Opetus koronan aikaan – Tiivistelmä OAJ:n kyselyn tuloksista
•
1 gostou•5,854 visualizações
Keväällä 2020 opetus siirtyi koronaviruksen vuoksi nopeasti poikkeusjärjestelyjen varaan. Miten homma sujui? OAJ kysyi jäseniltään, ja vastauksia kertyi yli 5 500! Selaa kyselytulosten tiivistelmää.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Semelhante a Opetus koronan aikaan – Tiivistelmä OAJ:n kyselyn tuloksista
Semelhante a Opetus koronan aikaan – Tiivistelmä OAJ:n kyselyn tuloksista (20)
Mais de Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Mais de Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (20)
Opetus koronan aikaan – Tiivistelmä OAJ:n kyselyn tuloksista
- 1. OAJ:n kysely koskien opetuksen poikkeusjärjestelyjä keväällä 2020 Tiivistelmä
- 2. Kyselyn taustatietoja • Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten opettajille. • Kyselyaika 2.–15.4.2020 (sähköposti 30.3.–15.4.2020) • Toimitettu jäsenotokselle sähköpostilla sekä jaettu julkisena linkkinä (www+some) • Mahtava yli 5500:n vastaajan kattava tulos! Kiitos opettajat vastaamisesta!
- 3. Poikkeusjärjestelyjen koetaan kokonaisuutena toimivan hyvin • Valtaosa (n. 70 %) opettajista kertoo poikkeusjärjestelyjen toimivan kokonaisuutena hyvin. • Korkeakouluissa hieman parempi tulos • Haasteita koetaan järjestelyjen toimivuudesta hieman enemmän ammatillisissa oppilaitoksissa ja etenkin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa
- 4. Opettajien käytössä olevat välineet Yhä puutteita jopa tietokoneissa, mutta etenkin työpuhelimissa • Opettajat työskentelevät pääasiassa työnantajan tarjoamalla tietokoneella, mutta näissä on paikoin puutteita (n. 15 % PK, LU ja YO). Vapaan sivistystyö ja taiteen perusopetuksen opettajista liki puolet työskentelee omilla laitteillaan. • Kattavasti työpuhelimia on vain ammatillisten oppilaitosten ja AMKien opettajilla. Mm. perusopetuksessa työpuhelin vain 44 %:lla opettajista. • Pääosin opettajat käyttävät etätyöskentelyyn omaa kodin verkkoyhteyttään.
- 5. Opettajien osaaminen ja työvälineiden tuttuus Pääosin välineet olivat tuttuja, mutta moni opettajista on ottanut käyttöön uudet välineet • Noin puolet kertoo osaamisen riittävän ”hyvin” ja noin puolet ”kohtalaisesti” • Vahvimmaksi osaaminen koetaan korkeakouluissa, myös lukiossa digitaalinen osaaminen hieman keskiarvoa parempaa • Osaamisessa on kuitenkin vaihtelua tai oma opetus soveltuu vaikeasti etäopetukseen merkittävällä osalla opettajista (noin 1/10 vapaan sivistystyön, ammatillisten oppilaitosten, lukioiden ja perusopetuksen opettajista) Pääosin opettajat kokevat osaamisensa (niin digitaalinen osaaminen kuin pedagoginen osaaminen) riittävän poikkeusjärjestelyihin • Kuitenkin noin 40 %:lle opettajista ainakin osa etäopetukseen nyt käytettävistä keskeisistä työvälineistä (laitteet ja ohjelmat) ovat olleet uusia -> Tältä osin voidaan puhua ”digiloikasta” Etäopetuksessa käytettävät keskeiset välineet (laitteet tai ohjelmat) olivat tuttuja pääosalle opettajista (AMK jopa > 80 %)
- 6. Oppijoiden välineet etäopetukseen Myös oppijoilta on vaadittu digiloikkaa. Vain lukiossa ja korkeakouluissa etäopetuksessa käytettävät keskeiset välineet ovat olleet ennalta tuttuja valtaosalle oppijoista. Muilla koulutusasteilla jopa keskeiset etäopetuksessa käytettävät välineet ovat uusia valtaosalle oppijoista. Oppijoilla on pääasiassa opiskeluun tarvittavat välineet lukiossa sekä korkeakouluissa. (Näissä opiskelijat hankkivat digilaitteet jo muutenkin opiskeluunsa.) Joka neljäs ammatillisen oppilaitoksen opettaja kertoo puuttuvia välineitä olevan useilla oppijoilla. Perusopetuksessa välineet valtaosalla oppilaista, mutta puolet opettajista kertoo välineitä puuttuvan yksittäisiltä oppilailta ja jopa joka kuudes opettaja kertoo välineitä puuttuvan useilta oppilailta. Taiteen perusopetuksessa tilanne on perusopetuksen kaltainen, mutta vapaassa sivistystyössä liki puolet opettajista kertoo välineiden puuttuvan useilta oppijoista.
- 7. Mitä puutteet välineissä käytännössä tarkoittavat? Opettajilla vaihtelevat mahdollisuudet olla reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa oppijoiden kanssa • Lukiossa, amkissa ja yliopistossa liki kaikki opettajat pystyvät käytössä olevilla välineillä olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä suurimpaan osaan oppijoistaan. (LU 97%, AMK 90%, YO 87%) • Perusopetuksessa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja taiteen perusopetuksessa noin joka viides opettaja ei pysty välinepuutteista (opettajan tai oppijoiden välineet) johtuen olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä suurimpaan osaan oppijoistaan. • Välinetilanne on heikoin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, jossa vain puolet opettajista pystyy käytössä olevin välinein olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä suurimpaan osaan oppijoistaan, joka viides opettaja ei lainkaan.
- 8. Esimieheltä ja opetuksen järjestäjältä saatu tuki • Yli puolet opettajista piti saamaansa tukea hyvänä tai melko hyvänä (59 %). • Vaihtelua on kuitenkin paljon, ja joka neljäs opettaja piti tukea kohtalaisena ja noin 15 % puutteellisena. • Puutteellisimpana saatu tuki koettiin vapaassa sivistystyössä (37 % hyvää / 38 % puutteellista). • Parhaiten tukea koettiin saadun yliopistoissa, joissa vain alle 10 % vastaajista piti saatua tukea puutteellisena.
- 9. Heikosti tavoitettavat lapset ja nuoret Tavoitetaanko lapset ja nuoret, vaikka oppilaitokset ovat pääasiassa kiinni? • Valtaosa oppijoista pystytään tavoittamaan myös poikkeusjärjestelyjen ja etäopetuksen aikana. • Kuitenkin noin 7/10 opettajasta perusopetuksessa ja toisella asteella kertoo, että heillä on yksittäisiä oppijoita, joiden tavoittaminen etävälinein on epäsäännöllistä tai pahimmillaan ei tavoiteta. • Perusopetus 69 % opettajista: ”yksittäisiä tavoittamattomia/heikosti tavoitettavia oppilaita” • Ammatilliset oppilaitokset 72 % opettajista: ”yksittäisiä tavoittamattomia/epäsäännöllisesti tavoitettavia opiskelijoita”; 6 % opettajista: ”on suuri osa tavoittamattomia tai epäsäännöllisesti tavoitettavia opiskelijoita” • Tämä siitä huolimatta, että opettajat kertovat yksittäisten oppijoiden tavoittamiseen käytettävän nyt huomattavasti aikaa. • Tietysti huom., että myös normaalioloissa on yksittäisiä oppijoita, joilla lintsausta, opintojen laiminlyöntiä tai kotien tavoittaminen vaikeaa.
- 10. Miten laajasti opettajat arvioivat tilanteesta aiheutuvan kielteisiä vaikutuksia oppimiseen? (esim. heikompia oppimistuloksia, -taitoja, vaikeuksia opintojen etenemisessä, myöhempää lisätuen tarvetta jne.) • Opettajat arvioivat poikkeustilalla olevan mainittuja merkittäviä kielteisiä vaikutuksia etenkin yksittäisille oppijoille. • Eniten näitä ennakoidaan perusopetuksessa, lukiossa ja etenkin ammatillisessa koulutuksessa
- 11. Mahdolliset positiiviset vaikutukset Poikkeusjärjestelyistä nähdään myös hyötyjä, etenkin yksittäisille oppijoille • Noin kolme neljäsosaa opettajista arvioi, että poikkeusjärjestelyillä voi olla yksittäisille oppijoille myös positiivisia vaikutuksia. Noin joka kuudes arvioi positiivisia vaikutuksia olevalla jopa suurella osalla oppijoistaan. • Avokysymyksissä nousi myönteisten vaikutusten osalta mm. erilaisten keskittymis- tai aistiyliherkkyyspulmien kanssa painivat oppijat sekä muutoin kouluahdistuksesta tms. kärsivät, joilla tilanne on voinut olla helpottava. • Reilu kymmenes opettajista koki, ettei poikkeusjärjestelyillä ole positiivisia vaikutuksia heidän oppijoilleen tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna. (Osuudet olivat korkeimpia vapaassa sivistystyössä 24 %, AMKissa 23 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa 20 %)
- 12. Poikkeusjärjestelyt ovat lisänneet reilusti opettajien työhön kuluvaa aikaa ja työssäjaksaminen on vaarassa • Poikkeusjärjestelyt ovat lisänneet liki kaikkien opettajien työhön käyttämää aikaa. (kuva) • Valtaosa opettajista kertoo työhön kuluvan ajan lisääntyneen paljon. • Korostetusti muutos näkyy peruskoulussa ja lukiossa, joista tulee myös työssäjaksamisesta huolestuttavimpia lukuja (työssäjaksamisen kokee heikoksi noin joka viides peruopetuksen ja lukion opettaja). • Yleisesti työssäjaksamisen kokee hyväksi noin puolet opettajista ja heikoksi noin joka kymmenes. • Avovastausten perusteella aikaa kuluu laajentuneeseen valmistelutyöhön, oppijoille annettavaan henkilökohtaiseen palautteeseen ja muuhun lisääntyneeseen viestintään (ml. kodit) sekä uusien välineiden käyttöönottoon.
- 13. Opetuksen peruminen • Perusopetuksessa ja lukiossa lähes kaikkien opettajien opetus on jatkunut katkeamatta (pääasiassa etänä). • 96–97 % opettajista kertoo, ettei opetusta ole peruttu lainkaan • Ammatillisissa oppilaitoksissa, yliopistoissa sekä taiteen perusopetuksessa joka kymmenennen opettajan opetusta on peruttu osin, kuitenkin tällöin enintään puolet opetuksesta. • AMKeissa, joka seitsemännen opettajan opetusta on peruttu osin, tällöin enintään puolet opetuksesta. • Vapaassa sivistystyössä joka toisen opettajan opetusta on peruttu, 20 prosentilla yli puolet opetuksesta ja 15 prosentilla kaikki opetus.
- 15. Perusopetus (1) Lähiopetus • 1–3 luokkien opettajista valtaosa antaa myös lähiopetusta, useimmiten joinakin päivinä viikosta. • On yleistä, että opettajat opettavat lähiopetuksen ohella samanaikaisesti myös etäoppilaita, mitä OAJ pitää kohtuuttomana järjestelynä.
- 16. Perusopetus (2) • Etäopetus on vain osin reaaliaikaista, 61 % perusopetuksen opettajista kertoo antavansa reaaliaikaista etäopetusta. • Muuten opetus perustuu työskentelyyn annettaviin tehtäviin, jotka pääasiallisesti annetaan jokaiselle oppitunnille erikseen tai päiväkohtaisesti. Näistä opettajat antavat paljon henkilökohtaista palautetta, jonka valtavaa työmäärää kommentoidaan paljon. • Yli 80 % opettajista kertoo opetuksen noudattavan lukujärjestystä tai vastaavaa. • Oppilaiden poissaoloja/osallistumista opetukseen seurataan kattavasti (94 %).
- 17. Perusopetus (3) • Oppimisen tuen järjestelyissä ja tuen riittävyydessä on ongelmia. Näistä kertoo 80 % vastaajista.
- 18. Lukio • Myös lukiossa yli puolet opettajista antaa reaaliaikaista etäopetusta (54 %). Ellei opetus ole reaaliaikaista, saavat opiskelijat pääasiassa ohjeet työskentelyyn tunneittain. • Myös lukiossa noudatetaan pääasiassa lukujärjestystä etäopetuksen järjestämisessä (94 %) • Kurssiarviointien toteuttaminen koetaan haastavammaksi kuin normaalisti, mutta sitä pidetään toteutettavissa olevana (86 %). Vaikeuksista kurssiarvioinnin toteuttamisessa etäopetuksessa kertoi 14 % opettajista.
- 19. Ammatillinen koulutus • Reaaliaikainen etäopetus on vähäisempää, sitä kertoo antavansa 28 % opettajista. • Valtaosin opiskelijat saavat ohjeet työskentelyynsä päivittäin tai jokaiseen opiskeltavaan asiaan (eli tunneittain tms.) • Erityisenä vaikeutena nousee esiin käytännön työtehtävien opetus. Siinä on jouduttu keskittymään teoriaan, kun esim. työsalit, laitteet ja koneet eivät ole käytettävissä. • Näyttöjen järjestäminen on vaikeutunut ja osin jopa estynyt. • Myös koulutus- ja oppisopimuksia on jouduttu keskeyttämään.
- 20. Korkeakoulut • Kokemus poikkeusjärjestelyjen toimivuudesta jonkin verran parempi kuin muilla koulutusasteilla. • Mm. opettajien koettu osaaminen oli parempaa ja käytössä olevat välineet olleet jo ennalta tuttuja, etenkin AMKeissa • Korkeakouluissa välineistö (opettajien ja oppijoiden) on hyvä, tosin yliopistoissa opettajat käyttävät merkittävässä määrin myös omia laitteitaan (tietokoneet, ei työpuhelinta). • Myönteistä: etenkin yliopistoissa kokemus saaduista ohjeista ja tuesta esimieheltä parempi kuin keskimäärin.
- 21. Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus • Taiteen perusopetuksen opetus on valtaosin pystytty järjestämään poikkeusoloissa etäopetuksena hyvin (58 %) tai kohtalaisesti. • Vapaan sivistystyön opetus on myös valtaosin pystytty järjestämään, mutta haasteita on ollut hieman enemmän (onnistunut hyvin 25 %; kohtalaisesti 63 %). Opetusta on myös peruttu. • Noin joka viidennellä taiteen perusopetuksen opettajalla opetusta on peruttu, mutta valtaosa opetuksesta jatkuu. • Vapaan sivistystyön opettajista joka kolmannella kursseja on peruttu yli puolet, osalla jopa kaikki.