Suomen Kulttuurirahaston rahoittama designvuoden muotoiluohjelma lanseerasi muotoilua julkishallintoon. Ohjelmassa kehitettiin poliisiautoa, kouluruokailua, yhteisöllistä työtilaa yrittäjille, kadonneita kulttuurikohteita ja palvelutalon pihaa. Hankkeet toteutettiin käyttäjälähtöisesti ja monialaisten muotoilutiimien voimin. Esite: Hietanen, Drum, Luoville, SKR.

1. MUOTOILU MAHDOLLISTAA
MUUTOKSEN
Muotoillut ratkaisut 2012

2. MITÄ
MUOTOILU
ON?
Suomen Kulttuurirahasto osallistui design- Mutta mitä muotoilu on? Vahva teollisen
pääkaupunkivuoteen Muotoillut ratkaisut muotoilun perinteemme ohjaa meitä
-ohjelmalla. Myönsimme 350 000 euron edelleen mieltämään muotoilun erilaisten
apurahan muotoiluohjelmalle, joka suun- käyttöesineiden suunnitteluna. Muotoilua
nattiin julkiselle ja kolmannelle sektorille. voidaan kuitenkin käyttää myös palvelujen,
Ohjelman tavoite oli ratkoa yhteiskunnal- työympäristöjen ja yhteistyön suunnit-
lisia kysymyksiä muotoilun keinoin ja telussa niin fyysisissä, sosiaalisissa kuin
tuoda iloa kansalaisten arkeen. digitaalisissakin ympäristöissä. Muotoillut
ratkaisut -ohjelma on tuonut nämä
Kulttuurirahasto haluaa edistää toimintaa,
mahdollisuudet esiin.
jossa taiteilijat tuottavat eri alojen asian-
tuntijoiden kanssa uusia, luovia ratkaisuja On aika tuoda suomalainen muotoiluosaa-
käytännön tarpeisiin. Ohjelman viidessä minen laajasti koko yhteiskunnan hyödyksi.
muotoiluhankkeessa suunnittelukysymyksiä Toivomme, että Muotoillut ratkaisut
ovatkin ratkoneet monialaiset tiimit, ja -ohjelma innoittaa muitakin julkisia toimi-
kehitystyöhön on kutsuttu mukaan laaja joita muotoilun käyttöön, ja että hank-
joukko hankkeiden henkilöstöä ja asiakkaita. keiden opit monistuvat laajasti eri aloille.
Pirjo Ståhle, professori
Suomen Kulttuurirahasto
3

3. Poliisihallituksen muotoiluhankkeessa partioauton
sisätiloja tarkasteltiin laajasti toimivuuden, ergonomian MAIJASTA TOIMIVA
TYÖTILA
ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.
Nykyisin tässä liikkuvassa toimistossa
jalat puutuvat, selkä kipeytyy
ja varustevyö painaa.
Kehitystyö on osa isompaa poliisin toiminta-
tapojen uudistusta. Jatkossa poliisin palvelut
halutaan tarjota kentällä ”yhden koske-
tuksen periaatteella”: asiakkaan asia hoituu
maijassa kerralla alusta loppuun, ilman
turhia ajoja. Tämä tekee autosta paitsi työ-
välineen myös asiakaspalvelutilan. Auton
pitää taipua niin tietotyöhön, asiakaskohtaa-
misiin kuin varusteiden kuljetukseenkin.
Suunnittelutyön tekijäksi valittiin kolmen
yrityksen verkosto, jossa on osaamista eri
aloilta: teollista muotoilua, palvelumuotoilua,
asiakaskokemusta ja brändäystä. Näin laaja
monialaisuus on teollisen muotoilun hank-
keessa vielä harvinaista.
Muotoilijat havainnoivat auton toimivuutta “Maijaa on uudistettu
maijan kyydissä eri puolilla Suomea ja kerä-
sivät palautetta myös asiakkailta. Havain- monta kertaa, mutta
nointi tuotti kymmeniä kohtia käsittävän
listan auton kehitystarpeista. Kerättyjen koskaan aiemmin ei ole
tietojen pohjalta muotoilijat laativat auton
sisätiloista kolme ehdotusta, joihin kerät- käytetty muotoilijaa”
tiin henkilöstöltä palautetta visualisointien
ja työpajatyöskentelyn avulla. Suurimmat Poliisihallitukselle hanke oli ainutlaatuinen
muutokset kohdistuvat auton keskiosan mahdollisuus tutustua muotoiluun. Maijan
työskentelytilaan, varusteiden säilytykseen kehittämiseen myönnetty rahoitus vastaa
ja etuistuimiin. Sisätilan ilme ja väritys uudis- yhden varustelemattoman partioauton
tettiin poliisin imagotavoitteiden mukaiseksi. rungon hintaa, eikä muotoiluun olisi inves-
toitu ilman Kulttuurirahaston ohjelmaa. Nyt
Auton etupenkkiä kehitettiin jo hankkeen
muotoilun hyödyt ja palvelujen hankintaan
aikana, ja poliisit pääsivät testaamaan
liittyvät kysymykset ovat tulleet tutuiksi, ja
muutoksia. Poliisin tekniikkakeskus teettää
muotoilua saatetaan hyödyntää poliisihallin-
konseptin pohjalta varsinaisen testiauton
nossa jatkossakin.
vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on saada
Asiakas: Poliisihallitus uudet maijat liikenteeseen vuonna 2015.
Muotoilija: NR Design Oy, kumppanit Desigence Oy ja LINK Design Oy
Rahoitus: 45 000 euroa
4 5

4. Kouluruoan arvostuksen ja ruokailun
houkuttelevuuden lisääminen on tärkeää KOULURUOKAILU
KUTSUVAKSI
– sekä koululaisten terveyden kannalta että
biojätteen vähentämiseksi. Tätä haastetta
ratkottiin Vantaan kaupungin ja Vantaan
Tilapalvelut Oy:n muotoiluhankkeessa,
jonka pilottikohteena toimi Hankkeen alussa muotoilutoimiston väki
jalkautui koululle havainnoimaan ja kehit-
Martinlaakson koulu. tämään ruokailua yhdessä oppilaiden ja
opettajien kanssa. Muotoiluviikon aikana
lapset ja henkilökunta pääsivät pohtimaan
nykyisen kouluruokailun plussia ja miinuksia
sekä ideoimaan unelmiensa ratkaisuja.
Ideapajojen, havainnointien, sarjakuvien
ja videoiden tavoitteena oli kerätä tietoa
muotoilijoiden työn pohjaksi ja sitouttaa
osallistujia yhteiseen tavoitteeseen. Yhteis-
kehittely käynnisti asennemuutoksen jo
ensimmäisen viikon aikana.
Muotoilijat perehtyivät myös ruokailun
arvoketjuun aina kunnanvaltuuston
asialistalta lautaselle saakka ja kuva-
sivat prosessin visuaaliseen muotoon. “Oppilaat havainnoivat itse
Tämä havainnollistus auttaa esimerkiksi
vanhempia ja kuntapäättäjiä ymmärtä- ruokailun toimivuutta”
mään, mistä kaikesta kouluruokailun laatu
syntyy ja mihin asioihin voidaan vaikuttaa. Vantaan kaupungin ja Tilapalvelujen
työryhmässä on ollut mukana eri yksi-
Hankkeen lopputuloksena Martinlaakson
köiden edustajia. Tavoitteena on nyt
koulu sai kokonaisvaltaisen kouluruoka-
monistaa konsepti muihinkin vantaalaisiin
konseptin, joka sisältää kymmeniä käytän-
kouluihin. Siksi ehdotukset koottiin ohje-
nönläheisiä kehitysideoita. Ehdotukset
kirjaksi, joka kuvaa konseptin elementit
kattavat koko ruokailuelämyksen aina tila-
sekä mallin käyttäjien osallistamiseksi
järjestelyistä ja lattiateippauksista kalus-
muissa kouluissa. Monistuessaan konsepti
tukseen, viestintään ja tunnelmaan saakka.
voi tuoda merkittäviäkin säästöjä sekä
Idealistalla ovat esimerkiksi eri korkuiset
ympäristö- ja terveyshyötyjä.
kalusteet eri ikäisille, ”rauhapöytä” pienim-
mille, biojätemittari, taustamusiikki ja taide-
galleria. Monet ideoista on helppo ja nopea
toteuttaa.
Asiakas: Vantaan Tilapalvelut Oy ja Vantaan kaupunki
Muotoilija: Design Studio Muotohiomo Oy
Rahoitus: 40 000 euroa
6 7

5. Helsingin kaupungin elinkeinopalveluiden hankkeessa
lähdettiin liikkeelle klassisesta palvelumuotoilun haasteesta: TYHJÄT TILAT
YRITTÄJILLE
miten suunnitella käyttäjälähtöinen palvelukokemus,
joka tukee myös palvelun tarjoajan tavoitteita?
Tässä tapauksessa palvelu on yrittäjien työtila,
joka toteutetaan kaupungin tyhjiin tiloihin.
Hankkeessa lähdettiin kehittämään siirrel-
tävää tilaratkaisua, joka mukautuisi mihin
tahansa kaupungin omistamaan tyhjään
tilaan. Työtilassa aloittavat yrittäjät voisivat
kohdata toisiaan ja verkottua, mikä voisi
synnyttää jopa uutta liiketoimintaa. Tavoit-
teena on täysin uudenlainen palvelu, joka
iskee kaksi kärpästä yhdellä iskulla: hukka-
tila käyttöön ja enemmän tukea yritys-
toimintaan.
Suunnittelutyöhön haettiin käyttäjä-
näkökulmaa luovien alojen osaajilta, jotka
olivat mukana elinkeinopalvelun yrittäjä-
valmennusohjelmassa. Yrittäjien osallista-
minen hankkeeseen osoittautui haasteeksi,
sillä kiinnostusta oli monella, mutta aikaa
“Pienten yrittäjien on
paljon harvemmalla. Asiakkaiden motivointi
yhteiskehittelyyn onkin asia, joka kannattaa
vaikea löytää toimitiloja.”
huomioida vastaavissa hankkeissa heti
Hankkeen lopputuloksena syntyi käsikirja,
alkumetreillä.
joka kuvaa yhteisöllisen työtilan erilaiset
Muotoilijatiimi kartoitti haastattelujen ja elementit. Hankkeessa ideoitiin jäsenyy-
päiväkirjojen avulla yrittäjien tarpeita ja teen perustuvaa työtilojen verkostoa,
arjen reittejä kaupungissa ja kuvasi tulokset josta yrittäjä voisi valita itselleen kulloinkin
erilaisiksi käyttäjäprofiileiksi. Ideoita haettiin parhaiten sopivan tilan. Ehdotus käsittää
myös sidosryhmiltä erilaisissa työpajoissa. myös tilassa tarjottavat palvelut, liike-
Lähtötietojen ja ideoiden pohjalta synty- toimintamallin sekä ideoita brändiin ja
nyttä konseptiehdotusta jalostettiin kaikille liikuteltavaan kalustukseen liittyen. Kehi-
avoimessa työpajassa pienoismallien ja tettyä konseptia voitaisiin hyödyntää myös
osallistavan suunnittelun keinoin. kaupungin muissa yksiköissä.
Asiakas: Helsingin kaupunki, elinkeinopalvelu
Muotoilija: Diagonal Mental Structure Oy
Rahoitus: 40 000 euroa
8 9

6. Vanha Rauma, Porin lyhytaaltoasema ja Kankaanpään
taidekehä ovat kulttuurisesti ja historiallisesti YHDESSÄ TEKEMINEN
SITOO PAIKKAAN
kiinnostavia kohteita, mutta monille paikallisille
asukkaille vieraita. Kadotetut paikat -hankkeessa
näille unohdetuille kulttuurikohteille etsittiin
uudenlaista identiteettiä nuorille
järjestetyissä työpajoissa. Satakunnan ammattikorkeakoulun käyn-
nistämää muotoiluhanketta on toteutettu
laajan yhteistyöverkoston voimin. Muotoilu-
tiimin lisäksi mukana on ollut koululaisia ja
Rauman nuorten työpaja, kunnan päät-
täjiä, yhdistyksiä ja käsityöläisyrittäjiä sekä
paikallisten taiteilijoiden valmennusryhmä
Ohjauskulma.
Hankkeen taustalla on ajatus siitä, ettei
taiteen tarvitse olla etäistä tai vaikeaa.
Päinvastoin toiminnallinen, yhteisöllinen ja
paikan luontaisia ominaisuuksia hyödyntävä
taide voi toimia sidoksena paikan ja nuoren
välillä. Kun Väinölän koulun viidesluokka-
laiset kutsuttiin ideoimaan ja rakentamaan “Luovien alojen tiloja voidaan
ympäristötaideteosta Porin lyhytaalto-
aseman pihapiiriin, muisto yhteisestä projek- käyttää oppimiseen”
tista ja kiinnostus paikkaa kohtaan säilyy
vuosia. Taideteokseen yhdistyvä kaupunki- Hankkeen tavoitteena oli paitsi elävöittää
viljely taas luo jatkuvuutta toiminnalle. unohdettuja kulttuurikohteita, myös tuoda
muotoiluosaamista Satakunnan kulttuuri-
Kankaanpäässä taide tuotiin lähemmäs
toimijoiden ulottuville. Hankkeeseen osal-
nuorten arkea yhdistämällä Taidekehän
listuneet taiteilijat pääsivät kokeilemaan
veistostaide skeittipuiston suunnitteluun.
työpajatyöskentelyä lasten ja nuorten
Raumalla taas nuorten työpajassa ideoitiin
kanssa. Samalla viriteltiin aivan uusia,
sitä, miten Vanhan Rauman käsityöläisten
paikallisia yhteistyökuvioita.
toimintaa ja sijaintia voitaisiin tehdä näky-
väksi. Näissäkin kohteissa sekä visioitiin Hankkeessa kehitettiin myös toimintamalli,
että tehtiin itse: Kankaanpäässä luotiin jolla muitakin uutta elämää kaipaavia kult-
skeittipuiston malli lumesta, ja Raumalla tuurikohteita voitaisiin elävöittää. Muotoilu-
muotoiltiin käsityöläiskaupunginosalle osaaminen, ulkopuolisen tuoma raikas
omaa tunnusta. näkökulma ja yhdessä tekeminen ovat
siinä keskeisessä roolissa.
Asiakas: Satakunnan ammattikorkeakoulu
Muotoilija: Päivi Raivio Tmi
Rahoitus: 25 000 euroa
10 11

7. Ulkoilu virkistää palvelutaloasukkaan
kehoa ja mieltä, mutta miten ulos pääsisi HYVÄN MIELEN PIHA
PALVELUTALOON
useammin? Oikealla suunnittelulla
palvelutalon pihasta voi kehkeytyä
kutsuva ja toiminnallinen ulkoilualue,
jota asukkaat pystyvät käyttämään
itsenäisesti ja ympäri vuoden. Riihimäkeläisten Inkilänhovin ja Koto-
kartanosäätiön palvelutalojen yhteisen
pihan pilottihanke vei muotoilua uudelle
alueelle. Hankkeen takana on joukko
kolmannen sektorin yhdistyksiä ilman
aiempaa kokemusta muotoilusta, ja
ulkoalueiden suunnittelu käyttäjiä osal-
listaen on ylipäätään verrattain uutta
Suomessa.
Muotoilun käyttäjälähtöisyydellä oli tässä
projektissa erityisen suuri merkitys. Ilman
palvelutalon asukkaiden, henkilökunnan
ja omaisten vahvaa panosta ei toimintaan
liittyviä erityistarpeita olisi voitu ymmärtää.
Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa omaan elin-
piiriin oli hankkeessa mukana olleille “Palvelutalojen kulttuuri on
vammaisille ja vanhuksille innostava
kokemus. eriytynyttä. Se tulee nyt
Asukkaiden ja henkilökunnan arkisia toimia
ja tunnelmia kartoitettiin alkuun luotain-
muuttumaan”
tutkimuksella. Lisäksi Inkilänhovissa oli
Muotoilijat tekivät hankkeessa tiivistä
esillä ideaseinä, johon kuka tahansa talossa
yhteistyötä Invalidiliiton ja Riihimäen
asioiva sai jättää toiveitaan. Työpajoissa
kaupungin virkamiesten kanssa. Vaikka
asukkaat pääsivät ensin ideoimaan unel-
suunnitelma on lähtöisin riihimäke-
miensa pihaa ja tämän jälkeen tutkimaan ja
läisten toiveista, voidaan sen elementtejä
kehittämään muotoilijatiimin suunnitelmia.
monistaa muihinkin palvelutaloihin. Pihan
Turvallisuuden ja esteettömyyden ohella toteutukseen haetaan nyt rahoitusta, jonka
tärkeimpiä käyttäjien haaveita olivat hankinnasta on tekeillä ammattikorkea-
muiden ihmisten tapaaminen, harrasta- koulun opinnäytetyö.
minen ja luonnonläheinen puuhailu. Hank-
keen lopputuloksena syntynyt suunnitelma
on pihapolku, joka koostuu erilaisista toimin-
nallisista pisteistä ja aktivoi liikkumaan ja
Asiakas: Me Itse ry ja Riihimäen Kehitysvammatuki ry harrastamaan. Hankkeessa kehitettiin myös
Muotoilija: iam design Oy uudenlaisia, erityisryhmille suunnattuja
säädettäviä ulkokalusteita ja tuotteita.
Rahoitus: 20 000 euroa
12 13

8. MITÄ
OPITTIIN?
Muotoillut ratkaisut 2012 on ollut Nopeat kokeilut taas tuovat pöydälle
Suomen Kulttuurirahastolta merkittävä puolivalmiita ideoita, joista ei ole vielä
kädenojennus suomalaiselle muotoilulle. päätöksiä. Myös talous pitää huomioida,
Ohjelman ansiosta muotoilua vietiin uusille jotta lupaukset voidaan pitää. Ja miten
alueille, ja uudet toimijat pääsivät tutustu- saada kansalaiset mukaan kehittelyyn?
maan muotoilun maailmaan. Hankkeissa on
Muotoilijoiden kilpailutus osoitti, ettei
ratkottu pieniä kysymyksiä, joiden vaikutus
julkishallinnossa vielä tunneta laajasti
voi monistuessaan olla suuri.
muotoilua, eikä palveluja osata ostaa.
Muotoilulle on ominaista, että se tuo Muotoilijat taas eivät tunne julkista
käyttäjän äänen kuuluviin. Haastattelut hankintaa. Kaikkea tätä pitää siis kehittää,
ja työpajat tuovat esiin tarpeet ja unelmat, jotta muotoilusta voisi tulla luonteva osa
havainnointi paljastaa puutteet ja on- julkisen sektorin kehittämistä.
gelmat. Osallistava suunnittelu innostaa ja
Muotoilulle olisi julkishallinnossa valtava
sitouttaa. Muotoilu katsoo myös kokonai-
tilaus. Miten voisimme asiaa edistää? Tarvi-
suutta: tilaa, toimintaa, ilmettä ja viestintää
taan lisää osto-osaamista, tietoa muotoilun
– kokonaisia arvoketjuja. Parhaimmillaan
tuloksista, uudenlaista ajattelua ja yhteis-
muotoilu tuo julkishallintoon hyvinvointia,
työtä. Usein kyse onkin juuri yhteistyön
toimivaa arkea ja parempia palveluja.
edistämisestä. Ja siinä piilee muotoilun
Näimme ohjelmassa myös muotoilun muutosvoima.
haasteet. Käyttäjälähtöisyys on edel-
leen radikaali ajatus: se kyseenalaistaa
käytännöt ja haastaa hallinnon muuttu-
maan. Kun toimintaa katsoo asiakkaan
vinkkelistä, pitää virastorajat ylittää.
Päivi Hietanen, hankepäällikkö
WDC Helsinki 2012
14

9. www.muotoillutratkaisut.fi
www.wdchelsinki2012.fi
www.skr.fi