1. OPPIMISEN TULEVAISUUS-BAROMETRI 2030
Kuvassa näkyy välillisesti useita
instituutioita jotka ovat meille
merkityksellisiä 10.000 vuoden
kiihkeän kulttuurievoluution jälkeen:
- aika, kehitys ja edistys (ajaton aika!)
- verkosto (rautatie/sähkö - Barabasin
sosiaaliset verkostot)
- energia ja ympäristö (kasvun rajat)
- rakentaminen, tuottaminen
(vähemmästä enemmän)
- viihde ja huvitus (maailman- ja
oravanpyörät)
Erikoistumalla aikaansaatu herkkä ,
monimutkainen ja keskinäisriippuva
systeemi
”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon)

2. DATA - SEURANTA -ENNUSTE?
Barometri kirjaa historiaa,
mutta moni yrittä tehdä siitä
myös tulevaisuustyökalun.
Omglemia tulee kun trendi
murtuu, kaikki tietävät että
niin tapahtuu, mutta milloin?
- Dow Jones - Nasdaq
- Bruttokansantuote -
kestävän elämänmuodon
indeksi
Financial Life Cycle Planning http://dshort.com/

3. KYSYMYS - ÄÄNESTYS -ARGUMENTTI
Onko Suomen puolueiden välillä
yhä ideologisia eroja v. 2030?
Suomessa on v. 2030 käytössä
kaksipuoluesysteemi?
(vastakohdat lietsovat
keskustelua ja kehitystä)

4. OPPIMISEN TULEVAISUUS-BAROMETRI
OPM:n sivistysabarometri 1996-2007
- Suomen polku, elinikäinen oppiminen, tietoyhteiskunta,
avaintaidot, mediat, viestintäympäristö, sivistyskäsitys
Oppimisen pelikentät
- päämäärät - oppiminen - koulu - toimintaympäristö
Barometrin rakentaminen Barometrin juuret edellisessä
- 3 Delfoi-kierrosta 1-3/2010 lamassa ja Suomi
tietoyhteiskuntaan -
strategiossa
Paneelit äänestävät ja argumentoivat
- anonyymi sisä- ja ulkopaneeli

5. TEEMAT AINEISTOANALYYSISTÄ
Tuntijakotyöryhmän
asiantuntijakuulemisten
purku diskursseiksi

6. OPPIMISEN TULEVAISUUS -TEEMAT
Toiminta,
yhteisö, koulu
(Otava)
Tieto, taito,
oppiminen
(Otava) Arvot,
päämäärät
ja tavoitteet
(Tutu)
Toiminta-
ympäristö
(Demos)

7. DELFOI -MENETELMÄ
Argumentatiivinen ja
kommunikativiinen
Delfoi -variaatio, joka
muuntuu seurannassa
Real-Time Delphi -
muodoksi
"Delfoita voi luonnehtia menetelmäksi, joka strukturoi tietyn asiantuntijaryhmän
kommunikaatioprosessia tehokkaasti niin, että ryhmä sekä yksilöinä että yhdessä kohtaa ja
jakaa monimutkaisen ongelma-asetelman". (Turoff 2009)

8. SISÄPANEELI
Kasvatuksen,
koulutuksen ja oppimisen
asiantuntijat

9. ULKOPANEELI
Tieteen, taiteen,
kulttuurin, työ- ja
yhteiskuntaelämän,
hallinnon ja
päätöksenteon
kansalliset ja
kansainväliset
asiantuntijat

10. LAADULLINEN ENNAKOINTI
Etsitään trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia
Heikot signaalit Kvantitatiivinen
ennakointi on Suomessa
- muutoksen ensioireet hyvässä jamassa, OPM,
TEM ja Tilastokeskus
tekevät pitkäkaarista
yhteistyötä
Trendimurtumat
- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialektiikka
Laadullinen lähestymistapa
- kommentit, argumentit, dialogi
Prosessinäkökulma
- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti

11. MURROSAJATTELU Tuotannon periaate:
- sveitsiläinen kello
- Agfa ja digitaalinen valokuva
Yhteiskunnan logiikka:
- sosiaalinen media
Yhteiskunnan malli:
- Jared Diamond, Collapse (Grönlanti,
Pääsiäissaaret ym)
TEKNOLOGINEN - SOSIAALINEN -
TEOREETTINEN(toimintalogiikka vaihtuu esim. kellokoneisto,
valokuvatekniikka)

12. ESIMERKKITEESI 2030 Provokatorinen
tulevaisuusväite, joka
jakaa asiantuntijat ja
ULKOISTETTU OPETUS
käynnistää
argumentaatiotarpeen
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on
sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat
osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla.
Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien
opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

13. TULEVAISUUSTEESI JA KIISTAKYSYMYS 2030
Ulkoistettu opetus 2030 Jakaumat neljään
kvartiiliin aluperäisessä
metodiversiossa,
ulkokvartiilit
painostettiin
perustelemaan
”poikkeava” kantansa
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

14. TULEVAISUUSTEESI JA KIISTAKYSYMYS 2030
Ulkoistettu opetus 2030 Jakaumat neljään
kvartiiliin aluperäisessä
metodiversiossa,
ulkokvartiilit
painostettiin
perustelemaan
”poikkeava” kantansa
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

15. TULEVAISUUSTEESI JA KIISTAKYSYMYS 2030
Ulkoistettu opetus 2030 Jakaumat neljään
kvartiiliin aluperäisessä
metodiversiossa,
ulkokvartiilit
painostettiin
perustelemaan
”poikkeava” kantansa
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

16. TULEVAISUUSTEESI JA KIISTAKYSYMYS 2030
Ulkoistettu opetus 2030 Jakaumat neljään
kvartiiliin aluperäisessä
metodiversiossa,
ulkokvartiilit
painostettiin
perustelemaan
”poikkeava” kantansa
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

17. ULKOISTUSARGUMENTIT 2030
Puolesta Vastaan
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat
rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla
määrittelevät tavoitteet.
"suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
(esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys Perustelut mahdolliselle
Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
tulevaisuudelle ovat
lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! yritystoimintaa! varsinainen saalis, jota
voidaan edelleen jalostaa
uusiksi teeseiksi,
äänestyskohteiksi tai
keskusteluiksi
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

18. TEESIEN KOLMIJAKO
Teesit eri vaiheessa,
nähtäväksi jää miten
väitteet matkustavat
kategoriasta toiseen
(malli on kehitetty tähän
barometriin)

19. TEESILUOKITTELU 2030
Perusprosessi on
kiistakysymysten
syventäminen dialogeiksi
ja dialogien jalostaminen
hyviksi ratkaisuiksi

20. TEESILUOKITTELU 2030
Perusprosessi on
kiistakysymysten
syventäminen dialogeiksi
ja dialogien jalostaminen
hyviksi ratkaisuiksi

21. PANEELIT 2030
Paneelit kiistaan ja
dialogiin myös keskenään
yhteisellä kyselyalueella
Koulu ja Oppiminen ja Koulu ja
oppiminen yhteiskunta yhteiskunta

22. I KOULU JA OPPIMINEN
1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R)
2. Koulusta toimintakeskus (R)
3. Metataitojen arviointi (D)
4. Oppivat ryhmät (K)
5. Hitaan oppimisen tila (D)
6. Oppimistulokset (K)
7. Yhtenäinen opettajakoulutus (K) Instituutiomuotoinen
oppiminen ja oppimisen
8. Yleissivistyksen näyttö (D) aikaansaaminen
kohteena: sisäpaneeli
9. Monialainen opetustiimi (R)
10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (D)

23. 1. AINEJAKOISUUS 2030
Peruskoulun "lukujärjestys"
todennäköinen jakautuu suhteellisen tasan aine-
painotteisen (väline- ja harjoitus-
aineet) ja toimintapainotteisen
(ilmiöt, projektit, teemat)
opetusohjelman välillä.
Vertaa siihen minkälaisen jakauman
HS:n gallup toisi todennäköisesti
mukanaan?
Kuuma ajankohtainen
toivottava kiistakysymys muuntuu
tulevaisuudessa menetelma- ja
ratkaisukysymykseksi.
Ajan ja ajoituksen hallinta!

24. 3. METATAIDOT 2030
Arviointi ja oppilaan saama
todennäköinen
palaute kohdistuu ensisijaisesti
oppimisen meta- ja syvätaitoihin
ja tapahtuu enimmäkseen
oppilaan ja opettajan välisessä
dialogissa.
Prosessuaalinen ja
henkilökohtainen ar viointi
etsii vahvuuksia ja paikkaa
heikkouksia, resurssoi
identiteetin muodostusta ja luo
pohjan elinikäiselle ja
itseohjautuvalla oppimiselle.
toivottava

25. 4. RYHMÄOPPIMINEN 2030
todennäköinen
Luokkien tai luokattoman
mallin asemesta oppilaista
muodostetaan pysyviä 6-8
hengen ryhmiä, jotka oppivat
yhdessä.
Yksi ratkaisumalli
kestävään
yhteisömuotoiseen
toivottava oppimiseen, joka
täydentää ja laajentaa
yksilöllisen oppimisen
autenttiseen kontekstiin
(eliö-ympäristö-suhde)

26. II KOULU JA YHTEISKUNTA
1. Ilmastonmuutos (k) Oppimisen aito
2. Tiedonvälitys (d) toimintaympäristö ja -
kohde: ulkopaneeli
3. Euroopan integraatio (d)
4. Demokratia (k)
5. Älymanipulaatio (k)
6. Osallistuva oppiminen (d)
7. Elinkeinoelämä ja koulut (k)
8. Kansalaisvelvollisuus (k)
9. Uskonto (d)
10. Kollektiivinen älykkyys (d)

27. 5. ÄLYMANIPULAATIO
Älykkyyttä edistäviä
geenejä on tunnistettu ja
muutamat vanhemmat
käyttävät geenimani-
pulaatiota parantaakseen
jälkeläistensä älykkyyttä.
Doping-tyyppinen
suoritusten parantaminen
on jo arkea siellä, missä
kilpailu on ankarinta.
Tulevaisuusväite jonka
merkitys tulee
seurannassa varmasti
lisääntymään.

28. 8. KANSALAISVELVOLLISUUS
17-29-vuotiaat
suomalaiset suorittavat
11 kuukauden
kansalaispalveluksen.
Barometrissa on useita
teesejä, jotka koskevat
oppimisen resursoimista.
Taloudellisten panosten
lisäämisten sijasta
tutkitaan erilaisia
uudelleenorganisoitumisen
muotoja. Tämä on yksi
niistä, eläkeläisopettajat
toinen ja vanhempien
osallistuminen kolmas.

29. III OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
1. Oppivelvollisuus
2. Lahjakkuus
3. Yhteinen aika
4. Suomen kieli
5. Monimuotoisuus
6. Virtuaalimaailma
7. Ulkoistettu opettajuus
8. Alueellinen tasa-arvo
9. Oppimisympäristöt
10. Jatkuva oppiminen
11. Eläkeläiset kouluun Kysely joka kohdistuu
12. Kotikoulu suoraan tai välillisesti
oppimiseen itseensä.
13. Relevantti tieto Kyselyyn vadtaavat
molemmat paneelit,
14. Sosiaalinen media jolloin saadaan mysö
vertailutietoa.
15. Itseoppiminen
16. Opettaja sivistysagenttina

30. 2. LAHJAKKUUS
Koulun päätavoite
on tasa-arvon
sijaan jokaisen
lapsen
lahjakkuuden
esillekaivaminen
ja tukeminen.
Suora relaatio
sisäpaneelin metataidot
-ar viointiin!

31. 6. VIRTUAALIMAAILMA
Merkittävä osa
jokapäiväisestä
koulunkäynnistä
tapahtuu virtuaali-
todellisuudessa.

32. 13. RELEVANTTI TIETO
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen
ja staattinen tieto on erotettu
käsitteellisesti toisistaan. Ensin-
mainittu on tietoa ilmiön tai oppi-
aineen keskeisistä käsitteistä ja
niiden keskinäisistä suhteista.
Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä
tapahtumista ja asioista kuten siitä,
Teoriapitoinen koulu, jossa opitaan
kartta ja suhteet isolla mittakaavalla,Luang Prabang on kaupunki
että
jotta systeemiset suhteet jäsentäisivät
Mekong-joen rannalla Pohjois-
oppimista, kun siirrytään kartalta
tarkempiskaalaisiin karttoihin jaLaosissa. Opetuksen ja opettajan
oikeaan elämään.
ensisijaisena tehtävänä on huolehtia
Esim. historia ja aikakaudet!
Tieteellinen marksilaisuus ja
dynaamisen tiedon välittymisestä ja
prosesseista, joiden avulla staattinen
historiallinen materialismi vierottivat
täsät suunnasta, matematiikalla
joukko-oppikokeilu teki saman . tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun
dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.
!

33. 14. SOSIAALINEN MEDIA
Sosiaalinen media on vuoteen
2030 mennessä mullistanut
tapamme tuottaa ja jakaa tietoa.
Koulussa se on merkinnyt sitä,
että mm. "yhteistoimintakyky,
ryhmädynaamiset taidot yms.
kehittyvät samalla, kun koulu
toteuttaa primaaritehtäväänsä
tietojen ja taitojen opettajana".
Häkellyttävä ilmiö,
verrattavissa
tietoteknisen verkon
leviämiseen, jossa
tietokoneet saatettiin
kommunikoimaan
keskenään: sosiaalinen
uudelleenrakentuminen
! (jakaminen, yhdessä

34. SISÄ- JA ULKOPANEELIN EROJA
Todennäköisyys erottaa muttei
toivottavuus oppivelvollisuusikää
lukuunottamatta. Sisäspaneelissa
somempi harmonia. Ulkopaneelissa
näkökulma aukeaa oppimisen
systeemistä ja instituutioista,
ulkopaneelissa yksilöstä.

35. ANALYYSIT
1. Kiistakysymykset
2. Keskustelukysymykset
3. Ratkaistavat kysymykset
4. Systeeminen analyysi
5. Skenaariot
6. Diskurssit (CLA)

36. RATKAISUKYSYMYSTEN MATRIISI
Ratkaisuaan odottavat
kysymykset liittyvät
enemmän tai vähemmän
koulun ja opetuksen
kehittämiseen ja
organisoimiseen.

37. KIISTA-, KESKUSTELU JA RATKAISUKYSYMYKSET

38. KIISTA-, KESKUSTELU JA RATKAISUKYSYMYKSET

39. KIISTA-, KESKUSTELU JA RATKAISUKYSYMYKSET

40. AINEJAKO: SUPPEA SYSTEEMIKUVAUS 2030
Yksi jatkoanalyysien
kohde on korrelaatioiden,
faktorien ja klusterien
viitteellinen tarkastelu.
Se auttaa näkemään
systeemisiä
keskinäisvaikutuksia.

41. AINEJAKO: LAAJA SYSTEEMI 2030
Laaja systeeminen
analyysi

42. METATAIDOT: SYSTEEMIKUVAUS 2030
!"#$%&"' )*#"#"%+,#(
,1*##"0"/ ,11%2"(
$%%&#"( #'-,&(
$,'-'#'&( !34)5(
"%.*/ ,1*#'&/ ,11%)%&/ &,&%""-%.*.(
!"#$"%&'( 0"$,%&''&( #%%)%( 3)15!%&#6( )*+%"(

43. SKENAARIOT 2030
1. ”Yhdentyvään Eurooppaan” (BAU)
2. ”Mut kaupal rikastuu” (kiihdytysmuutos)
3. ”Beg, steal, borrow” (katastrofi)
4. ”Kaukana kavala maailma” (paluu menneeseen)
5. ”Sun kanssas katson maailmaan” (muutos)

44. SKENAARIOT 2030
1. ”Yhdentyvään Eurooppaan” (BAU)
2. ”Mut kaupal rikastuu” (kiihdytysmuutos)
3. ”Beg, steal, borrow” (katastrofi)
4. ”Kaukana kavala maailma” (paluu menneeseen)
5. ”Sun kanssas katson maailmaan” (muutos)

45. SKENAARIOT 2030
1. ”Yhdentyvään Eurooppaan” (BAU)
2. ”Mut kaupal rikastuu” (kiihdytysmuutos)
3. ”Beg, steal, borrow” (katastrofi)
4. ”Kaukana kavala maailma” (paluu menneeseen)
5. ”Sun kanssas katson maailmaan” (muutos)

46. SKENAARIOT 2030
1. ”Yhdentyvään Eurooppaan” (BAU)
2. ”Mut kaupal rikastuu” (kiihdytysmuutos)
3. ”Beg, steal, borrow” (katastrofi)
4. ”Kaukana kavala maailma” (paluu menneeseen)
5. ”Sun kanssas katson maailmaan” (muutos)

47. SKENAARIOT 2030
1. ”Yhdentyvään Eurooppaan” (BAU)
2. ”Mut kaupal rikastuu” (kiihdytysmuutos)
3. ”Beg, steal, borrow” (katastrofi)
4. ”Kaukana kavala maailma” (paluu menneeseen)
5. ”Sun kanssas katson maailmaan” (muutos)

48. OPPIMISEN TULEVAISUUS: JATKO
Seuranta
- kerran vuodessa
- aikasarja
Kommunikointi
- kommentointi, argumentointi
- dialogit
Uudistaminen
- ajankohtaiset kiistakysymykset
- mittarien uudistaminen
Laajentaminen ja keskustelut
- opettajat, koulut
- vanhemmat, kunnat
- media, kokeilu, tutkimus
Muistin kartuttaminen

49. VAIKUTUKSEN KEHÄT 2030
Syksyllä pilotteina
kouluihin
nollabarometrin jälkeen,
aineistot verkkoon

50. BAROMETRIROTAATIO
Barometrin
uudistaminen,
syventäminen ja
laajentaminen

51. TULEVAISUUSPILOTOINTIA 2010
Barometriin voidaan kytkeä
kokeiluja ja tutkimusta
- laboratoriotoiminta case Otava
- opettajainkoulutus ja tutkimus

52. TULEVAISUUSPILOTOINTIA 2010
Barometriin voidaan kytkeä
kokeiluja ja tutkimusta
- laboratoriotoiminta case Otava
- opettajainkoulutus ja tutkimus

53. TULEVAISUUSPILOTOINTIA 2010
Barometriin voidaan kytkeä
kokeiluja ja tutkimusta
- laboratoriotoiminta case Otava
- opettajainkoulutus ja tutkimus

54. TULEVAISUUSPILOTOINTIA 2010
Barometriin voidaan kytkeä
kokeiluja ja tutkimusta
- laboratoriotoiminta case Otava
- opettajainkoulutus ja tutkimus

55. TULEVAISUUSPILOTOINTIA 2010
Barometriin voidaan kytkeä
kokeiluja ja tutkimusta
- laboratoriotoiminta case Otava
- opettajainkoulutus ja tutkimus

56. TULEVAISUUSPILOTOINTIA 2010
Barometriin voidaan kytkeä
kokeiluja ja tutkimusta
- laboratoriotoiminta case Otava
- opettajainkoulutus ja tutkimus

57. TULEVAISUUSPILOTOINTIA 2010
Barometriin voidaan kytkeä
kokeiluja ja tutkimusta
- laboratoriotoiminta case Otava
- opettajainkoulutus ja tutkimus

58. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030
Dynaamisen ja
itseorganisoituvan
verkkoympäristön
rakentaminen sosiaalisen
median keinoin ja
aineistostrukturoinnin
avulla

59. DATA - SEURANTA -ENNUSTE?
Dow Jones toisin:
analyysit tuottavat
rakennetta ja
hypoteesejä,
keskustelunavauksia
http://bigpicture.typepad.com/.shared/image.html?/photos/uncategorized/100_year_dow_bull_bear_periods.jpg

60. TEESI - ÄÄNESTYS -ARGUMENTTI-DIALOGI
Mitä lisää
- tulevaisuus
- seuranta (iteraatio)
- dialogi
- osallistuminen
- oppiminen
Ja oppiva ryhmä, johon kuuluminen
tuntuu mukavalta ja palkitsevalta,
vaikkei heru senttiäkään rahaa.

61. ONNELLISUUS
Mitä mitataan?
Mistä puhutaan?
Mikä ohjaa kehitystä?