1. VIRTUAALIVERKOSTOJEN
JOHTAMINEN
Miia Kosonen
KTT, tki-asiantuntija, Xamk
30.9.2019

2. Tietojohtamisen
tutkija 2003-
TKI-asiantuntija,
Digitalia, Xamk 2015-
Sosiaalisen median
kouluttaja 2006-
#Tohtoriverkosto perustaja
ja luotsaaja 2015-
Innokas hajautuneen tietotyön,
parviälyn ja itseorganisoitumisen
puolestapuhuja
Nettiyhteisöaktiivi 1998-
Sitran #Ratkaisu100-
innovaatiokilpailun finalisti,
team Skillhive, 2017

3. SISÄLTÖ
“Miten rakentaa mitään verkossa”: esimerkkejä
onnistumisista ja onnistumisen eväistä
Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma
Kuinka tukea jäsenten sitoutumista
Lisätiedon lähteitä
@MiiaKosonen

5. Sosiaalisella medialla on merkittävä rooli urbaanin yhteisöllisyyden lisäämisessä. Tapahtumista tiedottaminen on helppoa ja nopeaa, ja
yhteinen tunnelma alkaa kehittyä jo verkossa. Järjestäytymiseen ei enää tarvita suuria organisaatioita, vaan uudenlaisia tapoja kohdata toisia
ihmisiä syntyy spontaanisti ja kevyellä rakenteella.
–Verkossa ideoiden ja konseptien kehittäminen eteenpäin on ketterää. On myös hienoa, miten samanmieliset ihmiset voivat somessa
verkottua yhdessä yössä tai löytävät toisiaan yli maiden rajojen, Tanja Jänicke sanoo.
https://www.pirkka.fi/artikkeli/uusi-yhteisollisyys

6. Yhteismaa.fi

7. Duunitori.fi 9.6.2018

9. • GrabCAD.com – verkosto tietokoneavusteisen suunnittelun
asiantuntijoille, jaetaan avoimesti CAD–malleja, yli 6,3 M
jäsentä ja yli 3,8 M mallipiirustusta
• PatientsLikeMe.com – vuonna 2005 perustettu
vertaisverkosto, joka on terveydenhoidon alalla maailman
suurin, yli 650 000 jäsentä
• Kotikokki.net – suomalaisille tuttu kokkaajien tietopankki,
jossa lähemmäs 100 000 käyttäjää ja yli 63 000 julkaistua
reseptiä
@MiiaKosonen

10. Mikä yhdistää onnistumistarinoita? 1/2
• Selkeä
yhteinen
nimittäjä
• Motivaatio,
innostus
TARVE
• Toimiva
infra
• Kaikki
tarvittava ja
vain se
TYÖKALUT
• Löydetään
avainpelurit
• Seed users
TOIMIJAT
@MiiaKosonen
Rakenteellinen
sosiaalinen pääoma:
verkostot

11. Mikä yhdistää onnistumistarinoita? 2/2
@MiiaKosonen
• Tapahtumat ja
tarinat
• Vuorovaikutus
• Luottamus >
kontrolli
YHTEISÖLLISYYS
• Jaetut normit
• Pelisäännöt
• Yhteinen kieli
RUTIINIT
Relationaalinen
sosiaalinen pääoma:
kanssakäyminen
Kognitiivinen
sosiaalinen pääoma:
jaetut käytännöt

12. Yhteenveto: aktiivinen verkosto
• perustuu erottuvaan ja riittävän selkeästi rajattuun tarpeeseen, joka
innostaa ihmisiä toimimaan yhteisen tavoitteen eteen
• tunnistaa verkoston tavoitteita parhaiten palvelevat yhteistyöalustat
ja viestintäkanavat
• omaa verkoston toiminnan kannalta relevanttia sosiaalista pääomaa
• esim. avoimen lähdekoodin projektit: jaettu ideologia, normit joilla
yhteiskehitystä koordinoidaan
• esim. potilasyhteisöt: anonymiteetti  luotettavuus, jäsenten reilu
ja arvostava kohtelu, myötäeläminen, luottamus
@MiiaKosonen

13. Kaksi nyrkkisääntöä
• Hyväksyttävä, etteivät virtuaaliset(kaan) verkostot ja
yhteisöt synny ohjattuina, pakotettuina, käskyttämällä tai
lanseeramalla verkkotyökalu. Niiden johtamisessa on
ennen kaikkea kyse otollisten olosuhteiden luomisesta.
• Yhteisöillä on erilaisia elinkaaria ja ”yhteisökuolema” on
luonnollinen muulloinkin kuin kypsyysvaiheen jälkeen.
Kts. https://www.slideshare.net/miiak/yhteisojen-
elinkaari
@MiiaKosonen

14. Osallistumisen realiteetit
tekijät
osallistujat
opportunistit
lurkkaajat
Jakavat tietoa, kommentoivat
Jakavat ja yhdistelevät tietoa,
tuottavat uusia ratkaisuja
Pyytävät apua itselleen
Vain seurailevat
nukkujatEi-aktiiviset tilit
1 %
9-19 %
80-90 %
@MiiaKosonen

15. Yhteisöstrategia pähkinänkuoressa
• Toimintaympäristön analyysi: Millaisia muita yhteisöjä ja verkostoja kohderyhmällämme on?
Mihin he käyttävät verkkoa, mitä osaavat, mikä heitä motivoi? Mikä on mielekkäin kanava tai
kanavapaletti juuri heille? Koulutus? Keiden ja minkä kanssa kilpailemme ajasta ja huomiosta?
• Tavoiteanalyysi: Mitkä ovat tavoitteet ja verkkoyhteisön olemassaolon tarkoitus?
• Tietotarpeiden analyysi: Millaista tietoa jaetaan? Mitä ihmiset ovat valmiita jakamaan ja
miten? Soveltuuko kotipesäksi parhaiten oma alusta, kolmannen osapuolen luotettavat alustat,
vai kaupallinen sosiaalinen media? Onko oma toimintakulttuurimme yhteensopiva avoimuuden
periaatteen kanssa?
• Riskianalyysi: SMRA eli Social Media RiskAssessment mukaisesti organisaatiotason
ohjauskäytäntöjen ja –rakenteen määrittely, menettelytavoista sopiminen, palveluihin liittyvät
riskit, palkitsemiskäytännöt, mahdolliset sanktiot, perehdytys, seuranta
• Resurssianalyysi: Mistä saadaan digikulttuurien osaamista ja teknistä osaamista? Ketkä
rakentavat? Keitä ovat yhteisömanagerit ja nettikätilöt, jotka ylläpitävät? Rahoitus? Miten
kannustamme ihmisiä osallistumaan? Lyhyempi kehitysprojekti vai pysyvä yhteisö?
• Vaikuttavuusanalyysi: Kuinka toimintaa mitataan ja arvioidaan? Kuinka yhdessä tuotettua
tietoa hyödynnetään?
@MiiaKosonen

16. Ihmiset suuntaavat huomionsa niihin
jäseniin, joilla on saman verran tai
enemmän yhteisön kannalta
arvokkaita resursseja kuin heillä.
Assia Lasfer & Emmanuelle Vaast, 2018: A Relational Approach on
Collaborative Resource Spending in Online Communities
@MiiaKosonen
TUNNISTATKO NÄMÄ RESURSSIT?  TIETOKARTTA
ENTÄ AVAINTOIMIJAT?  VERKOSTOANALYYSI

17. Mitä verkkoyhteisöjen johtajista tiedetään?
• Keskeinen asema ko. verkostossa
• Jakaa aktiivisesti hyödyllistä tietoa
• Taitaa verkon sosiaaliset ympäristöt
• Johtajuus usein kiertävää,
käskyttämistaktiikka ei toimi, ei
perustu titteleihin vaan toimintaan
• Johtamismalleja esim. meritokratia,
hyväntahtoinen diktaattori
@MiiaKosonen

18. Yhteisöllisyys on…
•tunnetta yhteenkuuluvuudesta
•jäsenten merkitystä toinen toisilleen
•jaettua uskoa siihen, että kuuluminen juuri tähän
yhteisöön auttaa täyttämään jäsenten tarpeet
McMillan & Chavis, 1986; Blanchard, 2004, 2008
@MiiaKosonen

19. Verkkoyhteisöllisyyden prosessi
• Osaaminen ja infra
• Temperamentti ja persoonallisuus
• Tarpeet ja odotetut hyödyt, U&G, Katz et al. 1973
• Kognitiiviset: informaatio, uuden oppiminen
• Affektiiviset: hauskuus, viihtyminen
• Henkilökohtaiset: uskottavuus, status, maine
• Sosiaaliset: ihmisten kohtaaminen, yhteydenpito
• Jännitteiden poistaminen: huomion suuntaaminen toisaalle,
tunteiden varaventtiili, eskapismi
Edellytykset
• Erottuva jäsenyys
• Identifioituminen
• Rutiinit ja käytännöt
• Tuen jakaminen,
vuorovaikutus
• Luottamus
Elementit
• Aktiivinen osallistuminen
• Tiedon jakaminen
• Sitoutuminen, uskollisuus
• Yhteisö
• Tuote tai palvelu
• Suositukset, word-of-mouth
Koettu
yhteisöllisyys
@MiiaKosonen

20. Luottamuksen rakentuminen verkossa
Suora kokemus
toisesta
osapuolesta
Toiminta osana
ryhmää
Sosiaaliset
kategoriat
Systeemit
LUOTTAMUS
RYHMÄÄN
Aiemmat positiiviset
kokemukset
• organisaation
käytännöt
• suhdepääoma:
imago, brändi,
maine
Johtajuus, suunnan
näyttäminen ja jaetut
merkitykset
Yhteisten pelisääntöjen
sopiminen ja
noudattaminen
Yhteisön sosiaalinen
identiteetti, ”me-
henki”
Jaetut normit, esim.
avoin lähdekoodi
Mainejärjestelmät
(Myös:
kontrollimekanismit,
eliminoivat
luottamusongelman)
LUOTTAMUS
YKSILÖIHIN
Aiemmat positiiviset
kokemukset
• osaaminen
• rehellisyys
• hyväntahtoisuus
Selkeä ja ennustettava
viestintä
Lupausten pitäminen
Empatia,
myötäeläminen
Tietyn kategorian
jäsenyys, esim.
ammatilliset ryhmät
Mainejärjestelmät,
digitaalinen word-of-
mouth
• reittaukset
• suositukset,
tykkäykset
Hajautunut työtiimi
Parvityö
Verkkoyhteisö Avoimet verkostot,
transaktioyhteisöt
Esimerkki-
tilanteita
Mikä tahansa
ihmisten välinen
@MiiaKosonen
Erityispiirteitä:
nopean luottamuksen
korostuminen, jopa
hyperpersonaalinen ja
kaunisteltu näkemys,
stereotyyppiset
tulkinnat toisesta
osapuolesta

21. Kuinka tukea sitoutumista
@MiiaKosonen
Perehdytys
Helppous, toimintavarmuus
Tapahtumat
Palkinnot, osaamismerkit
Tärkein tieto edellä
Kytkeytyneisyys
”Tuuppaaminen”,
vaikuttavuuden lisääminen
Nopea palaute, kannustus
Sisäpiiriläppä
Alaryhmien muodostaminen
Konfliktien käsittely
Jaetut rutiinitAlustaan Jäseniin

22. 7 vinkkiä parempaan verkkoviestintään

23. • Kerro sanottavasi minä -muodossa.Tämä ei ole egoismia, vaan
konflikteja ennaltaehkäisevä tapa toimia. ”Toivon, että voin saada
palautetta ideasta viimeistään 30.9.” on huomattavasti tehokkaampi
viesti kuin ”Kommentoittehan pian”.
• Tarkista tekemäsi oletukset. ”Ymmärsinkö oikein, että haet tällä…”
• Tunteet ja leikillisyys, pelkkä asioista viestiminen on kuolettavaa.
• Keskity. Huomion kohdistaminen meneillään olevaan säästää
hermoja ja auttaa luottamuksen rakentamisessa.
• ÄVK = älä viesti kiireessä.
• OPS = ota palkokasvi sieraimesta, laske tarvittaessa sataan ennen
kuin toimit. Älä koskaan vastaa viestiin vihaisena.
• Pieni sana: ”Kiitos”.
@MiiaKosonen

24. Lisätietoa
• Suomalaisten some- ja yhteisömanagereiden #cmadfi -yhteisö http://cmad.fi
• Resources for Community Management research, training, tools and
networking https://communityroundtable.com/
• Kosonen, M. 2008. Knowledge sharing in virtual communities.Acta
Universitatis Lappeenrantaensis, 335.
• Faraj, S., Kudaravalli, S. &Wasko, M. 2015. Leading Collaboration in Online
Communities. MIS Quarterly, 39, 2, pp. 393-412.
• Järvensivu,T. 2019.Verkostojen johtaminen.
https://www.verkostojenjohtaminen.fi/
• Fasilitoinnin kolme tyyliä: opettaminen, ohjaava fasilitointi, itseohjautuvuutta tukeva emännöinti

25. Kiitos!
Lisäoppia
toteutukseen ja
menetelmiin?
Nappaa nettihihasta:
tohtorilletoita.com
digitalia.fi