvassa perinteisen kaiuttimen äänitaso on 45 ° kulmassa n. 4 dB pääsuuntaa vaimeampi ja 90°
kulmassa n. 11 dB pääsuuntaa vaimeampi. Suuntaavalla kaiuttimella saadaan 800 Hz taajuudella
perinteiseen kaiuttimeen verrattuna 45° kulmassa n. 1 dB suurempi äänitason alentuma ja ta-
kasektoriin (135- 225°) noin 10 - 12 dB suurempi äänitason alentuma.
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

10. 5
Kaiuttimen suuntakuvio vaihtelee taajuusalueittain. Tämän takia suuntaavalla kaiuttimella saavu-
tetaan esiintymislavan ympäristön sivuilla (45 - 90°) noin 1-2 dB alhaisempi äänitaso ja takasek-
torissa (135 - 225° ) n. 4 - 6 dB alhaisempi keskiäänitaso kuin perinteisillä kaiuttimilla.
Kuva 4.4.2. perinteisen ja suuntaavan kaiuttimen suuntakuvia 800 Hz taajuudella.
Suuntaava Perinteinen
Mallinnuksessa äänilähde (kaiutin) on mallinnettu pistelähteenä huomioiden kaiuttimen horison-
taalinen suuntaavuus.
Eri lavoilla kaiuttimet sijaitsevat eri korkeuksilla riippuen lavarakenteen dimensioista. Matalia taa-
juuksia toistavat subwoofer-kaiuttimet sijaitsevat esiintymislavan alla ja sivuilla lähellä maanpin-
taa ja pääkaiuttimet ylempänä lavan sivuilla. Suuntaavien kaiuttimien kokoonpanossa on ns. fly-
sub-bassokaiuttimet, jotka sijaitsevat tavallista bassokaiutinta ylempänä lavan sivuilla. Melulas-
kennassa käytetyt eri lavojen kaiutinkokoonpanojen korkeustasot on esitetty taulukossa 4.4.3.
Esiintymislava Pääkaiuttimet Subwoofer Flysubwoofer huomautukset
Päälava +6 m + 4m Suuntaava kaiutinkokoonpano
Kakkoslava +6 m +4 m Suuntaava kaiutinkokoonpano
Megastage +10 m +8 m Suuntaavassa kaiutinkokoonpanossa
+1 m
lisäksi flysub-kaiuttimet
Ministage +3 m - Perinteinen äänentoisto
Taulukko 4.4.3. Kaiuttimien korkeus maanpinnasta.
Päälavan osalta on tutkittu kahta eri lavan sijaintivaihtoehtoa (sijaintivaihtoehto 1 ja 2), sijainnit
on esitetty kuvassa 2.2.
Matalataajuisen musiikkimelun leviämisen laskennoissa on huomioitu pääkaiuttimien taajuusalu-
eesta 25 - 250 Hz taajuudet ja subwoofer sekä Flysub-kaijuttimien taajuusalue 25 - 100 Hz.
4.4.1 Festivaalipäivän mallinnus
Melun keskiäänitasolaskennoissa ympäristöön leviävä äänitaso on riippuvainen musiikin tuoton
kestosta ja siitä miltä lavoilta musiikkia festivaalipäivänä soitetaan.
Mallinnuksessa festivaalipäivä alkaa klo 14 ja päättyy klo 24. Tuona aikana artistit esiintyvät vuo-
rollaan eri lavoilla samalla kuin toisia lavoja valmistellaan seuraavaa artistia varten valmiiksi.
Festivaalipäivän keskiäänitasolaskennat kuvaavat konsertin aikaista (klo 14 - 24 välisen ajan)
keskimääräistä äänitasoa. Laskennassa konserttipäivä on mallinnettu seuraavasti:
- Päälava, musiikkia yhteensä 4,5h
- Kakkoslava, musiikkia yhteensä 3h
- Ministage, musiikkia yhteensä 3h
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

11. 6
Festivaalit tai konsertit keskittyvät kesäaikaan. Arviolta Kantolassa voitaisiin järjestää enintään
kaksi megaluokan artistin päivän mittausta konserttia sekä yksi 2-3 päiväinen festari kesässä.
5. MELUALUELASKENNAT
Melualuelaskennoissa laskentapisteiden välinen etäisyys on ollut 30 m. Laskentakorkeus on va-
kiintuneen tavan mukaisesti ollut kaksi metriä maanpinnan tasoa ylempänä.
Melulaskennoissa on huomioitu kaksi eri maankäyttövaihtoehtoa. Päälavan laskennoissa on lisäk-
si huomioitu kaksi erilaista lavan sijoitusvaihtoehtoa.
Melulaskennat on tehty seuraavista tilanteista:
- Konsertin aikainen lavakohtainen äänitaso, LAeq4h (melukuvat 1-10) eli ns. enimmäistaso.
- Festivaalipäivän keskiäänitaso, LAeq14-24 (melukuvat 11 - 14).
- Konsertin aikainen matalataajuinen melu, LAeq4h ,20-200Hz (melukuvat 15-24)
6. TULOKSET
6.1 Konsertin aikainen keskiäänitaso, LAeq,4h
Melukartoissa 1 – 10 on esitetty konsertin aikainen neljän tunnin keskiäänitaso (LAeq,4h), kun mik-
sauspöydän ympäristössä on suurin yleisötilaisuuksissa sallittu (100 dB, LAeq,4h) keskiäänitaso.
Kuvissa 1 ja 2 on esitetty päälavan LAeq,4h- taso kahdella lavan vaihtoehtoisella suuntauksella il-
man rannassa olevaa vallia. Kuvissa 3 ja 4 on tilanne on esitetty vastaavasti, mutta rantaan on
mallinnettu 7 m korkea valli. Päälavan sijainneista sijaintivaihtoehto Ve2 (lähempänä rantaa) on
hieman vaihtoehtoa Ve1 meluisampi. Ilman vallia 4 tunnin keskiäänitaso Lumouksentien rannan
puoleisien talojen meluisimmissa pihoissa noin 72-75 dB. Meluvalli alentaa melutasoa tehok-
kaasti välittömästi vallin takana. Valli alentaa melutasoa Lumouksentiellä noin 1 dB. Rakennusten
takana meluvarjoissa on löydettävissä noin 62-65 dB melutasoja. Virvelin alueella on asuinraken-
nuksia noin 70 dB melutasossa.
Kuvissa 5 ja 6 on esitetty megastagen konsertin aikainen keskiäänitaso (LAeq,4h). Konsertin aikai-
nen keskiäänitaso Lumouksentien meluisimmilla pihoilla on noin 72-73 dB. Meluvalli ei laskennal-
lisesti juurikaan melutasoa alenna.
Kuvissa 7 ja 8 on esitetty kakkoslavan konsertin aikainen neljän tunnin keskiäänitaso. Lava on
muista lavoista poiketen suunnattu kohti kaakkoa, jonka johdosta melutaso keskustassa ja mm.
Virvelin ja Lumouksentien suunnalla on muita lavoja alhaisempi. Lumouksentiellä keskiäänitaso
on enimmillään noin 55 dB. Valli alentaa melutasoa Lumouksentien suuntaa, jolloin vallillisessa
maankäyttövaihtoehdossa keskiäänitaso on Lumouksentien alueella on noin 53-54 dB.
Kuvissa 9 ja 10 on esitetty ministagen 4 tunnin konsertin aikainen keskiäänitaso. Ministage si-
jaitsee alueen kaakkoispäässä. Melu lavalta leviää vallin eteläpuolitse Visamäkeen eikä vallilla
saavuteta merkittävää vaikutusta. Lumouksentien keskiäänitaso on noin 63 dB maankäyttövaih-
toehdosta riippumatta.
Kantolanniemessä oleva siirtolapuutarha-alue on noin 65-70 dB melutasossa päälavalta, megas-
tagelta ja ministagelta esiinnyttäessä. Kakkoslavalta esiinnyttäessä äänitaso siirtolapuutarhassa
on alle 50 dB.
6.2 Festivaalipäivän aikainen keskiäänitaso, LAeq14-24
festivaalipäivän keskiäänitasot on esitetty melukartoissa 11 - 14. Festivaalipäivä koostuu pääla-
valta, kakkoslavalta ja ministagelta soitettavasta musiikista. Laskennoissa on oletuksena, että
musiikki soi jatkuvasti. Artistin esiintyessä lavalla, toisia lavoja valmistellaan seuraavaa esiintyjää
varten.
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

12. 7
Laskentatulos kuvaa koko konserttiajan, noin klo 14 -24 välisen ajan, keskiäänitasoa. Kuvia ei voi
suoraan verrata valtioneuvoston päätöksen mukaisiin päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvoi-
hin eri keskiäänitason aikajakson takia.
Kuvissa 11 ja 12 on esitetty festivaalipäivän keskiäänitaso kahdella eri päälavan sijoittelulla ilman
rannassa olevaa vallia. Keskiäänitaso Lumouksentien pohjoispään on 70- 73 dB. Vallivaihtoeh-
dossa (kuvat 13 ja 14) valli alentaa melua välittömästi vallin takana. Lumouksentiellä keskiääni-
taso on kuitenkin suunnilleen sama kuin tilanteessa jossa vallia ei ole.
Siirtolapuutarhassa festivaalipäivän keskiäänitaso on noin 70 dB.
6.3 Matalataajuinen musiikkimelu
Matalataajuiselle musiikkimelulle (20 - 200 Hz) on STM:n antanut omat sisämelun ohjearvot sen
häiritsevyyden takia. Ohjearvoja sovelletaan makuuhuoneisiin yöaikana. Päiväaikaan voidaan sal-
lia noin 5 dB suurempia tasoja. Melualuekuvissa 15 - 24 on esitetty matalataajuisen melun kon-
sertin aikainen keskiäänitaso, (LAeq,4h,lowfreg). Laskentakuvat kuvaavat tilannetta, jossa miksaus-
pöydän ympäristössä neljän tunnin keskiäänitaso on Asumisterveysohjeen mukainen suurin sallit-
tu 100 dB. Alhaisemmalla äänitasolla soitettu musiikki alentaa myös musiikkimelun matalien taa-
juuksien osuutta.
Päälavalta aiheutuva matalataajuisen melun keskiäänitaso on noin 62-63 dB Lumouksentiellä,
kun päälavan sijaitsee sijoituspaikkavaihtoehdossa ve1( kuva 15). Sijoituspaikkavaihtoehdossa 2
melutaso nousee, ollen n. 65 dB (kuva 16). Vallin rakentaminen alentaa keskiäänitasoa noin 1-2
dB (kuvat 17-18).
Megastagelta soitettaessa matalataajuisen melun 4 tunnin keskiäänitaso on Lumouksen tiellä
noin 60 - 63 dB ilman meluvallia (kuva 19). Vallin rakentaminen alentaa keskiäänitasoa 1-2 dB
(kuva 20).
Kakkoslavan muista poikkeava esiintymissuunta alentaa keskiäänitasoja keskustassa, Virvelin ja
Visamäen suunnassa muihin lavoihin verrattuna. Matalataajuisen musiikkimelun taso Visamäessä
ulkona on noin 57 dB, kun vallia ei ole rakennettu (kuva 21). Valli alentaa äänitasoa Visamäen
suuntaa noin 3 dB (kuva 22).
Ministagelta soitettavaan meluun rannan vallilla ei juurikaan ole vaikutusta. Matalataajuisen me-
lun taso Lumouksentiellä on noin 59-60 dB dB (kuvat 23 ja 24).
Siirolapuutarhassa matalataajuinen musiikkimelu on noin 55-58 dB lavasta riippuen. Kakkoslaval-
ta esiinnyttäessä kuitenkin alle 50 dB.
7. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Konserttien järjestäminen vaatii ns. meluilmoituksen eikä konserttien aikaiseen meluun sovelleta
yleisiä melun ohjearvoja. Sallitut ulkomelutasot määrittää kunnan ympäristöviranomainen.
Merkittävimpiä ympäristömelun leviämiseen rajoittavia tekijöitä on lavan sijoittuminen alueelle,
esiintymissuunta, kaiutin kokoonpanot (suuntaava kaiutin, kaiutin korkeudet), soitettavan musii-
kin voimakkuus ja tilaisuuden järjestäjän ympäristöasioiden (melun) vastuullinen hallinta. Kon-
sertin aikana reaaliaikainen melutason seuranta ympäristössä on tärkeää, jotta ympäristöviran-
omaisen asettamia melutasoja ei ylitetä. Tarvittaessa tieto pitää voidaan välittää miksaajalle jot-
ta hän voi alentaa soitettavan musiikin tehoa. Konsertin aikaisia seurantamittauksia tulee tehdä
riittävästi Visamäen ja Virvelin alueilta joiden tiedetään olevan eniten alttiina melulle.
Lumouksentien lähimmät talot ovat päälavan, megastagen ja ministagen konsertien aikana
enimmillään noin 73 dB (LAeq4h) tasossa. Rakennusten takaa on kuitenkin löydettävissä hiljaisem-
pia meluvarjoalueita, joissa melutaso vaihtelee n. 60 - 65 dB.
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

13. 8
Kakkoslava on laskennallisesti huomattavasti muita lavoja hiljaisempi keskustan, Keinusaaren,
Virvelin ja Visamäen suuntaan. Kakkoslavan aiheuttama LAeq,4h –taso on noin 50-55 dB Lumouk-
sentiellä.
Päälavan sijainti vaihtoehto ve 2 (lähempänä rantaa) aiheuttaa lievästi suurempaa melua Visa-
mäkeen kuin sijaintivaihtoehto ve 1.
Rantaan esitetty 7 m korkea valli alentaa melua keskimäärin noin 1 dB. Kakkoslavan melua valli
alentaa parhaiten, noin 3 dB ja ministagen meluun vallilla ei juurikaan ole vaikutusta. Matalataa-
juista musiikkimelua valli alentaa noin 2 dB.
Matalataajuinen musiikkimelu ulkona Lumouksentiellä on enimmillään noin 60 - 65 dB, kakkos-
lavalta soitettaessa huomattavasti vähemmän. Matalataajuiselle musiikkimelulle on STM:n anta-
nut asumisterveysohjeessa raja-arvot, koska sen koetaan olevan huomattava nukahtamista häi-
ritsevä tekijä. Raja-arvot koskevat makuuhuoneita ja yöaikaan.
Rakennuksen ulkovaippa alentaa ulkoa sisälle kantautuvan musiikkimelun tasoa riippuen seinära-
kenteesta. Tavanomaisen rakennuksen ulkovaipan arvioidaan yleisesti Suomessa aiheuttavan
noin 30 dB äänitasoeron liikennemelua vastaan ulko- ja sisämelutasojen välille. Rakennuksen ul-
kovaippa eristää kuitenkin musiikkimelua huomattavasti eri tavalla kuin tieliikennemelua. Musiik-
kimelun matalien taajuuksien eristävyys on huomattavasti heikompaa kuin laajakaistaisen tielii-
kennemelun. Rakennuksen ulkovaipassa ikkunoiden voidaan sanoa olevan eristävyydeltään hei-
koin lenkki. Eristävyyteen vaikuttaa eritoten ikkunoiden (ja ovien) tiiviys. Rako oven tai ikkunan
karmissa ja läpiviennissä heikentää huomattavasti eristävyyttä.
Keskimääräisen kaksipuitteisen ikkunan (lasit 3+3 mm ilmaväli 85 mm) ilmaäänieristysarvo
Rw+C on noin 35 - 38 dB, jolla saavutetaan noin 29 - 32 dB äänitasoero sisä- ja ulkotilan välille
uusissa rakennuksissa.
Lumouksentiellä matalataajuisen musiikkimelun taso asuinrakennuksen välittömässä läheisyy-
dessä on ulkona n. 63 dB. Rakennuksesta itsestään aiheutuva heijastus poistettaessa suora ul-
kovaippaan kohdistuva äänitaso on noin 60-61 dB. Asuinhuoneessa sisällä voidaan varovaisesti
arvioida matalataajuisen melutason olevan noin 28-33 dB. Tulos on arvio ja siinä voi esiintyä
suurta hajontaa.
Matalien taajuuksien ohjearvoa sovellettiin vain makuuhuoneisiin klo 22 jälkeen. Päiväaikaan oh-
jearvo on 5 dB suurempi.
Taulukossa 7.1 on esitetty arvioitu Lumouksentien asuintalon makuuhuoneen matalataajuisen
melun äänitaso terssikaistoittain konsertin aikana. Taulukon tulos on vain suuntaa-antava. Tulos
on riippuvainen mm. huoneen pinta-ala suhteista (huoneen koko, huoneen sijaintiäänilähteeseen
nähden, ikkunoiden pinta-ala, seinän rakenteesta, yms.) sekä ulkomelun musiikin taajuusja-
kaumasta. Tulos voi tämän takia vaihdella suuresti.
Taulukko 7.1. Esimerkki matalataajuisen musiikkimelun tasosta asunnossa sisällä, kun matalataa-
juinen melutaso ulkona 63 dB.
kaista, Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200
Ulkomelutaso, dB 0 14,6 27,9 38,7 46,1 49,1 52,8 50,2 50,2 54,9 56,4
ikkunan eristävyys, dB 28 28 28 28 28 24 25 29 34 30 36
Pienitaajuisen sisämelun oh-
23,5 19,3 16,6 14,4 13,8 15,8 17,5 18,9 19,9 20,6 21,1
jearvot yöllä, LAeq,1h , dB
Pienitaajuisen sisämelun oh-
28,5 24,3 21,6 19,4 18,8 20,8 22,5 23,9 24,9 25,6 26,1
jearvot päivällä, LAeq,1h ,dB
Sisämelutaso makuuhuo-
0 0 0 11 18 25 28 21 16 25 20
neessa LAeq,1h ,dB
Sinisellä on merkitty melutaso, joka ylittää ohjearvot
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys

14. 9
Taulukon tuloksista voi päätellä, että Lumouksentiellä matalataajuisen musiikkimelun ohjearvot
ylittyvät kappaleiden aikana todennäköisesti hetkellisesti yöaikaisen konsertin aikana. Päiväai-
kaan (ennen kello 22.00) ylitys on pienempää. Pohdittaessa ylittääkö tulos Asumisterveysohjeen
mukaisessa laajuudessa ohjearvot, on huomioitava tapahtumien lukumäärästä riippuva ylitysker-
tojen tiheys. Asumisterveysohjeen mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa esiintyvän me-
lun voidaan katsoa olevan ohjearvojen mukaista, kun ohjearvojen ylittymistä yli 3 dB:llä on enin-
tään noin 10 %:ssa vuoden vuorokausista kuitenkin siten, että yli 5 dB ylittymisiä ei ole enempää
kuin 20-30 vuorokautena vuodessa eikä yli 10 dB:n ylittymisiä esiinny lainkaan.
Suositeltavaa on, että konsertin aikana myös sisämelutasoa mitataan.
MELUALUEKUVAT
Konsertin aikainen äänitaso, LAeq4h
Kuva 1 Päälava. Sijoitusvaihtoehto Ve 1. Maankäyttövaihtoehto Ve 1 (ei vallia)
Kuva 2 Päälava. Sijoitusvaihtoehto Ve 2. Maankäyttövaihtoehto Ve1
Kuva 3 Päälava. Sijoitusvaihtoehto Ve 1. Maankäyttövaihtoehto Ve 2 (valli)
Kuva 4 Päälava. Sijoitusvaihtoehto Ve 2. Maankäyttövaihtoehto Ve2
Kuva 5 Megastage. Maankäyttövaihtoehto Ve 1
Kuva 6 Megastage. Maankäyttövaihtoehto Ve 2
Kuva 7 Kakkoslava. Maankäyttövaihtoehto Ve 1
Kuva 8 Kakkoslava. Maankäyttövaihtoehto Ve 2
Kuva 9 Ministage. Maankäyttövaihtoehto Ve1
Kuva 10 Ministage. Maankäyttövaihtoehto Ve2
Festivaalipäivän aikainen äänitaso, LAeq14-24:
Kuva 11 Päälava sij.ve 1, kakkoslava ja ministage. Maankäyttövaihtoehto ve 1 (ei vallia)
Kuva 12 Päälava sij.ve 2, kakkoslava ja ministage. Maankäyttövaihtoehto ve 1 (ei vallia)
Kuva 13 Päälava sij.ve 1, kakkoslava ja ministage. Maankäyttövaihtoehto ve 2 (valli)
Kuva 14 Päälava sij.ve 2, kakkoslava ja ministage. Maankäyttövaihtoehto ve 2 (valli)
Matalataajuinen melu, LAeq4h:
Kuva 15 Päälava. Sijoitusvaihtoehto ve 1. Maankäyttövaihtoehto ve 1
Kuva 16 Päälava. Sijoitusvaihtoehto ve 2. Maankäyttövaihtoehto ve 1
Kuva 17 Päälava. Sijoitusvaihtoehto ve 1. Maankäyttövaihtoehto ve 2
Kuva 18 Päälava. Sijoitusvaihtoehto ve 2. Maankäyttövaihtoehto ve 2
Kuva 19 Megastage. Maankäyttövaihtoehto Ve 1
Kuva 20 Megastage. Maankäyttövaihtoehto Ve 2
Kuva 21 Kakkoslava. Maankäyttövaihtoehto Ve 1
Kuva 22 Kakkoslava. Maankäyttövaihtoehto Ve 2
Kuva 23 Ministage. Maankäyttövaihtoehto Ve1
Kuva 24 Ministage. Maankäyttövaihtoehto Ve2
Kehittämiskeskus Oy Häme
Kantolan Tapahtumapuisto, ympäristömeluselvitys