Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Potilastietojärjestelmissä oli tuotemerkeittäin selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää.

1. tieteessä
Vertaisarvioitu VV
Terveydenhuoltotutkimus
Potilastietojärjestelmät
tuotemerkeittäin arvioituna
vuonna 2014
Lähtökohdat
Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna
2010. Tuotemerkkien välillä oli selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää. Vastaavaa tutkimusta on
maailmalla tehty vähän, vaikka käyttäjien kokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja
arviointia.
Menetelmät
Kysely toistettiin keväällä 2014. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien koke-muksia
analysoitiin tuotemerkkikohtaisesti ja verrattiin vuoden 2010 tuloksiin. Tulokset esitellään
aihealueittain.
Tulokset
Vain Eskon ja Graafisen Finstarin (GFS) käyttäjät pitivät järjestelmää vakaana ja käskyihin nopeasti
reagoivana. Effican terveyskeskuskäyttäjien kokemus käytettävyydestä oli heikentynyt ja sairaala-
Mediatrin käyttäjien parantunut. Eskon ja GFS:n käyttäjät pitivät järjestelmän käytettävyyttä hyvänä.
Sairaalojen järjestelmien käyttäjistä kolmasosa oli tyytyväisiä yhteenvetonäkymiin; 2010 tilanne oli
ollut vielä huonompi. Kokemus haittatapahtumista oli pysynyt GFS:ia, Eskoa ja sairaala-Mediatria
lukuun ottamatta vuoden 2010 tasolla.
Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät antoivat lääkityslistojen selkeydelle paremmat arviot kuin vuonna
2010. Sähköinen resepti nähtiin hyvänä toiminnallisuutena muissa paitsi Efficassa ja Eskossa. Vain
Mediatrin käyttäjät antoivat paremmat arviot toisten organisaatioiden lääkitystiedon saatavuudesta
kuin 2010. Muista tuotemerkeistä poiketen sairaala-Mediatrin koettiin tukevan paremmin yhteistyötä
ja tiedonkulkua kuin 2010, mutta aluetietojärjestelmät nähtiin yhä kaikkien tuotemerkkien keskeisenä
kehityskohteena.
Päätelmät
Lääkärien kokemukset ja arviot potilastietojärjestelmistä eivät ole parantuneet toivotussa määrin.
Järjestelmien teknisten ominaisuuksien ei koeta kehittyneen, vaikka järjestelmän vakaus ja nopea
reagointi luovat pohjan sekä potilasturvallisuudelle että käytettävyydelle. Järjestelmien ei koeta
tukevan lääkärien työtä. Jatkossa on etsittävä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun vaikuttavia
tekijöitä järjestelmissä. Kokemukset sähköisestä reseptistä vaihtelivat tuotemerkeittäin. Sen ei koeta
tuoneen ratkaisua eri organisaatioissa määrättyjen lääkitysten hallintaan.
Suvi Vainiomäki
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Turun kaupungin
hyvinvointitoimiala ja
Turun yliopisto
sujova@utu.fi
Hannele Hyppönen
FT, tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Johanna Kaipio
TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
ja käytettävyysasiantuntija,
Helsingin kaupunki, Apotti-hanke
Jarmo Reponen
LT, radiologian ylilääkäri, Raahen
sairaala ja professori, Oulun
yliopisto, FinnTelemedicum
Jukka Vänskä
VTM, tutkimuspäällikkö
Suomen Lääkäriliitto
Tinja Lääveri
LL, sisätautien erikoislääkäri,
infektiotauteihin erikoistuva
lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus
ja kehittämispäällikkö,
Helsingin kaupunki, Apotti-hanke
Lääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmis­tä
ensi kertaa kartoittaneessa valtakunnallises­sa
kyselyssä vuonna 2010 todettiin eroja tuote­merkkien
välillä, ja kaikissa todettiin puutteita
ja kehittämistarpeita (1–11). Ongelmia oli jär­jestelmien
teknisessä toimivuudessa ja käytet­tävyydessä.
Lääkitystietojen esitystapa ja yh­teenvetonäkymän
puuttuminen aiheuttivat
runsasta kritiikkiä. Potilastietojen ja varsinkin
lääkitystiedon saaminen toisesta organisaatios­ta
koettiin aikaa vieväksi ja hankalaksi. Hoito­työn
kirjaamistapaa ei pidetty selkeänä. Järjes­telmien
koettiin jopa vaarantaneen potilas­turvallisuutta.
Kriittisimpiä olivat sairaaloissa
työskentelevät lääkärit. Saman tuotemerkin
käyttäjien arviot poikkesivat toisistaan sairaala-ja
terveyskeskusympäristöissä erityisesti Me­diatrin
kohdalla.
LIITEAINEISTO
pdf-versiossa
www.laakarilehti.fi
Sisällysluettelot
SLL 49/2014
LINKKI LIITTEESEEN
Liite 1
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3361

2. Terveydenhuoltotutkimus
Taulukko 1.
Terveyskeskusjärjestelmät 2014: väittämistä eri mieltä ja samaa mieltä olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa)
Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 425 (46 %) Graafinen Finstar, n = 37 (4 %) n Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä TEKNISET OMINAISUUDET %
Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 917 50 39 14 78 Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 915 54 33 14 78 KÄYTETTÄVYYS
Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 912 59 29 89 3 Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 916 36 51 22 69 Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 914 67 24 33 56 Koen saavani riittävästi apua järjestelmän käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa 916 39 43 14 61 Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään,
valintojen muuttaminen jne.) korjaaminen onnistuu helpostiuusi 916 58 24 28 64 Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedotuusi 914 43 42 36 50 Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaamuutettu 915 49 34 24 65 Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 910 6 87 30 51 Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 915 56 30 46 43 TIEDON ESITYSTAPA
Kirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja
yhdistämistäuusi 912 16 65 8 81 Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 910 26 62 36 50 Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 913 36 53 50 42 Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai
hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta
901 64 18 50 35 POTILASTURVALLISUUS JA HOIDON LAATU
Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haitta-tapahtuman
912 44 33 57 11 potilaalle
Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä
910 50 24 32 43 on sopivastimuokattu Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 911 55 19 44 31 Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 911 32 37 33 53 Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamistauusi 910 51 20 53 17 LÄÄKITYS
Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 906 80 12 86 11 Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 913 54 32 24 68 Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 912 36 48 33 61 YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU
Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 910 19 68 22 70 Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 906 46 37 44 41 Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 879 63 11 89 5 Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali)
886 35 24 25 25 auttavat parantamaan hoidon laatuauusi Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa
915 12 70 11 76 organisaatiossa1 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien
908 57 21 73 19 lääkärien välillä1 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä1 912 18 64 22 58 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä1 889 61 10 84 5 Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 911 33 45 31 56 1 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä? Vastausvaihtoehdot:
Erittäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ Erittäin huonosti
3362 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

3. tieteessä
Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemusten
seurantaa tehdään kansallisella tasolla eri mais­sa
vähän. Esimerkiksi Tanskassa ja Kanadassa
terveydenhuoltohenkilöstölle tehdään vuosittain
kyselyitä, joissa tavoitteena on järjestelmien käy­tön
laajuuden ja käyttöasteen selvittäminen
(12,13), ei käyttäjäkokemusten kartoittaminen
tai tuotemerkkikohtainen vertailu. Yhdysvallois­sa
toteutetaan laajoja tuotemerkkien välisiä
vertai­luja
vuosittain, mutta ne ovat pääasiassa
suunnattuja hankinnan tueksi, ja esimerkiksi
käytettävyyttä mitataan vain yhdellä kysymyksel­lä
(”ease of use”) (14). Osa vertailuista ei sisällä
tuotemerkkikohtaista seurantatietoa (15,16).
Tässä artikkelissa tarkastellaan tuotemerkeit­täin
potilastietojärjestelmien avaintoiminnalli­suuksia,
järjestelmissä koettuja eroja ja kehitys­tä
vuodesta 2010.
Menetelmät
Tutkimuksen suoritustapa, kohdejoukon rajaus
ja edustavuus on esitelty aiemmassa artikkelis­sa
(17). Aineistosta poimittiin lääkärit, jotka
ilmoit­tivat
työpaikakseen terveyskeskuksen
(n = 922) tai julkisen terveydenhuollon sairaa­lan
(n = 1 753). Tarkasteluun otettiin tuotemer­kit,
joissa vastaajia oli yli 25: Effica, Pegasos,
Graafinen Finstar (GFS), Mediatri, Uranus
(­Miranda-
Oberon) ja Esko (Esko-Oberon).
Tuotemerkkikohtaiseen tarkasteluun valittiin
2 teknisiin ominaisuuksiin liittyvää asenne­väittämää
sekä 12 käytettävyyteen, 6 tiedon
esitys­tapaan,
5 potilasturvallisuuteen ja hoidon
laatuun, 3 lääkitykseen sekä 10 yhteistyöhön ja
tiedon kulkuun liittyvää väittämää. Tilastoana­lyysit
tehtiin SPSS 19 -ohjelmistolla (SPSS Inc.,
Chicago, Illinois), khiin neliö -testillä, merkitse­vyyden
rajana oli p:n arvo alle 0,05. Vertailtaes­sa
tuloksia vuoteen 2010 valittiin selkeän muu­toksen
rajaksi tilastollisen merkitsevyyden
­lisäksi
10 prosenttiyksikön ero aikaisempaan.
Lääkärit valitsivat myös järjestelmien viisi tär­keintä
kehittämiskohdetta 17-kohtaisesta luette­losta
ja valintaa rajaamatta hyvin toimivia omi­naisuuksia
16-kohtaisesta luettelosta. Molem­pien
osalta tuloksia tarkasteltiin tuotemerkki­kohtaisesti
sekä terveyskeskusten että sairaaloi­den
järjestelmien osalta.
Tulokset
Kyselyyn vastasi 922 terveyskeskuslääkäriä
(61 % naisia) ja 1 753 sairaalalääkäriä (69 % nai­Taulukko
Mediatri, n = 71 (8 %) Pegasos, n = 341 (37 %) Kaikki Khi2
Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä p 0,05
35 56 41 49 44 46 *
38 42 57 29 51 35 *
62 27 62 22 62 25 *
35 52 66 22 47 40 *
49 46 68 20 64 26 *
42 41 32 46 36 45 *
48 37 75 14 63 22 *
54 41 64 26 52 36 *
42 48 58 27 51 34 *
14 83 10 82 9 83 *
62 30 76 15 64 25 *
4 79 17 63 15 66 *
17 75 36 51 30 58 *
30 64 42 48 38 51
58 32 68 12 64 18 *
51 25 41 33 45 31
41 42 46 30 47 29 *
51 31 56 21 55 21
34 49 30 40 32 40
28 39 37 35 44 26 *
55 35 88 6 81 11 *
31 58 48 40 48 39 *
34 58 31 56 34 51
21 69 9 85 15 75 *
46 36 58 28 51 33
50 20 64 6 63 10 *
32 29 26 27 31 26
11 69 19 63 15 67
46 38 74 13 64 19 *
21 66 22 55 20 60
59 16 69 7 65 9 *
31 49 27 48 31 47
50–74 % vastaajista arvio positiivinen
≥ 75 % vastaajista arvio positiivinen
50–74 % vastaajista arvio kriittinen
≥ 75 % vastaajista arvio kriittinen
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3363

4. Terveydenhuoltotutkimus
Taulukko 2.
Sairaalajärjestelmät 2014: väittämistä eri mieltä ja samaa mieltä olevien %-osuudet (kaikki väittämät sähköisessä liitetaulukossa).
Potilastietojärjestelmä, vastaajien määrä (osuus) Effica, n = 430 (24 %) n Eri mieltä Samaa mieltä TEKNISET OMINAISUUDET
Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) 1745 46 41 Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin 1738 60 24 KÄYTETTÄVYYS
Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä 1733 49 34 Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti 1735 43 43 Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja 1734 61 27 Mielestäni tietojärjestelmä käyttäytyy usein odottamattomalla tai oudolla tavallauusi 1733 38 39 Tehtyjen virheiden (kuten virhekirjaus, päätyminen väärään näkymään, valintojen muuttaminen jne.)
korjaaminen onnistuu helpostiuusi 1730 67 16 Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilasta tarvittavat tiedotuusi 1739 42 44 Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaamuutettu 1731 52 30 Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa 1664 12 63 Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä 1743 52 34 TIEDON ESITYSTAPA
Kirjaaminen yhteisesti sovitulla tavalla helpottaa hoidossa tarvittavien tietojen hakua ja yhdistämistäuusi 1707 19 59 Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavillamuutettu 1709 25 57 Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esiteyttymuutettu 1715 26 59 Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon),
jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta
1681 54 28 POTILASTURVALLISUUS JA HOIDON LAATU
Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle 1739 37 39 Järjestelmän tarjoamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset ovat hyödyllisiä ja niitä on sopivastimuokattu 1719 50 22 Tietojärjestelmät tukevat oman työn kehittämistä 1731 58 21 Tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua 1716 39 31 Tietojärjestelmät tukevat hoitosuositusten noudattamistauusi 1700 51 13 LÄÄKITYS
Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla 1702 74 12 Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa 1703 57 30 Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä 1704 51 33 YHTEISTYÖ JA TIEDONKULKU
Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa 1717 15 71 Hoitokertomukseen kirjatut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa 1716 57 29 Järjestelmä valvoo hoitajille antamieni määräysten perillemenoa 1677 46 22 Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatuauusi 1638 29 21 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien välillä omassa organisaatiossa1 1742 18 66 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä1 1725 55 25 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja hoitajien välillä1 1726 36 43 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä1 1674 61 9 Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden 1723 32 44 1 Alkuperäinen kysymysmuoto: Miten hyvin tietojärjestelmät tukevat mielestäsi yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen välillä?
Vastausvaihtoehdot: Erittäin hyvin/ Melko hyvin/ Ei hyvin eikä huonosti/ Melko huonosti/ Erittäin huonosti
50–74 % vastaajista arvio positiivinen
≥ 75 % vastaajista arvio positiivinen
50–74 % vastaajista arvio kriittinen
≥ 75 % vastaajista arvio kriittinen
3364 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

5. tieteessä
Esko, n = 186 (11 %) Mediatri, n = 47, 3 % Pegasos, n = 106 (6 %) Uranus, n = 807 (6 %) Kaikki Khi2
Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä p 0,05
20 68 45 36 45 47 54 34 46 42 *
25 61 43 36 55 25 66 19 56 29 *
65 25 60 23 57 28 54 27 54 29 *
18 74 30 53 63 25 48 35 42 44 *
32 57 49 38 70 22 74 17 61 28 *
73 12 51 34 40 41 42 33 45 32 *
49 35 62 26 69 14 61 22 62 22 *
27 63 36 55 60 28 49 39 44 44 *
23 57 32 43 56 33 66 19 54 30 *
20 46 20 57 20 55 11 66 13 62 *
27 62 60 34 60 26 52 34 48 37 *
14 65 6 72 19 64 22 56 19 60
25 60 11 83 35 49 39 44 32 52 *
23 66 19 68 47 44 26 60 27 59 *
48 33 51 36 75 12 56 28 55 28 *
67 15 30 49 31 39 30 49 37 42 *
44 22 49 30 57 26 59 17 53 21 *
39 31 37 35 62 18 61 19 55 23 *
23 43 24 44 36 36 41 31 36 35 *
42 22 26 41 51 17 57 12 51 16 *
81 7 32 60 86 7 86 6 80 9 *
46 40 26 60 44 46 43 43 47 40 *
33 49 28 57 44 41 45 36 44 38 *
7 79 49 38 8 83 5 88 9 81 *
36 49 65 22 70 15 68 21 61 26 *
66 10 34 42 66 13 62 17 58 18 *
31 20 9 18 39 20 28 20 29 20
14 76 11 76 18 61 20 59 18 64 *
65 16 27 56 70 13 74 12 66 18 *
20 59 20 69 35 42 36 42 33 45 *
48 14 33 18 65 8 69 7 62 9 *
20 46 15 59 30 47 36 39 31 43 *
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3365

6. Terveydenhuoltotutkimus
Väittämät, joissa muutos vuosien 2010 ja 2014 välillä oli 10 % sekä näiden välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä khiin
neliö -testissä tuotemerkkikohtaisesti. Jos kaikki tai yli 2/3 teeman mukaisen ryhmän vastauksista olivat saman suuntaisia,
on ilmoitettu koko teemaryhmän muuttuneen.
Terveyskeskusjärjestelmät Sairaalajärjestelmät
Effica Effica
Parantunut Yhteistyö: kokemus hoitajille annettujen
määräysten perillemenosta
sia). Vastaajien keski-ikä oli 45/46 vuotta (vaih­teluväli
24–64 v). Terveyskeskuslääkäreistä
70 %:lla oli järjestelmästä yli kolmen vuoden
käyttökokemus ja 5 %:lla alle puolen vuoden
käyttökokemus. Sairaalalääkäreillä vastaavat
osuudet olivat 78 % ja 3 %.
Lääkärien vastaukset keskeisiin väittämiin ja
vuosien välillä tapahtuneet muutokset on esitet­ty
taulukoissa 1 ja 2 (kaikki väittämät ja muutos
vuosien 2010 ja 2014 välillä liitetaulukoissa 1, 2
ja 3 artikkelin sähköisen pdf-version liitteenä
www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot
49/2014). Selkeimmät väittämissä tapahtuneet
muutokset on kuvattu taulukossa 3. Keskeisim­mät
terveyskeskus- ja sairaalalääkärien mainit­semat
tuotemerkkikohtaiset kehittämiskohteet
ja hyvät toiminnallisuudet ovat taulukoissa 4 ja
5.
Taulukko 3.
Kirjallisuutta
1 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H,
Elovainio M, Winblad I, Reponen J,
ym. Lääkärien arviot potilastieto­järjestelmistä
kriittisiä. Suom
Lääkäril 2010;65:4177–83.
2 Hyppönen H, Viitanen J, Reponen J,
Doupi P, Jormanainen V, Lääveri T
ym. Large-scale eHealth systems:
Providing information to support
evidence-based management.
eTelemed 2010 conference 2011.
Käytettävyys: kokemus järjestelmän kyvystä kuvata tapahtumia ja
­kokemus
tietojen ­häviämisestä
järjestelmästä, esitystapa: kokemus
­yhteenvetonäkymästä
Heikentynyt Tekniset ominaisuudet, käytettävyys Tekniset ominaisuudet: kokemus nopeudesta, ­käytettävyys:
kokemus
rutiinitehtävien suorittamisesta, yhteistyö: kokemus yhteistyöstä ja
­tiedon­kulusta
lääkärin ja potilaiden välillä
Graafinen Finstar Esko
Parantunut Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestel-mästä,
potilasturvallisuus: ­kokemus
­haittatapahtumista,
lääkitys: kokemus ­järjestelmien
avusta estää lääkitykseen
liittyviä virheitä
Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä ­järjestelmästä,
potilastur-vallisuus:
kokemus ­haittatapahtumista
ja tuesta oman työn ­kehittämiselle,
lääkitys: kokemus järjestelmien avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä,
yhteistyö: kokemus avusta välttää päällekkäisiä tutkimuksia
Heikentynyt Käytettävyys: kokemus perehdytykseen ­vaadittavasta
ajasta
Mediatri Mediatri
Parantunut Lääkitys: tieto muista organisaatioista ­määrätyistä
­lääkkeistä
Käytettävyys, potilasturvallisuus: kokemus ­haittatapahtumista
ja tuesta
oman työn ­kehittämiselle,
lääkitys, yhteistyö
Heikentynyt Käytettävyys
Pegasos Pegasos
Parantunut Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä
­järjestelmästä,
esitystapa: kokemus yhteen­vetonäkymästä,
lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen lääkelistan
selkeydestä
Käytettävyys: kokemus järjestelmän kyvystä kuvata tapahtumia ja
kokemus tietojen häviämisestä ­järjestelmästä,
lääkitys: kokemus potilaan
­ajankohtaisen
lääkelistan selkeydestä
Heikentynyt Käytettävyys: kokemus perehdytykseen ja ­tilastointiin
vaadittavasta ajasta
Uranus
Parantunut Käytettävyys: kokemus tietojen häviämisestä järjestelmästä, esitystapa:
kokemus yhteenvetonäkymästä, lääkitys: kokemus potilaan ajankohtaisen
lääkelistan selkeydestä ja avusta estää lääkitykseen liittyviä virheitä, yh-teistyö:
kokemus yhteistyöstä ja tiedonkulusta lääkärin ja hoitajien välillä
Heikentynyt Tekniset ominaisuudet, käytettävyys: kokemus perehdytykseen vaadit-tavasta
ajasta, yhteistyö: kokemus potilastietojen saamiseen toisesta
organisaatiosta vaadittavasta ajasta
3366 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

7. tieteessä
Terveyskeskusten järjestelmät
Tekniset ominaisuudet: Tekniseen vakauteen ja
reagointinopeuteen olivat edelleen tyytyväisim­piä
GFS:n käyttäjät, kun taas Effican ja Mediat­rin
käyttäjät olivat tyytymättömämpiä kuin
vuonna 2010. Effican ja Pegasoksen käyttäjät
toivat kehittämiskohteina useimmin esiin jär­jestelmien
hitauden ja yllättävät käyttökatkot.
Käytettävyys: Kuten vuonna 2010, GFS:n käyt­täjät
antoivat myönteisimmät ja Pegasoksen
käyttäjät kielteisimmät arviot käytettävyydestä.
Effican ja Mediatrin saamat arviot olivat heiken­tyneet.
GFS:n ja Pegasoksen käyttäjien mielestä
kirjatut tiedot eivät hävinneet järjestelmästä yh­tä
usein kuin 2010. GFS:n ja Mediatrin käyttä­jistä
puolet piti rutiinitehtävien suorittamista
sujuvana, kun taas Effican ja Pegasoksen käyt­täjistä
tätä mieltä oli vain viidennes. GFS:a lu­kuun
ottamatta vastaajista suurempi osa vastasi
tilastoinnin vievän liikaa aikaa useammin kuin
2010. Aikaisempaa suurempi osa kaikista vas­taajista
koki järjestelmien vaativan pitkää pereh­dytystä.
Tiedon esitystapa: Iso osa kaikista vastaajista
koki kuvantamis- ja laboratoriotutkimustulos­ten
olevan alueellisesti helposti saatavilla. Kaik­kien
järjestelmien käyttäjistä kahden kolmas­osan
mielestä järjestelmät eivät tuota kattavaa
yhteenvetonäkymää potilaan tilanteesta, eikä ti­lanne
ollut kehittynyt aiemmasta.
Potilasturvallisuus ja hoidon laatu: Kolmasosa
terveyskeskusten lääkäreistä koki järjestelmän
virhetoiminnan aiheuttaneen vakavan haittata­pahtuman
tai läheltä piti -tilanteen. Alle puolet
koki järjestelmien auttavan parantamaan hoi­don
laatua.
3 Viitanen J, Hyppönen H, Lääveri
T, Vänskä J, Reponen J, ­Winblad
I. ­National
questionnaire study
on ­clinical
ICT systems proofs:
­physicians
suffer from poor
­usability.
Int J Med Inform
2011;80:708–25.
4 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J,
Reponen J, Viitanen J, Elovainio
M, ym. Potilastietojärjestelmät
tuotemerkeittäin arvioitu: kaikissa
on kehitettävää. Suom Lääkäril
2010;65:4185–94.
5 Hyppönen H, Winblad I, Reponen
J, Lääveri T, Vänskä J. ­Lääkärien
­kokemukset
alueellisesta potilas-tiedon
vaihdosta. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/2012.
6 Viitanen J, Martikainen S, Korpela
M, Lääveri T. Lääkärien kokemuksia
ja näkemyksiä terveydenhuollon
tietojärjestelmien kehittämisestä.
Finnish Journal of eHealth and
eWelfare 2011;3:57–63.
7 Martikainen S, Viitanen J, Korpela M,
Lääveri T. Physicians’ ­experiences
of participation in healthcare IT
development in Finland: willing
but not able. Int J Med Inform
2012;81:98–113.
8 Lääveri T, Winblad I, Hyppönen
H, Reponen J, Viitanen J, Antila
KJ. Yksityislääkärien potilas­tietojärjestelmät
arvioitu: kritiikkiä,
mutta kiitostakin. Suom Lääkäril
2011;66:1565–71.
9 Viitanen J, Nieminen M, Hyppönen
H, Lääveri T. Finnish physicians’
­experiences
with computer-supported
patient information
exchange and communication in
clinical work. Int J Electron Healthc
2011;6:153–73.
10 Hyppönen H, Reponen J, Lääveri
T, Kaipio J. User experiences with
­different
regional health ­information
exchange systems in Finland. Int J
Med Inform 2014;83:1–18.
11 Kaipio J. Usability in healthcare:
Overcoming the mismatch between
information systems and clinical
work. Helsinki 2011.
12 Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen
M, Nohr C, Borycki E. Comparing
approaches to measuring the
adoption and usability of electronic
health ­records:
lessons learned
from Canada, Denmark and
Finland. Stud Health Technol Inform
2013;192:367–71.
13 National Physician Survey (NPS)
(25.8.2014). nationalphysician­survey.
ca/surveys/2010-survey/
14 FAQs Regaring KLAS Data
(25.8.2014). www.klasresearch.
com/about/methodologyfaq.aspx
15 Edsall RL, Adler KG. The 2011 EHR
User Satisfaction Survey: responses
from 2,719 family physicians. Fam
Pract Manag 2011;18:23–30.
16 State of the Ambulatory EHR
Market. Black Book Rankings:
Brown-Wilson Group, Inc.; 2013.
17 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J,
Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T.
Potilastietojärjestelmät lääkärin
työvälineenä 2014: käyttäjä­kokemuksissa
ei ­merkittäviä
­muutoksia.
Suom Lääkäril
2014;69:3351-58.
18 Meeks DW, Smith MW, Taylor
L, Sittig DF, Scott JM, Singh H.
Taulukko 4.
Terveyskeskuslääkärien valinnat vuonna 2014 järjestelmien kehittämiskohteista ja hyvistä
ominaisuuksista.
Kehittämiskohteita (viisi eniten valittua) Hyviä ominaisuuksia (yli 30 % valinnut)
Effica Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono
käytettävyys (61 %), Järjestelmien hitaus ja/tai
yllättävät käyttökatkot (54 %), Potilastiedon haun
hitaus ja hankaluus (38 %), Sama asia täytyy kirjata
moneen paikkaan (37 %), Aluetietojärjestelmän huono
käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta organisaa-tiosta)
(36 %)
Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta
(53 %), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista
riippumatta (53 %), Lääkityksen interaktiotarkistus
(51 %), Digitaalinen sanelu (42 %)
Graafinen
Finstar
Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu
tai on vaivalloista (62 %), Aluetietojärjestelmän
huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta
­organisaatiosta
(60 %), Sähköisen päätöksen teon
puuttuminen (huomautteet, muistutteet ja linkit
­hoitosuosituksiin)
(43 %), Järjestelmät eivät auta
estämään virheitä (43 %)
Lääkityksen interaktiotarkistus (68 %), Tulosposti/
muistilista (esim. laboratoriotuloksille) (56%),
­Sähköinen
resepti (e-resepti) (57 %), Työ-, vastaan-otto-
tai ajanvarauslistojen hallinta (46 %), (Fraasi-en
ja/tai suosikkireseptien/määräyksien tallennus
43%), Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista
riipumatta(41 %), Digitaalinen sanelu (30 %)
Mediatri Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (49 %),
­Aluetietojärjestelmän
huono käytettävyys
(= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (38 %),
­Epäloogisuus
(polkuja joutuu opettelemaan ­ulkoa)
(38 %), Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja ­itse
­täydentyviä
(esim. lähetteet, todistukset), (37 %),
­Tulospostiin/
muistilistaan tulleen tiedon ­kuittaaminen
ja siihen reagointi on työlästä (37 %)
Sähköinen resepti (e-resepti) (61 %),
Digitaalinen sanelu (61 %),
Potilastiedon saatavuus ­lääkärin
sijainnista
riippumatta (47 %), Lääkityksen ­interaktiotarkistus
(41 %), Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen
hallinta (35 %)
Pegasos Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa)
(56 %), Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys
(= tapa hakea tietoa toisesta organisaatiosta) (51 %),
Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (46 %),
­Lomakkeet
eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä
(esim. lähetteet, todistukset) (46 %), Järjestelmien
hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (44 %)
Sähköinen resepti (e-resepti) (58 %),
Digitaalinen sanelu (54 %), Lääkityksen
­interaktiotarkistus
(49 %), Tulosposti/muistilista
(esim. laboratoriotuloksille) (41 %), Potilastiedon
saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (37 %)
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3367

8. Terveydenhuoltotutkimus
Taulukko 5.
Sairaalalääkärien valinnat vuonna 2014 järjestelmien kehittämiskohteista ja hyvistä
ominaisuuksista.
Järjestelmien kehittämiskohteita
(viisi eniten valittua)
Järjestelmien hyviä ominaisuudet
(yli 30% valinnut)
Effica Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (62 %),
Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono
­käytettävyys
(47 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen
hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (44 %),
Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan (36 %), Aluetieto-järjestelmän
huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa toisesta
organisaatiosta) (34 %)
Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista
riipumatta (67 %), Digitaalinen sanelu
(50 %), Lääkityksen interaktiotarkistus
(37 %), Työ-,vastaanotto- tai ajanvaraus­listojen
hallinta (35 %)
Esko Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa
toisesta organisaatiosta) (55 %), Tulospostin/muistilistan
puuttuminen (= potilaan tutkimustulokset tulevat omaan
tai osaston virtuaaliseen postilaatikkoon) (42 %), Sama asia
­täytyy
kirjata moneen paikkaan (39 %), Järjestelmien hitaus
ja/tai yllättävät käyttökatkot (36 %), Yhteenvetonäkymän
(esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon) puuttuminen
tai ­huono
laatu (34 %), Sähköisen reseptin (e-resepti)
­toteutuksen
huono käytettävyys (34 %)
Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista
riipumatta (67 %), Digitaalinen sanelu
(59 %), Lääkityksen interaktiotarkistus
(39 %)
Mediatri Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (72 %),
­Rakenteinen
hoitotyön kirjaaminen hankaloittaa kokonais­kuvan
saamista potilaasta (72 %), Yhteenvetonäkymän
(esim. ”kuumekurvan” tai hoitotaulukon) puuttuminen tai
huono laatu (40 %), Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan
(38 %), Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa)
(34 %)
Digitaalinen sanelu (77 %),
Sähköinen resepti (e-resepti) 70 %,
Potilastiedon ­saatavuus
lääkärin sijainnista
riipumatta (66 %), Työ-, vastaanotto- tai
ajanvarauslistojen hallinta (45 %), Mahdol-lisuus
­muokata
näkymää omien tarpeiden
mukaan (36 %), Lääkityksen interaktio­tarkistus
(34 %), Fraasien ja/tai suosikki­reseptien/
määräyksien tallennus (32 %)
Pegasos Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (61 %),
Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa
toisesta organisaatiosta) (54 %), Yhteenvetonäkymän (esim.
”kuumekurvan” tai hoitotaulukon) puuttuminen tai huono
laatu (46 %), Järjestemien hitaus ja/tai yllättävät käyttö­katkokset
(43 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen
­hankaloittaa
kokonaiskuvan saamista potilaasta (43 %)
Digitaalin sanelu (63 %),
Sähköinen resepti (e-resepti) (58 %),
Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainista
riippumatta (42 %), Lääkityksen interaktio
tarkistus (41 %), Tulosposti/muistilista
(esim. laboratorio­tuloksille)
(33 %)
Uranus Järjestelmien hitaus ja/tai yllättävät käyttökatkot (61 %),
Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (= tapa hakea tietoa
toisesta organisaatiosta) (56 %), Sama asia täytyy kirjata
moneen paikkaan (49 %), Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen
hankaloittaa kokonaiskuvan saamista potilaasta (40 %),
­Epäloogisuus
(polkuja joutuu opettelemaan ulkoa (35 %)
Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista
riipumatta (59 %), Sähköinen resepti
(e-resepti) (54 %), Digitaalinen sanelu
(53 %), Mahdollisuus kerätä eri erikois­alojen
tekstejä kronologiseksi kertomuk-seksi
(43 %), Lääkityksen interaktiotarkitus
(31 %)
Lääkitys: Mediatrin ja GFS:n lääkelistoja pidet­tiin
selkeimpinä. Puolet vastaajista koki järjestel­mien
auttavan estämään lääkitysvirheitä. Lääki­tyksen
interaktiotarkistus oli mainittu kaikkien
järjestelmien hyvänä toiminnallisuutena. Kym­menesosa
muiden ja kolmasosa Mediatrin käyt­täjistä
koki tiedon muissa organisaatioissa
määrä­tyistä
lääkkeistä olevan hyvin saatavilla,
vain Mediatrin osalta tilanne oli parantunut.
­Effica-
käyttäjien mielestä sähköisen reseptin käy­tettävyys
oli yksi tärkeimmistä korjattavista on­gelmista,
muiden tuotemerkkien käyttäjät mai­nitsivat
e-reseptin hyvänä toiminnallisuutena.
Yhteistyö ja tiedonkulku: Potilastietojen saami­nen
toisesta organisaatiosta vei vastaajien mieles­tä
yhä liikaa aikaa. Kaikilla tuotemerkeillä kehittä­miskohteena
oli edelleen aluetietojärjestelmien
huono käytettävyys. Enemmistö koki järjes­An
analysis of electronic health
­record-
related patient safety
concerns. J Am Med Inform Assoc
2014;20.
19 Hill RG,Jr, Sears LM, Melanson SW.
4000 clicks: a productivity analysis
of electronic medical records in
a community hospital ED. Am J
Emerg Med 2013;31:1591–4.
20 Han YY, Carcillo JA, Venkataraman
ST, Clark RS, Watson RS, Nguyen
TC, ym. Unexpected increased
mortality after implementation of
a commercially sold computerized
physician order entry system.
Pediatrics 2005;116:1506–12.
21 Hyppönen H, Ammenwerth E, Nohr
C, Faxvaag A, Walldius A. eHealth
indicators: results of an expert
workshop. Stud Health Technol
Inform 2012;180:328–32.
22 Vishwanath A, Singh SR, Win-kelstein
P. The impact of electronic
medical record systems on out-patient
workflows: a longitudinal
evaluation of its workflow effects.
Int J Med Inform 2010;79:778–91.
23 Winblad I, Hyppönen H, Salo S,
Reinikainen K, Reponen J. Onko
tietokone vastaanoton aikavaras?
Suom Lääkäril 2009;64:3956–9.
24 Rautiainen H, Saukkonen S.
AvoHILMO 2013 – Perusterveyden-huollon
avohoidon ilmoitus 2013 –
Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos 2013.
25 Mäkelä-Bengs P, Virkkunen
H, ­Vuokko
R. Lääkemerkinnän
­tekeminen
ja tietosisältö 2016
- ­Toiminnallinen
määrittely.
­Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos
2014.
26 Nielsen J. Usability engineering.
Boston: Academic Press 1993.
27 Kivekäs E, Kuusisto H, Enlund
H, ­Saranto
K. Ensikokemuksia
e-reseptin käytöstä perus­terveydenhuollossa.
Suom Lääkäril
2014;69:1567–71.
28 Niemi A, Kaila A, Bjerregård Madsen
J, Turunen A. Hoitotyön rakenteista
kirjaamista kehitettävä yhteistyös-sä.
Suom Lääkäril 2013;68:3062–3.
29 Kuusisto A, Nykänen P, Kai-pio
J. Usefulness of Nursing
­Documentations
in Multi-­professional
Collaboration and
Information Exchange in Finland
Medical Sciences. Journal of
Nursing and Care 2014;3:1000184
30 Sittig DF, Ash JS, Zhang J, Osheroff
JA, Shabot MM. Lessons from
­”
Unexpected increased ­mortality
after implementation of a
­commercially
sold computerized
physician order entry system”.
Pediatrics 2006;118:797–801.
31 Kjeldskov J, Skov MB, Stage J. A
­longitudinal
study of usability
in health care - does time heal?
Stud Health Technol Inform
2007;130:181–91.
32 Bouamrane MM, Mair FS. A study of
general practitioners’ ­perspectives
on electronic medical records
systems in NHSScotland. BMC Med
Inform Decis Mak 2013;13:58.
33 Harno K. Potilastietojärjestelmien
hyödyt esiin. Suom. Lääkäril.
2013;68:839–42.
3368 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

9. tieteessä
telmien tukevan tiedon kulkua lääkärien ja hoita­jien
välillä, mutta hoitokertomuksen tietoja piti
selkeinä edelleen vain kolmasosa käyttäjistä. Jär­jestelmien
kykyä valvoa hoitajille tehtyjen määrä­ysten
perille menoa pidettiin edelleen huonona.
Sairaaloiden järjestelmät
Tekniset ominaisuudet: Esko oli käyttäjien mie­lestä
teknisesti vakain ja nopein kuten myös
2010, Uranuksen ja Effican reagointinopeuden
saamat arviot olivat huonontuneet. Keskeisinä
korjattavina ongelmina olivat hitaus ja yllättävät
käyttökatkot.
Käytettävyys: Eskon käyttäjät antoivat positii­visimmat
ja Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät
negatiivisimmat arviot käytettävyyteen liittyviin
väittämiin. Mediatrin käyttäjien arviot olivat pa­rantuneet
eniten. Tietojen koki häviävän enää
23–34 % kaikista vastaajista. Eskon käyttäjistä
puolet, muiden käyttäjistä 17–38 % piti rutiini­tehtävien
suorittamista suoraviivaisena. Puolet
muiden tuotemerkkien paitsi Eskon (27 %)
käyttäjistä oli sitä mieltä että järjestelmä vaatii
pitkää perehdytystä.
Tiedon esitystapa: Kuvantamis- ja laboratorio­tulosten
saatavuuteen ja esitystapaan oltiin tyyty­väisiä.
Kolmasosa muiden tuotemerkkien paitsi
12 % Pegasoksen käyttäjistä oli tyytyväisiä järjes­telmän
tarjoamiin yhteenvetonäkymiin; vuonna
2010 tilanne oli vielä huonompi. Pegasoksen,
Mediatrin ja Eskon käyttäjät pitivät yhteenveto­näkymien
kehittämistä keskeisenä kehittämis­kohteena.
Potilasturvallisuus ja hoidon laatu: Vajaa puo­let
muiden tuotemerkkien paitsi Eskon (15 %)
käyttäjistä oli sitä mieltä että järjestelmä on ai­heuttanut
tai ollut aiheuttaa potilaalle vakavan
haittatapahtuman. Eskossa ja Mediatrissa tilan­ne
oli parantunut aiempaan nähden.
Lääkitys: Tieto muissa organisaatioista mää­rätyistä
lääkkeistä oli hyvin saatavilla Mediatrin
käyttäjistä 60 %:n mielestä (2010: 24 %), mui­den
tuotemerkkien käyttäjistä edelleen vain
kymmenesosa oli tätä mieltä. Mediatrin, Pega­soksen
ja Uranuksen osalta potilaan ajankohtai­nen
lääkelista koettiin selkeäksi useammin
kuin vuonna 2010. Eskon, Mediatrin ja Uranuk­sen
käyttäjien mielestä järjestelmät auttavat
estä­mään
lääkitysvirheitä useammin kuin 2010.
Kaikkien tuotemerkkien käyttäjät mainitsivat
interaktiotarkistuksen hyvänä ominaisuutena.
Kehittämiskohteista sähköisen reseptin käytet­tävyys
nousi esiin Effican ja Eskon käyttäjien
kohdalla, suuri osa Uranuksen, Mediatrin ja
Pega­soksen
käyttäjistä mainitsi sähköisen re­septin
hyvänä toiminnallisuutena.
Yhteistyö ja tiedonkulku: Lukuun ottamatta Me­diatria,
tieto kulki yhä huonosti organisaatioiden
välillä ja aluetietojärjestelmän käytettävyys nousi
keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Järjestelmät tu­kivat
yhteistyötä hoitajien kanssa 45 %:n mieles­tä,
vaikka hoitokertomukseen kirjatut tiedot oli­vat
neljäsosan mielestä helposti luettavassa muo­dossa
kuten vuonna 2010. Rakenteisen hoitoker­tomuksen
toteutustapa oli keskeinen kehityskoh­de
muiden paitsi Eskon käyttäjien mielestä.
Pohdinta
Tuotemerkkikohtaisten käyttäjäkokemusten
esiin nostamien ongelmien ja hyvien ominai­suuksien
seuraaminen on tarpeellista tavoitel­taessa
alueellisesti ja valtakunnallisesti toimivaa
potilastiedon käsittelyä. Nyt toteutettu seuranta
antaa järjestelmätoimittajille mahdollisuuden
pohtia tuotteensa kehittämispolkuja, viranomai­sille
tietoa säädösten ja määritysten vaikutuksis­ta
käytännössä ja käyttäjille vertailukohtia omi­en
kokemustensa arvioimiseen.
Tutkimuksen rajoitteita on käsitelty artikkeli­sarjan
ensimmäisessä artikkelissa (17). GFS:n
ja sairaala-Mediatrin osalta vastaajamäärät jäi­vät
pieniksi. Suuren käyttäjämäärän tuotemer­keillä
käytännön kannalta vähäisetkin muutok­set
tulevat tilastollisesti merkitseviksi, joten va­litsimme
selkeän muutoksen lisäkriteeriksi 10
prosenttiyksikön muutoksen vertailtaessa vuo­den
2010 tuloksiin. Tulokset luokiteltiin aihe­alueittain,
vaikka monen väittämän voidaan aja­tella
mittaavan montaa osa-aluetta. Vastaajia ei
pyydetty vertailemaan tuotemerkkien kehitystä
kuluneena aikana. Luokittelimme vastaukset
tuotemerkkikohtaisesti, mutta käytännössä klii­nikon
on vaikea erottaa itse perusjärjestelmän
ongelmia siihen liitettyjen erillisjärjestelmien,
aluetietojärjestelmien, valtakunnallisten palve­luiden,
huonon toimintakulttuurin, laitteiston
tai tiedonsiirtoverkon ongelmista. Käyttäjälle hi­tautena
näyttäytyvä tilanne voi johtua alimitoite­tuista
päätelaitteista, ohjelmiston raskaasta ra­kenteesta
tai huonosti työnkulkua tukevasta
käyttöliittymäsuunnittelusta.
Tekninen epävakaus ja hitaus koettiin edel­leen
yhdeksi keskeisistä ongelmista, joskin tässä
oli eroja tuotemerkkien välillä. Epävakaan tai tek­sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet
­sidonnaisuutensa
seuraavasti
(ICMJE:n lomake):
Suvi Vainiomäki: korvaus
­käsikirjoituksen
kirjoittamisesta tai
tarkistamisesta (Suomen Lääkäri­liitto).
Hannele Hyppönen: muu
(STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/
hallituksen jäsenyys (Suomen
­Lääkäriliitto,
hallituksen jäsen 2007–
2013, valtuuskunnan, työryhmien
ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot
(Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK,
Lääkäripäivät), muu (STM). Muut
kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia.
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3369

10. Terveydenhuoltotutkimus
nisesti viallisen tietojärjestelmän on todettu
­olevan
yksi keskeisimmistä potilasturvallisuuden
vaarantumisen kokemuksen taustalla olleista te­kijöistä
(18). Hitaan reagointinopeuden aiheutta­mat
ongelmat korostuvat suoritettaessa monivai­heisia
tai usein toistuvia tehtäviä, esimerkiksi
päivystävä lääkäri tekee Yhdysvalloissa yhden
päivystysvuoron aikana 4 000 klikkausta (19).
Suurimman osan mielestä rutiinitehtävien
suorittaminen ei ollut suoraviivaista. Monessa
tutkimuksessa on todettu, että järjestelmät eivät
ole onnistuneet sujuvoittamaan lääkärin työtä ja
säästämään aikaa potilastyölle (4,5,20,21,22,23).
Tilastoinnin koki liian aikaa vieväksi varsinkin
terveyskeskusten lääkäreistä useampi kuin
vuonna 2010; tämä liittynee perusterveyden­huollon
lisääntyneeseen tilastointitarpeeseen
(24) ja sen toteutustapaan järjestelmissä.
Entistä harvempi koki kirjattujen tietojen hä­viävän.
Varsinaista tallennetun tiedon katoa­mista
tietokannasta tapahtunee harvoin, joten
tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitää ää­rimmäisenä
käytettävyysongelmana: käyttäjä
kirjaa väärään paikkaan, ei osaa tallentaa kirjat­tua
tietoa oikein tai ei tiedä, mistä etsiä kirjattua
tietoa. Käytettävyydeltään hyvä järjestelmä ohjaa
toimintaprosesseja, auttaa välttämään virheitä
ja antaa palautteen onnistuneesta toiminnasta
(25). Tutkimuksemme tulokset eivät kuiten­kaan
viittaa siihen, että eri tuotemerkkien käy­tettävyydessä
olisi tapahtunut merkittäviä muu­toksia.
Onkin todennäköistä että käyttäjät ovat
oppineet tulemaan toimeen järjestelmien virhe­ansojen
kanssa ja epäloogiset käytännöt on
opittu ulkoa.
Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat ke­hittymässä
yhä enemmän työtä ja toimintaa oh­jaaviksi,
mikä osin selittää kokemuksen lisään­tyneestä
perehdytyksen tarpeesta. Järjestelmien
tulisi opastaa käyttäjää paremmin, mutta myös
perehdytysmenetelmiä tulisi kehittää tehok­kaammiksi
ja monipuolisemmiksi.
Yhteenvetonäkymät nousivat jo 2010 esille
kehittämiskohteina. Osan varsinkin sairaalan
tuotemerkeistä koettiin kehittäneen yhteenveto­näkymiä,
tosin lääkärit eivät vielä olleet näihin
tyytyväisiä.
Kokemus potilastietojärjestelmien aiheutta­mista
vakavista haittatapahtumista tai läheltä
piti -tilanteista oli edelleen huolestuttavan ylei­nen.
Aineistoa tullaan analysoimaan tarkem­min
löytääksemme tähän vaikuttavat tekijät.
Potilastietojärjestelmien kyky estää lääkitysvir­heitä
sai sairaalajärjestelmissä paremmat arviot
kuin 2010. Tämä selittyy osin interaktiotarkistuk­sen
mukaantulolla lääkitysosioihin. Terveyskes­kusjärjestelmissä
tämä on ollut käytössä jo pi­dempään.
Vaikka ajankohtaista lääkelistaa piti
selkeänä useampi kuin vuonna 2010, lääkityksen
hallinnan työkalut kaipaavat edelleen kehittämis­tä.
Näkemykset sähköisen reseptin toimivuudes­ta
jakautuivat tuotemerkeittäin: GFS:n, Mediat­rin,
Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät kokivat
sähköisen reseptin hyväksi, Effican ja Eskon
käyttäjät nostivat sen käytettävyyden keskeiseksi
korjattavaksi ongelmaksi. Eri sektoreilla työsken­televien
välillä ei ollut eroja saman tuotemerkin
sisällä. Eskon sähköinen resepti -toiminnallisuus
tuli käyttöön julkisen sektorin järjestelmistä vii­meisenä
maaliskuussa 2013, mutta Effican käyt­tö
alkoi jo vuonna 2011, joten lyhyttä käyttöikää
ei voida käyttää ainoana negatiivisten mielipitei­den
selityksenä. Effican saamat arviot monen
asenneväittämän kohdalla olivat muuttuneet
kriittisemmiksi verrattuna vuoteen 2010, mutta
Esko sai edelleen muutoin positiiviset arviot
käyttäjiltään. Voi olla mahdollista, että tyytymät­tömyyden
syinä ovat reseptisovelluksen toteutuk­sen
rinnalla sähköisen reseptin käytön vaatimat
käyttäjälle epäloogiset toimintatavat.
Reseptikeskuksesta huolimatta tieto muissa
organisaatioissa potilaalle määrätyistä lääkkeis­tä
koettiin olevan edelleen huonosti käytettävis­sä,
poikkeuksena Mediatri. Käyttäjälle ajan­kohtaisen
lääkelistan selkeys merkinnee eri asi­aa
(esim. lääkkeiden aloitusajankohta, annoste­lu,
annosreitti) kuin sen ajantasaisuus. Kanta-­arkiston
potilaan tiedonhallintapalveluun on
suunniteltu potilaskohtaisen voimassaolevan
lääkityksen näkymä (VLÄÄ) (26). Toiminnalli­suuden
vakiinnuttua on tarpeen tutkia, onko
­tämä
pystynyt ratkaisemaan organisaatioiden
välisen lääkitystiedon vaihdon ongelmat. Lääkä­rien
kokema hyöty sähköisestä reseptistä näyt­täisi
toistaiseksi tulevan lääkemääräyksen kir­jaamistoiminnon
helpottumisesta, ei lääke­hoidon
kokonaiskuvan saamisesta. Vastaavan­lainen
löydös on kuvattu Kotkan ja Turun säh­köisen
reseptin käyttöönotoissa (27). Jatkossa
tulisi tutkia, käytetäänkö reseptikeskusta enem­män
lääkkeiden toimitustietojen kuin ajan­kohtaisen
lääkityksen selvittämiseen.
Lukuun ottamatta Mediatria ja GFS:ia järjes­telmien
ei koeta auttavan turvaamaan hoidon
Tästä asiasta
tiedettiin
• Ensimmäinen
kattava tutkimus
käyttäjäkokemuksista
tehtiin 2010 ja sen
perusteella todettiin
lääkärien olevan
kriittisiä järjestelmiä
kohtaan.
• Tuotemerkkien välillä
oli eroja ja kaikissa
oli puutteita ja
kehittämisen varaa.
Tämä tutkimus
opetti
• Laajan
kyselytutkimuksen
avulla voidaan tunnistaa
potilastietojärjestelmien
ongelmakohtia,
seurata kehitystä sekä
tukea järjestelmien
kehittämistä
lääkärin työtä ja
potilasturvallisuutta
edistäviksi.
• Sähköinen resepti
arvioidaan osassa
tuotemerkkejä
toiminnallisuudeltaan
hyväksi, mutta se ei
lääkärien mielestä vielä
paranna kokonaiskuvaa
lääkehoidosta.
3370 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69

11. tieteessä
jatkuvuutta. Organisaatioiden välisessä tiedon­vaihdossa
on yhä paljon kehitettävää, ainoas­taan
kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten tu­losten
koettiin välittyvän hyvin. Sitä, missä
määrin Pohjois-Karjalan alueella perustervey­denhuollon
ja erikoissairaanhoidon yhteinen
potilastietojärjestelmä Mediatri selittää suurem­paa
tyytyväisyyttä organisaatioiden väliseen
tiedon­vaihtoon,
tarkastellaan tarkemmin tule­vassa
artikkelissa. Vaikka potilastiedon arkiston
käyttöönoton toivotaan ratkaisevan organisaati­oiden
väliset tiedonvaihdon ongelmat, keskitet­ty
arkistointi ei helpottane tiedonhakua nykyisiä
aluetietojärjestelmiä paremmin, jos järjestelmät
eivät pysty näyttämään tallennettuja tietoja lää­kärille
sopivassa muodossa (10).
Hoitotyön rakenteista kirjaamistapaa ei
­koettu
edelleenkään selkeäksi, vaikka yhteinen
tapa kirjata nähdään yleisesti myönteisenä asia­na.
Hoitokertomus nousi edelleen esiin keskei­senä
kehittämiskohteena etenkin sairaalajärjes­telmien
käyttäjien mielipiteissä. Tarvitaan en­tistä
enemmän moniammatillista yhteistyötä
sekä terveydenhuollon toimijoiden että järjestel­mätoimittajien
kesken, jotta hoitotyön rakentei­sesta
kirjaamisesta saadaan tavoiteltu hyöty
(28,29).
Mediatri otettiin käyttöön keskussairaala­ympäristössä
joitakin kuukausia ennen vuoden
2010 kyselyajankohtaa ja sen saamat arviot oli­vat
hyvin negatiivisia. Nyt se arvioitiin yhdeksi
parhaimmista. Selitykseksi tarjoutuu käyttöön­oton
epäonnistuminen tai alkuvaiheen runsaan
virhemäärän korjaaminen. Uuden järjestelmän
(tai toiminnallisuuden) käyttöönotto hankaloit­taa
lähes aina ainakin hetkellisesti perustehtä­vien
suorittamista, mutta hyvin toteutettu
käyttöön­otto
lyhentää tätä aikaa (30,31,32,33).
Vaikka Mediatria sairaalaympäristössä käyttäviä
vastaajia oli tässä tutkimuksessa varsin vähän
(n = 47), on epätodennäköistä, että selittäjänä
olisi vain erilainen otos käyttäjistä.
Lääkärien kokemukset ja arviot potilastieto­järjestelmistä
eivät ole parantuneet neljässä
vuodessa toivotusti. Epävakaan ja hitaan järjes­telmän
käyttäjäkokemuksia on vaikea parantaa
käyttöliittymäsuunnittelulla. Käyttäjiä on vaikea
saada muuttamaan toimintaansa haluttuun
suuntaan, jos järjestelmän huono käytettävyys
estää työn sujuvuuden.
Tutkimus paljasti lääkärien kokemien käytet­tävyysongelmien
poikkeavan tuotemerkkien vä­lillä.
Tunnistettujen ongelmakohtien jatkoanaly­soinnissa
ei pitäisi keskittyä pelkästään yksittäi­seen
tuotemerkkiin vaan myös työskennellä sen
tunnistamiseksi, miksi ja miten ongelmia on
pystytty ratkaisemaan. Tuotemerkeissä tunnis­tettuja
hyvin toimivia ja kehittämiskohteiksi ni­mettyjä
ominaisuuksia tulisi tutkia tarkemmin
niiden hyödyntämiseksi järjestelmien kehittä­mistyön
pohjana. Myös kansallisen lainsäädän­nön
ja tilastointivaatimusten vaikutuksia potilas­tietojärjestelmien
käytettävyyteen tulisi tutkia. n
Tutkimuksen toteuttamista on tukenut
­taloudellisesti
sosiaali- ja terveysministeriö.
Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmen­nyttä
dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava
kokemus eTerveydestä oli keskeistä edellisessä 2010
tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja
kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen
laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet
jatkamaan aloitettua työtä tällä seuranta­tutkimuksella.
English summary www.laakarilehti.fi in english
Electronic Patient Record systems evaluated by brand in 2014
Kokemus potilas­tietojärjestelmien
aiheuttamista
­läheltä
piti
-­tilanteista
oli
­huolestuttavan
yleinen.
Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3371

12. english summary
Electronic Patient Record systems evaluated
by brand in 2014
Background
Physicians’ experience of Electronic Patient Record (EPR) systems was surveyed for the first time in
2010. The survey showed clear differences between brands and a need to further develop them all.
Similar research is scarce on a global level, although user experience is a fundamental component of
system development and assessment.
Methods
The survey was repeated in spring 2014. The responses of physicians working at hospitals and health
centres were analysed on a brand-by-brand basis and compared with the results from 2010. The
results are presented on a thematic basis.
Results
Only the users of Esko and Graafinen Finstar (GFS) regarded their systems as stable and responding
rapidly to commands. Effica’s health centre users experienced that its usability had deteriorated,
whilst users of hospital-Mediatri felt it had improved. The users of Esko and GFS regarded the usability
of the systems as good. One-third of the hospital system users were satisfied with the summary
views, the proportion was even smaller in 2010. The experience regarding adverse events had
remained on the level of 2010, with the exception of GFS, Esko and hospital-Mediatri.
The users of Pegasos and Uranus submitted more favourable assessments than in 2010 with regard
to the clarity of medication lists. Electronic prescription was regarded as a positive functionality in all
systems except Effica and Esko. Only Mediatri’s users assessed the availability of other organizations’
medication data more favourably than in 2010. Differing from other brands, hospital-Mediatri was
regarded as supporting cooperation and the distribution of information more effectively than in 2010,
but the regional data systems were still considered to be a key development target of all brands.
Conclusions
Physicians’ experience and opinions on EPR have not improved as expected. The users have not
experienced development in the technical functionalities of the systems, even though stability and
rapid responsiveness of the system create the basis for patient security and general usability. The EPR
systems are not regarded as supportive of physicians’ work. In the future, factors affecting patient
safety and quality of treatment within the systems should be researched more closely. The experience
with electronic prescription varied by brand. It was not regarded as having brought a solution for
exchange of medication information between organizations.
Suvi Vainiomäki
M.D, specialist in general practice,
City of Turku Welfare Division
University of Turku
sujova@utu.fi
Hannele Hyppönen
Johanna Kaipio
Jarmo Reponen
Jukka Vänskä
Tinja Lääveri
3371a Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69