Oppivelvollisuuden pidentäminen –
historiaa ja syitä

Miksi oppivelvollisuuden pidentäminen
nähdään tarpeellisena
• Pedagoginen näkökulma – Pakottaa resursoimaan siihen, että
kaikille muodostuu edellytykset oppia
• Osaamistason lasku – Vaikuttaa talouskasvuun ja tuottavuuteen
• Osaamistarpeen kasvu – Ilman toisen asteen tutkintoa ei
työllisty
• Arvokysymys - Yhteiskunnan ei tule sallia
kouluttautumattomuutta
• Täsmätoimien riittämättömyys – nykyrakenteet syrjäyttävät
• Väestörakenteen kehitys – Yhteiskunnan kantokyky vaarassa

Oppivelvollisuudenhistoria

Historiallinen näkökulma – Yleinen
oppivelvollisuus
• Yleinen oppivelvollisuus tuli Suomeen 1921. Suomeen laki oppivelvollisuudesta
tuli eurooppalaisessa lainsäätämisympäristössä varsin myöhään, ja vain
Belgiassa saatiin asiaa käsittelevä laki vielä Suomenkin jälkeen.
• Tällöin 63 % lapsista kävi koulua. Tänä päivänä suunnilleen sama prosenttiosuus
lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Suomeen perustettiin noin 145 uutta
koulua vuodessa.
• Muutosta vastustettiin, sillä sen pelättiin heikentävän vanhempien kasvatusroolia
ja osa ajatteli, ettei kasvatusta voi antaa yhteiskunnan tehtäväksi. Osa piti myös
yleisen oikeudentajun vastaisena velvoittaa lasta koulunkäyntiin. Muutosta
pidettiin lisäksi kalliina ja sen toimeenpanoa viivytettiin kustannusten vuoksi.
Vuosisadan edetessä koulutukseen osallistumisesta tuli yhä useampia ikäluokkia
velvoittava oikeus.
• Oppivelvollisuus toteutettiin pitkällä siirtymäajalla – vuonna 1937 oppivelvollisuus
ulottui koko maahan. Tunturi-Lapissa viimeiset syrjäkylät saatiin kouluverkon
piiriin vasta 1950-luvulla.

Historiallinen näkökulma – Maksuton
yhdeksänvuotinen peruskoulu tasa-arvoisti
oppimisen
• Peruskoulu yhdisti kansa- ja oppikoulun. Siirtyminen uuteen
järjestelmään toteutettiin vuosina 1972–1977. Samalla
oppivelvollisuus piteni yhdeksänvuotiseksi.
• Peruskoulu oli osa hyvinvointivaltioprojektia. Kaikki saivat käydä
ilmaista koulua.
• Peruskoulua vastustettiin tuloksia tasapäistävänä, mutta se
osoittautuikin kaikkien tuloksia nostavaksi.
• Peruskoulu-uudistuksen seurauksena lukiota käyvien osuus
ikäluokasta kasvoi voimakkaasti ja 1970-luvun lopulla jo puolet
ikäluokasta aloitti lukion.

Onko osaamistason nousu hiipumassa?
Lähde: Piiac (2013)
Siirtymä
peruskouluun

Ammatillisen
koulutuksen
rahoitus on
pienentynyt.

Iso määrä jokaisesta ikäluokasta jää
ilman toisen asteen tutkintoa
JOPA VIISI PROSENTTIA jokaisesta
ikäluokasta jää toisen asteen
yhteishaussa kokonaan ilman
opiskelupaikkaa.
Monella toisen asteen opinnot keskeytyvät
puutteellisten opiskelutaitojen, väärien
alavalintojen tai hyvinvointiin liittyvien
ongelmien vuoksi.
Yksilöllistä tukea ja apua oman suunnan
ja kiinnostuksen kohteiden löytämiseen ja
opintojen loppuun saattamiseen ei ole
tarjolla läheskään joka kunnassa.
9.10.201
9
9

Hyötyvätkö kaikki
koulutuksesta?
• Koulutuksen ulkopuolelle jääneet eroavat
koulutuksessa jatkaneista mm. aikaisemman
opintomenestyksen suhteen.
• Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoissa on
numeron ero.
• Kaikista alle 18-vuotiaana koulutuksen
ulkopuolella olleista, jopa noin 30 prosenttia on
valmistunut peruskoulusta yli seitsemän
keskiarvolla.
• yhteisvalinnassa juuri ja juuri sisäänpääsyrajan alle
jääneet suorittavat pienemmällä todennäköisyydellä
toisen asteen tutkintoja, työllistyvät heikommin ja
ansaitsevat vähemmän kuin viimeisinä valituksi tulleet.
• Kun vertaillaan saman keskiarvotason oppilaita
keskenään havaitaan, että juuri heikoimmat
oppilaat, jotka jäävät todennäköisimmin
koulutuksen ulkopuolelle, hyötyisivät koulutuksen
jatkamisesta eniten.
Koulutukseen osallistuminen ja
vuosiansiot samanlaisilla arvosanoilla
peruskoulun päättäneillä

9.10.201
9
11
Kuvio: PISA-
tutkimuksessa
suoritustasolle 1 tai
sen alle jääneiden
oppilaiden osuus
vuosina 2006 - 2015.
Lähde: OECD, PISA-
tutkimus.
Heikkojen osaajien määrä on moninkertaistunut –
millaisilla taidoilla ulos peruskoulusta?

9.10.201
9
12
Koulutukseen osallistuminen
on vahvasti yhteydessä
nuorten myöhempään
menestykseen.
Koulutukseen osallistuminen
hyödyttää myös niitä nuoria,
joilla on heikot opiskelutaidot
tai alhainen motivaatio.
Alle 18-vuotiaista
koulupudokkaista 80 % on
myös työelämän ulkopuolella.
Toisen asteen koulutus pidentää työuraa

Syntyneiden ja
kuolleiden määrä
1970–2017 ja
ennustettu määrä
2018–2060 (Lähde ja
kuva: tilastokeskus)
Yhteiskunnan kantokyky vaarassa – kaikkien
osaaminen pitää saada käyttöön

Mitä vaihtoehtoja nuorella on?
Toisen asteen tutkintoon tähtäävät opinnot
• Erilaisia ammatillisia perustutkintoja on 43
• Tutkintojen sisällä suuntautumisvaihtoehtoja ja eri ammattinimikkeittä
• Jokaiselle laaditaan HOKS eli Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma
• Mahdollisuus oppisopimus- tai koulutussopimus sekä oppilaitosmuotoiseen opiskeluun ja niiden
joustavaan yhdistelyyn
• Oppilaitosmuotoisessa opiskelussa osallistutaan aina myös työpaikalla järjestettävään koulutukseen.
• Lisäksi Suomessa toimii 11 ammatillista erityisoppilaitosta vaativan erityisen tuen opiskelijoille
• Lukiossa suoritetaan 150 op. edestä opintoja
• Niistä n. 100 op on pakollisia kursseja, loppu valinnaisia opintoja.
• Valtakunnallisen erityistehtävän saaneita lukioita on 75 (musiikkilukiosta laskettelulukioihin). Niissä
voi poiketa tuntijaosta, jolloin pakollisia kursseja on vähemmän.
• Nuori voi suorittaa opintojaan myös aikuislukiossa, jossa opintopisteitä pitää suorittaa vähintään 96.
Aikuislukioissa on tyypillisesti paljon ilta-, monimuoto- ja verkko-opiskeluvaihtoehtoja.
• Lukio- ja ammatilliset opinnot voi yhdistää kaksois- tai kolmoistutkinnoksi.

Mitä vaihtoehtoja nuorella on?
Muut opinnot
• Perusopetuksen lisäopetus (ns. 10-luokka)
• Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus – VALMA
• Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille – LUVA
• Vapaan sivistystyön koulutuskokonaisuudet
• Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus - TELMA
• Työpajatoiminta
• Kuntouttava toiminta

Oppivelvollisuuden pidentäminen herättää
OAJ:n jäsenistössä paljon kysymyksiä,
joihin ei ole vielä valmiita vastauksia
• Kellä vastuu varmistaa että nuori saa opiskelupaikan?
• Kuka vastaa siitä, että nuori oikeasti käy koulua?
• Miten turvataan, että jokainen oikeasti oppii, saa opetusta ja
tarvitsemansa tuen?
• Miten maksuttomat matkat, oppimateriaalit, asuminen
määritellään tai rajataan?
• Riittääkö uudistukseen varattu rahoitus vastaamaan sille
asetettuihin tavoitteisiin?

Opettajien huolena on, että...
• Toisella asteella opiskelee enemmän oppilaita, joilla ei ole siihen
edellytyksiä tai motivaatiota
• Opettajille asetetaan lisää velvoitteita huolehtia pudokkaista ilman että
työtä korvataan
• Entistä useampi nuori saatetaan toisen asteen läpi ilman että hän
saavuttaa riittävää osaamista
• Maksuttomuutta määrittelevä lainsäädäntö tehdään erittäin kalliiksi
toteuttaa
• Rahoituksen riittämättömyys johtaa opetuksen vähentämiseen
• Oppimateriaalien tuottaminen ja koordinointi valuu opettajien harteille
• Opettajien autonomiaa oppimateriaalien valinnassa kavennetaan

Kiitos!