Tällä luennolla ratkaisimme pienryhmissä 8 maailman tilan isoa haastetta. Yllättäen niihin löytyy vähintään yksi yhteinen, iso ja selkeä, ratkaisu.

1. RESURSSITEHOKAS
KIERTOTALOUS
Esimerkkinä globaali ruoantuotanto
Riskien tunnistus ja tunnustus
Marianne Juntunen, kemian opettaja, FT

2. VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITAAN…
 50 % enemmän ruokaa
 45 % enemmän energiaa
 30 % enemmän makeaa vettä (Suomen biotalousstrategia, TEM, 2014)
 Kiertotalouden malleja ja biotalousteknologiaa
kehitellään kiivaasti (tai hitaasti)
 Kuinka kauan meillä on aikaa ennen kuin
ekosysteemit romahtavat?

3. RUOANTUOTANTO RIIPPUU BIOKAPASITEETISTA
JA PANOKSISTA
 viljava maa
 makea vesi
 lannoitteet
 polttoaineet
 sähkö
 pakkausmateriaalit
Global Footprint Network (2014): Vihreällä näkyvät maat, joiden biokapasiteetti on
suurempi kuin maan ekologinen jalanjälki. Suomi ympyröity.

4. Globaalihehtaari asukasta kohden = vesi- ja maa-alan keskimääräinen biologinen tuotantokapasiteetti.

5. MAAILMASSA POSITIIVINEN BIOKAPASITEETTI ON
MUUTTUNUT NEGATIIVISEKSI
Koko maailma

6. PANOKSISTA TUOTOKSIA
 viljava maa
 makea vesi
 lannoitteet
 polttoaineet
 sähkö
 ruoka ihmisille
 ruoka eläimille
 kiinteät biojätteet
 lietteet (N, P…)
 kaasut (CO2, CH4, N2O)
Tarkastellaanpa asiaa maailman tilan ja
kiertotalouden näkökumasta!
?

7. 3/10:SSÄ OLEMME YLITTÄNEET PLANEETAN RAJAT JA 2/10
VIELÄ TIETEEN TUTKIMATTA!
TÄNÄÄN RATKAISEMME YMPYRÖIDYT HAASTEET 
Valtamerien
happamoituminen
Otsonikato
Rockström et al. 2009
Typen kierto
Fosforin kierto
Makean veden
kulutus
Maan käytön
muutokset
Eliöiden
kuoleminen
sukupuuttoon
Pienhiukkaspäästöt
Kemikalisoituminen
Ilmaston muutos

8. MITEN RATKAISISIT HAASTEEN?
Ryhmänne saa haasteen.
Teillä on 4 minuuttia aikaa sisäistää ongelma ja
keksiä siihen ratkaisu.
Sen jälkeen teillä on 2 min aikaa kertoa ongelma ja
sen ratkaisu muille.

9. RATKAISTAAN HAASTE:
MAANKÄYTÖN MUUTOKSET
 1/3 maa-alasta aavikoituu
 1/3 maa-alasta on rehun viljelyssä (=70% viljelysmaista)
 1/3 maatalousmaasta on köyhtynyt
 Monin paikoin makea vesi ehtyy
 24:stä ekosysteemipalvelusta 15 heikentynyt (2005):
 tuotanto-
 ylläpito-
 sääntely- ja
 kulttuuripalvelut

10. RATKAISTAAN HAASTE:
METSÄKATO
 Sademetsien hävittäminen
 36 jalkapallokenttää / min
 Karjatalous vastuussa 91%
Amazonin kaatamisesta
 Sikojen ja kanojen rehu
sekä polttoaineet tuodaan
Suomeen ulkomailta
– ”kotimainen liha” ?

11. RATKAISTAAN HAASTE:
LANTALIETTEET (N, P…)
JA HAPPAMOITUMINEN
 Kiinassa lantalietettä 3,5 x teollisuuden kiinteä jätemäärä, mutta vain 3%
lannan käsittely
 Eläinjätettä 5 t/v/USAlainen, 130 x enemmän kuin ihmisjätettä
 Kalanviljelyssä 1% kalojen painosta syntyy jätetyppeä ja -fosforia, kaloja
viljeltiin 55 milj.t./v (2012)
 Maailmalla jo yli 500 typpipäästöjen takia kuollutta valtamerialuetta
 Korallit hävinneet 2065, tuhoaako lämpö&happamoituminen hiiltä sitovan
planktonin? Valtameret sitovat nyt hiiltä >20 x metsät!

12. RATKAISTAAN HAASTE:
KALASTUS
 (Yli)kalastus
 kalattomat meret 2048 ja
koralliriuttojen tuho
 troolaus, happamoituminen, lämpö,
kemikaalit, muoviroska
 ¾ kalastusalueista on
ylikalastettuja tai heikentyneitä
 joka vuosi 2,7 triljoonaa eläintä merestä
 jokaista ateria kiloa kohden 5 kg jätekalaa,
40% kaikista

13. 13 jumbojettiä / 4 jalkapallo
kenttää / 500 t kalaa, josta iso
osa hyödytöntä sivusaalista
Blue-fin tuna

14. RATKAISTAAN HAASTE:
EKOSYSTEEMIEN ROMAHTAMINEN 6.
MASSASUKUPUUTTOAALLON VUOKSI
 Monimuotoisuuden kiivaampi väheneminen
kuin 65 miljoonaan vuoteen
 Living Planet index (2014): -137 lajia/pvä
 10 000 v sitten villieläimet olivat
99% eläinmassasta, nyt ne ovat enää 2%,
sillä ihmiset ja tuotantoeläimet
ovat 98%.

15. RATKAISTAAN HAASTEET: ILMASTONMUUTOS
 Ilmastokaasut (CO2, CH4, N2O)
 karjatalous vastuussa 18% tai 51% ilmastopäästöistä
 merenpinnan nousu

16. https://en.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas
Muistetaan myös
metaaniklatraatit ikiroudassa,
jotka voivat purkautua!

17. FLUORIYHDISTEIDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT
http://www.afeas.org/overview.php
http://www3.epa.gov/climatechange/ghgemissions/gases/fgases.html

18. RATKAISTAAN HAASTEET: VEDEN KÄYTTÖ
 1/3 maapallon makeasta vedestä kuluu liha- ja maitoteollisuudessa
 1 kg naudan lihaa kuluttaa 16 m3 ja 1 l maitoa 1 m3 vettä
 USA:ssa 55% vedestä kuluu rehun viljelyyn

20. LISÄKSI RATKAISTAVA
 väestön kasvu
 9,7 miljardia 2050
 +228 000 hlöä / pvä
 sodat
 absoluuttinen köyhyys
vs. elintasosairaudet
 antibioottien tuhlaus
 USA:ssa 80%
tehotuotantoeläimille

21. LÄHESTYMME RATKAISUJA…
 Edellisen sukupolven hyvää tarkoittaneet ideat
(=kulttuuri, perinteet) on uudistettava
 Lihantuotanto kasvaa, mutta mistä panokset?
 Eläimistä ei voi repiä enempää tehoa
 Hyötysuhteita eläinproteiinin tuotannossa (feed conversion ratio):
Nauta 10:1, lammas 4-6:1, kana 2:1, sika 4:1, kala 1-3:1
 Voit yhä keräillä marjoja, ajaa biokaasuautolla
Nuortille kalaan ja tappaa omat pihakanat – mutta
entäs kun 9 miljardia ihmistä Suomen ulkopuolella
ei voi? Mitä silloin tapahtuu?

22. LIHANKULUTUS ON KASVUSSA
 Tuotantoeläimiä 10 x ihmisten määrä
 tapamme 6 miljoonaa eläintä / h
 Soijapavuista yli 80%, maissista 60% ja viljasta 35-50%
käytetään eläinrehuksi (2007–2011)
vapaalla
laidunnuksella…

24. RATKAISUJA
 Globaali sopimus lakkauttaa nykymuotoinen karjatalous
ja kalastus
 Siirtyminen kasviproteiinin jalostamiseen
ihmisravinnoksi
 Lannoitteiden tuettava kiertotaloutta = ihmis- ja
eläinlietteistä, biojätteistä ja tuhkista
 Ei enää fossiilisia lannoitteita!
 Hyönteisproteiini, levät ja labraliha
 Elintarvikkeisiin aidot tuotantokustannukset näkyviin
 Nyt 170 miljardia dollaria vuodessa puuttuu
 Ruokaa ja sivistystä voidaan tarjota kaikille
 Nyt jo viljellään ruokaa 10 miljardin ihmisen tarpeisiin
 82% nälkäänäkevistä lapsista asuu maissa, joissa ruokaa kasvatetaan
eläimille, jotka syödään länsimaissa

25. TULEVAISUUS?
 Ravinnekierron tehokkuus on elinehto rauhalle ja bisneksille
 Suomi on hyvin onnekas maa
 mutta ei edes nyt omavarainen
 saati iäti koskemattomana pysyvä saareke
 Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat vielä satoja miljardeja
vuodessa, mutta ne vähenevät nyt
 Sitra, UNFCCC: Energia- ja resurssitehokkuudella voidaan säästää
10-19 Gt energiaa
Vegaaniruoalla
säästää
päivässä:

26. YK:n UNEP: ”Maatalous vaikuttaa ekosysteemeihin suoremmin
kuin fossiiliset polttoaineet,
koska maatalous valtaa suuria maa-alueita ja käyttää valtavasti vettä.
Fossiiliset voidaan korvata muilla energian lähteillä,
mutta ruokaa on pakko tuottaa.
Siksi vaikutuksia voitaisiin vähentää huomattavasti,
jos eläintuotteiden osuutta ruokavaliossa pienennettäisiin
selvästi koko maapallolla.”

28. MILTÄ SIIS NYT KUULOSTAA FAKTA, ETTÄ
VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITAAN…
 50 % enemmän ruokaa
 45 % enemmän energiaa
 30 % enemmän makeaa vettä Lähde: Suomen biotalousstrategia, TEM, 2014
Kuinka kauan meillä on aikaa
ennen kuin
ekosysteemit romahtavat?
LÄHTEET
 Maailman tila 2012, World Watch Instituutti
 The Global Footprint Network, Ecological Wealth of Nature (2010)
 Cowspiracy.com/facts (2014)
 FAO of UN (2006), Livestock’s Long Shadow: Environmental issues and options
 WWF, Living Planet Index (2014)
 Merifaktat: Sabine, Science, 2004
 UNFCCC, UNEP