Avoimen lähdekoodin politiikka ja linjaukset

Avoin lähdekoodi julkisessa
hallinnossa
Politiikka, linjaukset ja käytäntö
Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies
VM / JulkICT

pp.kk.vvvvOsastoJulkICT-toiminto pp.kk.vvvv 2
Strategisten linjausten perusteemat
 Avoimuus
 Hallinto, rajapinnat, standardit, tuotokset, tieto
 Kokonaisarkkitehtuuri
 Yhteentoimivuus: tietosisältöjen, rajapintojen ja
prosessien yhdenmukaisuus
 Yhteiset periaatteet ja käytännöt
 Uudelleenkäyttö
 Olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen
 Toimittajariippumattomuus, avoin kilpailu
 Yhteistyö
 Yhteisten ratkaisujen kehittäminen, verkostoituminen
 Kustannustehokkuus

Avoimen lähdekoodin hyödyt
 Toimittajariippuvuuden pieneneminen
 Vapaa kilpailutus, komponenttien toteutus
 Pakallisten toimijoiden kilpailuedellytysten
parantuminen (mm. pk-yritykset)
 Kustannussäästöt
 Uudelleenkäyttö, kehitystyön monistettavuus, lisenssit
 Ratkaisujen ja kehitystyön jakaminen
 Kansalaisten tasavertaisuus
 Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää palveluita ja
tietoja
 Ohjelmistokehityksen nopeutuminen
 Lähdekoodin tarkistettavuus

Avoimen lähdekoodin ”haasteet”
 Oohjelmistojen saatavuus ja sopivuus
 Ohjelmiston avoimen jakamisen ja
versionhallinnan haasteet
 Ylläpito ja muutoksenhallinta
 Hallintamalli ja kehittäjäyhteisön käynnistäminen
 Käyttöönoton vaatimat resurssit
 Edellyttää osaamista ja resursointia organisaatiossa
 HUOM! Hyödyt ja haasteet riippuvat aina
käyttötavasta ja laajuudesta
 Eikä mikään ole ”ilmaista”…

Politiikka ja linjaukset
 Euroopan unioni
 Hallitusohjelma
 Tietohallintolaki
 JUHTA
 JHKA – Kokonaisarkkitehtuuri (JHS 179)
 JHS 169
 Julkisen hallinnon ICT-strategia
 Hankkeet ja ohjelmat
 Muut linjaukset

EU:n linjaukset – taustaa
 IDA – Interchange of Data between
Administrations (1995, IDA II 1999)
 Lissabonin strategia (2000 – 2010)
 EU maailman johtava tietoon perustuva talousalue…
 European Information Society for Growth and
Employment – i2010 –puiteohjelma (2005 – )
 Tietoyhteiskuntaohjelma
 Single European Information Space, saavutettavuus,
verkkopalvelut (eGovernment, eHealth, eLearning jne.)
 eEurope 2002 action plan, eEurope 2005 action plan
 European Interoperability Strategy (EIS, 2008 – 2010)
 Architecture Guidelines (AG, 1999 - )

Avoin lähdekoodi EU:ssa
 IDABC –ohjelma (2005 – 2009) –
Interoperable Delivery of European
eGovernment Services to public
Administrations, Business and Citizens
 European Interoperability Framework (EIF)
 Suositus avoimen lähdekoodin huomioimisesta ja
priorisoinnista hankinnoissa
 EUPL-lisenssi (v 1.1. 2009, v 1.2. 2013)
 Ensimmäinen ”kansainvälisen julkisen hallinnon” OS-
lisenssi
 Linjassa EU-lainsäädännön ja jäsenmaiden
tekijänoikeuslainsäädännön kanssa
 Yhteensopiva mm. GNU-GPL:n kanssa (ja päinvastoin)

Avoin lähdekoodi EU:ssa
 ISA programme – Interoperability Solutions for
European Public Administrations
 ” Facilitation of cross-border and cross-sector
information exchange, taking into account legal,
organisational, semantic and technical aspects.”
 OSOR – Joinup Collaborative Platform
 Julkisen hallinnon avoimen lähdekoodin käyttö
EU:ssa; inventointi, koodin ja käytäntöjen levitys
 EIA – European Interoperability Architecture (2010 – )
 EU e Government Action Plan 2011 – 2015
 Yhteiskäyttöiset julkiset palvelut ja tunnistautuminen
 Malmö declaration 2009: julkisen hallinnon tulee
huomioida avoimet standardit ja avoin lähdekoodi

Aikaisempia linjauksia
 Suositus valtion tietojärjestelmien koodin ja
rajapintojen avoimuudesta (VM 2003)
 Suositeltavaa käyttää, kun kyse on useiden hallinnon
organisaatioiden tarvitsemasta palvelusta
 Suositaan avoimia rajapintoja ja standardeja
 Tulisi välttää sitoutumista yhden toimittajan
ylläpitopalveluihin ja varmistaa
jatkokehittämismahdollisuudet
 Tulee panostaa komponenttipohjaiseen rakentamiseen
ja komponenttien jatkohyödyntämiseen
 Yhteiset palvelut, rajapinnat, standardit ja
toimittajariippumattomuus
 Tavoitteena tehokkaammat tietotekniset toimintatavat

Avoin lähdekoodi hallitusohjelmassa
 Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 6/2011
 Avoimen lähdekoodin käyttöön, avoimiin rajapintoihin ja
avoimiin standardeihin otettu vahva kanta, joka linjaa
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietoaineistojen
yhteiskäyttöä
 Avoin lähdekoodi:
 ”Avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen
käyttöönottoa. edistetään julkisen hallinnon
kokonaisarkkitehtuurin puitteissa ja
kustannushyötyanalyysin pohjalta”
 ”Avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoja
kohdellaan hankinnoissa teknologianeutraalisti.”

Hallitusohjelma ja rajapinnat & standardit
 Tietojärjestelmien yhteentoimivuus (rajapinnat,
standardit) ja tietoaineistot:
 ”Varmistetaan julkisten tietojärjestelmien
yhteentoimivuus käyttämällä avoimia rajapintoja ja
standardeja.”
 ”Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi
julkishallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla
määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen
yhdenmukaisuus.”
 ” Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä. ”
 ” Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa
muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi.”

JulkICT strategia 2012 – 2020
 Palvelut ja tiedot käytössä
 Palveluinnovaatioiden ekosysteemit & Avoin
tieto ja tiedon yhteiskäyttö
 Ekosysteemiajattelu – kehittämistyön avaaminen
kehittäjäverkostoille
 Nopeammat, joustavammat hankkeet, ketterät
menetelmät ja prototyyppikehittäminen
 Avointen rajapintojen, palvelujen ja ratkaisujen
uudelleenkäyttö
 Tietohallintolaki (643/2011)
 Ohjaus suositusten, standardien ja asetusten avulla
 Kokonaisarkkitehtuuri – yhteentoimivuus

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
 Rakenne, jonka avulla koordinoidaan ja
kehitetään julkisen hallinnon organisaatioiden
ja palveluiden välistä yhteentoimivuutta
 Tiedonsiirto- ja rajapintatekniikoiden
yhteensovittaminen
 Tietosisältöjen ja prosessien yhdenmukaisuus
 Arkkitehtuuriperiaatteet
 12. Vältä päällekkäisiä ratkaisuja
 16. Hyödynnä avointa lähdekoodia
 Lähdekoodin avoimuus ei yksin takaa
yhteentoimivuutta
 Avoimet rajapinnat ja standardit, yhteiset käytännöt

JHS 169 (2009)
 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö
julkisessa hallinnossa
 Suositukset
 Huomioi ohjelmistojen jakaminen ja uudelleen käyttö
hankinnoissa
 Julkaise avoimella lisenssillä ja tarkista lisenssin
avoimuus
 Käytä avoimia standardeja ja rajapintoja
 Varmista riittävä asiantuntemus käyttöönotossa
 Kartoita ja vertaile vaihtoehtoja ja selvitä tietoturvariskit
 Hankintaprosessi
 Suositus käyttää JIT2007 sopimusehtoja

Avoimen tuotteen hallintamalli (VTT)
 Tavoitteena ratkaista ohjelmistojen jakamisen,
version- ja muutoksenhallinnan haasteet
 ”Yhteisöllinen kehittäminen” ja kehittämisprosessin
hallinta julkisessa hallinnossa
 Yhteiset käytännöt avoimen ohjelmiston hallintaan,
käyttöönottoon ja ylläpitoon
 Hallintamalli auttaa organisaatiota
 Ottamaan käyttöön OS ohjelmistoja
 Hallitsemaan OS ohjelmistoa
 Koordinoimaan kehittämistä yhteistyössä
 Hallintamallin pilotointi KoKu-komponenteilla
 Kehitettyjen käytäntöjen pilotointi

Avoin tieto
 Avoimen tiedon ohjelma (2013 – )
 Julkisen hallinnon tietovarantojen avaaminen ja tiedon
käytön edistäminen
 Kustannustehokkuus ja hallinnon läpinäkyvyys
 Tiedot innovaatio- ja palvelukehityksen käyttöön
 Viitearkkitehtuuri, metatietomalli ja lisenssimalli
 Dataportaali (2013 – )
 Avoimen tiedon alusta
 Tietovarantojen kuvailutiedot, jatkossa lisäpalvelut
 FORGE (LVM) – JulkICT Lab (VM)
 Palvelukehittämis- ja innovaatioalusta
 Ekosysteemin ja yhteistyön kehittäminen

Avoin lähdekoodi hankkeissa
 SADe-ohjelma
 OS ohjelmistojen käytön edistäminen, 2009
 Avoimen lähdekoodin toimintamalli, 2012
 Palvelut toteutettu pääasiassa avoimella lähdekoodilla
 Suositus avoimien standardien käytöstä
 Kohti kumppanuutta (2008 – 2012)
 Lapsiperheen sähköiset palvelut
 ASPA
 Palvelukanava
 Maanmittauslaitos (SADe-ohjelma)
 Avoin karttaliittymä

Avoin lähdekoodi aineiston hallinnassa
 KDK – Kansallinen digitaalinen kirjasto (Finna)
 Avoimen lähdekoodin ohjelmisto
 Avoimet rajapinnat: OAI-PMH-haravointi
 Sektorikohtaiset yhtenäiset (avoimet) tietorakenteet
 LIDO, EAD, MARC21
 Aineiston normalisointi yhteiseen portaaliin
 Yhden luukun palvelu
 Taustajärjestelmät suljettuja…
 Dataportaali (Avoimen tiedon alusta)
 Tietovarantojen kuvailutiedot ja niiden jakelu
 CKan, Dspace jne.
 HRI, yliopistojen julkaisuarkistot, muistiorganisaatiot

Avoimuus julkisessa (tieto)hallinnossa
 Julkisin varoin kehitettävien palvelujen
kehitystyön avoimuuden lisääminen
 Kehitystyön avoin jakaminen yhteiskuntaan
koko elinkaaren osalta
 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen
avoimesti, jotta niistä hyötyy mahdollisimman
laaja asiakasjoukko
 Päällekkäisten ratkaisujen vähentäminen ja
vähien resurssien allokointi eri toimijoiden
kesken ja resurssien keskittäminen oleelliseen

Kiitos!
 Avoin lähdekoodi ei takaa avointa ja
saumatonta yhteentoimivuutta ja aineiston
hallintaa, tueksi tarvitaan avoimia standardeja
ja rajapintoja sekä yhteisiä käytäntöjä ja
yhteistyötä, lisäksi julkiset tietovarannot tulee
tarjota avoimeen käyttöön
 Lisätietoa:
 www.jhs-suositukset.fi
 www.yhteentoimivuus.fi
 mikael.vakkari@vm.fi

Avoimen lähdekoodin politiikka ja linjaukset

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Avoimen lähdekoodin politiikka ja linjaukset

Similar to Avoimen lähdekoodin politiikka ja linjaukset (20)

More from Mikael Vakkari

More from Mikael Vakkari (9)

Avoimen lähdekoodin politiikka ja linjaukset