2008 opiskelijan yliopisto

Opiskelijan yliopisto 2008
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs
Lapinrinne 2
00180 Helsinki
www.syl.fi
SYL-julkaisu 4/2008
ISBN 978-951-703-261-2 (nid.)
ISBN 978-951-703-262-9 (pdf)
ISSN 0356-8245
Taitto: Kalle Eronen
Tikkurilan Paino Oy
Vantaa 2008

SISÄLLYSLUETTELO
ESIPUHE................................................................................................................................................................6
LUKIJALLE..........................................................................................................................................................7
Johdanto.................................................................................................................................................................8
TULOKSET........................................................................................................................................................10
A1 Opiskeluprosessit....................................................................................................................................10
A2 Opiskelujen järjestäminen.................................................................................................................12
A3 Kansainvälistyminen ja työllistyminen (3.tehtävä)..............................................................13
A4 Opiskeluinfrastruktuuri......................................................................................................................14
A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet..........................................................................................15
A6 Hyvinvointi.................................................................................................................................................17
Opiskelijan yliopistot 2008........................................................................................................................18
LOPPUPÄÄTELMIÄ.....................................................................................................................................20
LÄHDE.................................................................................................................................................................21
LIITE 1 : Tulosten käsittelystä ja skaalauksesta.............................................................................22
LIITE 2 : Kyselylomake...............................................................................................................................23
LIITE 3: Yksittäiset mittarit.......................................................................................................................34

6 – Opiskelijan yliopisto
ESIPUHE
Yliopistokoulutuksen laatu ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun aiheena
yliopistouudistuksen yhteydessä. Opiskeluprosessien sujuvuus, opiskelijan vaikutusmahdollisuudet ja
opiskeluolosuhteet ovat merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden jokapäiväiseen opiskeluun
yliopistoissa.
Kolmatta kertaa toteutettu Opiskelijan yliopisto ‑julkaisu on selvittänyt opiskeluolosuhteita suomalaisissa
yliopistoissa. Selvityksessä mitataan opintoihin vaikuttavia tekijöitä opiskelijan näkökulmasta hyvinkin
käytännönläheiseltä tasolta. Yliopistokaupunkivertailu ei ole tällä kertaa mukana julkaisussa. Opiskelijan
yliopisto ‑julkaisu on siis tänä vuonna suunnattu kehittämistyökaluksi yliopistoille.
Suomalaista korkeakoulukenttää arvioitaessa lain ja rakenteiden lisäksi on syytä arvioida myös käytännön
toteutusta. Opiskelijan yliopisto 2008 tarjoaa hyvän työkalun käytännön tason arviointiin sekä hyvien
käytänteiden etsimiseen yliopistojen välillä.
Tutkimusta ei pidä nähdä rankinglistana, sillä kehittämisalueita löytyy varmasti jokaisesta suomalaisesta
yliopistosta. Tekijöiden toive on, että julkaisu synnyttää vuoropuhelua yliopistojen ja opiskelijoiden välillä.
Kannustankin kaikkia tätä vertailua lukevia yliopistoyhteisön jäseniä pohtimaan selvitystä oman yhteisön
kannalta ja pohtimaan uusia tapoja kehittää yliopistoa oppimisympäristönä.
Parhaat opiskeluympäristöt tässä tutkimuksessa löytyivät Helsingin yliopistosta, Turun kauppakorkea-
koulusta, Svenska handelshögskolanista, Åbo Akademista ja Tampereen teknillisestä yliopistosta. Haluan
toivottaa onnea hyvin menestyneille ja tarmoa kaikille yliopistoille opiskelijan olosuhteiden kehittämis-
työhön!
Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja, jotka mahdollistivat Opiskelijan yliopisto 2008 ‑selvityksen
tekemisen!
Antoisia lukuhetkiä toivottaen,
Tuomas Telkkä
Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja

Opiskelijan yliopisto – 7
LUKIJALLE
Suomen ylioppilaskuntien liiton käynnistämä Opiskelijan yliopisto -selvitys toteutetaan nyt kolmatta ker-
taa. Ajatuksena selvityksessä on ollut tuottaa tietoa, jonka avulla tunnistetaan yliopistojen vahvuuksia ja
heikkouksia opiskeluympäristön toimivuuteen ja ilmapiiriin vaikuttavissa tekijöissä. Toisaalta esimerkiksi
tulevia opintojaan pohtiva abiturientti voinee tässä käsitellyistä näkökulmista saada paljon taustatietoa eri
opiskelumahdollisuuksistaan.
Ensimmäisestä selvityksestä on kulunut kolme vuotta aikaa ja jo tässä ajassa on tapahtunut paljon. Toki
nämä vuodet ovat olleet mm. tutkintorakenteen uudistuessa, yliopistolain uudistusta valmisteltaessa sekä
kansainvälisen yhteistyön ja vertailun lisääntyessä varsin kiireistä aikaa koko korkeakoulukentällä. Voi-
daan myös havaita, että selvityksessä esiin nostetuissa konkreettisissa opiskeluympäristön osatekijöissä on
tapahtunut uudistumista ja kehitystä.
Osana asioiden uudistumista on tämäkin selvitys uudistunut kaikilla toteuttamiskerroilla jossain määrin.
Osaltaan kyse on siitä, että on havaittu tarvetta muokata joitakin mittareita selkeämpään tai paremmin
selvitettävää asiaa kuvaavaan muotoon. Osaltaan kyse on siitä, että asian sisällön uudistuttua kaivataan
ajankohtaisempia määritelmiä mittarien sisällöstä. Esimerkiksi opintojen ohjaukseen liittyvät asiat ovat
kehittyneet kolmessa vuodessa varsin paljon, ja hyviä käytäntöjä on mielekästä pyrkiä arvioimaan ajan-
kohtaisin mittarein.
Selvityksessä käytetty analyysimenetelmä ja mittariston peruslogiikka, kuten suuri osa mittareistakin, ovat
säilyneet vuoden 2005 selvityksen mukaisina molemmilla seuraavilla kerroilla. Ensimmäisen selvityksen
aikana tehtiin suuri työ näiden menetelmien kehittämisessä ja eri tahojen näkemysten yhdistämisessä.
Tuolloin myös selvitystyöhön liittyi runsas taustatyö yliopistovertailujen osalta. Vuoden 2005 selvityksen
toteuttamisesta vastasi OTK Aleksis Nokso-Koivisto, jolle esitän tälläkin kertaa suuret kiitokset sekä selvi-
tyksen luomisesta että arvokkaasta taustatuesta myöhempien selvitystöiden aikana!
Tämän selvitystyön aikana ylioppilaskunnissa ovat kyselyyn vastauksia keränneet henkilöt tehneet suuren
työn. Kiitos teille kaikille! Työn toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman asiantuntevaa apuanne. Suuret
kiitokset haluan myös esittää hankkeen ohjausryhmälle! Itse olen vastannut kyselyn teknisestä toteuttami-
sesta, aineiston analyysistä ja raportoinnista.
Toivon, että vertailu tälläkin kertaa kannustaa opiskeluympäristöjen kehittämisen kanssa työskenteleviä
tahoja eri paikkakunnilla, niin yliopistoyhteisössä kuin sen ulkopuolella, istumaan saman pöydän ääreen
tarkastelemaan yhteistyön mahdollisuuksia opiskeluympäristöjen parantamiseksi entisestään. Se työ todella
näkyy opiskelijan arjessa!
Helsingissä 8.5.2008
Janne Jauhiainen
toiminnanjohtaja
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.

Johdanto
Opiskelijan yliopisto -selvitys on toteutettu aiemmin vuosina 2005 ja 2006. Selvityksen taustana oli halu
laajentaa erilaisten ranking- listojen tapaan laadittujen yliopistovertailujen ja alakohtaisten tai suppeampaan
toiminnan osaan perehtyvien selvitysten täydennykseksi yliopistoja opiskelijan näkökulmasta tarkasteleva
selvitys. Selvityksen toimeenpanijoina ja toteuttajina ovat olleet Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry,
Opiskelijoiden liikuntaliitto ry (OLL), ylioppilaskunnat sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus.
Selvityksen tavoitteena on kuvata opiskelijalle eri yliopistoja opiskeluympäristönä useiden eri konkreettis-
ten tekijöiden osalta. Tarkoitus on tarkastella eri yliopistoja opiskelijan näkökulmasta ja luoda kuvaa siitä,
millaista opiskelu niissä olisi.
Tavoitteena ei ole ollut luoda yliopistojen laatua esimerkiksi opetuksen tai tutkimuksen suhteen kuvaavia
mittareita ja mittaristoja, vaan löytää joukko tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelija ja tuleva
opiskelija ympäristönsä kokee.
Selvityksessä ovat tällä kertaa mukana kaikki suomalaiset tiedeyliopistot. Taideyliopistoista mukana on
vain Sibelius-Akatemia. Taideteollista korkeakoulua, Teatterikorkeakoulua ja Kuvataideakatemiaa koske-
via tietoja ei valitettavasti saatu kerättyä. Vuoden 2005 selvityksessä taideyliopistoja koskevat tiedot olivat
mukana, osin puutteellisina. Vuoden 2006 selvityksessä mukana olivat Sibelius-Akatemia ja Taideteollinen
korkeakoulu. Toisaalta jo näissä edellisissä selvityksissä on havaittu, että kaikki mittarit eivät opiskelun
luonteesta johtuen välttämättä sellaisenaan kuvaa kovin hyvin pienen taideyliopiston opiskelijan näkökul-
maa asioihin.
Kahdella ensimmäisellä kerralla selvityksessä mukana olleesta opiskelukaupunkien vertailusta on tämän
selvityksen osana luovuttu. Tämänkertainen selvitys keskittyy kuvaamaan yliopistoja opiskeluympäris-
töinä, ja jossain määrin syventämään tarkastelua niiden osalta.
Selvitys käytännössä
Selvitykseen on koottu kuusi indikaattoria sisältävä mittaristo. Indikaattorit käsittelevät yliopistoja ja niissä
opiskelua eri näkökulmista. Indikaattoreiden pohjalta on laskettu Opiskelijan yliopistojen kokonaisindeksi,
joka muodostaa yleiskuvan selvityksessä käsitellyistä opiskeluympäristöjen osatekijöistä. Kokonaisindeksin
ei ole tarkoitus johtaa ranking-listan tapaiseen vertailuun vaan kannustaa tulosten perusteella yliopistoja
havaitsemaan entistä tarkemmin omia vahvuusalueitaan ja mahdollisia kehittämiskohteita.
Selvityksen indikaattorit jakautuvat seitsemästä kolmeentoista mittariin kukin. Jokainen mittari koostuu
yhdestä tai useammasta alakysymyksestä. Liitteessä kolme on mittarien yksityiskohtaisen tarkastelun yhte-
ydessä listattu useampaan kysymykseen jakautuvien mittarien osalta niiden taustalla olevat alakysymyk-
set.
Yksittäinen mittari on usein väistämättä jossain määrin asioita yksinkertaistava, eivätkä kaikki niiden koh-
teet ole yksiselitteisesti samalla tavoin mitattavissa eri mittauskohteissa. Tältä osin selvitys kehittyy jatku-
vasti. Tälläkin kertaa selvityksessä käytettyä mittaristoa on muokattu joidenkin kysymysten osalta ajankoh-
taisempaan tai selkeämpään muotoon. Lisäksi selvityksen kyllä/ei- tyyppisten kysymysten tarkastelua on
muokattu hienojakoisemmaksi.
Jotta selvitys muodostaisi selkeän, toistettavissa olevan itsenäisen kokonaisuuden, on aineisto pääosin
kerätty ylioppilaskunnille suunnatulla asiantuntijakyselyllä. Aiemmissa selvityksissä vielä jossain mää-
rin käytetyistä muihin, kertaluontoisempiin selvityksiin perustuvista tiedoista on luovuttu. Säännöllisesti
päivittyvänä lähteenä on osassa mittareita käytetty KOTA-tietokannan tilastotietoja yliopistoista ja opiske-
lijoista.
Työn toteutus
Työn toteutusta on ohjannut ohjausryhmä, joka kokoontui 28.1. Ohjausryhmään kuuluivat kansleri Kari Rai-
vio Helsingin yliopistosta, ylitarkastaja Birgitta Vuorinen opetusministeriöstä, Ulla Hyvönen ja Jussi Ansala
OLL:sta sekä Johanna Ahola, Tuure Pitkänen, Juuso Leivonen, Juhana Harju ja Lauri Pakkanen SYL:sta.

Kokousten lisäksi SYL:n edustajien kanssa on erikseen käsitelty mittareiden yksityiskohtaista toteuttamista
tarpeen mukaan sekä käyty ohjausryhmän kanssa keskustelua sähköpostitse.
Pääosa selvityksen tiedoista on kerätty ylioppilaskuntiin lähetetyllä asiantuntijakyselyllä. Kyselyn tietojen
keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 1.2. – 9.3. välisenä aikana, jonka jälkeen saatuja vastauksia
täydennettiin vielä seuraavien parin viikon aikana lisäkysymyksin.
Teknisesti kysymykset käsitellään kolmenlaisina:
Kyllä/ei-kysymyksinä (esim. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?). Mikäli1)
vastaus koskee samanlaisena koko yliopistoa, ovat muutamissa kysymyksissä vastausvaihtoehdot
vain kyllä ja ei. Useimmissa kysymyksissä kyllä/ei- vastausten käsittelyyn on käytetty seitsenpor-
taista asteikkoa, jossa vastausvaihtoehto valitaan sen mukaan, kuinka suurta osaa yliopiston opis-
kelijoista koskien kysytty asia on toteutettu (esimerkiksi tiedekuntien opiskelijamäärän mukaan
siltä pohjalta missä tiedekunnissa kysytty menettely on käytössä).
Järjestysasteikolla, kuten viisiportaisella Likert-asteikolla (esim. Miten opintojen alun henkilö-2)
kohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Tällöin eri vastausvaihtoehdot ovat
Erittäin hyvin- hyvin- tyydyttävästi- huonosti ja erittäin huonosti, ja eri vaihtoehtojen vertailuksi
on listattu erinäisiä asioita, joiden ainakin tulisi tietyn tasoisessa vastauksessa täyttyä tai muita
vastaavia ohjeita)
Numeerisina arvoina (Esim. määrärahat, opettajien määrä). Joissakin mittareissa pisteytys laaditaan3)
suoraan kysytyn lukuarvon pohjalta, useimmiten suhteutettuna yliopiston opiskelijamäärään.
Tuloksien käsittelyssä raakatulokset on pisteytetty nollasta kymmeneen. Tätä skaalausta käsitellään liit-
teessä 1.
Selvityksessä on käytetty opiskelijaa kohti olevissa luvuissa lähes poikkeuksetta opiskelijamäärää kuvaa-
vana lukuna uusien opiskelijoiden määrää. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna yliopiston tietyn
tyyppiset resurssit kuvaavat yhden opiskelijan koko opiskeluajalle kohdistuvia resursseja nykyisissä olo-
suhteissa. Ratkaisu on paremmin todellista tilannetta kuvaava kuin koko opiskelijamäärään suhteuttami-
nen, koska tällöin eri oppilaitokset ovat paremmin vertailtavissa, eivätkä eri alojen opintojen etenemisno-
peuden erot tai muut vastaavat seikat vaikuta suhdelukuihin.

TULOKSET
Tässä luvussa yliopistoja vertaillaan eri mittarien pohjalta muodostettujen kuuden indikaattorin perusteella.
Kukin indikaattori tarkastelee yliopistoja yhden opiskeluympäristön osa-alueen näkökulmasta. Kukin indi-
kaattoreista on laskettu sen sisältämien mittareiden keskiarvona, eli indikaattorin jokaisen mittarin (Esim.
A1.4) painoarvo omassa indikaattorissaan (Esim. A1) on sama. Jotkin mittarit muodostuvat useammasta
kysymyksestä, kuten mittarikohtaisessa erittelyssä (liite 3) tarkemmin esitellään. Tällöin mittarin pisteytys
on laskettu näiden alakysymysten pisteiden keskiarvona.
Tulososion lopussa yliopistoja vertaillaan kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on esitettyjen
indikaattorien painotettu keskiarvo. Muut indikaattorit saavat kokonaisindeksissä saman painon, paitsi
opiskelijan vaikutusmahdollisuuksia kuvaava indikaattori (A5), jonka painoarvo on puolet muiden indi-
kaattorien painosta. Painokertoimilla pyritään kuvaamaan indikaattorien ja niiden taustalla olevien mitta-
rien merkitystä opiskelijan arjessa.
Indikaattorit painokertoimineen ovat seuraavat:
A1 Opiskeluprosessit 20
A2 Opiskelujen järjestäminen 20
A3 Kansainvälistyminen ja työllistyminen (3.tehtävä) 20
A4 Opiskeluinfrastruktuuri 20
A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 10
A6 Hyvinvointi 20
A1 Opiskeluprosessit
Mittarit:
A1.1. Opettajatuutorointi
A1.2. Yhteydenotto opinnoissa viivästyviin
A1.3. Opiskelutaitojen opas
A1.4. Opiskelutaitokurssit
A1.5. Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissä
A1.6. Yhteyshenkilö esteettömyysasioissa
A1.7. HOPS:n tekemisen tapa
A1.8. HOPS:n tekemisen yleisyys
A1.9. Opiskelijatutorien koulutuksen järjestäminen
A1.10. Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta
Selvityksen ensimmäinen indikaattori koskee opiskeluprosesseja; pääsääntöisesti kyse on yliopiston opis-
kelijoille tarjoamasta tuesta opiskeluprosessien hallinnassa. Erityistä huomiota tässä tarkastelussa on kiin-
nitetty erilaisiin opintojen ohjausjärjestelyihin.

Opiskeluprosessit
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00SibA
JoY
LY
HSE
TKK
JY
TaY
LTY
TY
O
Y
ÅA
HY
SHH
TTY
KY
VY
TuKKK
Indikaattorissa kärkeen nousee Turun kauppakorkeakoulu, seuraavina Vaasan ja Kuopion yliopistot. Par-
haiten menestyneillä pisteet ovat varsin korkeat, yli yhdeksän. Kahta parhaiten ja huonoiten tässä tarkaste-
lussa sijoittunutta yliopistoa lukuun ottamatta kaikki mahtuvat kuitenkin kahden pisteen sisään.
Yksittäisten mittareiden osalta havaitaan, että parhaiten menestyneillä sarja on suhteellisen tasainen, muilla
vaihtelu laskee pistekeskiarvoa. Jokaisella yliopistolla on kuitenkin tässäkin tarkastelussa vahvuusalueita,
joissa saadut pisteet ovat ainakin lähellä täyttä. Esimerkiksi opettajatuutorointia koskevassa kysymyksessä
ei toisaalta hyvälläkään vastauksella ole ollut mahdollista erottua muista edukseen, koska kaikille tai lähes
kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille opettajatuutorin osoittavia yliopistoja on varsin paljon.
Keskihajonnalla mitattuna eniten hajontaa vastaajajoukon sisällä esiintyy opiskelutaitojen ohjausta (mittarit
A1.3 ja A1.4) kuvaavissa sekä esteettömyysasioita koskevissa (mittarit A1.5 ja A1.6 ) mittareissa.

A2 Opiskelujen järjestäminen
Mittarit:
A2.1 Opiskelijapalautteen hyödyntäminen
A2.2 Yliopistopedagoginen koulutus
A2.3 Tutkimusmetodit
A2.4 Tutkintorakenteen uudistaminen
A2.5 Tutkintojen tunnustaminen
A2.6 Aiemmin opitun tunnustaminen
A2.7 Opintosuoritusten arvostelu
A2.8 Opetusresurssit
A2.9 Opetukseen panostaminen
A2.10 Jatko-opiskelijoiden määrä
Opiskelujen järjestämistä koskevassa indikaattorissa pyritään hahmottamaan kuvaa opiskelijalle näkyvistä
opetusjärjestelyjä koskevista asioista. Järjestelyjä vertaillaan niin resurssien kohdentamisen, palaute- ja arvi-
ointikäytäntöjen kuin tutkintorakenteen uudistamiseen liittyvien järjestelyjenkin näkökulmasta.
Opiskelujen järjestäminen
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
HSE
LY
LTY
TKK
JY
TaY
TY
VY
TuKKK
TTY
JoY
SibA
HY
KY
ÅA
O
Y
SHH
Tässä indikaattorissa kärki on hyvin tasainen. Yli seitsemän keskiarvolla ensimmäisinä ovat Svenska han-
delshögskolan, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Neljää paitsi kaikki yliopistot mahtuvat yhden pisteen
sisään.
Mittarikohtainen tarkastelu osoittaa, että kohdittain hajontaa esiintyy varsin paljon, useimmissa mittareissa
yksi tai useampi yliopisto erottuu muista selkeästi edukseen. Jälleen vaihtelu kuitenkin tasaantuu, eivätkä
parhaat pisteet kasaudu yksittäisille yliopistoille. Opetusresursseissa opiskelijaa kohden Sibelius-Akatemia
on taideyliopistona omaa luokkaansa, mikä on erityyppisestä opiskelusta johtuen odotettu tulos. Eniten
hajontaa keskihajonnalla mitattuna tuottavat yliopistopedagogista koulutusta (A2.2) ja opetusresurssien
määrää ja osuutta kokonaisbudjetista kuvaavat (A2.8 ja A2.9) mittarit. Yliopistopedagogisen koulutuksen
määrää ei voitu selvittää Joensuun ja Turun yliopistoista tai Sibelius-Akatemiasta, joten niitä ei ole otettu
kysymyksen pisteytyksessä huomioon.

A3 Kansainvälistyminen ja työllistyminen (3.tehtävä)
Mittarit:
A3.1 Kielistrategia
A3.2 Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoille
A3.3 Kieliopintojen tarjonta
A3.4 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointi
A3.5 kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteen kerääminen
A3.6 Vaihtoon lähdön kannustaminen
A3.7 Rekrytointipalveluiden resurssit
A3.8 Työllistettävyys
A3.9 Työllistymisen seuranta
A3.10 Alumnit
A3.11 Opettajavaihto
A3.12 Liikkuvuus1 – ulkomaiset tutkinto-opiskelijat
A3.13 Liikkuvuus2 – vaihto-opiskelu
Indikaattoriin on koottu opiskeluympäristön kansainvälisyyttä kuvaavia sekä opiskelun yhteyttä opiske-
lijan työelämäodotusten ja -valmiuksien kehittymistä ja arvioimista tukeviin palveluihin ja toimintoihin
selvittäviä mittareita.
Kansainvälisyys ja työllistyminen
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
TKK
LTY
LY
SibA
KY
TY
JY
TuKKK
JoY
TaY
VY
O
Y
ÅA
TTY
HSE
SHH
HY
Kuva 5 Kansainvälisyys ja työllistyminen
Tässä indikaattorissa Helsingin yliopisto nousee kärkeen, seuraavina yli seitsemän pisteen vielä pääsevät
Svenska handelshögskolan ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Tulokset ovat tasaisia, ensimmäisen ja kahden
viimeisen yliopiston välistä kaikki mahtuvat hieman runsaan pisteen sisään
Tulosten keskimääräisestä tasaisuudesta huolimatta tässäkin indikaattorissa havaitaan varsin voimakasta
vaihtelua yliopistojen välillä yksittäisten mittareiden osalta. Keskihajonnalla mitattuna eniten eroja vastauk-
sissa esiintyy kielistrategiaa (A3.1) ja kotimaisten kielten opetusta ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille (A3.2)
koskevissa mittareissa sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteenkeruujärjestelmissä (A3.5)
ja alumnitoiminnan (A3.10) järjestelyissä. Tässäkin indikaattorissa puutteet yhdessä osa-alueessa tulevat
kuitenkin tasoitetuiksi hyvillä pisteillä toisissa mittareissa.

A4 Opiskeluinfrastruktuuri
Mittarit:
A4.1 Lukukausi-ilmoittautuminen verkossa
A4.2 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin verkossa
A4.3 Tietokoneiden riittävyys
A4.4 Langaton verkko
A4.5 Ryhmätyötilojen saatavuus
A4.6 Tutkintotodistuksen liite
A4.7 Kirjastopalveluiden saatavuus
A4.8 Opiskelijan tukipalvelujen arviointi
Tässä indikaattorissa kuvataan käytännön järjestelyjä, joilla tuetaan opiskelun sujuvuutta. Näitä järjestelyjä
ovat mm. verkkoasioinnin kehittäminen, riittävät tietotekniset resurssit, ryhmätyötilojen saatavuus sekä
tukipalveluita koskevat arviointikäytännöt.
Opiskeluinfrastruktuuri
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
JY
VY
SibA
JoY
KY
ÅA
HY
TTY
O
Y
TY
TKK
LTY
TaY
SH
H
HSE
TuKKK
LY
Mittarissa kärkeen nousee Lapin yliopisto, ja hyville pisteille 8,5:n tuntumaan yltävät myös Turun ja Hel-
singin kauppakorkeakoulut sekä Svenska Handelshögskolan. Keskimmäinen kolmannes yliopistoista on
jälleen hyvin tasainen.
Opiskeluinfrastruktuurin yksittäisistä mittareista havaitaan, että perustasoinen verkkoasiointi on jo yli-
opistoissa pääsääntöisesti hyvin hoidossa, eroja voi esiintyä lähinnä kurssikohtaisissa ilmoittautumisissa
tiedekunta- tai laitostasolla. Langaton verkko on samoin hyvin käytettävissä kaikissa muissa yliopistoissa
paitsi Sibelius-Akatemiassa, mistä johtuen tässä mittarissa oli mahdollista erottua muista lähinnä matalilla
pisteillä. Lapin yliopisto erottuu käytettävissä olevien tietokoneiden määrässä edukseen, koska opiske-
lijakäyttöön luovutettujen henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden määrä on omassa luokassaan.
Tietokoneiden määrää ei voitu selvittää Oulun ja Turun yliopistoja eikä Svenska handelshögskolania kos-
kien, joten niitä ei huomioitu sen kysymyksen osalta. Tutkintotodistuksen liite (diploma supplement) oli
saatavilla kaikissa yliopistoissa, mutta eroa tuli edelleen siitä, annetaanko se ilman eri pyyntöä.

Keskihajonnalla arvioituna suurinta vaihtelu oli käytettävissä olevien tietokoneiden määrässä (A4.3) ja
tukipalveluiden arviointikäytännöissä (A4.8).
A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet
Mittarit:
A5.1 Hallinnon opiskelijaedustajan opas
A5.2 Hallinnon opiskelijaedustajien koulutus
A5.3 Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot
A5.4 Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissä
A5.5 Opiskelijaedustus hallituksessa
A5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossa
A5.7 Yliopistohallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys
Tämä indikaattori kuvastaa toisaalta opiskelijaedustuksen kattavuutta hallinnon eri tasoilla, toisaalta hallin-
non opiskelijaedustajien ja järjestöjen toiminnan tukemista yliopiston hallinnossa. Lisäksi kuvastuu hyvään
hallintoon liittyvä opiskelijaedustuksen näkyvyys kaikille opiskelijoille siten, että hallinnon opiskelijaedus-
tajia ja hallinnossa tehtäviä päätöksiä koskeva tieto on helposti saatavilla.
Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
SibA
JoY
LY
JY
TTY
LTY
TaY
TKK
KY
ÅA
O
Y
TuKKK
SH
H
HSE
VY
HY
TY
Tässä mittarissa eroja on varsin paljon. Kärkeen sijoittuu jokseenkin selkeällä erolla Turun yliopisto, seu-
raavina ovat Helsingin ja Vaasan yliopistot. Häntäpäässä Sibelius-Akatemia erottuu myös selvästi muusta
joukosta.
Myös mittarikohtaisista pisteistä voidaan havaita selvä vaihtelu yliopistojen välillä. Sibelius-Akatemian
hallinnon opiskelijaedustuksen tukikäytännöt eivät selvästi ole yhtä vakiintuneella tasolla kuin tiedeyliopis-
toissa pääsääntöisesti on. Monialayliopistoissa hallinnon opiskelijaedustus on usein kattavasti suhteellisesti
korkeampi kuin kauppa- tai teknillistieteellisissä yliopistoissa ja taideyliopistoista mukana olleessa Sibe-
lius-Akatemiassa. Eniten opiskelijaedustuksen suhteelliseen osuuteen vaikuttaa yliopiston ulkopuolisten
tahojen edustus hallinnossa.

Keskihajonnalla arvioituna eniten eroja esiintyi hallinnon opiskelijaedustajien oppaiden saatavuudessa
(A5.1) ja vaalikollegion kokoonpanossa (A5.6). Teknillisessä korkeakoulussa ei kyselyhetkellä ole määri-
telty vaalikollegiota, joten sen kokoonpanoa koskevan kysymyksen osalta ei TKK:a ole otettu huomioon
vertailussa.

A6 Hyvinvointi
Mittarit:
A6.1 Opiskelijat hyvinvointistrategiassa
A6.2 Opintopsykologit
A6.3 Hyvinvointitoiminnan organisointi
A6.4 Hyvinvointitoiminnan toteuttaminen
A6.5 Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminen
A6.6 Liikunta yliopiston strategiassa
A6.7 Liikuntapalveluiden tarjonta
A6.8 Tasa-arvo
A6.9 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa
Tämän indikaattorin tarkoituksena on kuvata opiskelijalle opiskeluympäristössä näkyvien ja tarvittaessa
käytettävissä olevien hyvinvointia tukevien palveluiden tilaa sekä yliopistoyhteisön aktiivisuutta tasa-
arvoasioissa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin merkitys ja opinnoissa etenemistä tukeva vaikutus on noussut
varsin aktiiviseen keskusteluun viime vuosina. Kokonaisuutena arvioiden hyvinvointitoiminnan kehitys
on samoin ollut varsin laajaa; opiskelijoiden, yliopistojen ja mm. opiskeluterveydenhuollon yhteistyönä on
syntynyt monia uudenlaisia toimintamuotoja.
Hyvinvointi
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
SibA
JoY
LTY
KY
O
Y
SH
H
TuKKK
LY
HSE
TKK
VY
TTY
TY
JY
ÅA
HY
TaY
Tässä indikaattorissa kärkeen sijoittuvat Tampereen ja Helsingin yliopistot. Niitä seuraa tasainen joukko,
josta hieman erottuvat vain häntäpäähän jäävät kolme yliopistoa.
Mittarikohtaisista pisteistä keskihajonnalla mitattuna eniten eroja tuovat esiin opiskelijoiden liikuntapalve-
luita koskevat mittarit (A4.6 ja A4.7) sekä opintopsykologipalveluiden resursseja ja hyvinvointitoiminnan
organisoimista koskevat mittarit (A6.2 ja A6.3). Hyvinvointitoiminnan kehitys on ollut ripeää joten sekä
organisoitumisen tapa että käytännöt vaihtelevat merkittävästi eri yliopistojen välillä, ja monista erilaisista
ratkaisuista on saatu positiivisia kokemuksia. Kuitenkin ainoastaan yhdessä mukana olevista yliopistoista
tilanne oli sellainen, ettei opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseen keskittyvää työryhmää tai vastaavaa
ollut olemassa.

Opiskelijan yliopistot 2008
Kokonaisindeksi on laskettu selvityksessä tarkasteltujen indikaattorien painotettuna keskiarvona, jossa
kaikki muut indikaattorit saavat saman painon, mutta opiskelijan vaikutusmahdollisuudet- indikaattorin
painoarvo on puolet muiden indikaattorien painoarvosta. Tämä tarkastelu vastaa edellisissä selvityksissä
käytettyä, ja perustuu ajatukseen siitä, että opiskelijan vaikutusmahdollisuuksissa on varsin paljon sellaisia
tekijöitä, jotka eivät opiskelijalle opiskeluympäristön yksityiskohdissa välttämättä erotu. Opiskelijoiden
vaikutusmahdollisuudet näkyvät opiskeluympäristön opiskelijamyönteisyydessä pitkällä aikavälillä, mutta
tässä tarkastelussa käytetyt mittarit eivät kuvaa sellaisia tekijöitä, jotka olisivat perusopiskelijan näkökul-
masta yhtä konkreettisia kuin muiden indikaattorien mittarit. Selvityksen tarkoitus on nimenomaan kuvata
tämänhetkistä opiskeluympäristöä opiskelijan näkökulmasta.
Opiskelijan yliopistot 2008
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
TTY
ÅA
SHH
TuKKK
H
Y
Selvityksen kärkeen sijoittuu niukalla piste-erolla Helsingin yliopisto. Seuraavina tulevat liki samoilla
kokonaispisteillä Turun kauppakorkeakoulu ja Svenska handelshögskolan, joiden jälkeen Åbo Akademi
ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Helsingin yliopisto sijoittui selvityksen kärkeen myös edellisellä kerralla, vuonna 2006. Tuolloin seuraavina
olivat Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen
yliopisto.
Selvityksessä käytetty mittaristo on pääsääntöisesti sama kuin edellisessä selvityksessä. Muutamia mitta-
reita on muokattu ajankohtaisemmiksi, tarkoituksena kuvata paremmin opiskelijan näkökulmaa opiske-
luympäristöstä ja poistaa aiemmin havaittua vaikeaselkoisuutta. Lisäksi mittareiden tarkastelua on jaettu
hieman hienojakoisempaan suuntaan. Vastauksissa pyydettiin edellistä selvitystä tarkemmin arvioimaan
esimerkiksi tiedekuntajaon pohjalta sitä, kuinka suurta osaa opiskelijoista mittarissa kuvattu asia koskettaa,
ja tämä selvensikin jossain määrin eroja eri yliopistojen välillä.
Tarkemman jaon voidaan arvioida vaikuttaneen ainakin siihen, että esimerkiksi pienemmät kauppakor-
keakoulut kykenevät erottumaan paremmin tarjotessaan jonkin järjestelyn yhdenmukaisesti kaikille opis-
kelijoilleen, kun suuressa monialayliopistossa usein ainakin jonkin tiedekunnan opiskelijat tai osa heistä ei
välttämättä kysyttyjen järjestelyjen piirissä vastaavalla tavalla ole.

Seuraavassa yliopistot on vielä saatujen kokonaisindeksipisteiden mukaan ryhmitelty erinomaisiin, hyviin
ja tyydyttäviin opiskeluympäristöihin. Tämä erottelu, yhtäkaikki, kuvaa erityisesti yliopistojen sijoittumista
järjestyksessä toisiinsa nähden tässä selvityksessä, jonka on tarkoitus kuvata opiskeluympäristöä opiske-
lijanäkökulmasta. On toistettava, että selvitys ei pyri vertailemaan yliopistoja esimerkiksi opetuksen tai
tutkimuksen laadun suhteen missään mielessä.
Erinomaiset opiskeluympäristöt (järjestyksessä)
Helsingin yliopisto1.
Turun kauppakorkeakoulu2.
Svenska handelshögskolan3.
Åbo Akademi4.
Tampereen teknillinen yliopisto5.
Hyvät opiskeluympäristöt (aakkosjärjestyksessä)
Helsingin kauppakorkeakoulu
Kuopion yliopisto
Oulun yliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Tyydyttävät opiskeluympäristöt (aakkosjärjestyksessä)
Joensuun yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Lapin yliopisto
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Sibelius-Akatemia
Teknillinen korkeakoulu

LOPPUPÄÄTELMIÄ
Hyvän opiskeluympäristön määritelmä ei ole missään määrin itsestään selvä. Opiskelijan arkeen ja opiske-
luprosessiin vaikuttavia tekijöitä on suuri määrä, eikä kaikenkattavaa kuvaa voi yksikään selvitys tavoittaa.
Jotkin tässä selvityksessä käsitellyt mittarit perustuvat asiantuntija-arvioon asiasta, jossa ei välttämättä ole
yksiselitteisiä oikeita vastauksia olemassa.
Nyt käsillä oleva kolmas Opiskelijan yliopisto -selvitys osoittaa joka tapauksessa edelleen, että yliopistoissa
opiskeluympäristön eri osatekijöissä havaitaan selviä eroja. Vahvuusalueet ja kehittämiskohteet jakautuvat
kuitenkin siinä määrin tasaisesti, että selvityksessä muodostetulla kokonaisindeksillä yliopistoja tarkastelta-
essa erot tasoittuvat selvästi. Tämä kertonee siitä, että kaikki yliopistot ovat onnistuneet kehittämään omia
vahvuuksiaan niin, että tämä myös näkyy opiskelijoille toimivana opiskeluympäristönä.
Toisaalta jokaisessa opiskeluympäristössä on myös kehitettävää, ja tämä selvitys pyrkii ensisijaisesti toi-
mimaan aktiivisen vuoropuhelun herättäjänä ja tausta-aineistona kaikille niille tahoille, joiden toiminta
läheisesti liittyy opiskelijoiden arkeen. Yhteistyöllä esimerkiksi opiskelijoiden, yliopistojen, yliopistokau-
punkien, terveydenhuollon toimijoiden, opiskelija-asuntoyhteisöjen ja lukuisten muiden tahojen välillä
voidaan suunnitella ja kehittää toimintoja, jotka merkittävästi sujuvoittavat opintojen etenemistä ja luovat
mielekkäitä ja hyvinvoivia opiskeluympäristöjä.
Yliopistojen viimeisimmän tutkintorakenneuudistuksen toimeenpano on ollut merkittävä uudistusten
aikaansaattaja tämän ja edellisten Opiskelijan yliopisto -selvitysten aikana. Myös useilla näissä selvityksissä
käytetyillä mittareilla havaitaan selvästi tämän työn osana syntyneen tärkeitä uusia toimintoja esimerkiksi
opintojen ohjauksen ja opiskelun tukemisen saralla. Näistä hyvistä käytännöistä tullaan varmasti käymään
keskustelua vertailtaessa eri opiskeluympäristöjä toisiinsa. Tutkintorakenneuudistuksen vaikutusten seu-
raaminen paikallisella ja kansallisella tasolla on välttämätöntä, ja tässä työssä opiskelijan näkökulman on
syytä pysyä vahvasti esillä. Toivottavasti tämä selvitys tarjoaa yhden käytännön apuvälineen siihen työhön
nyt ja jatkossa.

LÄHDE
KOTA Kota-tietokanta: http://kotaplus.csc.fi:7777/online/
KOTA-lähteissä tietojen vuosi on 2007, paitsi ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärätietojen osalta
2006
KÄYTETYT LYHENTEET
Kuvaajat
HSE Helsingin kauppakorkeakoulu
HY Helsingin yliopisto
JoY Joensuun yliopisto
JY Jyväskylän yliopisto
KY Kuopion yliopisto
LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LY Lapin yliopisto
OY Oulun yliopisto
SHH Svenska handelshögskolan
SibA Sibelius-Akatemia
TaY Tampereen yliopisto
TKK Teknillinen korkeakoulu
TTY Tampereen teknillinen yliopisto
TuKKK Turun kauppakorkeakoulu
TY Turun yliopisto
VY Vaasan yliopisto
ÅA Åbo Akademi
Ka. keskiarvo
Teksti
HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma
KOTA KOTA-tietokanta
OPM opetusministeriö
YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

LIITE 1 : Tulosten käsittelystä ja skaalauksesta
Luvut on skaalattu pisteiksi siten, että:
1) Likert- asteikot on muunnettu suoraan pisteiksi:
1 -> 2 pistettä
2 -> 4 pistettä
3 -> 6 pistettä
4 -> 8 pistettä
5 -> 10 pistettä

2) Dikotomiset vastaukset on muutettu pisteiksi antaen kyllä ja ei vastauksille arvot 10 ja 5. Tällä pisteytyk-
sellä eri kysymysten painoarvo muodostuu suhteellisen samaksi: kun muissa skaaloissa liikutaan paljolti
esim. välillä 2-8 tai 3-7, on dikotomisessa 5-10 käyttökelpoisempi kuin esim. 0-10.
ei -> 5 pistettä
kyllä -> 10 pistettä
Samoin on toimittu yksittäisten 3- ja 4- portaista asteikkoa vaatineiden mittareiden kanssa. Näiden pistey-
tykset ovat vastaavasti (3 1/3 – 6 2/3 – 10) ja (2 ½ - 5 - 7 ½ - 10)
3) Useat kysymykset pyydettiin vastaamaan seitsenportaisella asteikolla (0%, 1-20%, 21-40%, 41-60%,
61-80% ja 81-99% ja 100%) joka kuvastaa osuutta opiskelijoista, joita ko. asia koskettaa. Nämä vastaukset
on muunnettu pisteiksi em. luokkien mukaan seuraavasti:
0 % -> 4 pistettä
1-20 % -> 5 pistettä
21-40 % -> 6 pistettä
41-60 % -> 7 pistettä
61-80 % -> 8 pistettä
81-99 % -> 9 pistettä
100 % -> 10 pistettä
4) luku-, suhdeluku- sekä prosenttilukuvastauksissa arvoista on laskettu keskiarvo ja keskihajonta. Tämän
jälkeen pisteet on skaalattu +/- kolmen keskihajonnan välille, ja tämän välin ääripäille on annettu arvot 10
ja 0. Toisin sanoen +3 keskihajontaa antaa täydet pisteet ja - 3 keskihajontaa antaa 0 pistettä. Näin kaikkien
mittareiden vaihteluväli ei ulotu koko alueelle 0-1 ja toisaalta mennessään yli tästä skaalauksesta erityisen
poikkeava lukuarvo antaa kuitenkin pisteitä vain 0 tai 10.
Kaikissa ym. kohdissa 1)-4) voivat pistearvot 10 ja 0 sijaita myös päinvastoin riippuen luvun merkityksestä,
ts. onko opiskelijan kannalta eduksi, että luku on suuri vai pieni. Valinta on yleensä ilmeinen. Tilanteissa,
joissa pieni luku on hyvä, on vaihtoehtojen lukumäärän mukaan vastaava asteikko käännetty niin, että
pienin arvo antaa suurimmat pisteet ja suurin vastaavasti pienimmät.
Pistearvot on laskettu tarkoilla arvoilla, ja ilmoitettu luettavuuden vuoksi pyöristettynä (yleensä 2 merkit-
sevän numeron tarkkuudella). Pyöristyksistä johtuen jotkin laskutoimitukset voivat näyttää virheellisiltä.

LIITE 2 : Kyselylomake
Opettajatuutorointi1.
Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori, jonka nämä tapaa-
vat ainakin kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi prosenttiluku.
Tiedon muoto Prosenttiluku
Yhteydenotto opinnoissa viivästyviin2.
Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa systemaattinen
järjestely?
Kysymyksessä tarkoitetaan nyt olemassa olevaa käytäntöä, eli otetaanko tällä hetkellä viivästyneisiin opis-
kelijoihin yhteyttä.
Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)
Opiskelutaitojen opas3.
Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa?
Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä (esimerkiksi muis-
tiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen, työselostusten kirjoittaminen).
Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)
Opiskelutaitokurssit4.
Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja?
Arvioi vastauksesi seuraavan asteikon pohjalta:
Erittäin huonosti: kursseja ei järjestetä lainkaan.
Huonosti: Kursseja on tarjolla, mutta niihin osallistumista on rajoitettu (esim. ainoastaan opinnoissa vii-
västyneille).
Tyydyttävästi: Uusille opiskelijoille on vapaaehtoisena tarjolla opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa,
mutta muita kursseja ei ole tarjolla, eikä kursseja voi liittää osaksi tutkintoa.
Hyvin: Uusille opiskelijoille on pakollisena osana opintoja opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa,
mutta muita kursseja ei ole tarjolla, eikä vapaaehtoisia kursseja voi liittää osaksi tutkintoa.
Erittäin hyvin: On olemassa sekä pakollisia että vapaaehtoisia kursseja, ja niitä on opintojen eri vaiheisiin,
niistä saa opintosuoritusmerkinnän ja suoritus hyväksytään osaksi tutkintoa.
Tiedon muoto 1-5: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvin
Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissä 5.
Miten hyvin yliopistossa on selvitetty ja toteutettu esteettömyyteen tähtääviä toimenpiteitä?
Esteettömyydellä ei tarkoiteta ainoastaan pyörätuoliramppeja, vaan myös esim. tietotekniikan ja kotisivujen
käyttö- ja aistin esteettömyyttä, induktiosilmukoita sekä myös erilaisia oppimisen esteitä, kuten masennus,
tenttijännitys, mielenterveysongelmat, lukihäiriö.
Erittäin huonossa tilanteessa esteettömyysasioita ei ole yliopistossa selvitetty juuri lainkaan.
Tyydyttävässä tilanteessa kohtuullisen ajanmukainen katsaus on tehty, mutta toimenpiteitä ei ole sen poh-
jalta kovin kattavasti lähdetty toteuttamaan, tai itse kartoitus on jossain määrin puutteellinen.
Erittäin hyvä tilanne on sellainen, jossa on tehty kattava ja ajanmukainen esteettömyyskartoitus ja toteutettu
aktiivisesti sen mukaisia toimenpiteitä.

Yhteyshenkilö esteettömyysasioissa6.
Onko yliopistossa nimetty ainakin yksi yhteyshenkilö esteettömyyskysymyksiin liittyen?
HOPS:n tekemisen tapa 7.
Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa?
Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat vanhentuneet, eikä siihen
tarjota ohjausta tai palautetta.
Huono: HOPS on pakollinen uusille opiskelijoille, mutta sen tekemiseen tai päivittämiseen ei tarjota apua
henkilökunnan osalta, HOPS on lomakepohjainen (rasti ruutuun menetelmällä).
Tyydyttävä: HOPS:n tekemiseen annetaan ohjausta laitoksella henkilökunnan tai tukiyksikön henkilö-
kunnan toimesta vain 1. vuoden opiskelijoille ja enintään kolme erittäin hyvän käytänteen ominaisuutta
puuttuu.
Hyvässä erittäin hyvän käytänteen ominaisuuksista puuttuu enintään kaksi.
Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät HOPSin, teke-
miseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi tarkistus-
piste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa.
Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi keskimääräinen käytäntö.
HOPS:n tekemisen yleisyys 8.
Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma
(HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä?
Opiskelijatutorien koulutuksen järjestäminen 9.
Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatutorien koulutus on järjestetty?
Erittäin huono käytäntö ei pidä sisällään mitään tai vain satunnaista koulutusta.
Erittäin hyvä käytäntö tarkoittaa tässä vakiintunutta sekä yliopiston yhteisiin että yksikkökohtaisiin
kysymyksiin tapahtuvaa perehdyttämistä, jossa tuleva tutori saa opastusta niin opiskelijakulttuuriin kuin
opintoihinkin tutustuttamiseen sekä ryhmän ja erilaisten yksilöiden ohjaamiseen. Koulutuksen voi tarjota
yliopisto tai opiskelijajärjestöt – erittäin hyvä käytäntö on tässä vakiintunut sekä sisällön että käytännön
kannalta ja työnjako toimiva.
Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta10.
Onko yliopiston julkisessa verkossa saatavilla helposti ja loogisesti objektiivista ja puolueetonta tietoa
seuraavista?
Kysymyksellä haetaan nimenomaan julkisilla verkkosivuilla olevaa tietoa, joka on helposti löydettävissä.
Tarkoituksena on kartoittaa, miten hyvin yliopistosta kiinnostunut potentiaalinen hakija tai toinen kor-
keakoulu löytää tietoa yliopistosta (Suomesta ja ulkomailta). Tämä on toisaalta hakijalle tärkeää tietoa ja
toisaalta edesauttaa opintosuoritusten tunnustamisessa korkeakoulujen välillä. Eli mikäli tieto ei löydy
minuutin/parin surfaamisen ja Googlaamisen jälkeen, se ei ole helposti löydettävissä.
Joka alakohdassa (29 kpl) erikseen kysyttävä tiedon muoto:
Suomeksi: Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)
Englanniksi Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)

Yliopisto
Valintakriteerit yliopistoon»»
Yliopiston säännöt (opintosuoritteista, arvosteluperusteista, aiemmin opitun tunnustamisesta)»»
Yliopistoon ilmoittautuminen»»
Esteettömyysasioista»»
Opiskelun tukipalvelut (kirjastot, tietokoneluokat, uusien opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi»»
yms.)
Kansainvälisistä ohjelmista»»
Valmistuneiden työllistymisestä»»
Tietoa yliopiston opiskelijoista (opiskelijaprofiili tms.)»»
Kansainvälisten opiskelijoiden erityisasioista (esim. oma osio kv-opiskelijoille)»»
Harjoitteluista»»
Koulutusohjelmista
Ohjelmien yleiskuvaukset»»
Valintakriteerit ohjelmiin»»
Ohjelmien antamat pätevyydet ja jatko-opintomahdollisuudet»»
Ohjelman oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit)»»
Tutkintovaatimukset»»
Opetuksen taso ja sen arviointi»»
Vaihtoon lähdöstä»»
Kurssit
Oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit)»»
Ennakkovaatimukset»»
Opetusmenetelmät»»
Arviointimenetelmät»»
Opetuskieli»»

Yleistietoa opiskelijoille:
Asumiskustannuksista»»
Aterioinnista»»
Terveydenhuollosta»»
Vakuutuksista»»
Opintotuesta»»
Liikuntamahdollisuuksista»»
Ylioppilaskunnasta»»
Opiskelijapalautteen hyödyntäminen11.
Kuinka hyvin opiskelijoilta opinnoista kerättyä palautetta hyödynnetään opintojen (kurssien ja opetussuun-
nitelmien) kehittämisessä?
Joka alakohdasta Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)
Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti joka kurssilla»»
Opiskelijapalaute on julkista enimmälti osin»»
Opiskelijapalautteen käyttö opetuksen kehittämisessä on formuloitua ja läpinäkyvää»»
Yliopistopedagoginen koulutus 12.
Kuinka paljon yliopiston opettajat suorittavat yliopistopedagogista koulutusta vuodessa?
Luku tarkoittaa vain yliopiston opettajien suorittamia pedagogisia opintoja viimeisimmän vuoden ajalta.
Laske pois mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä perustutkinto-opiskelijoille tarjottu koulutus. Luku
tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua opintoviikko/-pistemäärää, esim. jos 10 opettajaa on käynyt 15 opin-
toviikon laajuisen kurssin, ilmoita 150 ov. Kirjoita vastauksesi perään, onko luku opintoviikkoja vai -pisteitä.
(Mikäli saatavilla ei ole tarkkaa tietoa, ilmoita opetuksen kehittämiskeskuksen tms. arvio määrästä)
Tiedon muoto Opintoviikkoa

Tutkimusmetodit13.
Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin
Kysymys
Järjestetäänkö yliopistossa opetusta eri tutkimusmetodeista perustutkinto-opiskelijoille?
Opetus voi olla erillisiä tutkimuksen menetelmiin keskittyviä kursseja, joiden tarjoamista menetelmätai-
doista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä (kurssi voi olla opintojen alku- tai loppuvai-
heessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet tulevat käyttöön). Opetus voi olla myös integroitu oppiaineen
kursseihin. Ota huomioon vastauksessasi sekä tarjonnan laajuus (kuinka monessa tiedekunnassa/osastossa
opiskelevia koskee) että opetuksen määrä.
Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvin
Tutkintorakenteen uudistaminen14.
Ota kantaa seuraaviin väittämiin sen mukaan, pitääkö se paikkansa yliopistossanne:
Joka alakohdasta tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)
Kaksiportainen tutkintorakenne suunniteltiin ja toteutettiin aidosti kaksiportaiseksi, jossa tutkinnot»»
ovat itsenäisiä kokonaisuuksia
Tutkinnoilla on selkeästi määritellyt ja viestitetyt oppimistavoitteet»»
Opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudestaan siirtyä 1. syklin jälkeen toiseen korkeakouluun Suomessa»»
tai ulkomailla tai työelämään
Opintojaksot on mitoitettu opiskelijan tekemän työmäärän mukaan, ei kontaktituntien tai opettajan»»
työmäärän mukaan (vuodessa 60 opintopistettä).
Tutkintojen tunnustaminen15.
Pitääkö seuraava teksti paikkansa yliopistonne suhteen?
Toisessa korkeakoulussa suoritetut opintojaksot tunnustetaan. Tämä tunnustaminen johtaa tällaisten opintojaksojen
sisällyttämiseen tunnustamishakemuksen saaneen korkeakoulun koulutusohjelmaan, jollei voida osoittaa olennaisia
eroja suoritettujen toisen korkeakoulun opintojaksojen ja niiden tunnustamishakemuksen saaneen koulutusohjelman
osien välillä, joille tunnustamista on haettu.
Kukin korkeakoulu varmistaa, että tutkintojen arvioinnissa ja tunnustamisessa käytetyt menettelytavat ja kriteerit
ovat avoimia, yhdenmukaisia ja luotettavia.
Ensisijaisesti vastuu riittävien tietojen toimittamisesta on hakijalla, jonka tulee antaa kaikki nämä tiedot vilpittömässä
mielessä.
Hakijan vastuusta huolimatta tutkinnot myöntäneillä laitoksilla on velvollisuus antaa, hakijan sitä pyytäessä ja koh-
tuuden rajoissa, asiaan kuuluvia tietoja tutkinnon suorittaneelle henkilölle, oppilaitokselle tai sen maan toimivaltaisille
viranomaisille, josta tunnustamista haetaan.
Arvioinnin suorittavalla elimellä on velvollisuus osoittaa, että hakemus ei täytä asianomaisia vaatimuksia.
Tutkinnon tunnustamista koskevat päätökset tehdään kohtuullisessa, toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen etu-
käteen määrittelemässä ajassa, joka lasketaan alkavaksi siitä, kun kaikki tapausta koskeva tarvittava tieto on annettu.
Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen, tunnustamisen epääminen perustellaan ja hakijalle ilmoitetaan mahdollisista
toimenpiteistä, joihin ryhtymällä hän voi myöhemmin saada myönteisen tunnustamispäätöksen. Mikäli tunnus-
tamispäätös on kielteinen tai mikäli päätöstä ei tehdä, hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta kohtuullisen ajan
kuluessa.
Tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)

Aiemmin opitun tunnustaminen16.
Käsityksenne mukaan, kuinka hyvin yliopistossanne tunnustetaan aiemmin hankittua osaamista?
OPM:n selvityksessä (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr04.
pdf?lang=fi ) on todettu, että kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja läpinäkyvän järjes-
telmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Järjestelmän tulee kattaa myös
muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.
Mikä seuraavista on lähinnä todellisuutta?
Erittäin heikosti1. . Tunnustamisen käytänteitä ei ole tiedossa ja tunnustamista ei juurikaan tehdä.
Heikosti2. . Tunnustamisen käytänteistä ei ole tietoa ja tunnustamiseen suhtaudutaan nihkeästi
Niin ja näin3. . Käytänteet ovat olemassa, mutta niistä on vaihtelevasti tietoa ja tunnustamisessa on
ongelmia.
Hyvin4. , tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja tunnustaminen sujuu kohtalaisen hyvin
Erittäin hyvin5. . Tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja kaikkien tiedossa sekä kotimaassa ja
ulkomailla hankittua osaamista tunnustetaan erittäin joustavasti
Tiedon muoto: 1-5
Opintosuoritusten arvostelu17.
Joka alakohdasta tiedon muoto Kyllä/Ei (7portainen asteikko)
Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu toimintaa sään-»»
nönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika, jonka opettaja saa käyttää tentin tai vastaa-
van opintosuorituksen tarkastamiseen?
Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu toimintaa sään-»»
nönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika opinnäytetöiden tarkastukselle?
Opintosuoritusten arvostelu on suunniteltu mittaamaan ennalta määriteltyjä oppimistavoitteita,»»
Opintosuoritusten arvostelu on suhteutettu ko. opintosuorituksen osalta opiskelijoiden tutkinnon»»
kokonaistavoitteeseen,
Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia,»»
Opintosuoritusten arvostelu ei ole ainoastaan yhden henkilön tekemä,»»
Opintosuoritusten arvostelu on yliopiston säädösten mukaista ja se altistetaan säännöllisen arvioinnin»»
kohteeksi.
Yliopistossa on käytössä yhtenäiset arvosteluperiaatteet kursseille?»»
Kielistrategia18.
Onko yliopistolle laadittu kielistrategia tai vastaava, jossa on määritelty englanniksi käännettävä tieto?
Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoille19.
Kuinka paljon ja minkä tasoisia kotimaisen kielen kursseja ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille
tarjotaan yliopistossa?
Mittarin tavoitteena on hahmottaa, minkälaista kotimaisten kielten kurssitarjonta ulkomaisille opiskeli-
joille yliopistossa on. Ilmoita vastauksesi tasoittain eriteltynä kotimaisten kielten kurssien osalta käyttäen
yhteiseurooppalaista taitotasoluokitusta (kielikeskus tietää ja löytyy myös esim. täältä: http://www.alte.
org/can_do/framework/index.php).
Tiedon muoto Järjestettävien kurssien korkein taitotasoluokitus (A1- 2 pist. ,A2- 4 pist., B1- 6 pist., B2- 8
pist. C1- 10 pist.)

Kieliopintojen tarjonta20.
Kuinka monen eri kielen opetusta yliopiston opiskelijoille tarjotaan vähintään kolmen opintopisteen ver-
ran? (esim. 3 opintopisteen laajuinen alkeiskurssi) Määrään lasketaan mukaan myös kurssit, jotka ei ole
yliopiston itsensä tuottamia, mutta joille yliopiston opiskelijoilla on vapaa pääsy esim. yliopistojen välisten
sopimusten kautta.
Tiedon muoto Lukumäärä
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointi 21.
Onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointiin kiinnitetty erityisesti huomiota?
Tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden erityiset tarpeet huomioitu
tutortoiminnassa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi erillisinä tutorryhminä, henkilökohtaisena tukihenkilönä tai
kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integrointina muihin tutorryhmiin huomioiden erityistarpeet.
kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteen kerääminen22.
Kerääkö yliopisto säännöllisesti palautetta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksista opiskeli-
jana?
Vaihtoon lähdön kannustaminen23.
Joka alakohdassa tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)
Kerätäänkö vaihto-ohjelmista säännöllisesti palautetta (esim. palautelomake, matkaraportti•
tms.)?
Saako opiskelija yliopistoyhteisöltä taloudellista tukea vaihtoon lähtöönsä (Tuki voi olla•
yliopistolta, yliopiston stipendirahastolta, ylioppilaskunnalta jne.)?
Onko palaute muiden luettavissa?•
Onko yliopistossa olemassa selkeät ja tiedossa olevat vaihtoon lähtijöiden valintakriteerit?•
Saavatko opiskelijat vaihdossa suorittamansa opinnot hyväksiluettua tutkintoonsa yhtenäisten ja•
tiedossa olevien periaatteiden pohjalta?
Rekrytointipalveluiden resurssit24.
Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä vuodessa)? Ilmoita
vuotta ja kuukautta (esim. 5v 3kk).
Tiedon muoto Vuodet ja kuukaudet
Työllistettävyys25.
Tutkintoa suunniteltaessa tai uudistettaessa, kokemuksenne mukaan, kuinka tärkeänä yliopistonne pitää
valmistuneiden työllistettävyyttä?
Työllistettävyyden voi määritellä esim. saavutuksina –osaamisina, ymmärtämisinä ja henkilökohtaisina
ominaisuuksina – jotka edesauttavat valmistuneen työllistymisessä ja onnistuneen ja menestyksekkään
uran luomista, sekä saavutuksina, jotka hyödyttävät niin valmistuneita itseään, työyhteisöä ja ympäröivää
yhteiskuntaa. On olennaista huomata, että valmistumisen jälkeinen työllistyminen ei tarkoita vain yksityistä
sektoria, vaan myös julkista sektoria ja vaikka yliopistoa. Työllistettävyyden huomioonottaminen voi näkyä
esimerkiksi työelämän edustuksen mukanaolona tutkintosisältöjen suunnittelussa.

Tiedon muoto: yliopisto jaetaan prosentteina alla oleviin:
Ei tärkeänä»»
Tärkeänä»»
Erittäin tärkeänä»»
Työllistymisen seuranta26.
Seuraako yliopistonne säännöllisesti valmistuneiden työllistymistä ja urakehitystä?
Ei, seurantajärjestelmää ei ole olemassa1.
Kyllä, joidenkin valmistuneiden tai joillakin laitoksilla/tiedekunnissa2.
Kyllä, kaikkien valmistuneiden3.
Tiedon muoto: 1-3
Alumnit27.
Joka alakohdassa tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)
Yliopistomme pitää yllä alumnitietokantaa»»
Yliopistomme on säännöllisesti yhteydessä alumneihinsa»»
Yliopisto edesauttaa ja tukee alumnitoimintaa ja alumneilla on yhteys yliopistoon (esim. vuosikurssi-»»
tapaamiset, mentorointi, pääsy kirjaston tietokantoihin)
Lukukausi-ilmoittautuminen verkossa28.
Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?
Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen paikkaan tiettyinä
aukioloaikoina tehdäkseen ilmoittautumisen vai ei.
Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin verkossa29.
Voiko kursseille ja tentteihin ilmoittautua verkossa?
Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen paikkaan tiettyinä
aukioloaikoina tehdäkseen ilmoittautumisen vai ei.
Tietokoneiden riittävyys30.
Montako tietokonetta yliopistolla on pääosin opetus- tai opiskelukäytössä?
Opetus- tai opiskelukäytössä oleviin tietokoneisiin lasketaan mukaan luokkien ym. opetustilojen koneet
opettajan kone mukaan lukien sekä muut opiskelijoiden vapaassa käytössä olevat koneet. Opettajien hen-
kilökohtaisessa käytössä olevia tietokoneita ei lasketa tähän mukaan. Pelkästään korkeakoulun avoimen
opetuksen tai lisä- ja täydennyskoulutuksen käytössä olevia koneita ei myöskään lasketa tähän mukaan.
Tiedon muoto Lukumäärä
Langaton verkko31.
Kuinka hyvin yliopistolla toimii langattoman verkon käyttömahdollisuus?
Arvio prosenttilukuna kuinka suuressa osassa yliopiston päätoimipisteitä on käytössä langaton verkkoyhteys.

Ryhmätyötilojen saatavuus32.
Kuinka hyvin ryhmätyö- ja lukutiloja on opiskelijoiden saatavilla?
Ota huomioon tilojen riittävyys ja aukioloajat.
Erittäin huonosti tarkoittaa, että tiloihin on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä vain virka-aikana, ne
sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti ja eivätkä ne välttämättä laadultaankaan ole tar-
koituksenmukaisia.
Hyvin tarkoittaa, että alla olevista ominaisuuksista puuttuu noin yksi
Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoa on vain harvoin, pääsy on aikaisesta aamusta myöhään iltaan tai ympäri
vuorokauden, tilat sijaitsevat opetustiloihin tai asuntoihin nähden hyvin, ja ne palvelevat tarkoitustaan
hyvin.
Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.
Tutkintotodistuksen liite33.
Saako opiskelija valmistuessaan kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen (Diploma
Supplement, nykyisin osa Europassia) automaattisesti eli maksutta ja ilman erityistä pyyntöä?
Kirjastopalveluiden saatavuus34.
Kuinka kirjastopalvelut ovat saatavissa opiskelijalle (erityisesti aukioloajat, kirjaston sijainti, opastus)?
Erittäin huonosti tarkoittaa, että palveluihin (lainaustiskille, neuvontaan tai asiakaspäätteille) on säännöl-
lisesti jonoa, ne ovat käytössä lyhempänä aikana kuin virka-aikana (esim. siis 10-16), ne sijaitsevat opetus-
tiloihin ja asuntoihin nähden huonosti, eikä tietoja helposti löydy eikä opastusta ole saatavilla.
Hyvin tarkoittaa, että alla luetelluista ominaisuuksista puuttuu noin yksi
Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoja on vain harvoin, pääsy on aamusta myöhään iltaan, tilat sijaitsevat
lähellä ja tietoa ja opastusta löytyy helposti.
.
Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.
Opiskelijan tukipalvelujen arviointi35.
Suoritetaanko yliopistossa opiskelijan tukipalveluiden arviointeja (esim kirjastot, uusien opiskelijoiden
orientaatio, opettajatutorointi, liikuntapalvelut, ylioppilaskunnasta jne.)? Arvioinnit voivat olla joko ulkoi-
sia tai yksikköjen itse tekemiä, joista raportoidaan eteenpäin.
Ei1.
Kyllä, mutta erittäin harvoin tai vain muutaman osalta2.
Kyllä, satunnaisesti tai vain osan palveluiden osalta3.
Kyllä, säännöllisesti ja suurimman osan eri palveluiden osalta4.
Tiedon muoto: 1-4
Hallinnon opiskelijaedustajan opas36.
Onko hallinnon opiskelijaedustajista on käytössään ajan tasalla oleva hallinnon opiskelijaedustajan opas?
Ei ole väliksi, onko opas opiskelijajärjestön vai yliopiston tekemä.

Hallinnon opiskelijaedustajien koulutus37.
Ovatko yliopiston hallinnon opiskelijaedustajat saaneet koulutuksen opiskelijaedustajana toimimisesta?
Opiskelijan kannalta on sama, järjestääkö koulutuksen yliopisto tai ylioppilaskunta, kunhan häntä edusta-
vat henkilöt ovat saaneet koulutuksen ja osaavat toimia yliopistohallinnossa.
Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot38.
Ovatko hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot (vähintään sähköpostiosoite TAI puhelinnumero) saa-
tavissa verkosta?
Yhteystiedot voivat olla joko yliopiston tai opiskelijajärjestöjen sivuilla. Tiedon katsotaan olevan saatavilla
kun mainitaan ainakin nimi ja esimerkiksi koko listalle sähköpostiosoitteen muodostamiskäytäntö tyyliin
etunimi.sukunimi at yliopisto.fi. Ota huomioon VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yli-
opistoa koskevat muut hallintoelimet sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot.
Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissä39.
Kattaako hallinnon opiskelijaedustus epäviralliset (ei laeissa, asetuksissa tai johtosäännöissä määrätyt)
rehtorin/vararehtorin nimeämät työryhmät ja toimielimet?
Vastaus suhdelukuna (esim. 5/12), kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista elimistä on
opiskelijaedustus (vähintään yksi äänivaltainen opiskelijajäsen).
Tiedon muoto Suhdeluku
Opiskelijaedustus hallituksessa40.
Kuinka suuri osuus yliopiston hallituksen (tai konsistorin) äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita? Vasta-
uksella tarkoitetaan osuutta koko äänimäärästä. Anna vastauksesi suhdelukuna (esim. 4/12).
Opiskelijaedustus vaalikollegiossa41.
Kuinka suuri osuus yliopiston vaalikollegion äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita?
Yliopistohallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys42.
Ovatko hallintoelinten esityslistat ja pöytäkirjat saatavilla verkossa?
Ota huomioon VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yliopistoa koskevat muut hallintoeli-
met sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot. Ilmoita vastauksesi prosenttilukuna (jos vain pöytäkirjat löytyvät
puolesta elimistä, vastaus on 25%)
Tiedon muoto: Prosenttiluku
Opiskelijat hyvinvointistrategiassa43.
Onko opiskelijat otettu huomioon yliopiston hyvinvointiin liittyvässä strategiassa (näitä voivat olla esi-
merkiksi henkiset voimavarat-strategia, hyvinvointistrategia, henkilöstösuunnitelma tai tasa-arvosuunni-
telma).
Tiedon muoto Kyllä/Ei

Opintopsykologit 44.
Mikä on opintopsykologien/opintoneuvontapsykologien yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä vuodessa?
Ilmoita vastausta vuosina ja kuukausina, esim. 4v 3kk. Tiedon saadaksesi voit esimerkiksi soittaa ura- ja
rekrytointipalveluihin tai suoraan opintoneuvontapsykologille.
Tiedon muoto Vuodet ja kuukaudet
Hyvinvointitoiminnan organisointi45.
Millainen järjestäytynyt yhteistyö- ja toimintatapa opiskelijan hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyvien toi-
mijoiden (esim. opetushenkilökunta, erilaiset opintoneuvojat, YTHS, yliopistoliikunta, psykologit, muut
ohjaajat) välillä on?
Vaihtoehdot:
Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä toimii,1.
Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä on suunnitteilla ja/tai YTHS-vetoinen Kehräryhmä/ter-2.
veystyöryhmä toimii,
Muu tapa, mikä?3.
Tiedon muoto Kolmiportainen: 3) Yliopistovetoinen ryhmä 2) YTHS-vetoinen ryhmä ja/tai suunnit-
teilla oleva yliopistovetoinen ryhmä 1) Ei järjestelmällistä toimintatapaa
Hyvinvointitoiminnan toteuttaminen46.
Järjestetäänkö yliopistossa opiskelijoille hyvinvointitoimintaa (esim. ajankäyttöön ja -hallintaan liittyviä
kursseja, hyvinvointipäivää tms.)?
Tässä kysymyksessä asteikko viittaa siihen, kuinka suurelle osalle opiskelijoista toimintaa on tarjolla, ei
siihen, kuinka suuri osa siihen käytännössä osallistuu.
Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminen47.
Mikä on yliopiston opiskelijaliikuntapalveluja organisoivien ja suunnittelevien työntekijöiden henkilötyö-
vuosimäärä vuodessa?
Tiedon muoto Henkilötyövuosimäärä
Liikunta yliopiston strategiassa48.
Arvioi, miten hyvin yliopisto huomioi liikunnan ja opiskelijoiden liikuntapalvelut yleisstrategiassaan ja
muissa soveltuvissa strategia-asiakirjoissa.
Erittäin huonossa käytännössä liikuntaa ei ole huomioitu missään strategiatyössä,
erittäin hyvässä liikunta huomioidaan kattavasti kaikessa strategisessa suunnittelussa ja ohjelmissa.
Liikuntapalveluiden tarjonta49.
Kuinka laajasti ja hyvin yliopistossa on tarjolla liikuntapalveluja?
Kysymyksellä on tarkoitus selvittää kuinka kattavasti yliopisto on ottanut huomioon liikunnan harrastami-
sen edellytyksiä. Arvioi vastauksesi sen pohjalta kuinka moni seuraavista väittämistä toteutuu: (erinomai-
sessa käytännössä ei ole vakavia puutteita, arvioi noin yksi pykälä alaspäin/ 1 vakava tai pari vähemmän
opiskelijan saamiin palveluihin vaikuttavaa puutetta).
Yliopistoliikunnan tarjoama lajikirjo on monipuolinen»»
Liikuntatilojen aukioloajat ovat kattavat»»

Liikuntatiloja ylläpidetään ja huolletaan hyvin»»
Yliopistolla on omia liikuntatiloja»»
Yliopiston liikuntatilat sijaitsevat kampusalueella»»
Liikuntapalvelut ovat edullisia»»
Yliopisto järjestää eri liikuntamuotojen alkeiskursseja»»
Yliopisto järjestää liikuntatempauksia ja -tapahtumia (esim. liikuntapäivät)»»
Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa yliopiston liikuntapalveluja»»
Liikuntapalveluista tiedotetaan kattavasti»»
Liikuntatilojen esteettömyyteen on kiinnitetty hyvin huomiota»»
Ainejärjestöillä ja laitoksilla on mahdollisuus saada omia salivuoroja»»
Yliopisto kannustaa hyöty- ja arkiliikuntaan, esim. yliopistolla on ajanmukaiset pyörätelineet,»»
säilytyslokerikot ja suihkutilat opiskelijoiden käytössä»»
Tasa-arvo50.
Ylioppilaskunnan näkökulmasta, kuinka tärkeänä yliopistonne pitää sitä, että kaikilla eri yhteiskunnan
ryhmillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen, riippumatta sukupuolesta, rodusta, väristä,
vammasta, kielestä, uskonnosta, poliittisista tai muista mielipiteistä, kansallisesta, etnisestä tai sosiaalisesta
alkuperästä, kansalliseen vähemmistöön kuulumisesta, omaisuudesta, syntyperästä tai muusta asemaansa
liittyvästä seikasta? Mikä seuraavista väittämistä on lähimpänä todellisuutta yliopistossanne?
Vastauksen antamisessa voi käyttää esimerkiksi sitä, onko yliopiston strategiassa (vast.) maininta aiheesta,
onko yliopistossa suunnitelmia asian konkreettiseksi edistämiseksi (esim. esteettömyyskäytännöt pääsyko-
keissa, pääsykokeiden toteutuksen miettiminen tästä näkökulmasta, erillisiä käytäntöjä esim. saamelaisille
tai romaneille jne.)
Vaihtoehdot:
Erittäin tärkeänä ja yliopisto tekee aktiivisesti työtä mahdollisuuksien lisäämiseksi1.
Tärkeänä, mutta vielä yliopistossa ei tehdä tarpeeksi konkreettista työtä asian eteen2.
Yliopistossa tunnistetaan ongelma, mutta nähdään, että asia ei ole yliopiston vastuulla3.
Ei nähdä kovinkaan tärkeänä, eikä asian nähdä olevan yliopiston vastuulla4.
Tiedon muoto: 1-4
Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa 51.
Ovatko opiskelijat kattavasti (hyvin) mukana yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa yhteisön jäseninä?
Tässä ei tarkoiteta opiskelijavalintoja ja hakijoiden tasa-arvoa, vaan opiskelun riskitilanteita tasa-arvon
osalta.
Erittäin huonosti tarkoittaa, että opiskelijoita ei ole mainittu tasa-arvosuunnitelmassa lainkaan tai yliopis-
tolla ei ole tasa-arvosuunnitelmaa.
Erittäin hyvin tarkoittaa, että opiskelijat on otettu huomioon tasa-arvosuunnitelman eri kohdissa kattavasti
-- erilaisesta asemasta johtuen eri tavalla kuin henkilökunta, mutta kautta linjan kattavasti ja opiskelijoiden
aseman erityispiirteet huomioiden. Opiskelijoiden tasa-arvoasiat on erityisesti osoitettu ainakin yhden
henkilön vastuulle.

A1 OPISKELUPROSESSIT
A1.1 Opettajatuutorointi
Arviointia Uusille opiskelijoille opettajatuutorin nimeäminen on yleistynyt
tutkintorakenneuudistuksen myötä. Edelleen eroja on kuitenkin huomattavasti siinä,
kuinka aktiivista toiminta opettajatuutorien ja opiskelijoiden välillä on. Useissa
yliopistoissa järjestelyt vaihtelevat myös voimakkaasti tiedekunnittain/laitoksittain.
Kysymys Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori,
jonka nämä tapaavat ainakin kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi
prosenttiluku.
Tarkempi selitys Mittari kuvaa opiskelijoiden ja opettajien välistä henkilökohtaiseen ohjaukseen
perustuvaa vuorovaikutusta. Erityisesti opettajatuutoroinnilla on merkitystä opintojen
alkuvaiheen ohjauksen osana.
A1.2 Yhteydenotto opinnoissa viivästyviin
Arviointia Erityisesti tutkinnonuudistuksen siirtymävaiheessa uusia menetelmiä ja käytäntöjä
yhteydenottoihin on kehitetty. Usein näiden ei kuitenkaan ole vielä suunniteltu
muuttuvan yleisiksi, jatkuviksi käytännöiksi vaan kyse on toistaiseksi nimenomaan
siirtymävaiheen kertaluontoisista projekteista. Tilanne vaihtelee myös useimmissa
yliopistoissa tiedekuntien/laitosten omasta aktiivisuudesta riippuen.
Kysymys Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa
systemaattinen järjestely? Kysymyksessä tarkoitetaan nyt olemassa olevaa käytäntöä, eli
otetaanko tällä hetkellä viivästyneisiin opiskelijoihin yhteyttä.
A1.1 Opettajatuutorit, % 1. vuoden opiskelijoista
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTYTuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.
Tarkempi selitys Mittari kuvaa ohjauksen ulottuvuutta opiskelijoihin, joilla opinnot viivästyvät: Jääkö
opiskelija ohjauksen ulkopuolelle ellei hän itse ole aloitteellinen, vai pyrkiikö yliopisto
aktiivisesti kannustamaan opiskelijoita tutkinnon valmiiksi saattamiseksi. Kysymys on
ollut erityisen ajankohtainen yliopistojen tutkinnonuudistuksen toimeenpanovaiheessa.
LIITE 3: Yksittäiset mittarit

A1.3 Opiskelutaitojen opas
Arviointia Aivan kaikissa yliopistoissa opiskelutaitojen opasta ei sellaisenaan ollut saatavilla
lainkaan. Useimmilla niistä joilla opas oli, oli se yhtälailla kaikkien opiskelijoiden
saatavilla, mutta muutamissa yliopistoissa oppaan saatavuus oli jossain määrin rajattu
esimerkiksi niin, että opas oli varsin uusi, ja sitä oli jaettu vain uusille opiskelijoille.
Kysymys Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa?
Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä
(esimerkiksi muistiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen,
työselostusten kirjoittaminen).
Tarkempi selitys Mittari kuvaa korkeakoulun panostusta opiskelijoiden yleisempien opiskeluvalmiuksien
kehittämiseen.
A1.2 Yhteydenotto opinnoissa viivästyviin
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.
A1.3 Opiskelutaitojen opas
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.

Kysymys Miten hyvin yliopistossa on selvitetty ja toteutettu esteettömyyteen tähtääviä
toimenpiteitä? Esteettömyydellä ei tarkoiteta ainoastaan pyörätuoliramppeja, vaan myös
esim. tietotekniikan ja kotisivujen käyttö- ja aistin esteettömyyttä, induktiosilmukoita
sekä myös erilaisia oppimisen esteitä, kuten masennus, tenttijännitys,
mielenterveysongelmat, lukihäiriö. Erittäin huonossa tilanteessa esteettömyysasioita ei
ole yliopistossa selvitetty juuri lainkaan. Tyydyttävässä tilanteessa kohtuullisen
ajanmukainen katsaus on tehty, mutta toimenpiteitä ei ole sen pohjalta kovin kattavasti
lähdetty toteuttamaan, tai itse kartoitus on jossain määrin puutteellinen. Erittäin hyvä
tilanne on sellainen, jossa on tehty kattava ja ajanmukainen esteettömyyskartoitus ja
toteutettu aktiivisesti sen mukaisia toimenpiteitä.
Tarkempi selitys Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että esteettömyysasioita korkeakouluissa on kyllä
kartoitettu, mutta ne eivät välttämättä johda suunnitelmallisiin, konkreettisiin
toimenpiteisiin. Mittari kuvaa tätä aktiivisuutta yliopistoissa.
A1.4 Opiskelutaitokurssit
Arviointia Jonkinlaisia opiskelutaitokursseja järjestettiin lähes kaikissa yliopistoissa. Useimmiten
kurssit on kuitenkin suunnattu erityisesti opintojen alkuvaiheisiin, eikä niitä useinkaan
voi liittää osaksi tutkintoa.
Kysymys Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja? Arvioi vastauksesi
seuraavan asteikon pohjalta: Erittäin huonosti: kursseja ei järjestetä lainkaan. Huonosti:
Kursseja on tarjolla, mutta niihin osallistumista on rajoitettu (esim. ainoastaan
opinnoissa viivästyneille). Tyydyttävästi: Uusille opiskelijoille on vapaaehtoisena
tarjolla opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa, mutta muita kursseja ei ole tarjolla,
eikä kursseja voi liittää osaksi tutkintoa. Hyvin: Uusille opiskelijoille on pakollisena
osana opintoja opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa, mutta muita kursseja ei ole
tarjolla, eikä vapaaehtoisia kursseja voi liittää osaksi tutkintoa. Erittäin hyvin: On
olemassa sekä pakollisia että vapaaehtoisia kursseja, ja niitä on opintojen eri vaiheisiin,
niistä saa opintosuoritusmerkinnän ja suoritus hyväksytään osaksi tutkintoa.
Tarkempi selitys Opiskelutaitoihin perehdyttämisen tapoja on monenlaisia. Tällä mittarilla selvitetään
opiskelutaitoihin erikoistuneiden kurssien järjestämistä ja tarjontaa opintojen eri
vaiheissa.
A1.5 Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissä
Arviointia Esteettömyyskartoituksia on tehty suhteellisen hyvin, mutta ne eivät aina johda
toimenpiteisiin. Edelleen havaitaan yleisimmin arvioidun, että kartoitusten johdosta ei
ole aktiivisesti laadittu ja toteutettu suunnitelmia esteettömyyden kehittämiseksi.
A1.4 Opiskelutaitokurssit
0
1
2
3
4
5
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.

ajanmukainen katsaus on tehty, mutta toimenpiteitä ei ole sen pohjalta kovin kattavasti
lähdetty toteuttamaan, tai itse kartoitus on jossain määrin puutteellinen. Erittäin hyvä
tilanne on sellainen, jossa on tehty kattava ja ajanmukainen esteettömyyskartoitus ja
toteutettu aktiivisesti sen mukaisia toimenpiteitä.
Tarkempi selitys Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että esteettömyysasioita korkeakouluissa on kyllä
kartoitettu, mutta ne eivät välttämättä johda suunnitelmallisiin, konkreettisiin
toimenpiteisiin. Mittari kuvaa tätä aktiivisuutta yliopistoissa.
A1.6 Yhteyshenkilö esteettömyysasioissa
Arviointia Yhteyshenkilöitä ei välttämättä oltu nimetty päätöksestä huolimatta, tai
henkilövaihdoksen yhteydessä oli muodostunut oidempi katkos jossa tavoitettavissa
olevaa yhteyshenkilöä ei yliopistolla ollut. Tämä voi osaltaan kertoa siitä, että
yhteyshenkilön nimeäminen ei sinänsä vielä kuvaa toiminnan aktiivisuutta.
Kysymys Onko yliopistossa nimetty ainakin yksi yhteyshenkilö esteettömyyskysymyksiin
liittyen?
Tarkempi selitys Tavoitettavissa olevan yhteyshenkilön löytyminen on olennaisen tärkeää, jotta apua tai
tietoja tarvitseva opiskelija tietää, minne ottaa yhteyttä. Monet ongelmat liittyvät siihen,
että asiat eivät ole kenenkään vastuulla, ja opiskelija joutuu yksin selvittelemään, mistä
vastauksia kysymyksiin voisi saada. Ongelma koskee myös muuta henkilökuntaa, joka
ei voi tarvittaessa hankkia lisäselvityksiä/ ohjata opiskelijaa eteenpäin.
A1.5 Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissä
0
1
2
3
4
5
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.
A1.7 HOPS:n tekemisen tapa
Arviointia Uusimmat HOPS-käytännöt vaikuttavat olevan kautta linjan hyvin kehittyneitä. Varsin
A1.6 Yhteyshenkilö esteettömyysasioissa
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.

Arviointia Uusimmat HOPS-käytännöt vaikuttavat olevan kautta linjan hyvin kehittyneitä. Varsin
tyypillistä on kuitenkin, että käytännöt koskevat vain uusia opiskelijoita, tai että
tiedekunnilla on kovin vaihtelevia käytäntöjä toiminnan aktiivisuudessa. Oletettavaa
vastausten perusteella on joka tapauksessa että nykyään ja viime vuosina aloittaneilla
HOPS-käytännöt ovat jo useimmiten varsin hyvät.
Kysymys Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään
yliopistossa?
Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat
vanhentuneet, eikä siihen tarjota ohjausta tai palautetta.
Huono: HOPS on pakollinen uusille opiskelijoille, mutta sen tekemiseen tai
päivittämiseen ei tarjota apua henkilökunnan osalta, HOPS on lomakepohjainen (rasti
ruutuun menetelmällä).
Tyydyttävä: HOPS:n tekemiseen annetaan ohjausta laitoksella henkilökunnan tai
tukiyksikön henkilökunnan toimesta vain 1. vuoden opiskelijoille ja enintään kolme
erittäin hyvän käytänteen ominaisuutta puuttuu.
Hyvässä erittäin hyvän käytänteen ominaisuuksista puuttuu enintään kaksi.
Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat
tekevät HOPSin, tekemiseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin
etenemiseen on ainakin yksi tarkistuspiste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää
päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa.
Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi keskimääräinen käytäntö.
Tarkempi selitys HOPS:n tekemisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten opintoja todella
käytännössä suunnitellaan, ja miten suunnitelma nivoutuu koko opiskeluaikaan.
H
S
H
Jo
J
K
LT
L
O
SH
Sib
Ta
TK
TT
TuKK
T
V
Å
Ka
A1.8 HOPS:n tekemisen yleisyys
Arviointia Edellä käsitellysti ainakin uusia opiskelijoita koskien HOPS:n teko on pääsääntöisesti
kattavaa.
Kysymys Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen
opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä?
Tarkempi selitys ks. 1.7.
0
1
2
3
4
5
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.
6
7

Kysymys Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen
opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä?
Tarkempi selitys ks. 1.7.
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
A1.9 Opiskelijatutorien koulutuksen järjestäminen
Arviointia Ylioppilaskunnat ovat useissa yliopistoissa aktiivisesti mukana tuutorien
koulutusjärjestelyissä. Järjestäjästä riippumatta kattavasti organisoituihin käytäntöihin
oltiin yleisesti varsin tyytyväisiä. Eroja aiheuttivat joissain tapauksissa esimerkiksi eri
tietekuntien/laitosten poikkeavat käytännöt koulutusjärjestelyissä.
Kysymys Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatutorien koulutus on järjestetty?
Erittäin huono käytäntö ei pidä sisällään mitään tai vain satunnaista koulutusta.
Erittäin hyvä käytäntö tarkoittaa tässä vakiintunutta sekä yliopiston yhteisiin että
yksikkökohtaisiin kysymyksiin tapahtuvaa perehdyttämistä, jossa tuleva tutori saa
opastusta niin opiskelijakulttuuriin kuin opintoihinkin tutustuttamiseen sekä ryhmän ja
erilaisten yksilöiden ohjaamiseen. Koulutuksen voi tarjota yliopisto tai opiskelijajärjestöt
– erittäin hyvä käytäntö on tässä vakiintunut sekä sisällön että käytännön kannalta ja
työnjako toimiva.
Tarkempi selitys Opiskelijatuutoroinnilla on suuri merkitys opintojen alkuvaiheessa opiskelija- ja
yliopistoyhteisöön kiinnittymisessä. Tuutorien koulutus ja koulutuksen
järjestelmällisyys vaikuttavat olennaisesti tuutoroinnin sisältöön.
A1.10 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta
Arviointia Yliopistojen kotimaisilla kielillä toteutetut nettisivut sisälsivät kysyttyjä tietoja varsin
A1.9 Opiskelijatuutorien koulutuksen järjestäminen
0
1
2
3
4
5
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.

Kysymys Onko yliopiston julkisessa verkossa saatavilla helposti ja loogisesti objektiivista ja
puolueetonta tietoa seuraavista? A) suomeksi tai ruotsiksi B) englanniksi. Kysymyksellä
haetaan nimenomaan julkisilla verkkosivuilla olevaa tietoa, joka on helposti
löydettävissä. Tarkoituksena on kartoittaa, miten hyvin yliopistosta kiinnostunut
potentiaalinen hakija tai toinen korkeakoulu löytää tietoa yliopistosta (Suomesta ja
ulkomailta). Tämä on toisaalta hakijalle tärkeää tietoa ja toisaalta edesauttaa
opintosuoritusten tunnustamisessa korkeakoulujen välillä.
Tarkempi selitys Mittarin taustalla oleva kysymys jakautuu 29 alakohtaan, joista jokaisesta kysytään,
onko kysymyksen tarkoittama tieto julkisesta verkosta saatavilla suomeksi tai ruotsiksi
ja erikseen englanninkielisen tiedon saatavuutta. Kieliversioiden pistemääräksi tulee
alakohtien keskiarvo. Kokonaispisteytyksessä mittari 1.10 saa saman painoarvon kuin
muutkin, eli kotimaisten kielten ja englannin osalta saaduista pisteistä on arvioinnissa
käytetty keskiarvoa. Tässä kuitenkin erikseen esillä kumpaakin kieliversiota kuvaavat
tulokset.
(Alakohdat: * Yliopisto * Valintakriteerit yliopistoon * Yliopiston säännöt
(opintosuoritteista, arvosteluperusteista, aiemmin opitun tunnustamisesta) * Yliopistoon
ilmoittautuminen * Esteettömyysasioista * Opiskelun tukipalvelut (kirjastot,
tietokoneluokat, uusien opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi yms.) *
Kansainvälisistä ohjelmista * Valmistuneiden työllistymisestä * Tietoa yliopiston
opiskelijoista (opiskelijaprofiili tms.) * Kansainvälisten opiskelijoiden erityisasioista
(esim. oma osio kv-opiskelijoille) * Harjoitteluista
Koulutusohjelmista
* Ohjelmien yleiskuvaukset * Valintakriteerit ohjelmiin * Ohjelmien antamat pätevyydet
ja jatko-opintomahdollisuudet * Ohjelman oppimistavoitteet (tiedot, taidot,
kompetenssit) * Tutkintovaatimukset * Opetuksen taso ja sen arviointi * Vaihtoon
lähdöstä
Kurssit
* Oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) * Ennakkovaatimukset *
Opetusmenetelmät * Arviointimenetelmät * Opetuskieli
Yleistietoa opiskelijoille
* Asumiskustannuksista * Aterioinnista * Terveydenhuollosta * Vakuutuksista *
Opintotuesta * Liikuntamahdollisuuksista * Ylioppilaskunnasta)
A1.10 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta
Arviointia Yliopistojen kotimaisilla kielillä toteutetut nettisivut sisälsivät kysyttyjä tietoja varsin
kattavasti. Lähinnä puutteita esiintyi esimerkiksi esteettömyyttä, työllistymistä ja mm.
opetuksen tasoa ja arviointia koskevissa kohdissa sekä erinäisissä "yleistietoa
opiskelijoille"- osion alakohdissa. Englanninkieliset sivut olivat kuitenkin kautta linjan
suppeammat kuin kotimaisilla kielillä toteutetut, ja puutteita esiintyi ajoittain myös
olennaisissa käytännön kysymyksissä yliopistossa opiskelusta tai opiskelun
tukipalveluista.
H
J
L
SH
Si
T
T
T
TuK
K
Kysymys Onko yliopiston julkisessa verkossa saatavilla helposti ja loogisesti objektiivista ja
puolueetonta tietoa seuraavista? A) suomeksi tai ruotsiksi B) englanniksi. Kysymyksellä
haetaan nimenomaan julkisilla verkkosivuilla olevaa tietoa, joka on helposti
löydettävissä. Tarkoituksena on kartoittaa, miten hyvin yliopistosta kiinnostunut
potentiaalinen hakija tai toinen korkeakoulu löytää tietoa yliopistosta (Suomesta ja
ulkomailta). Tämä on toisaalta hakijalle tärkeää tietoa ja toisaalta edesauttaa
opintosuoritusten tunnustamisessa korkeakoulujen välillä.
Tarkempi selitys Mittarin taustalla oleva kysymys jakautuu 29 alakohtaan, joista jokaisesta kysytään,
onko kysymyksen tarkoittama tieto julkisesta verkosta saatavilla suomeksi tai ruotsiksi
ja erikseen englanninkielisen tiedon saatavuutta. Kieliversioiden pistemääräksi tulee
alakohtien keskiarvo. Kokonaispisteytyksessä mittari 1.10 saa saman painoarvon kuin
muutkin, eli kotimaisten kielten ja englannin osalta saaduista pisteistä on arvioinnissa
käytetty keskiarvoa. Tässä kuitenkin erikseen esillä kumpaakin kieliversiota kuvaavat
tulokset.
(Alakohdat: * Yliopisto * Valintakriteerit yliopistoon * Yliopiston säännöt
(opintosuoritteista, arvosteluperusteista, aiemmin opitun tunnustamisesta) * Yliopistoon
ilmoittautuminen * Esteettömyysasioista * Opiskelun tukipalvelut (kirjastot,
tietokoneluokat, uusien opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi yms.) *
Kansainvälisistä ohjelmista * Valmistuneiden työllistymisestä * Tietoa yliopiston
opiskelijoista (opiskelijaprofiili tms.) * Kansainvälisten opiskelijoiden erityisasioista
(esim. oma osio kv-opiskelijoille) * Harjoitteluista
Koulutusohjelmista
* Ohjelmien yleiskuvaukset * Valintakriteerit ohjelmiin * Ohjelmien antamat pätevyydet
ja jatko-opintomahdollisuudet * Ohjelman oppimistavoitteet (tiedot, taidot,
kompetenssit) * Tutkintovaatimukset * Opetuksen taso ja sen arviointi * Vaihtoon
lähdöstä
Kurssit
* Oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) * Ennakkovaatimukset *
Opetusmenetelmät * Arviointimenetelmät * Opetuskieli
Yleistietoa opiskelijoille
* Asumiskustannuksista * Aterioinnista * Terveydenhuollosta * Vakuutuksista *
Opintotuesta * Liikuntamahdollisuuksista * Ylioppilaskunnasta)

A1.10.1 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (suomeksi
tai ruotsiksi)
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.
A1.10.2 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (englanniksi)
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.
A1.10.1 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (suomeksi
tai ruotsiksi)
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.
A1.10.2 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (englanniksi)
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
Ka.

A2. OPISKELUN JÄRJESTÄMINEN
Arviointia Palautteen keruu oli pääsääntöisesti säännöllistä ja suhteellisen kattavaa useimmissa
yliopistoissa. Palautteen julkisuus ja palautteen palaute taas olivat huomattavasti
vähemmän suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa. Kokonaisuutena palauteprosessissa
on selvästi kehitettävää.
Kysymys Kuinka hyvin opiskelijoilta opinnoista kerättyä palautetta hyödynnetään opintojen
(kurssien ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä?
* Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti joka kurssilla
* Opiskelijapalaute on julkista enimmälti osin
* Opiskelijapalautteen käyttö opetuksen kehittämisessä on formuloitua ja läpinäkyvää
Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun kolmen alakohdan
pisteistä.
Tarkempi selitys Toimiva palauteprosessi edellyttää palautteen keruun lisäksi sitä, että palautetta myös
käytetään, ja saadusta palautteesta ja sen johdosta käynnistettävistä toimenpiteistä
tiedotetaan palautteen antajille ja muillekin.
Arviointia Kaikissa yliopistoissa ei ollut systemaattista tapaa tilastoida henkilöstön suorittamaa
pedagogista koulutusta, joten jonkin verran eroja voi selittyä sillä, mitkä kurssit
lukeutuvat pedagogisiin opintoihin, ja toisaalta sillä, onko suorittajien joukossa myös
jatko-opiskelijoita. Joensuun ja Turun yliopistojen sekä Sibelius-Akatemian vastaus
puuttuu.
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
ka.
Kysymys Kuinka paljon yliopiston opettajat suorittavat yliopistopedagogista koulutusta
vuodessa? Luku tarkoittaa vain yliopiston opettajien suorittamia pedagogisia opintoja
viimeisimmän vuoden ajalta. Laske pois mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä
perustutkinto-opiskelijoille tarjottu koulutus. Luku tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua
opintoviikko/-pistemäärää, esim. jos 10 opettajaa on käynyt 15 opintoviikon laajuisen
kurssin, ilmoita 150 ov. Kirjoita vastauksesi perään, onko luku opintoviikkoja vai -
pisteitä. (Mikäli saatavilla ei ole tarkkaa tietoa, ilmoita opetuksen kehittämiskeskuksen
tms. arvio määrästä)

Tiedon muoto Suhdeluku (opintoviikkoa/1000 uutta opiskelijaa)
Tarkempi selitys Opettajien pedagoginen koulutus kuvaa aktiivisuutta opetuksen kehittämisessä ja
näkyy opiskelijalle opetuksen tasossa.
Arviointia Sekä erillisiä kursseja että kandi- ja maisterivaiheen opintojaksoihin integroitua
menetelmäopetusta järjestettiin kattavasti lähes kaikissa yliopistoissa. Alakohtaisia eroja
tässä luonnollisesti esiintyy.
Kysymys Järjestetäänkö yliopistossa opetusta eri tutkimusmetodeista perustutkinto-opiskelijoille?
Opetus voi olla erillisiä tutkimuksen menetelmiin keskittyviä kursseja, joiden
tarjoamista menetelmätaidoista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä
(kurssi voi olla opintojen alku- tai loppuvaiheessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet
tulevat käyttöön). Opetus voi olla myös integroitu oppiaineen kursseihin. Ota huomioon
vastauksessasi sekä tarjonnan laajuus (kuinka monessa tiedekunnassa/osastossa
opiskelevia koskee) että opetuksen määrä.
Tarkempi selitys Metodikurssien järjstäminen kattavasti kaikille opiskelijoille voimistaa tutkimuksen ja
opetuksen yhteyttä. Tutkimusmenetelmiin perehtyminen on osa opiskelutaitoja.
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTYTuKKK
TY
VY
ÅA
ka.
Tutkintorakenteen uudistaminen
0
1
2
3
4
5
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
ka.

A2.4
Tutkintorakenteen uudistaminen
Arviointia Yliopistojen sisälläkin esiintyy voimakkaasti vaihtelua sen mukaan miten eri
tiedekunnissa on tutkintorakenneuudistusta käytännössä toteutettu. Tutkintorakenne
katsottiin usein toteutetun aidosti kaksiportaiseksi siitä huolimatta, että kandidaatin- ja
maisterintutkintojen itsenäinen asema ei ole vielä käytännössä muotoutunut. Syklien
välisissa siirtymisissä korkeakoulusta toiseen katsottiin vallitsevan kysytyistä asioista
eniten epäselvyyttä. Nykyisessä mallissa jokseenkin luonnollista on myös, että yliopistot
eivät ainakaan itsenäisesti ole tiedottaneet omille opiskelijoilleen kovin aktiivisesti
mahdollisuudesta siirtyä toiseen yliopistoon maisterivaiheeseen. Erityisesti tekniikan
alalla vastaajat katsoivat opiskelijan työmäärän olevan nimellismitoitusta runsaampi
joillakin opintojaksoilla.
Kysymys Ota kantaa seuraaviin väittämiin sen mukaan, pitääkö se paikkansa yliopistossanne:
* Kaksiportainen tutkintorakenne suunniteltiin ja toteutettiin aidosti kaksiportaiseksi,
jossa tutkinnot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia
* Tutkinnoilla on selkeästi määritellyt ja viestitetyt oppimistavoitteet
* Opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudestaan siirtyä 1. syklin jälkeen toiseen
korkeakouluun Suomessa tai ulkomailla tai työelämään
* Opintojaksot on mitoitettu opiskelijan tekemän työmäärän mukaan, ei kontaktituntien
tai opettajan työmäärän mukaan (vuodessa 60 opintopistettä).
Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun neljän alakohdan
pisteistä.
Tarkempi selitys Kysymyksillä mitataan kaksiportaisen tutkintorakenteen käytännön toimeenpanoa
yliopistoissa. Tarkoitus on arvioida uuden rakenteen muodostamaa mielekästä
kokonaisuutta, jossa asioita ei ole tehty puhtaasti vanhan rakenteen pohjalta uudelleen
nimeämällä.
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
ka.
Arviointia Arvioiden mukaan tunnustamisen periaatteet ja käytännöt ovat kehittyneet suotuisasti.
Merkittäviä tieteenalojen välisiä eroja kuitenkin esiintyy yliopistojenkin sisällä. Lisäksi
päätösten perustelua pidettiin usein puutteellisena.
Kysymys Pitääkö seuraava teksti paikkansa yliopistonne suhteen?
sisällyttämiseen tunnustamishakemuksen saaneen korkeakoulun koulutusohjelmaan, jollei voida osoittaa olennaisia eroja
suoritettujen toisen korkeakoulun opintojaksojen ja niiden tunnustamishakemuksen saaneen koulutusohjelman osien
välillä, joille tunnustamista on haettu.
Kukin korkeakoulu varmistaa, että tutkintojen arvioinnissa ja tunnustamisessa käytetyt menettelytavat ja kriteerit ovat
avoimia, yhdenmukaisia ja luotettavia.
A2.4 Tutkintorakenteen uudistaminen
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
ka.

Arviointia Arvioiden mukaan tunnustamisen periaatteet ja käytännöt ovat kehittyneet suotuisasti.
Merkittäviä tieteenalojen välisiä eroja kuitenkin esiintyy yliopistojenkin sisällä. Lisäksi
päätösten perustelua pidettiin usein puutteellisena.
Kysymys Pitääkö seuraava teksti paikkansa yliopistonne suhteen?
sisällyttämiseen tunnustamishakemuksen saaneen korkeakoulun koulutusohjelmaan, jollei voida osoittaa olennaisia eroja
suoritettujen toisen korkeakoulun opintojaksojen ja niiden tunnustamishakemuksen saaneen koulutusohjelman osien
välillä, joille tunnustamista on haettu.
Kukin korkeakoulu varmistaa, että tutkintojen arvioinnissa ja tunnustamisessa käytetyt menettelytavat ja kriteerit ovat
avoimia, yhdenmukaisia ja luotettavia.
Ensisijaisesti vastuu riittävien tietojen toimittamisesta on hakijalla, jonka tulee antaa kaikki nämä tiedot vilpittömässä
mielessä. Hakijan vastuusta huolimatta tutkinnot myöntäneillä laitoksilla on velvollisuus antaa, hakijan sitä pyytäessä ja
kohtuuden rajoissa, asiaan kuuluvia tietoja tutkinnon suorittaneelle henkilölle, oppilaitokselle tai sen maan toimivaltaisille
viranomaisille, josta tunnustamista haetaan.
Arvioinnin suorittavalla elimellä on velvollisuus osoittaa, että hakemus ei täytä asianomaisia vaatimuksia.
Tutkinnon tunnustamista koskevat päätökset tehdään kohtuullisessa, toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen etukäteen
määrittelemässä ajassa, joka lasketaan alkavaksi siitä, kun kaikki tapausta koskeva tarvittava tieto on annettu. Mikäli
tunnustamispäätös on kielteinen, tunnustamisen epääminen perustellaan ja hakijalle ilmoitetaan mahdollisista
toimenpiteistä, joihin ryhtymällä hän voi myöhemmin saada myönteisen tunnustamispäätöksen. Mikäli tunnustamispäätös
on kielteinen tai mikäli päätöstä ei tehdä, hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta kohtuullisen ajan kuluessa.
Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko).
Tarkempi selitys Opintojaksojen tunnustaminen on olennainen edellytys opiskelijoiden liikkuvuuden ja
opintojen eri vaiheissa korkeakoulusta toiseen siirtymisen kannalta. Tunnustaminen on
keskeinen osa Bolognan julistuksen toimeenpanoa.
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
ka.
A2.6 Aiemmin opitun tunnustaminen
Arviointia Sinänsä käytänteet katsottiin olevan useimmiten olemassa. Käytännössä osaamisen
tunnustaminen kuitenkin lähes aina rajoittuu muodollisessa koulutuksessa hankitun
osaamisen tunnustamiseen.
Kysymys Käsityksenne mukaan, kuinka hyvin yliopistossanne tunnustetaan aiemmin hankittua
osaamista?
OPM:n selvityksessä
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?l
ang=fi ) on todettu, että kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja
läpinäkyvän järjestelmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja
tunnustamiseksi. Järjestelmän tulee kattaa myös muualla kuin muodollisessa
koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.
Mikä seuraavista on lähinnä todellisuutta?
1. Erittäin heikosti. Tunnustamisen käytänteitä ei ole tiedossa ja tunnustamista ei
juurikaan tehdä.
2. Heikosti. Tunnustamisen käytänteistä ei ole tietoa ja tunnustamiseen suhtaudutaan
0
1
2
3
4
5
6
7
H
SE
H
Y
JoY
JY
KY
LTY
LY
O
Y
SH
H
SibA
TaY
TKK
TTY
TuKKK
TY
VY
ÅA
ka.

2008 opiskelijan yliopisto

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a 2008 opiskelijan yliopisto

Semelhante a 2008 opiskelijan yliopisto (20)

Mais de Research Foundation for Studies and Education Otus

Mais de Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

2008 opiskelijan yliopisto