SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 27
Baixar para ler offline
Hybridi-Delfoi 6.-7.2.2015
Tulevaisuusteesikriteereitä
• On tutkimuskohteen kannalta merkityksellinen
• On riittävän yksiselitteinen
• On totuusarvoltaan avoin ja mahdollistaa monet
tulevaisuudet
• Herättää kiinnostuksen ja tunteen
• Jakaa tai jopa polarisoi näkemykset (asteikot)
• Synnyttää jännitteen todennäköisen ja toivottavan
välillä
• On kahden aikamittauspaikan suhteen epälineaarinen
(epäjatkuvuus)
• Tuottaa argumenttien moneutta ja erilaisuutta (määrä,
luokkaeroavuus, originaliteetti)
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi (Delfoi)
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Kiistakysymys
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Nelikenttä
Teesien kolmijako
Teesien tilat
KIISTA
 Näkemykset ja argumentit
tulevasta kehityksestä
polarisoituvat oppimisen
kannalta tärkeässä asiassa
usein tunnepitoiseksi
kiistakysymykseksi.
DIALOGI
 Käsitykset tulevasta
kehityksestä jakautuvat
moniksi näkökulmiksi ja
tulevaisuuspoluiksi, jotka on
mahdollista ja tarpeen ottaa
yhteiseen keskusteluun.
RATKAISU
 Panelistit ovat
tulevaisuusväitteestä
suhteellisen yksimielisiä.
Pääkysymykseksi
muodostuukin se, milloin ja
miten muutos tapahtuu.
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen
ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka
voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen
vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä
ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen
professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –
palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä
on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee
pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla
yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-
oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa
oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest.
Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till
Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra
större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt
större samhälleliga problem.
Argumentaatio
eDELFOI
Kysymyksiä
• Miksei vain kysytä ammattilaisilta heidän näkemystään, miksi tällaisia ärsyttäviä
väittämiä?
• Aika tuulesta temmattuja väitteitä! Miten näistä saisi asiallisempia?
• Voiko kyselyssä määritellä itselleen asiantuntijuuden “tason” (esim. maallikkovastaaja)?
• Miten arvotetaan asiantuntijuus ja asianosaisuus?
• Täytyykö tutkijan olla aihealueen asiantuntija vai voiko Delfoilla selvittää mitä täytyisi
kysyä?
• Mikä on kutsukirjeen rooli? Kuinka paljon siihen voi laittaa tietoa?
• Prosessista lisäkysymyksiä:
• Kumpi on tärkeämpää, ideointi vai analyyttisyys?
• Kumpi on tärkeämpää, sitoutuminen vai systemaattisuus?
• Onko tarkoitus hahmottaa menneen kehityksen suuntaa tulevaisuudessa vai luoda uutta?
• Lähdetäänkö liikkeelle perusasioista, ongelmista vai yllätyksistä?
• Minkä muotoista taustatietoa on käytettävissä?
• Kuinka arkaluontoisesta asiasta on kysymys?
• Ovatko osallistujat tottuneet väittelemään hermostumatta ja sietämään epävarmuutta ja jopa
kaaosta?
• Paljonko on käytettävissä resursseja; aikaa, rahaa ja ihmisiä?
Oppimisen tulevaisuus 2030
Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen
tulevaisuuden puolesta
Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys
ja iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaali-
aikaisuus (kohtaaminen,
dialogi), kumulatiivisuus
(aikasarja, paneelit)
Toimintaperiaatteiksi ”open
source”, ”open data” ja ”open
argument”
Hybridi-Delfoi 6.-7.2.2015
Programmi
Päivän pillerit
Tiedon analysointi
Delfoi-managerit pohtivat, keskustelevat ja
tekevät johtopäätöksiä aineistosta.
Teemat ja teesit
Delfoi-managerit rakentavat temaattisesti
ryhmätyöntä 2-5 tulevaisuusväitettä.
Toimeksianto ja johdattelu
Annikki, Tommit, Tarja ja Sini
Tiedon vyöryttäminen
Laajennetaan ja syvennetään tiedon tuottamista
asiantuntijamatriisiin ja dialogisiin prosesseihin.
Tiedon tuottaminen
Anonyymit asiantuntijapanelistit tuottavat
jakaumia, kommentteja, argumentteja ja
dialogia.
Tulevaisuuksientutkimus ja Delfoi
Aikamatkailun ajatukset, uskomukset ja
professiot
Tulevaisuuskartta
Tunnistetaan ja tunnustetaan tilanne, keskustellaan ja
asetetaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia päämääriä
sekä kaivetaan esiin työkaluja, keinoja ja metodeita, joilla
tavoitteita toteutetaan ja piirretään tulevaisuuskartta.
1. Oppimisen tulevaisuus 2030: perusopetus ja lukio
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. ISBN 978-952-249-
060-5. TuY http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/.
• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242-
1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu)
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030.
• Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi
• eDelfoi http://edelfoi.fi
• Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030
• Futura 3/2014 (Futura 2/2015)
• Google + https://plus.google.com/u/1/communities/114237887240873085448?cfem=1
• Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/
2. Ammatillinen koulutus ja työelämä
• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja
http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso, Oamk)
• Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri http://www.kaikkialla.fi/2013/09/20/johtajuudella-toimintakulttuurin-muutokseen/
• Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen ja uudet oppimisympäristöt http://www.okka-
saatio.com/aikakauskirja/arkisto.php?nro=2013-3
• Tyyne – työelämä oppimisympäristönä http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1508/1432
3. Autenttiset ympäristöt
• Nettilukio http://www.nettilukio.fi (Internetix Campus)
• Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi (Internetix Campus)
• Metodix http://www.metodix.com (Internetix Campus)
• Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli
• Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx
• TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx
• Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi
• Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx
Tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen
Tulevaisuuksientutkimus
Futures are
SKENAARIOTSkenaariot
Scenario
s
“Entiseen tapaan”-, “Katastrofi”-, “Paluu entiseen”- ja “Muutos”-skenaariot
Hybridi-Delfoi 6.-7.2.2015
Oppivat organisaatiot
Peter Senge
System
thinking
Systeemi-
ajattelu,
moninais- ja
keskinäis-
riippuvuus,
vipu-
vaikutukset
Mental
models
Mielen mallit
ja uskomuk-
set, ohjaavat
ideat.
Team learning
Yhdessä
tekeminen,
tuottaminen
ja jaettu
oppiminen.
Shared
vision
Jaettu arvo-
perusta ja
yhteiset
tavoitteet.
Personal
mastery
Taitojen ja
osaamisten
kehittä-
minen.
5
4
3
2
1
KAUKOTULEVAISUUS
TULEVAISUUSAIHIOT 2009
Tulevaisuuksien kypsyminen
METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA
OPETUS TIIMIYTYY JA MONINAISTUU
Jin jang
Opetusprofession metamorfoosi
2030
Kollegiaalinen, lapsiorientoitunut ja
koulutettu opettajisto (professio),
joka hetkeksi rakensi maailman
parhaan Pisa-koulun.
Teknologia avaa (oppimisen), tiimityö
laventaa (opetuksen), yhteiskunta
paineistaa (suorituksiin)! Koulujen
kehitys eriytyy?
Rikastuva ja moninaistuva
opetusprofessio, joka mukautuu
oppijan tarpeisiin ja
ominaisuuksiin. Iso kysymys on
keille kaikille ja ketä varten?
Opetuksen “3D-printteri”!
“MAALI“
Group thinking
Not-knowing approach
Hybridi-Delfoi 6.-7.2.2015
LiikennemetaforaLiikennemetafora rakenteisen
muutoksen mallina
Causal Layered Analysis by Sohail Iniayatullah
“Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“
A
Litaniataso
Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla
yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava
ongelma.
B
Systeemien ja sosiaalisten syiden taso
Sosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan
ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja
seuraukset.
C
Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan taso
Avataan päätösten ja suunnitelmien sekä
niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen
taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat.
D
Myyttien ja metaforien taso
Tällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset
kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa
pääsyä.

Mais conteúdo relacionado

Semelhante a Hybridi-Delfoi 6.-7.2.2015

TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-caseHannu Linturi
 
Ilmiökuvaus eDelfoissa
Ilmiökuvaus eDelfoissaIlmiökuvaus eDelfoissa
Ilmiökuvaus eDelfoissaHannu Linturi
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Henriikka Vartiainen
 
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015Humak: Organisaation tulevaisuus 2015
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015Hannu Linturi
 
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuusFutura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuusHannu Linturi
 
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016Aki Luostarinen
 
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminenAmok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminenSanna Brauer
 
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstasOppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstasanita rubin
 
Boss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleBoss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleHannu Linturi
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOtavan Opisto
 
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajanaAikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajanaTiina Airaksinen
 
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminenOPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminenMikko Saari
 
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014Hannu Linturi
 
Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)
Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)
Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)Hannu Linturi
 
Oppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaa
Oppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaaOppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaa
Oppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaaTiina Airaksinen
 

Semelhante a Hybridi-Delfoi 6.-7.2.2015 (20)

TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
 
Ilmiökuvaus eDelfoissa
Ilmiökuvaus eDelfoissaIlmiökuvaus eDelfoissa
Ilmiökuvaus eDelfoissa
 
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
Miten tieto- ja viestintäteknologiaa sovellettiin opetus- ja oppimisprosessei...
 
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015Humak: Organisaation tulevaisuus 2015
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015
 
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuusFutura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
Futura 3/2014: oppimisen tulevaisuus
 
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
Lops2016 - tulevaisuuden osaamiset & teemaopinnot 10.3.2016
 
Osaamisen tunnistaminen ja markkinointi
Osaamisen tunnistaminen ja markkinointiOsaamisen tunnistaminen ja markkinointi
Osaamisen tunnistaminen ja markkinointi
 
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminenAmok seamk opetuksen monimuotoistaminen
Amok seamk opetuksen monimuotoistaminen
 
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstasOppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
 
Boss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoilleBoss IT: barometria pomoille
Boss IT: barometria pomoille
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
 
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajanaAikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
Aikuislukion tulevaisuus, opettaja ohjaajana
 
Oppimisen tulevaisuus, Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus, Hannu LinturiOppimisen tulevaisuus, Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus, Hannu Linturi
 
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminenOPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
OPS 2014 ja opetuksen eheyttäminen
 
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
Yhteenveto työpajasta 4.12.2014
 
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
 
Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)
Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)
Oppimisen tulevaisuus: avoimet ovet 5 vuotta 7.2.2014 (perus)
 
Oppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaa
Oppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaaOppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaa
Oppimisen tulevaisuus 2016-2030, Koko koulu ohjaa
 
Dialogilla luottamusta
Dialogilla luottamustaDialogilla luottamusta
Dialogilla luottamusta
 
Futura 3/2014
Futura 3/2014Futura 3/2014
Futura 3/2014
 

Mais de Hannu Linturi

XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018Hannu Linturi
 
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaeDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaHannu Linturi
 
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaDARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaHannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageriHannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageriHannu Linturi
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-caseHannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoHannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoHannu Linturi
 
XAMK-delfoi 3.2.2017
XAMK-delfoi 3.2.2017XAMK-delfoi 3.2.2017
XAMK-delfoi 3.2.2017Hannu Linturi
 

Mais de Hannu Linturi (20)

Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
 
Delfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikkaDelfoi-pedagogiikka
Delfoi-pedagogiikka
 
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
 
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessaeDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
 
OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035OEF-skenaariot 2035
OEF-skenaariot 2035
 
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissaDARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
 
TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017TVA-paja 24.03.2017
TVA-paja 24.03.2017
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
 
TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017TVA: eDelphi 2017
TVA: eDelphi 2017
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
TVA:  teesi, paneeli ja manageriTVA:  teesi, paneeli ja manageri
TVA: teesi, paneeli ja manageri
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-caseTVA:  Oppimisen tulevaisuus 2030-case
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
 
TVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-caseTVA: Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
 
TVA: Dynamo-case
TVA:  Dynamo-caseTVA:  Dynamo-case
TVA: Dynamo-case
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojaksoTVA:  oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
 
Humak 2017
Humak 2017Humak 2017
Humak 2017
 
Xamk 2017-avaus
Xamk 2017-avausXamk 2017-avaus
Xamk 2017-avaus
 
XAMK-delfoi 3.2.2017
XAMK-delfoi 3.2.2017XAMK-delfoi 3.2.2017
XAMK-delfoi 3.2.2017
 

Hybridi-Delfoi 6.-7.2.2015

  • 2. Tulevaisuusteesikriteereitä • On tutkimuskohteen kannalta merkityksellinen • On riittävän yksiselitteinen • On totuusarvoltaan avoin ja mahdollistaa monet tulevaisuudet • Herättää kiinnostuksen ja tunteen • Jakaa tai jopa polarisoi näkemykset (asteikot) • Synnyttää jännitteen todennäköisen ja toivottavan välillä • On kahden aikamittauspaikan suhteen epälineaarinen (epäjatkuvuus) • Tuottaa argumenttien moneutta ja erilaisuutta (määrä, luokkaeroavuus, originaliteetti)
  • 3. ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. Tulevaisuusteesi (Delfoi)
  • 4. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 Kiistakysymys
  • 5. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 Nelikenttä
  • 6. Teesien kolmijako Teesien tilat KIISTA  Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi. DIALOGI  Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun. RATKAISU  Panelistit ovat tulevaisuusväitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu.
  • 7. Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet. Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja- oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem. Argumentaatio
  • 9. Kysymyksiä • Miksei vain kysytä ammattilaisilta heidän näkemystään, miksi tällaisia ärsyttäviä väittämiä? • Aika tuulesta temmattuja väitteitä! Miten näistä saisi asiallisempia? • Voiko kyselyssä määritellä itselleen asiantuntijuuden “tason” (esim. maallikkovastaaja)? • Miten arvotetaan asiantuntijuus ja asianosaisuus? • Täytyykö tutkijan olla aihealueen asiantuntija vai voiko Delfoilla selvittää mitä täytyisi kysyä? • Mikä on kutsukirjeen rooli? Kuinka paljon siihen voi laittaa tietoa? • Prosessista lisäkysymyksiä: • Kumpi on tärkeämpää, ideointi vai analyyttisyys? • Kumpi on tärkeämpää, sitoutuminen vai systemaattisuus? • Onko tarkoitus hahmottaa menneen kehityksen suuntaa tulevaisuudessa vai luoda uutta? • Lähdetäänkö liikkeelle perusasioista, ongelmista vai yllätyksistä? • Minkä muotoista taustatietoa on käytettävissä? • Kuinka arkaluontoisesta asiasta on kysymys? • Ovatko osallistujat tottuneet väittelemään hermostumatta ja sietämään epävarmuutta ja jopa kaaosta? • Paljonko on käytettävissä resursseja; aikaa, rahaa ja ihmisiä?
  • 10. Oppimisen tulevaisuus 2030 Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden puolesta Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali- aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
  • 12. Programmi Päivän pillerit Tiedon analysointi Delfoi-managerit pohtivat, keskustelevat ja tekevät johtopäätöksiä aineistosta. Teemat ja teesit Delfoi-managerit rakentavat temaattisesti ryhmätyöntä 2-5 tulevaisuusväitettä. Toimeksianto ja johdattelu Annikki, Tommit, Tarja ja Sini Tiedon vyöryttäminen Laajennetaan ja syvennetään tiedon tuottamista asiantuntijamatriisiin ja dialogisiin prosesseihin. Tiedon tuottaminen Anonyymit asiantuntijapanelistit tuottavat jakaumia, kommentteja, argumentteja ja dialogia. Tulevaisuuksientutkimus ja Delfoi Aikamatkailun ajatukset, uskomukset ja professiot Tulevaisuuskartta Tunnistetaan ja tunnustetaan tilanne, keskustellaan ja asetetaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia päämääriä sekä kaivetaan esiin työkaluja, keinoja ja metodeita, joilla tavoitteita toteutetaan ja piirretään tulevaisuuskartta.
  • 13. 1. Oppimisen tulevaisuus 2030: perusopetus ja lukio • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. ISBN 978-952-249- 060-5. TuY http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/. • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242- 1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030. • Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi • eDelfoi http://edelfoi.fi • Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 • Futura 3/2014 (Futura 2/2015) • Google + https://plus.google.com/u/1/communities/114237887240873085448?cfem=1 • Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/ 2. Ammatillinen koulutus ja työelämä • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso, Oamk) • Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri http://www.kaikkialla.fi/2013/09/20/johtajuudella-toimintakulttuurin-muutokseen/ • Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen ja uudet oppimisympäristöt http://www.okka- saatio.com/aikakauskirja/arkisto.php?nro=2013-3 • Tyyne – työelämä oppimisympäristönä http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1508/1432 3. Autenttiset ympäristöt • Nettilukio http://www.nettilukio.fi (Internetix Campus) • Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi (Internetix Campus) • Metodix http://www.metodix.com (Internetix Campus) • Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli • Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx • TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx • Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi • Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx Tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen
  • 16. SKENAARIOTSkenaariot Scenario s “Entiseen tapaan”-, “Katastrofi”-, “Paluu entiseen”- ja “Muutos”-skenaariot
  • 18. Oppivat organisaatiot Peter Senge System thinking Systeemi- ajattelu, moninais- ja keskinäis- riippuvuus, vipu- vaikutukset Mental models Mielen mallit ja uskomuk- set, ohjaavat ideat. Team learning Yhdessä tekeminen, tuottaminen ja jaettu oppiminen. Shared vision Jaettu arvo- perusta ja yhteiset tavoitteet. Personal mastery Taitojen ja osaamisten kehittä- minen. 5 4 3 2 1
  • 23. OPETUS TIIMIYTYY JA MONINAISTUU Jin jang
  • 24. Opetusprofession metamorfoosi 2030 Kollegiaalinen, lapsiorientoitunut ja koulutettu opettajisto (professio), joka hetkeksi rakensi maailman parhaan Pisa-koulun. Teknologia avaa (oppimisen), tiimityö laventaa (opetuksen), yhteiskunta paineistaa (suorituksiin)! Koulujen kehitys eriytyy? Rikastuva ja moninaistuva opetusprofessio, joka mukautuu oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin. Iso kysymys on keille kaikille ja ketä varten? Opetuksen “3D-printteri”! “MAALI“ Group thinking Not-knowing approach
  • 27. Causal Layered Analysis by Sohail Iniayatullah “Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“ A Litaniataso Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava ongelma. B Systeemien ja sosiaalisten syiden taso Sosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja seuraukset. C Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan taso Avataan päätösten ja suunnitelmien sekä niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat. D Myyttien ja metaforien taso Tällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa pääsyä.

Notas do Editor

  1. Abstract Red DNA Art Paintings on Canvas DNA Art Paintings available at DNAartonline.com. For DNA Art paintings that are not created from your DNA, go to iDNAart.com. More artwork available at our eBay store at Stores.eBay.com/DNAartonline.
  2. TULEVAISUUSTEESI Barometri koostuu neljästä kyselystä, joista kussakin on 10-16 tulevaisuusväitettä. Kukin väite eli teesi esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Koko kysymys koostuu otsikosta, väitteestä ja sen selitteestä. Vastaaja ottaa kantaa teesin sisältöön arvioimalla asteikolla sen todennäköisyyttä ja toivottavuutta. Asteikkovalintojen jälkeen häntä pyydetään perustelemaan vastauksensa. Panelistilla on myös mahdollisuus lukea muiden vastauksia ja kommentoida niitä. Lukemisensa perusteella vastaaja voi muuttaa vastaustaan ja tähän mahdollisuuteen barometri osaltaan perustuu. Vastaaminen on Delfoi –tekniikan mukaisesti ehdottoman anonyymiä.
  3. JAKAUMA Jakaumat kuvataan graafisesti todennäköisyys- ja toivottavuus-skaalojen mukaisessa taulukossa. Pallot kuvaavat vastausten sijainnin ja määrän. Väreillä on myös oma symbolimerkityksensä, joka paljastetaan parin kalvon päästä. Kuvassa ns. ulkopaneelin jakaumaa vuodelta 2010.
  4. NELIKENTTÄ Jakaumat voi pelkistää nelikentäksi kahden muuttujan suhteen. KiinnostavIa ovat tietysti “iskemät” ja niiden hajaantumat koordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa iskemät saadaan liikkeelle. Kiinnostavaa on havainnoida jännitteitä, jotka syntyvät esimerkiksi todennäköisen ja ei-toivotun tulevaisuuden suhteen.
  5. 6
  6. ARGUMENTOINTI Argumentit eli perustelut erilaisille tulevaisuuksille on Delfoi-prosessin pääsaalis. Tavoitteena on saada asiantuntijat ja asianosaiset argumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivat rationaaliseen ajatteluun ja vuorovaikutteisesti muodostettuun ymmärrykseen siitä, mikä on hyvästä. Aineiston avalyyseissä voidaan erotella erilaisia argumenttityyppejä, joita ovat mm. ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi) ja paradigmaattinen (muutos) argumentti. Kalvon poiminta on sikäli edustava, että siinä näkyy miten vivahteikkaasti useimpien mielestä epämiellyttävääkin tulevaisuutta voi käsitellä ja perustella.
  7. eDELFOI Vielä kuva siitä minkälaiselta Delfoi näyttää panelistille. Käytössä on Delfoi-yhteisössä kehitetty avoimen lähdekoodin eDelfoi-ohjelma, jossa Oppimisen tulevaisuus –paneelikin avoimena päivystää. Barometrin viisi kyselyä ovat avoimia vastattavaksi. Tarkoitus ei olekaan että kaikkien pitäisi ottaa kantaa kaikkeen, vaan se että otetaan kantaa kun siltä tuntuu ja käydään dialogiin muiden kantojen kanssa. Tulevaisuuteen tunkeudutaan paitsi kärjekkään väitteen kera myös kaksilla rattailla. Erikseen kysytään väitteen toteutumisen todennäköisyyttä ja erikseen toivottavuutta. Useimmiten kyselyt ovat siinä tilassa, että kaikki 48 teesiä ovat aktiivisina. Samoin niiden tulokset näytetään reaaliaikaisina jakaumina ja kommentteina. Paneelin päivitysvaiheessa vastaamista saatetaan fokusoida ja rajata osana osallistavaa prosessia. Delfoin ja barometrin kiinnostuksen kohteena ovat siis argumentit ja dialogit erilaisten tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Jos rullataan sivua alaspäin niin sieltä tulevat vastaan painikkeet, joilla siirrytään kyselyssä eteen- tai taaksepäin.
  8. ESIM. OPPIMISEN TULEVAISUUS -BAROMETRIN PERUSTELUT EPÄJATKUVASTA TULEVAISUUDESTA! JAKAUMAT JA ARGUMENTIT, KOLME TILAA! KUVANTAMINEN! TULEVAISUUSKARTTA! MENEILLÄÄN OLEVIA DELFOI-PROSESSEJA: turvallisuusaiheiset väitökset, ammattien metamorfoosit (ammattikorkeat), liiketaloudelliset uudelleenorganisoitumiset, organisaation kehittäminen esim. johtamisosaaminen (sairaala), kulttuurin muotoutuminen esim. biisin tekeminen, yhteistoimintapotentiaalit kuten Pietarin ja Turun välinen yhteistyö (Murmansk, Itä-Suomi-logistiikka), koulutus ja oppiminen kuten mediakasvatus, …
  9. 10
  10. PROLOGI: AIKAKAUSI (EPOOKKI), TEEMA, BAROMETRI JA DIMA Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri on vuodesta 2009 lähtien tutkinut ja päivittänyt asiantuntijoiden käsityksiä siitä, minkälainen on yleissivistävä koulu vuonna 2030. Viime vuonna tuli viides vuosi täyteen. Data alkaa avautua tulkinnoille. Esitys perustuu poimintoihin sekä havainnoista että tulkinnoista. Barometrimannekiinia tablettia sormeilee Dima (4 v.). Lapsen työt ovat keveitä. Menossa on koukuttava peli, jossa sormitekniikan ohella oppii monenlaista ilmiöitä, yhteyksiä ja ongelmanratkaisua. Jos hyvin käy Dima siirtyy eläkkeelle aikuisen töistään nykyisillä elinikäodotteilla ja -indekseillä seitsemänkymppisenä vuoden 2080 paikkeilla. Siis 50 vuotta barometripaalun tuolla puolen! Siihen ei ylety millään tulevaisuudentutkimuksen aivolihaksilla! Sitä ennen monet ennustavat tapahtuneen ihmisen ja koneen liiton, jota myös singulariteetiksi kutsutaan. Koneäly ohittaa ihmisjärjen! Parempi tyytyä vuoteen 2030, jolloin Dima täyttää 20 vuotta. Vielä pari sanaa otsikosta, joka on lainattu Paolo Freireltä, brasilialaiselta katoliselta papilta ja kasvatustieteilijältä. “Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan oman aikakautensa teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.” Barometri on työkalu, jolla metsästetään tätä uutta järkeä ja ymmärrystä.
  11. Barometrin alkumetreiltä on verkosta ladattavissa kaksi perusjulkaisua, joista toinen signaloi peruskoulun ja toinen lukion tulevaisuutta. Ammatillisella puolella on tutkittu etenkin opettajien osaamisen tulevaisuutta. Helsingissä on perehdytty myös tulevaisuussuuntautuneeseen koulujohtamiseen. Barometrin autenttinen toimintaympäristö on eDelfoi-ohjelmisto. Barometrin tuloksia ja pohdiskeluja sisältäviä kalvosarjoja on käytössä Slidesharessa, jonne nämäkin kalvot aikanaan päätyvät. Kotimaisia tulevaisuudentutkimuksen avaininstituutioita ovat Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta. Ensi vuonna tulee viisi vuotta täyteen ja uudet tutkimusraportit ovat tulossa. Elokuussa 2014 julkaistaan myös Futura –lehden teemanumero Oppimisen tulevaisuus 2030.
  12. Tulevaisuuspuffi: ensi vuoden Futuran kakkosnumero käsittelee Oppimisen tulevaisuutta 2030. Se julkaistaan elokuussa 2014.
  13. FUTURIBLES Barometrin dramaturgia on aikamatka oppimisen, koulun ja koulutuspolitiikan historiasta nykyhetken läpi tulevaisuuteen. Paitsi ettei nykyhetken läpi jossain mielessä pääse minnekään. Sama yhdistää historian ja tulevaisuuden tutkijoita. Nykyhetki istuu meissä yhtä sitkeässä kuin säädösnormi virkamiehen päässä. Jim Dator on tunnetuimpia tulevaisuudentutkijoita maailmassa. Hänen luomuksensa on Hawaijilla sijaitseva tulevaisuudentutkimuskeskus http://www.futures.hawaii.edu/ . Kalvo on hänen pelkistyksensä siitä, mistä tulevaisuudentutkimuksessa on kyse. Mahdollisia tulevaisuuksia on aina monta. Kotimaisia tulevaisuudentutkimuksen avaininstituutioita ovat Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta. Viime aikoina on hyvästä syystä yleistynyt termi tulevaisuuksientutkimus. Kiinnostavaa on miten miten paljon muutakin nähdään nykyään monikossa kuin tulevaisuus. Jopa historiassa harrastetaan kontrafaktuaalista tapahtumain kulkua. Nykyhetkessä moneutta organisoidaan etenkin dahrendorffilaisen edunvalvontapolitiikan kautta. Sen ongelma on se, ettei siinä ole edustettuna järjestäytymättömät, vallattomat eikä se, mitä ei vielä ole. Siitä tulee mieleen neuvostoajan dissinentti Mihail Bahtin, jonka “tieto-oppi” on mielenkiintoinen. Hän erottaa toisistaan tieteellisen, taiteellisen ja eksistentilaalisen tiedon (totuuden) toisistaan. Tieteellinen tieto on varmaa mutta atomistista. Taiteellinen tieto on faktuaalisesti sepitettä mutta motiivien ja suhteiden kannalta ymmärtävästi “totta”. Ymmärrystietoakin korkeammalle Bahtin nostaa tiedon siitä, mitä ei vielä ole mutta voisi olla. Se on tietoa tulevaisuuden potentiaaleista. Samainen Bahtin analysoi jossain Uralin takana Dostojevskin Idiootti-teosta ja siinä eritoten ruhtinas Myshkiniä. Bahtin päätyi analyysissään kuvaamaan teosta moniääniseksi. Romaani ei ollutkaan vain taidokas palapeli, jossa kaikki osat toteuttivat yhtä suurta hermeettistä suunnitelmaa vaan siinä oli keskenään ristiriitaisia ääniä, jotka veivät tarinaa ja tilannetta eri suuntiin. Sosiaalipsykologi Klaus Weckroth (1991, 102-112) jatkoi Bahtinin analyysiä henkilötasolle. Hän antaa ruhtinas Myshkinin - aiemmin hierarkkisesti ymmärretyn - minän rooleineen hajota ja löysi yhdeksän erilaista ja autonista minää: Minä tekee mitä tahtoo (ryyppään kun lystään) Minä huomaa tahtomattaan jatkavansa kerran aloittamiaan toimintoja (tuijottaa eikä saa silmiään irti) Minä toimii, kun joku toinen panee sen toimimaan (teen sen sinun vuoksesi) Minä osallistuu sosiaaliseen toimintaan (ylläpidän keskustelua) Minä noudattaa sääntöjä (hyvät tavat, normit) Minä reagoi (juoksee kun on myöhässä) Minä toimii siksi kun ei ole muuta tekemistä (elää silloin kun muita miniä ei ole tarjolla) Idiootin seitsemän minää jäsentyvät vallitsevan analyyttisen keskusmallin vastaisesti rinnakkaisina ’tasavertaisesti’. Niin sanottu vapaa tahto on useiden vaihtoehtoisten, jopa ristiriitaisten, tahtojen tai ideoiden (meemien) olemassaolon väistämätön seuraus. Seitsemän minän olemassaolo merkitsee myös sitä, että toisen asteen teoreettiset jaot kahteen (subjekti-objekti -minä) tai kolmeen (id, ego, superego) eivät enää riitä yksinomaisiksi selityksiksi.
  14. SKENAARIOT Ympäristömuutos on jatkuva ja loppumaton. Usein teknologinen kehitys kulkee edellä ja sosiaaliset ilmiöt seuraavat perässä. Teoreettinen ymmärrys tulee monta kertaa viimeisenä. Silloin vasta ymmärrämme perin juurin mistä kaikesta tässä olikaan kyse. Yhteiskunnallisten muutosten ja muuntautumisten kohdalla ei ole kyse siitä, etteikö niitä tapahtuisi vaan mitä, miten ja milloin. Muutosten valinta ja ajoitus on “ympäristökelpoisuuden” kannalta ratkaisevaa ja siinä auttaa sekä historian taju että tulevaisuuden oivallus. Useimpien syvien lamaantumisten taustalla vaikuttavat väärät uskomukset suhteessa ympäristön muutokseen. Tähän kuvaan sopii vanha “totuus” siitä, että meillä on taipumus yliarvioida lähikehitystä ja aliarvioida kaukokehitystä. Lähikehitys luonnollisesti kiinnittää päähuomion, ja silloin on yleensä fiksua toteuttaa varovaisuusperiaatetta. Siitä ei ole kuitenkaan mitään pois, jos muodostaa itselleen jäsennellyn kuvan kaukokehityksestä. Se nimittäin alkaa vaikuttaa arkisiin valinta- ja päätöstilanteisiin. Neljä perusskenaariota voi kuljettaa aina työkalupakissaan. Ne ovat (1) meno entiseen tapaan (BAU), (2) paluu menneeseen, (3) katastrofi, ja (4) muutos. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrissa löydettiin myös viides skenaario, joka on tavallaan vauhditettu entiseen tapaan. Barometriseurannassa osa panelisteista on matkannut tähän suuntaan, toinen osa on kääntymässä kantapäillään ja haaveilee paluusta menneeseen.
  15. FUTURE WORK SKILLS Tulevaisuuskuvaus on yhdysvaltalaisen tulevaisuudentutkimuskeskuksen (Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020 ) käsialaa. Ammatillisen koulutuksen dynamiikka syntyy vuorovaikutuksesta muuttuvan työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kiinnostavaa on paitsi pyrkimys kuvata ammatillisen yleissivistyksen tulevaisuuspiirteitä myös se, miten nämä ydintaidot perustellaan toimintaympäristön keskeisillä muutosvoimilla. Englanniksi näitä muutosvirtoja kuvataan termillä driving forces. Aikaisemmin Naisbitt on kuvannut samantapaisIa ilmiöitä nimellä megatrendit. Yhteistä on se, että ne edustavat fyysisiä tai sosiaalisia “luonnonvoimia”, jotka voimakkaasti muokkaavat ympäristöämme ja siten vähitellen haastavat nykyisiä toiminnan tapoja. Sellaisia ovat mm. globaali keskinäisriippuvuuden lisääntyminen, uusi mediaekologia, koneiden ja robottien lisääntyminen, pitkäikäistyminen, tietokoneistuminen ja dataistuminen. Ajan voimavirtojen seurauksena koneet valloittavat suurimman osan töistä, joita ihminen nyt tekee. Negatiiviset seuraukset tunnemme. Odotettavissa on että parinkymmenen vuoden aikana yli puolet nykyammateista katoaa. Positiivista on että se vapauttaa ihmisen siihen, missä hän on hyvä eli ymmärtämiseen (sense making), ajatteluun (adaptive thinking), sosiaaliseen älyn käyttöön, monikulttuuriseen kanssakäymiseen ja virtuaaliseen yhteistyöhön, uuteen medialukutaitoon ja monitieteisiin ongelmanratkaisuprosesseihin. Yksi mahdollinen tulkinta tähän kuvaukseen on se, että koulun tehtävien kuvaaminen kompetenssien kautta kuroo yhteen kuilua, joka on synnytetty yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen välille. Suomessa siihen on keskimääräistä enemmän painetta, kun meillä tämä kahden koulumuodon välinen kuilu on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen suuri. (raportti http://cdn.theatlantic.com/static/front/docs/sponsored/phoenix/future_work_skills_2020.pdf)
  16. Muutos ja uuden rakentaminen alkaa usein häiriöstä ja ristiriidasta. Murtuma on tilaisuus. Disipliinit ovat
  17. KAUKOTULEVAISUUS Evoluutio ei ole nollasummapeliä eikä siihen kovin hyvin sovi erilaiset talousteoreettiset mallit. Toimintaympäristön muutokset ruokkivat epookkeja, jotka kierrättävät ja jalostavat muutokset uusiksi toiminnan tavoiksi. Ne vuorostaan kiihdyttävät laadullisia transformaatioita, joita voi kuvata aikakausisykleinä. Nomadi ajattelee ja toimii toisin kuin maanviljelijä, tai seuraavaksi ilmaantunut teollisen ajan ihminen. Tuleva aikakausi antautuu vastentahtoisesti nähtäväksi. Jotain kuitenkin tiedetään ja loppuja arvaillaan. Edelleen on hankala nähdä miten totaalisesti jättimäinen kaiken skannaus digitaaliseksi vaikuttaa meihin, vaikka muutoksia on jo nähtävissä joka puolella. Jos ajatellaan oppimista niin sekin on ollut erilaista kunakin aikakautena. Nomadille se oli reflektoimatonta ja eriytymätöntä selviytymistä suorassa luonnonympäristösuhteessa. Maanviljelysajan ihminen kehitti hierarkiat ja oppiminen erilaistui säädyn mukaan. Teollisuusaika institutionalisoi oppimisen formaalit muodot ja viime vaiheessa kapitalisoi sen tavaramarkkinan kaltaiseksi vaihdannan kohteeksi. Brittiläinen kasvatusfilosofi Peter Jarvis kuvasi jo parikymmentä vuotta sitten prosessia, jossa pyrkimys oppimisen omistamiseen suhteessa olemiseen lisääntyy. Tämä on mielenkiintoinen harharetki, koska oppimiseen eivät sovi monet taloudelliset perusteoriat ja –käsitteet. Oppiminen ei koskaan ole taloudellisessa mielessä niukkaa. Uudelta ajalta sopii odottaa tämän asian oivaltamista. Koulutus on tietysti eri juttu. Siitä voi tehdä niukkaa, mutta silloinkin on hyvä muistaa ettei oppiminen edellytä koulutusta. Korkeatasoisin oppiminen on tuntemattomaan kulkemista ja tuntemattoman kohtaamista. Sellaista prosessia ei voi redusoida tutkinnoiksi. Tämän ajan paradoksi on se, että se on formaalin koulutuksen kautta nostanut alemman tason oppimisen arvokkaammaksi kuin ylemmän tason oppimisen. Lyhyt sivupolku kaukotulevaisuuteen on paikallaan ennenkuin upotaan lähempään tulevaisuuteen, jonka suhteen argumentointi on paitsi tarpeellista myös välttämätöntä, jotta saadaan näkyviin nykyhetkeen kätkettyjä manipuloivia ohjausvoimia. Selvimmillään se on intressipolitiikkaa ja lobbausta, ja hämärimmillään sellaisen tulevaisuuden kuvausta, jota ei vielä ole mutta joskus kenties on. Vanhat järjestykset menevät kokonaan uusiksi, jos seuraavien herrojen profetiat toteutuvat. RAYMOND KURZWEIL Ray Kurzweil on keksijä, tiedemies ja futuristi, joka voisi elää sadat jäljellä olevat vuotensa pelkillä bestselleriensä koroilla. Miehen hurjalta kuulostavan "Ikälisän" salaisuus on geneettinen vallankumous, joka Kurzweilin arvion mukaan tapahtuu vuoden 2025 paikkeilla. Se on ensimmäinen kehityshyppy kahden muun sarjassa. Yhdessä ne johtavat ihmisen ja koneen lopulliseen pariutumiseen. Liitto ei ole enää sen jälkeen purettavissa. Toinen kehityshyppy seuraa viisi vuotta edellisen perässä nanoteknologian kehityksen myötä. Silloin nanorobotit säntäävät verenkiertoomme torjumaan sairauksia ja vanhenemista. Kolmas aalto vihkii tietokoneen ja ihmisen toisiinsa vuoden 2045 paikkeilla. Silloin koneihmisen älykkyys on ehtinyt kasvaa miljardikertaiseksi nyky-sapiensiin verrattuna. Kurzweil uskoo, että koneen ja ihmisen liiton seurauksena ihminen on enemmän kone kuin biologinen olento, mutta säilyttää silti inhimilliset piirteensä. Evoluution kannalta voidaan puhua uudesta lajista, jossa ensimmäisen kerran sekoitetaan biologinen, kulttuurinen ja eksosomaattinen informaatiolinja toisiinsa. Kurzweilin aikataulu kuulostaa hurjalta, mutta hänellä on siihen perustelunsa. Evoluutio etenee epäsuorasti ja hyppäyksittäin. Vaihe vaiheelta kerätään ensin muutoskapasiteettia, ja sitten se energisoidaan emergenttiin tasohyppyyn. Evoluutiokapasiteetin keräämisvaihekaan ei ole enää pitkään aikaan ollut tshehovilaista paritanssia tai suunnistusta rastilta toiselle. Ray Kurzweil perustaa ajattelunsa teknologisen kehityksen eksponentiaalisuuteen. Tietotekniikka ei kehity lineaarisesti aikasarjana 1-2-3-4-5 jne vaan ennemminkin kertalukuhyppäyksin 1-2-4-8-16 jne. Tästä oivalluksesta hän on kehittänyt kiihtyvien tulosten teoriaksi (The Law of Accelerating Returns). Siinä Kurzweil laajentaa Mooren nimellä tunnetun lain muillekin teknologioiden alueille kuin tietotekniikkaan. Raymond Kurzweil fantasioi sivustolla http://www.kurzweilai.net/ . SUSANTHA GOONATILAKE Goonatilake erottaa biologisen, kulttuurisen ja eksosomaattisen informaatiovirran toisistaan ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Kukin niistä on evoluution myötä vuorollaan irtautunut ja itsenäistynyt emovirrastaan omakseen. Jokaisella informaatiovirralla on omanlaatuistaan emergenttiä kykyä synnyttää ja luoda uutta. Viimeisenä on autonomistumassa eksosomaattinen informaatiovirta, jonka itsenäistyminen edellyttää ihmisaivojen ulkopuolista älykästä informaationkäsittelyä. Tietoa ei enää vain talleteta ihmisen ulkopuolelle, vaan sitä myös käsitellään ja jalostetaan ihmisen siihen kajoamatta. Jos niin on, silloin mitä todennäköisemmin tapahtuu myös uudenlaista oppimista, josta ei ole kirjoitettu oppikirjoja. Goonatilaken visio on, että toisistaan irtautuneet informaatiovirrat ovat näkyvissä olevassa tulevaisuudessa uudelleen yhdistymässä. Mitä kaikkea siitä seuraa, on vain sumeasti aavisteltavissa biotieteilijöiden tutkimussuunnitelmista ja parhaista scifi –kirjoista. (ks. kolme informaatiovirtaa http://nexusdelfix.internetix.fi/fi/sisalto/materiaalit/4_artikkelit/3_nakemykset/1_evoluutio/2_goonatilake ) DANIEL DENNETT Filosofi Daniel Dennett erottaa neljä eläinkäyttäytymisen tasoa, jotka hän on nimennyt neljän tiedemiehen mukaan: Darwin (1809-1882), Skinner (1904-1990), Popper (1902-1994) ja Gregory (1923-). Hänenkin tulevaisuusargumenttinsa on, ettei ole mitään perustetta olettaa, että evoluutiolla on päätepiste. Dennettin tornin viides kerros on jo rakenteilla. Darwinilaisia luontokappaleita luonnehtii käyttäytymisen pysyvyys. Niiden luonnonvalinta tapahtuu kuoleman ja elämisen kautta. Jokainen kotipuutarhuri teitää, kuinka herrassa on perennan menestys. Darwinilaisten eläinten toimintaa luonnehtii tarkkaan ohjelmoitu vaistokäyttäytyminen. Esimerkiksi mehiläiset näyttävät käyttäytyvän älykkäästi, mutta siltä vain näyttää. Ne ovat kykenemättömiä muuttamaan toimintaansa, jos ympäristöolot muuttuvat. Skinneriläiset eläimet ovat kokeilevia oppijoita. Ne vaihtelevat toimintaansa ja oppivat sen tuloksista. Väärä valinta voi olla kohtalokas ja oppiminen päättyy siihen. Kyyhkynen on mainio sirkuseläin, koska se tunnistaa nopeasti, mistä toiminnasta palkitaan. Popperilaisilla luontokappaleilla on ennaltaharkinnan ja mielikuvittelun kyky. Älykäs rotta osaa epäillä ansaa ja välttää ainakin johonkin rajaan asti houkutuksia. Ne tekevät valintoja ennen toimintaa. Useimmat nisäkkäät Gregorilainen eläin hyödyntää erilaisia mielen työkaluja kuten kieltä ja käsitteellistämistä. Tähän asti vain ihmisellä on ollut laaja-alainen kyky mielellisten operaatioiden tekemiseen. Tämän elämöinnin kautta biologisen evoluution päälle kerrostuu paljon nopeampaan sopeutumiseen ja oppimiseen ylettyvä kulttuurievoluutio. JEAN BAURILLARD Baudrillardin mukaan elämme simulaation yhteiskunnassa. Häntä tukevat epäsuorasti Suoranta ja Ylä-Kotola luokittelemalla teknologisesti tuotettujen aisti- ja oppimisympäristöjen kehityksen neljään vaiheeseen, jotka siirtävät ihmiskunnan humanismin kulttuurista bioparadigmaan. Ensimmäinen vaihe on parhaillaan elämämme verkottuvan median kerrostuma, jolle on luonteenomaista ajan ja paikan rajoituksista irtautuva ja jatkuvasti runsastuva informaation tarjonta. Ensimmäiseen vaiheeseen limittyy toinen eli hypertekstuaalisen median vaihe, jolle on ominaista mediaosapuolten vuorovaikutuksen lisääntyminen. Kolmannessa vaiheessa päästään sensomotorisen median kehityssykliin, jossa simulatiiviset prosessit kytketään hermojärjestelmiin. Neljättä vaihetta Suoranta ja Ylä-Kotola nimittävät varsinaiseksi bioparadigmaksi, jota luonnehtii bioteknologian integrointi osaksi eliöiden ohjausjärjestelmää. Eliön kuten elämänkin määritelmä tulee ennen sitä uudelleen määriteltäväksi. Postmodernist French social theorist Jean Baudrillard argues that a simulacrum is not a copy of the real, but becomes truth in its own right: the hyperreal. (ks. http://nexusdelfix.internetix.fi/en/sisalto/materiaalit/4_artikkelit/3_nakemykset/1_evoluutio/3_simulaatio?C:D=63270&C:selres=63270).
  18. SYSTEEMINEN DISKURSSIKARTTA 2009 Opetussuunnitelmien uudistamisen ensimmäisessä ponnistuksessa – edellisen hallituksen aikana – tehtiin hyvin perusteellinen valmistelutyö, johon osallistui kymmenittäin asiantuntijoita lausuntoineen. Tämä ensimmäinen systeeminen kartta on piirretty niiden tekstien “kevyen” diskurssianalyysin avulla. Se ei pyrikään piirtämään kuvaa nykyisestä tilanteesta vaan ennemminkin niistä haasteista ja asioista, jotka erottavat nykyhetken tulevasta. Asiantuntijanäkemyksissä korostettiin etenkin muutosta koulun tietokäsityksessä, se muuttuu dynaamisemmaksi ja toiminnallisemmaksi. Se vaistämättä vipuvaikuttaa opettajantyöhön, jonka evoluutiota moni lausunnonantaja pohti. Oppimisympäristöajattelu oli nousussa, samoin yhteisön merkitys oppimisen edistäjänä. Hakkaraisen, Longan ja Lipposen tutkivasta oppimisesta oli jo dataakin tarjolla. Esillä olivat myös jo varhaiset kommentit tarpeesta uudistaa ainejakoista koulua ongelma- tai projektilähtöisen opetuksen, teemojen ja ilmiöiden kautta. Rakenteisen uudistamisen ajatukset kohdistuivat vielä enimmäkseen koulun sisäisiin kuin ulkoisiin suhteisiin. Näin samaan aikaan, kun kiinnostus kouluun yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyödyn tuottajan on lisääntynyt. Asetelma on päällisin puolin samassa jamassa kuin 5-6 vuotta sitten, kun koulurakenteissa ei ole tapahtunut muuta muutosta kuin kustannushyötyihin tähtäävää keskittymistä. Pintakuva saattaa kuitenkin vääristää. OPS-uudistuksen osallistavat kokemukset viittaavat siihen, että valmiusaste on nousussa. Sotaväki on kohta valmis mutta liikekannallepano, johto ja organisointi pahasti kesken.
  19. TULEVAISUUKSIEN TIKKATAULU (KYPSYMISKARTTA) 2011-12 Tulevaisuustarkasteluun on ensimmäisten kierrosten tulosten pohjalta haettu erilaisia näkökulmia ja visualisointeja, joilla kuvataan lähtötilannetta. Tässä yksi esimerkki. Teesien spiraaliliikettä havainnoidaan tikkataululla, jossa matka alkaa kiistojen ulkokehältä (signaloi ympäristömuutoksia ja niiden mahdollisuuksia) keskustelualueelle - jossa argumentaatio on rikkaimmillaan – ja jossa kypsyy päätös haluttavasta ja mahdollisesta. Ratkaisuteesit pyörivät häränsilmän ympärillä signaalina siitä, että niistä muutokset helpoiten käynnistyvät, vaikka aikomuksen ja teon välillä saattaa olla vielä pitkä matka. Ensimmäinen asia on tutkia ilmiöymmärrys yhtenäiseksi. Mitä esimerkiksi on ainejaoton koulu tai tiimiytynyt opetustyö?
  20. METAFORAKARTTA 2013-14 Tulevaisuuskartan ja metaforien rakentaminen on apukeino, kun halutaan hypoteettisesti kuvata keskenään vaihtoehtoisia — erilaisen toteutumistodennäköisyyden omaavia ja erilaista toivottavuuden tilaa ilmaisevia — tulevaisuuksia, jotka rakentuvat eri tavalla ja eri logiikalla kuin nykytodellisuus. On helpompaa ymmärtää toteutumattoman tulevaisuuden rationaliteetti metaforan eli vertauskuvan avulla kuin tulevaisuusteeseiksi pilkotun asteikkodatan tai erilaisia intressejä pursuavien mielipiteiden kirjon kautta, kunhan muistetaan ettei metafora ole tulevaisuus saati todellisuus. Ideaalisesti tulevaisuusmetafora on jonkin määrätyn tulevaisuudenkuvan esittämistä kuvaannollisessa, helposti ymmärrettävässä ja keskusteltavassa muodossa. Käytämme metaforaa avaamaan ajattelua kohti sellaista analogiaa, jossa rakennetta olennaisempaa on toimintaa ohjaava ja organisoiva idea, joka läpäisevästi vaikuttaa kehkeytyvään ilmiöön ja toimintaan siinä. Metaforan tärkein elementti on analogia sananmukaisesti ymmärrettynä. Kreikan kielen sana analogos tarkoittaa järjenmukaista, vastaavuutta ja samankaltaisuutta. Parhaimmillaan järjenmukainen analogia auttaa löytämään aineksia “murrosprinsiipin” eli sen perusajatuksen löytämiseen, mistä uudistuvan toiminnan logiikka syntyy. Metafora on myös retorinen ase. Sen avulla vaikutetaan ihmisiin erilaisten tulevaisuuksien kuvaannollisen esittelemisen kautta varsinkin silloin, kun pitäisi valita politiikka tai strategia, jota noudattaa toivottavan tulevaisuuden saavuttamiseksi. (ks. Inayatullah 2014) Se mikä ja millainen on toivottava tulevaisuus, on oma kysymyksensä, jonka esittelyssä metaforalla on sijansa. Tässä suhteessa pyrimme pitämään huolta siitä, että metaforakehikon sisältä kuuluu asiantuntijapanelistien, ei tutkijoiden ääni. Tähän on päästy. Tulevaisuuskartta perustuu barometrin 48 tulevaisuusteesiin, jotka asiantuntijapaneelin kannanottojen ja argumentoinnin jäljiltä kolmessa tilassa. Punaiset teesit ovat kiistanalaisia. Niiden suhteen asiantuntijakannat ovat polarisoituneet vastakkaisiksi. Keltaiset tulevaisuusväitteet on dialogisessa vaiheessa, jossa niiden puolesta ja vastaan esitetään erilaisia toisiaan täydentäviä näkökulmia. Vihreat teesit kuvaavat väitteitä, joista vallitsee suuri konsensus, vaikkeivat teesien sisällöt olekaan vielä toteutuneet. Tulevaisuuden oppimisen tilat ja piirteet ovat suhteissa keskenään ja niitä kuvataan yhdysviivoilla. Oppiminen: henkilökohtaistuvat ja moninaistuvat oppipolut Opetus: kollegiaalisen profession metamorfoosi Eksosysteemi: resurssien uudelleenorganisointi Monikko-oppiminen: oppimisen käsitepullistuma Osaaminen: uusi yleissivistys vs. sivistys? Aineistosta on nostettu viisi paradigma- tai haastevuorta (= isoa murrosprosessia), joille aikamatkan aikana pitäisi kiivetä. Ensimmäisessa haastenipussa on kyse siitä, miten kykenemme henkilökohtaistamaan ja vapauttamaan oppimista ilman että samalla menetämme voimavarat, joita olemme ansainneet yhtenäisellä, korkeatasoisella ja tasa-arvoisella opetuksella. Tästä metamuutoksesta johtuu toinen, jossa on kyse opettajaprofession perusteellisesta mullistuksesta opetuksesta oppimisen aikaansaamiseen, ohjaukseen, oppimisympäristöjen managerointiin ja oppimisen arviointiin. Toinen haaste avaa ovet kolmannelle, jossa koko oppimisprosessi resursoidaan uudestaan oppimisen eksosysteemiksi, joka kokoaa monet tällä hetkellä käyttämättömät voimavarat koulun sisäisiin ja ulkoisiin oppimisympäristöihin. Yleissivistävän - mutta myös ammatillisen - koulun kannalta olennainen on myös muutos, joka on tapahtumassa itse yleissivistyksen sisällöissä. Aiempaa dynaamisemmin se ymmärretään perus- ja käyttötaidoiksi sekä osaamisiksi (kompetensseiksi), jotta mahdollistavat kehittyneet ja tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot. Viides oppimismurros on ensimmäisen kysymyksen tapaan sekä ratkaistu että ratkaisematon. Työ- ja kansalaiselämä viestii selkeästi, että oppiminen ymmärretään lisääntyvästi myös kollektiivien, yhteisöjen ja kulttuurien ominaisuudeksi. Silti koulun on ollut toistaiseksi ollut lähes mahdotonta institutionalisoida kollektiivista oppimista.
  21. HAPPEA OPETUSVUORELLE Barometrissa kehitys on johtanut kahteen suuntaan. Joissakin teeseissä erot ovat lisääntyneet. Toinen puoli painaa jarrua, ja toinen kaasua. Olennaisempaa on kuitenkin, että opetuksen muutokseen on myötätuulta ja nostetta. Moni avainteesi vilkuttaa vihreää! Suomessa on korkea koulutus ja vahva professionäkemys, johon on tarttunut myös tarpeetonta ja kehitystä lamauttavaa. Eroa on melkoisesti moniin muihin vertailukelpoisiin maihin, joissa opettajakoulutus, -status ja palkkaus ovat toisella ja huonommalla tolalla. Silti meilläkin professio on jumittunut. On toki monia muitakin aloja, joissa ammatti on jäänyt tavallaan vanhan ajan panttivangiksi. Opettajuus on perinteisesti yhden roolin ammatti. Siinä suhteessa muutos on edessä. Uudet roolit kehittyvät toimintaympäristön muutoksista. Kun oppija ottaa isomman vastuun oppimisestaan opettajankin tehtävät muuttuvat. Ihmisellä ei ole enää samalla tavalla ryhmää ja yhteisöä takanaan ja tukenaan kuin ennen. Siksi jokainen oppilas on “löydettävä” silloin, kun hän ei itse siinä onnistu eikä kukaan omin eväin siihen luontaisesti kykene. Tälle prosessille on yksilötarkastelua laajempikin perspektiivi. Tekemisen evoluutio haastaa uuteen organisoitumiseen, jossa yhdenvertaiset samuuteen perustuvat prosessit eivät enää tuota parhaita tehoja. Homogeenisyyden ideaali ohjaa edelleen monen opettajan odotuksia, vaikka koulussa kohdataan toisenlainen arjen todellisuus. Ajan kuvaan kuuluu identiteettien tekemisten, pyrkimysten ja motiivien moneus, johon negatiivisen erottelemisen logiikka ei pure. Tarvitaan lopulta päinvastaista pedagogista politiikkaa, jota esimerkiksi Nettilukiossa (www.nettilukio.fi) on harjoitettu kohta kaksikymmentä vuotta. Nettilukio perustuu siinä määrin opettajattomaan itseopiskeluun, että se mahdollistaa toisaalta yhden oppilaan “luokat”. Muut oppikattaukset pitävät huolta oppimisen yhteisöllisistä muodoista. Aikataulut mukautuvat oppijoiden ja maailman rytmeihin. Sitä varten opetuksen ammattiorkesteri on organisoitu uudestaan moniäänisiksi tiimeiksi, joista opetuksen kannalta tärkeimpiä ovat ops-, ohjaus-, arviointi-, sisältö-, tekniikka-, ja tiedotustiimit. Jos barometri signaloi oikein niin opetusalalla on edessä moniammatillistumista, tiimiytymistä ja fokuksen siirtymistä opettamisesta oppijan ohjaamisen, ja oppimisympäristöjen moderointiin ja managerointiin. Pelkkä työnkuvasisältöjen uudelleenmuotoilu ei riitä, vaan työn muutos ulottuu opetustyön organisointiin, jonka on mahdollistettava tiimiperustainen toiminnan tapa ja erilaiset työprofiilit, jotka runsastavat opetuksen voimavaroja siinä kuin oppilaiden oppimisen henkilökohtaistaminen lisää oppimisen energiaa. Opetuksen tulevaisuuden kaksi päätehtävää ovat oppijan kehityspolun ohjaaminen (tavoitteena itseohjautuminen) ja tukeminen sekä moninaisten oppimisresurssien valjastaminen oppimisen voimavaroiksi. Koulusta tulee tässä tulevaisuudenkuvassa monenlaisen oppimisen ja toiminnan “komentokeskus” (logistiikkakeskus) sekä uudistuvallekin kouluyhteisölle välttämätön yhteisen identiteetin kotipesä. Kulttuurimuutos marginalisoi oppilaiden - toki myös opettajien - motiiviongelmat, kun oppimistyö paitsi henkilökohtaistuu myös yhteisöllistyy ja autentisoituu. Tulevaisuuden utopiakoulussa sekä opettaja että koululainen oppivat kokemuksellisesti, kysyvästi, keskustellen ja ratkaisuja etsien.
  22. OPETUKSEN DRAMATURGIAA MAAILMANMESTARI Meillä on peruskoulu, joka ansaitsee epiteetin teollisen ajan maailmanmestari. Se syntyi 60-luvulla herkkyydestä havaita sen aikakauden evolutionaarinen kehityshaaste. Suomalaiset osasivat – tosin kunnon kiistelyn jälkeen – valjastaa oman aikansa joukkovoiman kansakunnan käyttöön. Se tehtiin myös sikäli viisaasti, että resurssit hoidettiin kuntoon. Opettajien osaamista parannettiin täydennyskoulutuksella ja uusille opettajille laadittiin vaativa akateeminen opinto-ohjelma. Peruskoulu-uudistus toteutettiin taitavasti ajassa askeltaen maantieteellisesti ylhäältä alas. Syntyi yhteiskunnallista kehitystä resonoiva arvopohjainen koulu, jossa opetus aikaansai oppimista koko ikäluokalle tasaisesti ja ennakoitavasti. Peruskoulu vapautti puolet ikäluokasta koulutuksen umpiperistä ja tarjosi suuntaviitat jatkovalinnoille. Koulu on kasvua suojeleva instituutio. Sokeista instituutiopisteistään huolimatta koulu tekee edelleen sitkeästi pitkävaikutteista työtä, jota ei ole korvattavissa innovaatioilla tai vallankumouksellisilla teknologioilla, vaikka kyllä nekin kouluun saavat ja ansaitsevat tulla. Koulu on hidas, mutta sen pitääkin olla, mutta ei se estä olemasta notkea, utelias, tutkiva ja syvä. Sitä se ei nyt riittävästi ole. Ajan henki haisee yhtä homehtuneelle kuin monet koulurakennukset. Barometrin kaksi erikoispaneelia on matkannut joissakin asioissa ensimmäisen viiden vuoden aikana eri suuntiin. Koulun ulkopuoliset ekspertit uskovat entistä enemmän uusiin ratkaisuihin ja uusiin oppimisen mahdollisuuksiin. He ovat myös valmiita muuttamaan koulun toimintatapoja ja rakenteita. Koulu- ja oppimisammattien edustajista koottu sisäpaneeli kokee toisin. Siinä joukossa on lisääntynyt epäilys koulun muuttamisen suhteen. Mielessä ovat peruskoulun saavutukset, joista halutaan pitää kiinni. ALAMÄKI Mestaruudet menevät ja tulevat! Aika on uus ja niin ovat haasteetkin. PISA-käyrä on alamäessä. Kuten tavallista epookki vaihtuu teknologian katalysoimana. Internet-ovi maailmaan on jo ollut auki yli 20 vuotta ja liikenne siitä sisään on lisääntynyt vuosi vuodelta. Koululle teknologia on hankala asia monesta syystä. Yleisimmällä mielikuvatasolla teknologia on kovaa, kasvatus ja oppiminen pehmeää, edellinen on välineellistä, jälkimmäinen arvopohjaista tai jopa itseisarvoista. Opetusprofession sisäiset vuorovaikutukset eivät tue tai kiihdytä teknologian käyttöä. Teknologian käyttöön ei ole myönteisiä insentiivejä muttei myöskään kielteisiä, kun kollegiaaliseen yhteisökulttuuriin eivät kuulu pakot. Eturyhmätyön seurauksena on saavutettu asema, jossa jokainen lisäteko on ennen käyttöönottoa hinnoitelteva. Kehittämistyö ei kuulu työnkuvaan vaan siitä on maksettava erikseen. Ympäröivän yhteiskunnan ratkaisut siirtyvät kouluun vain “varjoina”, jos järjestelmän uudelleen organisoitumiseen ei löydy muita keinoja kuin systeemin koon kasvattaminen. Laadulliset muutokset lähtevät aina pienestä, lokaalista ja kokeiluista! Koulun tiimityö on nykyisellään lähempänä yksiammatillista groupthinkingiä kuin moniammatillista innovatiivista ja tavoiteorientoitunutta neuvottelua. Ongelmat eivät ratkea myöskään sillä, että valtiosponsori lisää painetta suorituksiin ja tähtää tuottavuuden lisäämiseen leikkaamalla mekaanisesti resurssia. Syntyy ennen pitkää tavoitteiden, keinojen ja resurssien yhteismitattomuus, joka kasaa ja purkaa oppimista yhteiskunnallisten asemien mukaan. Ruotsin koulujärjestelmä on laboratorio, joka tuloksia kannattaa seurata tarkasti. TULEVAISUUKSIEN TASA-ARVO Vuoteen 2030 mennessä uskon- ja niin uskovat useimmat panelistitkin - että opetusprofessio on luonut nahkansa. Hallinto on vaihtanut regulaatiokohteekseen opetuksen sijasta oppimisen. Ohjaava driver on mukauttaa opetus oppijan tarpeisin ja ominaisuuksiin eikä päinvastoin. Opettajalla ja laajemmin opetusprofessiolla on “pelintekijän” paikka siinä miten ja millä aikataululla vuorille kiipeillään. Kun opetuksen ideat ovat uudistuneet niin tulee mahdolliseksi muuttaa tapoja, joilla oppimista aikaansaadaan. Lopulta oppijat enenevästi tekevät omia valintojaan optimoidakseen omaa oppimistaan, ja opetushenkilöstö verkostoineen ryhmittyy sitä prosessia tukemaan. Iso kysymys on siinä, kuinka tehokkaasti ja viisaasti henkilökohtaistaminen, poluttaminen ja oppimisen tuki kyetään ulottamaan koko ikäluokkaan. Ongelmanratkaisua ei helpota se, että tähänastiset koulututkimukset kertovat poikkeuksetta siitä, että koulujen erilaistumisesta seuraa myös eriarvoistumista. Päähaasteen voi tiivistää muotoon, miten eriyttävästi ja eritavalla tekemällä saavutetaan sellaista saman- ja erilaista oppimista, joka ei aseta oppilaita tulevaisuuden suhteen eriarvoiseen asemaan. Siinä tuskin onnistutaan ellei onnistuta kiipeämään myös apuvuorille, joissa henkilökohtaistuvan oppimisen vastapainoksi kehitetään monikko-oppimista ja eriytyvän oppimisen perustaksi luodaan avainosaamisten yleissivistys. Kompetenssikoulu määrittyy yhteiskunnallisista tarpeista. Sivistyskoulu siitä kehittyy vasta vahvan uudistuneen profession kautta. Yleissivistävän koulun autonomia perustuu siihen, miten se onnistuu mukauttamaan toimintakulttuurinsa tavoitelähtöiseksi niin oppimisen, oppilaiden kuin koulunkin osalta. Siitä lisää viimeiseksi esiteltävän osaamisvuoren juurella. Mentaalimallien kuperkeikkaa tarvitaan siihen, että opetusväki avaa ovet eksosysteemin ulkotoimijoille tulla avuksi, ja ovet ulos oppilaille ja opettajille mennä autenttisille oppimisen näyttämöille. Uudistuvat v. 2016 opetussuunnitelmat mahdollistavat ja ajatuksellisesti tukevat uudelleenorganisoitumista. Sekin mahdollinen tulevaisuus on toki olemassa, että oppiminen uudistuu enimmäkseen koulun ulkopuolella. Ulkopaneeli argumentoi sellaisen kehityksen puolesta, jossa yhteiskunta nykyistä väkevämmin käsikirjoittaa koulun toiminnan. Toki ulkopaneelikin tukee vahvaa opettajuutta, mutta lukee siihen erilaisia ominaisuuksia kuin sisäpaneeli. Harlene Andersonin ja Harold Goolishianin “not-knowing approach”. Professio joka selitä vaan ymmärtää, ei patronoi vaan mukautuu. Sitä tarvitaan erilaisuuksien maailmassa. Asiakasta ja oppijaa ei lähestytä valmiin teorian kanssa vaan etsimällä. Ajatus on syntynyt dialektisesti ja aikanaan ryminä oli kovaa, jossa haastajaa nimitettiin lyhytterapiaksi tai ratkaisulähtöiseksi terapiaksi. Valtavirta oli analyysilahtöistä (Freud, Jung ja seuraajat) koulukuntaa, joka pitkään kykeni monopolisoimaan Kela-rahat. Nyttemmin jännite on purkaantunut ja monenlaiset lähestymistavat elävät kohtuullisen sopuisasti rinnakkain. Sitä on auttanut että eri terapioilla on erilaiset tehot eri asetelmissa ja eri ihmisille. Kaikkiaan professio on valtavasti parantanut juoksuaan! Entäs jos verrataan terapiaprofessiota opetukseen ja oppimiseen? Asetelmissahan on paljon yhteistä. Opetustyö on yksiroolista ja monologista tavalla, jossa oppilailta odotetaan samuutta.
  23. FROM EDUCATIONAL INSTITUTIONS TO LEARNING FLOWS A combination of drivers is breaking learning—and education overall— out of traditional institutional environments and embedding it in everyday settings and interactions, distributed across a wide set of platforms and tools. As connective and mobile technologies spread, content proliferates and becomes increasingly available through open sources, and new modes of value creation emerge, we are moving away from the model where learning is organized around stable, usually hierarchical institutions (schools, colleges, universities) that for better and for worse have served as main gateways to education and social mobility. Replacing that model is a new environment in which learning is best conceived of as a flow, where learning resources are not scarce but widely available, opportunities for learning are abundant, and learners increasingly have the ability to autonomously dip into and out of continuous learning flows. The transformation from educational institutions to learning flows is profound and disruptive, and no existing institution will have the luxury of remaining unchanged. Such transformation requires us to rethink all of the assumptions, structures, and principles that have worked thus far. It also raises a new set of questions and challenges that educational institutions, learners, and our society as a whole will have to grapple with. This map is a synthesis of key components of the emerging learning ecology. Using IFTF’s forecasting methodologies such as expert workshops, interviews, data and signals analysis, we have created this map to highlight important future stories that will be shaping the world of learning over the next ten years. KEY SHIFTS TO WATCH The emergence of new environments is leading to a number of shifts that learners, educational institutions, accreditation agencies, and policymakers will need to navigate. From episodic to continuous learning In an era of learning flows, opportunities for learning are potentially embedded into every activity and encounter. You can learn about plants, history, or architecture while walking down the street, or by taking an online course while at a coffee shop. The myth that learning only takes place in a particular setting (classroom) at a particular time (during a school day) and is delivered by a few specialized people (teachers), will increasingly come undone as mobile devices, content commons, and collaborative platforms make learning possible anywhere at any time. From assigning to enticing with content With information and knowledge resources becoming ubiquitous, the challenge for educators shifts from conveying resources to attracting learners to partake in all the resources at their disposal. What incentives and techniques will we employ to entice people to want to use resources, to navigate the new learning ecology, or to complete that online course? In the world of learning flows, the prospects of a growing cognitive divide looms large: those who are self-directed and driven to learn can find many more ways to satisfy their desire to learn, while those who lack the necessary social and other incentives may fall increasingly behind. From content conveyors to content curators As the amount of available information continues to increase, the signal-to-noise ratio will often become too small to be useful. In this environment, curation—the ability to find, consolidate, and deliver needed information and learning resources at the right time and in the right context—gains paramount importance. When a great lecture can reach millions of people, and many such lectures and other learning modules and resources are widely available, the need for tools and platforms to guide the learner to the right learning opportunities grows in importance. From working at one scale to working up and down the scale Many institutions are built to work at one particular scale. Large lecture halls can accommodate hundreds of students; small discussion groups serve few students in intimate settings. Large universities are geared to serve tens of thousands of students; small liberal arts colleges cater to much smaller numbers. The new generation of connective technologies, however, will provide opportunities for us to rethink scale. From a relatively small university and a classroom geared to a small number of students, Sebastian Thrun and his colleagues at Stanford University offered a course in artificial intelligence to 150,000 online students. This is the age in which many organizations will need to learn to work at such extreme scales—making it possible to offer highly personalized courses, yet having the capability to reach hundreds of thousands and more when needed. From degrees to reputation metrics The number of platforms built for people to express their opinions, share views, and review products, services, and other people, is rapidly growing. These platforms are becoming new avenues for providing feedback and assessment of an individual’s skills. In a recent survey asking people who hire contractors through oDesk to rank the criteria for making their hiring decisions, the last listed requirement was possession of a college degree. The #1 criterion for hiring was the assessment of a person’s previous performance on a similar or related task. These reputation and performance scores are increasingly replacing indicators such as college degrees, attendance at Ivy League schools, or other proxies for assessing knowledge and competency levels. From grades to continuous feedback mechanisms In the world of big data, advanced analytics, and growing reputation markets, assessment is likely to shift from episodic, tour-de-force quantitative and qualitative encounters, to a continuous feedback mechanism. This mechanism will take into consideration a complex set of factors to enable flexible adaptation and improvements in learning outcomes. It will increasingly provide a way to guide continuous improvement in learning rather than rendering zero-sum judgments. Platforms such as Khan Academy are paving the way in providing feedback on performance and measuring a learner’s level of mastery rather than assigning grades. From lecture halls to collaborative spaces As lecture halls lose their appeal and dominance as the premier spaces for learning, the need for spaces for collaborative project work, and one-on-one mentoring and coaching will grow. Already the concept of a flipped classroom, in which students view lectures as homework and come to school to receive help with areas of confusion or trouble, or to do collaborative work, is paving the way for rethinking the design and usage of physical spaces in the new learning ecology. Alternative learning spaces are also beginning to grow— including hacker and maker spaces—that are open to member communities or the public. SIGNALS Signals are the early indicators—tools, technologies, and processes—that together point to the larger stories on the map. HOW TO USE THIS MAP The Future of Learning research intends to prepare you for disruptive changes at the intersections of learning, technology, and human behavior emerging over the next decade. Use this map as a big picture “first look” at the research. Look for connections across the forecasts. Highlight the stories and signals of most interest to your organization, processes, and challenges. The foresight presented on this map is designed to inspire insights that will help you identify action steps to prepare you and your organization for the future. FUTURE STORIES (NEW FOUNDATIONS) This map is organized around six emerging themes. These are big stories that will define the landscape of learning in the coming decade. Each theme is comprised of three or four forecast clusters—important shifts. currently in their early stages, that will grow in the coming years. DILEMMAS (BURDEN VS. EMPOWERMENT) With new tools, structures, and skills come new dilemmas—tensions within the learning ecology that won’t be easily resolved. Dilemmas require strategies and leadership that go beyond “either-or” thinking. SIGNALS Around each cluster are smaller signals: the details that add up to the big stories and forecasts. These are the early indicators, tools, technologies, and processes that together point to major shifts for the future of learning. WORK SKILLS (NEW MEDIA LITERACY) The future stories and forecasts are situated within a new work environment that calls for new skills and competencies. More information on these skills can be found in IFTF’s Future Work Skills 2020 report.
  24. LIIKENNEMETAFORA RAKENTEISEN MUUTOKSEN MALLINA Ivan Illich (1972) nosti instituutiokritiikissään esiin käänteistuottavuuden (counterproductive) periaatteen, jolla hän tarkoittaa tapaa, jolla alun perin hyödylliset järjestelyt kääntyvät negatiivisiksi. Tietyn optimitason ohitettuaan prosessi muuttuu tuottamattomaksi. Liikenne on hänen suosikkiesimerkkinsä. Suurkaupungeissa on saavutettu liikennetiheys, jossa sinällään hyödyllisistä kulkuvälineistä saatu hyöty kerta kerralta vähenee. Jokainen uusi auto hidastaa kulkemista paikasta toiseen. Samantapaista ruuhkaa on oppimisen valtateillä, kun koulujärjestelmän nivelkohtiin syntyy umpiperiä tai pullonkauloja, joihin monen meno tyrehtyy tai ainakin hidastuu. Kierre saattaa vain syvetä vaikka resursseja lisättäisiin. Erityinen ongelma on se, että kaikki eivät lähde ruuhkiin ollenkaan. Silloin he eivät myöskään päädy minnekään. Joukko asiantuntijoita pohti Helsingin liikennejärjestelyjen uudistamista Helsingin Sanomien kirjoituksessa huhtikuussa 2014 (Hildén et al.). Asetelmasta on löydettävissä muutakin kuin ruuhka-analogiaa koulun uudistamiseen. “Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva yksityisautoilu on edelleen liikennejärjestelmämme perusta, vaikka sen haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset on tunnettu jo pitkään. ”Kouluoppimisestakin voi seurata terveyshaittoja, ainakin mielen. Siinä kun toiminta perustuu tarkasti normitettuun yksilöoppimiseen, jota voi verrata yksityisautoiluun. Yksinomaan harjoitettuna se on haitallista ja päästöjä syntyy! “Liikennejärjestelmää on kuitenkin vaikea muuttaa palvelurakenteen, omaksuttujen elintapojen ja yksityisautoilua ylläpitävien poliittisten ratkaisujen vuoksi. Rakenteista ja säännöistä syntyy polkuriippuvuus, jossa aikaisemmat valinnat vaikeuttavat autoilun vähentämistä, vaikka se olisi kokonaistaloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevää.” Yhtä pulmallista on purkaa yksilöoppimisen instituutioita. Kouluoppimisen polku kulkee testien, kurssien, tutkintojen ja näyttöjen kautta, jotka vieraannuttavat oppijaa oppimisesta ja sen sisäsyntyisistä lähtökohdista. “Jotta liikennejärjestelmässä saataisiin aikaan muutosta, tarvitaan toimia yhteiskunnan eri tasoilla. Osa ratkaisuista törmää nyt lainsäädännöllisiin esteisiin, joita tulisi purkaa. Monet kokeiluasteella olevat ratkaisut tarvitsevat tukea.” Koulu(järjestelmä) tunnistaa yhdessäoppimisen muttei ole kyennyt luomaan sille sen merkitystä voimistavia tavoitteita, sisältöjä ja metodeita. Tuntikehyksistä käynnistyvä opetuksen suunnittelu taipuu kankeasti monireittiseksi oppimisen ohjailuksi. “Muutosta ei tapahdu, ellei kuluttajalle tarjota vaihtoehtoja samalla, kun yksityisautojen käyttöön kannustavia rakenteita puretaan. Jos uusia liikenteen hinnoitteluun liittyviä keinoja otetaan käyttöön, auton käyttötarvetta vähentäviin innovaatioihin tulee panostaa. Myös julkista ja kevyttä liikennettä on tuettava.” Oppijakin saattaa kaivata vaihtoehtoja, julkista ja kevyttä oppimisliikettä. Kevyt oppiminen ei tarvitse koulurakennuksia eikä opettajaa. Koulun, eri yhteisöjen tavoitteiden jaautenttisten oppimisympäristöjen kytkemiseen toisiinsa tarvitaan innovaatioita ja niitä tukevaa hallintokulttuuria. “Avainasemassa ovat palvelut, jotka helpottavat liikkumista ilman autoa. Esimerkiksi erilaiset reittiopassovellukset ovat tehostaneet julkisen liikenteen käyttöä. Uudentyyppiset palvelut, kuten HSL:n Kutsuplus, tarjoavat yhä useammalle mahdollisuuksia siirtyä yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen. Monissa kaupungeissa on panostettu pyöräreitteihin.” Oppimisen henkilökohtaistaminen suosii “pyöräreittejä ja kutsuplus” -järjestelyjä. Oppiminen ilman opettajaa on kuin liikkuminen ilman omaa autoa: kevyttä ja hidasta, mutta myös tehokasta ja syvää. Oivaltavalla ympäristösuunnittelulla ja soveltuvalla teknologialla vauhtia voi parantaa varsinkin, kun massamuotoisen oppimisen ruuhkista ja motiivimontuista päästään eroon. “Liikennejärjestelmän muuttamista ei pidä nähdä vain autoilun rajoittamishankkeena. ”Ei opetuskaan lähtökohtaisesti ole oppimisen este. Opettajaa ei vain kohta tarvita entiseen tapaan oppimisen ja oppilaan kuskaamiseen kuten auton ajamiseenkaan ei pian tarvita kuljettajaa. Sen sijaan opettajaa tarvitaan (järjestelmän) suunnitteluun, ohjaamiseen ja järjestelyyn monilla muilla tavoilla. “Valtion ja kaupunkien tulee kannustaa kokeiluihin ja poistaa innovaatioiden esteitä, jotka johtuvat muun muassa vakuutusjärjestelmästä ja jäykästä lupa­sääntelystä. Esimerkiksi yhteisöllinen taksi ei ole Suomessa mahdollinen lainsäädännön vuok­si.” Joillekin sopisi oppimisen kimppakyyti muita paremmin. Vielä se ei ole meillä mahdollista. “Liikennejärjestelmää voidaan uudistaa yhdistämällä teknologinen kehitys, eri politiikka-alueiden yhteen sovittaminen ja uudet arkikäytännöt. Luovilla yhdistelmillä Suomi voi nousta kestävien liikenneratkaisujen kärkimaaksi.” Virkkeet toimivat yhtä hyvin kun liikenne-termi korvataan koulu-sanalla. Analogia käynnistettiin Ivan Illichin käänteistuottavuus-ajatuksella ja aiheenmukaista on myös lopettaa luku hänen ajatuksiinsa. Kuuluisassa pampfletissaan “Kouluton yhteiskunta (1971) Illich väitti, että asiantuntijat ja heidän instituutionsa muokkaavat kaikesta toiminnasta hyödykkeitä ja tuotteita. Oppimisen tuote on koulutus, jonka tuotannon ekspertit monopolisoivat. Illich päätyy samaan käsitykseen kuin ystävänsä Erich Fromm. Olemisen (being) tilalle virtaa jatkuvasti lisääomistamista (having).
  25. CAUSAL LAYERED ANALYSIS Esitys aloitettiin pinnalta ja pohjalta. Tässä mallissa ovat mukana kaikki kerrokset. Niin mikrotasolla yksittäisillä toimijoilla kuin välitasolla organisaatioissa ja instituutioilla, ja makrotasolla yhteiskunnassa on samanaikaisesti vallalla useita, toisistaan riippumattomia ja keskenään ristiriitaisia tulevaisuudenkuvia, joiden perustana ovat erilaiset tulkinnat ja sosiaalis-taloudelliset rationaliteetit. Yhteiskunnan luonteeseen kuuluu jatkuva muutos ja kehitys – jo Aristoteles huomautti aikoinaan, että ”muutos on ajan toinen nimi”. Tämä muutos itsessään ei kuitenkaan ole yhtenäistä ja tasaista vaan sisältää erilaisia hitaamman ja kiihtyneemmän kehityksen vaiheita. Oleelliseksi nousevat kysymykset siitä, 1) kenen tulevaisuudenkuva kehittyy yhteiskunnallisella tasolla vallitsevaksi, ja 2) miten pitkäaikainen vallitseva tulevaisuudenkuva on. Vastauksissa ensimmäiseen kysymykseen joudutaan pohtimaan arvo- ja valtakysymyksiä sekä intressiristiriitoja ja toiseen kysymykseen eri ilmiöiden kehityksen muutosvauhtia. Esimerkkinä metaforien merkityksestä Sohail Inayatullah kertoo, kuinka länsimaissa tulevaisuutta ja sen haasteita kuvaavat metaforat kuten tienhaara (valinta) tai taustapeiliin katsominen (menneisyys määrittää tulevaisuutta) ymmärretään länsimaiden ulkopuolella harvoin samalla tavalla. Aasiassa ja Tyynenmeren alueella tulevaisuus nähdään usein puuna (eli orgaanisena juurineen ja moneen suuntaan haarautuvine oksineen), kookospalmun hedelmänä (eli kovana pinnalta mutta pehmeänä ja mehukkaana sisältä) tai sellaisena, että ollaan matkustajana autossa, jonka kuljettajan silmät ovat sidotut (eli kontrollin menettämisen pelkona).