Miksi opiskelu ei ole kivaa?

Miksi opiskelu ei ole kivaa?
Ja mitä opettaja voi tehdä asialle

Vesa Linja-aho

Metropolia

12. lokakuuta 2011

Vesa Linja-aho (Metropolia) Miksi opiskelu ei ole kivaa? 12. lokakuuta 2011 1 / 49

1 Miksi opiskelijat eivät tykkää koulusta?
2 Kuinka opetan opiskelijoille heidän tarvitsemiaan taitoja, kun standardoidu
3 Miksi opiskelijat muistavat kaiken mikä näytetään televisiossa, mutta unoh
4 Miksi abstraktien asioiden ymmärtäminen on niin vaikeaa?
5 Onko harjoittelemisessa järkeä?
6 Kuinka saan opiskelijat ajattelemaan kuin oikeat tiedemiehet, matemaatiko
7 Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien mukaiseksi?
8 Kuinka voin auttaa hitaita oppijoita?
9 Entäs minun mieleni?
10 Johtopäätökset


Luin mainion kirjan: Daniel T. Willingham, Why Don’t
Students Like School?

Kirjan nimi on provosoiva ja otsikon perusteella odotin, että kirja on
huonompi kuin mitä se sitten oli. Kirja ei sisällä vouhotusta, vaan
käytännön vinkkejä siitä, kuinka viimeaikaisen kognitiotieteen tuloksia voi
soveltaa luokkahuoneessa — opetitpa sitten alakoulussa tai yliopistossa.
Itseäni ärsytti kasvatustieteen opinnoissa
se, että hienoista teorioista jäi uupumaan se käytännön sovellus: kuinka
otan tämän hienon teorian/tuloksen huomioon oppituntia pitäessäni?


Kirja on erittäin luettavaa tekstiä ja sopivan pituinen.
Kirjan tyyli on tiedekirjan ja populaarikirjan välimaastosta: asiat
esitetään ymmärrettävästi, mutta lähdeviittein varustettuna.

Esitän tässä
kirjan sisällön parhaat palat erittäin tiivissä muodossa. Joudun
luonnollisesti karsimaan perusteluja ja johdantoja pois. Lukekaa se kirja!a
a
Kirja on saatavilla sähkökirjana Amazonissa reilun kymmenen dollarin
hintaan, joten pääset lukemaan vaikka heti, jos omistat luottokortin.


Miksi opiskelijat eivät tykkää koulusta?


Lyhyesti:
Ihmisen aivoja ei ole mitenkään ’suunniteltu’ ajattelemista varten.
Ihmiset ovat luonteeltaan uteliaita, mutta lyhytjänteisiä.



Moni helpolta tuntuva asia on todellisuudessa hankala

Tietokone peittoaa ihmisen shakissa, muttei roska-auton ajamisessa.
Moni itsestäänselvyys, kuten käveleminen hankalassa maastossa, tai
näkeminen, vaativat aivoilta enemmän paukkuja kuin vaikkapa
shakinpeluu.
Ajatteleminen on hidasta. Sitten kun kuulee ratkaisun, se tuntuu
itsestäänselvältä.
Ulkomaanmatkailu voi tuntua raskaalta, koska moni arkipäiväinen
asia, kuten kaupassakäynti, vaatii täyden huomion.



Ongelmanratkaisu tuottaa nautintoa

Menestyksellinen ongelmanratkaisu tuo mielihyvän tunteen (toisin
kuin valmiin ratkaisun kuuleminen).
Jos tuntee edistyvänsä, niin ihminen jaksaa keskittyä paremmin (vrt.
sudoku vs. matemaattinen todistustehtävä).
Esimerkiksi hankala kaavio luentokalvolla voi kytkeä aivot pois päältä
ja saada ihmiset ajattelemaan jotain mukavampaa.
Pelkkä kiinnostava aihe ei riitä (vrt. koulun seksivalitustunnit, tai
oman alan tieteellinen konferenssi [s. 11]).



Ihminen on utelias, mutta välttää ajattelemista

Ajatteleminen on hidasta, ponnistelua vaativaa ja epävarmaa.
Jos mahdollista, ihminen hakee ratkaisun muistista (esim. 3+4=7 tai
9*9=81).
Kun ihminen kohtaa ongelman, hän miettii, kuinka paljon panostusta
sen ratkaisemiseen tarvitaan. Jos ongelma on liian vaikea tai liian
helppo, ihminen antaa sen olla.



Kuinka ajattelu toimii?

Ympäristö → työmuisti ↔ kestomuisti.
Kestomuistista haetaan asioita, työmuistissa ovat senhetkiset
ajatukset.



Tiedon lajit

Faktatieto (jääkarhu on valkoinen).
Proseduraalinen tieto (12*7=)



Sujuva ajattelu

Faktat kestomuistissa.
Proseduurit kestomuistissa.
Työmuistin kapasiteetti.
Tiedot ympäristöstä.



Kuinka soveltaa oppitunnilla?

Anna oppilaille ongelmia ratkottavaksi.
Kunnioita kognitiivisia rajoituksia.
Tee ongelmista ymmärrettäviä.
Harkitse tarkkaan, milloin annat ongelmia ratkottavaksi.
Ota huomioon opiskelijoiden erilaiset taustatiedot.
Vaihtele rytmiä.
Pidä opetuspäiväkirjaa!


Kuinka opetan opiskelijoille heidän tarvitsemiaan taitoja, kun standardoiduissa kokeissa mitataan vain faktojen ulkoa osaamista?

Kuinka opetan opiskelijoille heidän tarvitsemiaan taitoja,
kun standardoiduissa kokeissa mitataan vain faktojen ulkoa
osaamista?

Lokalisaatio Suomeen:
Yhdysvalloissa standardoitu oppilaiden testaaminen on erittäin yleistä.
Suomessa standardoituja kokeita on vähemmän: ensimmäisenä
mieleen tulevat vain ylioppilastutkinto, KHT/HTM-tentti ja
sähköturvallisuustutkinnot.



Oletko kuullut tämän?

Faktojen pänttääminen on tylsää ja vanhanaikaista, haluan
oppia/opettaa taitoja. Faktathan voi aina tarkistaa netistä.
Ulkoa osaamisen sijasta tulee harjoitella kriittistä ajattelua.
Faktojen opettamisen sijaan tulee laittaa opiskelijat itse keräämään ja
arvioimaan tietoa.

Mutta!
Faktatiedon osaamisen tulee edeltää taitojen oppimista.



Ulkoa osaaminen on aliarvostettua

Alan termistö täytyy tuntea, jotta edes voi ymmärtää, mistä on kyse.
Ihmismieli ei toimi kuten laskukone, joka osaa muutaman proseduurin
ja osaa soveltaa niitä mihin numeroihin tahansa.
Ajattelu vaatii aina taustatietoa!
Oppikirjoihin ei voida aina sisällyttää joka ikistä mahdollista esitietoa.
Muuten kirjoista tulee tolkuttoman paksuja ja vaikealukuisia.
Teksti/vastaus muotoillaan aina kohderyhmän mukaan. Esimerkki:
olet tietokoneen ääressä ja joku kysyy, mitä sinä teet. Miten vastaat
kaksivuotiaalle, kymmenvuotiaalle, vaimollesi tai pomollesi?

Uskoin että hän asui järven rannalla, kunnes hän sanoi, että vuoksen
aikaan kuistilta on rantaan vain kymmenen metriä.



Työmuisti loppuu kesken, jos ei tunne taustoja
Esimerkki: lue erittäin pitkä lause jostain romaanista, jota et ole
lukenut.
Taustatieto helpottaa asian mahtumista työmuistiin
X C N
N P H
D F B
I C I
A N C
A A X
Tutkimus (s. 35)
Hyvät ja huonot lukijat lukivat baseball-aiheisen artikkelin. Tulos:
baseballista perillä olevat huonot lukijat muistivat artikkelin sisällön
huomattavasti paremmin kuin baseballia seuraamattomat hyvät lukijat.



Miksi taustatieto on tärkeää

1 Sanasto
2 Kirjoittajan jättämien aukkojen tukkiminen
3 Mahdollistaa rypästämisen (chunking) jolloin työmuistia vapautuu
muuhun käyttöön
4 Mahdollistaa monitulkintaisten lauseiden ymmärtämisen.



Miksi taustatieto on tärkeää

Muisti on ensisijainen ongelmanratkaisukeino: haetaan ratkaisua
muistista.
Esimerkki: ne shakinpelaajat, jotka ovat parhaita normaalipelissä (1
tunti), ovat parhaita myös salamaturnauksissa (5 min).
Psykologien arvion mukaan huippupelaajilla saattaa olla jopa 50 000
eri peliasetelmaa ulkomuistissa!
”The best geologist is the one who has seen most rocks.”

Taustatieto parantaa muistia!
Uusien asioiden oppiminen on helpompaa, jos tietää aiheesta edes jotain.
Lue kirjoja, lehtiä ja sanomalehtiä!



Ongelma

Moni suuri ajattelija on päästellyt suustaan tiedon "ulkoa"osaamista
väheksyviä kommentteja, joita siteerataan ahkerasti (s. 46).



Kuinka soveltaa oppitunnilla

Arvioi, mitä tulee osata, jotta pystyy osaamaan lisää.
Varmista, että taustatiedot osataan ennen kuin rupeat vaatimaan
kriittistä ajattelua.
Pinnalliset taustatiedot ovat parempi kuin ei taustatietoa ollenkaan.
Yritä saada opiskelijat lukemaan tavalla tai toisella.
Oppimista voi tapahtua myös sattumalta.
Aloita aikaisin (vie lapset museoon, akvaariotaloon ja osta heille
kirjoja).
Tiedon mitää olla merkityksellistä.


Miksi opiskelijat muistavat kaiken mikä näytetään televisiossa, mutta unohtavat kaiken, mitä minä sanon?

Miksi opiskelijat muistavat kaiken mikä näytetään
televisiossa, mutta unohtavat kaiken, mitä minä sanon?

Mitä muistot ovat?
Muistot ovat ajatusten jäänteitä. Jos et ole ajatellut jotain asiaa, tuskin
tulet muistamaan sitä.



Mitä ihminen muistaa

Opiskelijat muistavat opettajan kertomat vitsit ja hänen höpinänsä
lapsistaan ym.
Jos et kiinnitä johonkin asiaan huomiota, et muista sitä. (Esimerkiksi
hypnoosi ei auta muistamista, toisin kuin yleisesti uskotaan.)
Asia, joka aiheuttaa tunnereaktion, muistetaan hyvin. (Missä olit, kun
kuulit WTC-iskuista?)



Pelkkä toistojen määrä ei auta muistamaan

Juuri kukaan ei erota aitoa kolikkoa viidentoista kuvan joukosta.
Tutkimus (s. 60): koehenkilöille näytettiin sanoja. Osa koehenkilöistä
joutui sanomaan, millaiset tunteen sanan näkeminen herätti. He
muistivat sana paremmin kuin ne, jotka vain näkivät sanat. Tieto
siitä, että sanojen muistamista testataan myöhemmin, ei
vaikuttanut oppimiseen!



Mitä yhteistä on hyvillä opettajilla?

Opiskelijoiden kurssipalautevastausten analysointi tuottaa seuraavan
tuloksen (s. 65). Kolmenkymmenen kohdan kyselyn perusteella voisi tehdä
vain kahden kohdan kyselyn:
Vaikuttiko opettaja kivalta tyypiltä?
Oliko käytännön järjestelyt hoidettu hyvin?



Kerro tarina!

Tarina jää hyvin mieleen. CCCC:
Causality
Conﬂict
Complications
Character
Ongelma: tarinoiden keksiminen vie aikaa.



Entäpä jos muistettava asia ei ”tarkoita” mitään?

Kielten sanojen, alkuaineiden lyhenteiden ym. opetteleminen.
Muistitekniikoita
Paikkojen menetelmä.
Apusanojen menetelmä (peg words).
Asioiden linkittäminen visuaalisesti.
Lyhennemenetelmä.
Alkukirjainten menetelmä.
Laulut




Käy oppituntisi läpi ja mieti, mitä opiskelijat ajattelevat missäkin
kohtaa tuntia.
Harkitse tarkkaan, millaisia mielenkiinnon herättäjiä käytät. (-
Opettaja räjäytti jotain tunnilla. - Mitä hän räjäytti? - En mä muista.
Jotain kaasua kai.)
Käytä tutkivaa oppimista harkiten. Opiskelija muistaa myös ”väärät”
tutkimuslöydöksensä.
Suunnittele harjoitustehtävät niin, että opiskelijat joutuvat
ajattelemaan merkityksiä.
Älä pelkää käyttää muistisääntöjä.
Kokeile organisoida oppitunti konﬂiktin ympärille.


Miksi abstraktien asioiden ymmärtäminen on niin vaikeaa?


Miksi oppilas, joka on juuri osannut laskea pöydän pinta-alan, ei osaa
laskea jalkapallokentän pinta-alaa?
Ihmismieli ei tykkää abstrahoinnista.

Ymmärrämme uusia asioita peilaten niitä muistamiimme asioihin, ja
muistamamme asiat ovat yleensä konkreettisia.



Ymmärtäminen on muistamista valepuvussa

U=RI vs. vesiputkisto
Esimerkit auttavat ymmärtämään.
Suhteellinen asteikko vai absoluuttinen asteikko (s. 91)?



Miksi tieto on pinnallista?

Opiskelija vastaa kokeessa täsmälleen samoin sanoin kuin opettaja on
sanonut, mutta ei osaa soveltaa.
Opiskelija tekee huvittavan johtopäätöksen.



Miksi tieto ei siirry?

Säteilyongelma vs. linnakkeen valloitusongelma.
Vain 30 % opiskelijoista ratkaisi jälkimmäisen oikein, vaikka tiesivät
ensimmäiseen ratkaisun.
Ongelmien syvärakenteen hahmottaminen on vaikeaa.
Kun opiskelija kohtaa hankalan kotitehtävän, hän selaa oppikirjaa ja
koittaa löytää samankaltaisen tehtävän.




Anna esimerkkejä pyydä opiskelijoita vertailemaan niitä.
Painota syvällisen ymmärtämisen merkitystä
Älä vaadi mahdottomia


Onko harjoittelemisessa järkeä?


Työmuistin koko on pahin jarru!
Harjoitteleminen on ainoa tapa kiertää tätä ongelmaa!
Työmuistin kokoa ei pysty parantamaan.
Riittävä harjoittelu tekee prosessin automaattiseksi (kengännauhojen
sitominen, polkupyörän tai auton ajaminen. . . ).



Automaattinen prosessi

Tapahtuvat nopeasti
Ärsyke → tapahtuu automaattisesti.
Tapahtuu tiedostamatta (tämä voi olla haastavaa opettamisen
kannalta).
Automaattinen prosessi ei juurikaan kuormita työmuistia!



Jatkuva harjoittelu estää unohtamisen

Unohtamisen vauhti on sama, saipa kurssista vitosen tai ykkösen.
Vain jatkuva harjoittelu estää unohtamisen. Kun on harjoiteltu
riittävästi, unohtaminen on todella hankalaa (ﬁllarilla ajaminen, 1.
asteen yhtälön ratkaiseminen).
Harjoittelu kannattaa ryhmittää useammalle päivälle!
Jos haluat päästä tentistä helpolla, älä lue pelkästään edellisenä iltana,
vaan lue vähän muutamana iltana!



Harjoitteleminen parantaa tiedon siirtymistä

Ongelman syvärakenteen hahmottaa helposti, jos on ratkaissut useita
samankaltaisia ongelmia.




Harkitse, minkä prosessien automatisointi on tärkeää.
Jaa harjoittelu pitkälle aikavälille.
Harjoittele perusasioita, mutta anna opiskelijoiden kokeilla myös
tietojen soveltamista hankaliin ongelmiin.


Kuinka saan opiskelijat ajattelemaan kuin oikeat tiedemiehet, matemaatikot tai historioitsijat?

Kuinka saan opiskelijat ajattelemaan kuin oikeat
tiedemiehet, matemaatikot tai historioitsijat?

Ensin on tunnustettava eräs tosiasia
Aloittelija ajattelee eri tavalla kuin asiantuntija!

Asiantuntija kerää tietoa, tekee hypoteeseja ja lopulta päätyy oikeaan
ratkaisuun (käytännön esimerkki: Gregory House).
Aloittelija lukee ja omaksuu tietoa, jotta tällainen prosessi olisi
koskaan mahdollinen.
Asiantuntija pyrkii pureutumaan syvärakenteeseen.
Aloittelija ei pysty samanlaiseen toimintaan, koska häneltä puuttuu
”työkalupakki” tähän toimintaan.
Harjoittelu on ainoa tapa päästä aloittelijasta asiantuntijaksi.



Havainto älykkyydestä

Kansainvälisen tason huippuosaajat (tutkijat, viulistit,
shakinpelaajat. . . ) ovat älykkäitä, mutteivät mitenkään
poikkeuksellisen älykkäitä.
Ainoa yhdistävä tekijä eri alojen huippuosaajissa on työnarkomania.
Huippuosaajaksi kehittyminen tarvitsee tuhansia tunteja harjoittelua
(s.139).




Opiskelijat ovat valmiita sisäistämään tietoa, eivät luomaan sitä.
Asiantuntijan leikkiminen voi olla mielekästä, mutta ei oppimisen,
vaan mielenkiinnon herättämisen takia.
Esimerkiksi ekaluokkalaista ei kannata opettaa hypyttämään silmiä
rivillä vain muutaman kerran.


Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien mukaiseksi?

Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien
mukaiseksi?

Lyhyesti: höpinä erilaisista oppimistyyleistä ("auditiivinen",
"kinesteettinen"ja "visuaalinen"oppija) on nykytieteen valossa
huuhaata.
Eli jääkiekkofanin ei ole järkevää opiskella matematiikkaa
kinesteettisesti jne.
Älykkyys paranee opiskelemalla. On olemassa tekijä g, joka vaikuttaa
erilaisten älykkyyksien kehitykseen, mutta tutkimus on kesken.


Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien mukaiseksi?


Ajattele sisältöä, älä oppimistyylejä.
Muutos helpottaa huomion kiinnittymistä.
Jokainen lapsi on tärkeä, oli tämä ”älykäs jollain tavalla” tai ei.
Relaa ja säästä rahojasi.


Kuinka voin auttaa hitaita oppijoita?


Länsimaisen kulttuurin käsitys älykkyydestä:
Älykkyyttä pidetään kiinteänä synnynnäisenä ominaisuutena, joka ei
muutu.
"Jos joudun harjoittelemaan, olen tyhmä. Koska en todellakaan ole
tyhmä, en myöskään harjoittele."
Väärät uskomukset älykkyydestä ovat paha jarru sekä älykkäiden että
vähemmän älykkäiden osaamisen kehitykselle.
Aasiassa pidetään itsestään selvänä, että jos joku osaa jotain hyvin, hän on
harjoitellut paljon. Ja ahkeraa harjoittelua pidetään positiivisena asiana.




Kehu yrittämisestä, älä osaamisesta.
Tee selväksi, että kova työ kannattaa.
Tee selväksi, että möhliminen on osa oppimista.
Älä oleta, että opiskelutaidot ovat itsestäänselvyys.
Muiden kiinni saaminen on pitkän aikavälin tavoite.
Näytä opiskelijoille, että luotat heihin.


Entäs minun mieleni?

Kirjassa on puhuttu oppimisesta ja oppijan aivojen toiminnasta.

Opettamista, kuten mitä tahansa monimutkaista kognitiivista taitoa, tulee
harjoitella, jotta siinä kehittyy!

Opettajan on osattava opetettava asia hyvin. Tämä pätee erityisesti
matematiikan opettamiseen (s. 191).
Tutkimusten mukaan opettajien opetustaidot kehittyvät viiden
ensimmäisen työvuoden aikana, minkä jälkeen käyrä muuttuu
vaakasuoraksi. Opettaja, jolla on 10 vuotta työkokemusta, ei ole (noin
keskimäärin) parempi kuin opettaja, jolla on 20 vuotta kokemusta.
Vaikuttaa siltä, että opettajat lakkaavat kehittämästä
opetustaitojaan, kun he ovat kehittäneet ne "riittävän hyväksi".
Pelkkä "pitkä kokemus" ei tee ketään eteväksi. 20 vuotta autoa
ajanut voi olla tumpelo kuljettaja, jos hän ei ole erikseen panostanut
ajotaidon kehittämiseen.


Opetustaitojen kehittäminen on hankalaa

Kehittyäkseen opettaja tarvitsisi palautetta toiselta ammattilaiselta.
Opettajalla ei ole yleensä mahdollisuutta seurata omaa opetustaan,
tai tarkkailla rauhassa mitä luokassa tapahtuu.



Kuinka saada palautetta omasta opetuksesta: yksi tapa

1 Etsi kollega, jonka kanssa on mukava työskennellä.
2 Videoi omia oppituntejasi, ja katso videointejasi yksin.
3 Katso kollegasi kanssa muiden opettajien opettamista videolta
(esimerkiksi http://www.learner.org tai
http://www.videoclassroom.org) ja harjoitelkaa rakentavan
palautteen antamista.
4 Katsokaa kollegasi kanssa toistenne videoituja oppitunteja ja antakaa
palautetta niistä.
5 Ryhdy konkreettisiin toimenpiteisiin palautteen perusteella.



Vihjeitä itsensä johtamiseen

Pidä opetuspäiväkirjaa.
Aloita keskusteluryhmä kollegoiden kanssa, ja jakakaa siellä ongelmia
ja ideoita.
Tarkkaile opiskelijoita: mikä heitä kiinnostaa, miten he puhuvat
keskenään jne.

Älä yritä korjata kaikkea kerralla, aloita pienin askelin!


Johtopäätökset

Lopuksi

Kirjailijan tulee muistaa kirjaa kirjoittaessaan, että hän kilpailee
jatkuvasti muiden viihdemuotojen kanssa. Jos kirja vaikuttaa tylsältä
jossain kohdassa, lukija nakkaa sen pöydälle ja menee katsomaan
telkkaria tai surﬀaamaan netissä.
Opettajan tulee ajatella samoin tunteja suunnitellessaan: muista, että
tylsä kohta voi saada opiskelijan räpläämään kännykkäänsä tai
pelaamaan ristinollaa.
Lyhyesti: tunne opiskelijasi.
Aukeamalla 210–211 on mainio taulukkomuotoinen tiivistelmä kirjan
sisällöstä.


Miksi opiskelu ei ole kivaa?

Recommended

Recommended

More Related Content

More from Vesa Linja-aho

More from Vesa Linja-aho (20)

Miksi opiskelu ei ole kivaa?