Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.

1. Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina
Markkinointi : Lääkärin renki vai isäntä
8.5.2014
Helsingin seudun Duodecim-seura
Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto
LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti, eMBA

2. Sidonnaisuudet
• Suomen Lääkäriliitto, varatoiminnanjohtaja
• Helsingin yliopisto, terveydenhuollon hallinnon dosentti
• Sivutoiminen yksityislääkäri, Aava ja Terveystalo
• Pro Medico ry hallituksen jäsen
• UEMS, Euroopan erikoislääkäriliitto, Past President (2002-05),
CME/CPD Working group chairman 2012 -
• Rome CME/CPD Working Group (supported by The Society for
Worldwide Medical Exchange)
2 2

3. Lääkäreitä yhteiskunnallisina vaikuttajina
kansainvälisesti:
Lääkärien saamat Nobelin rauhanpalkinnot
• Sir John Boyd Orr 1949 (YK:n alaisen FAO:n ensimmäinen
pääjohtaja)
• Albert Schweitzer 1952
• Lääkärit ydinsotaa vastaan 1985
• Lääkärit ilman rajoja 1999

4. Otto E. A. Hjelt (1823–1913)
• Patologian ja valtion lääketieteen professori 1858–1885, arkkiatri
1885
• Hjelt jäsen mm. 1862 komiteassa, jonka tehtävänä oli laatia
ehdotus maan terveydenhuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi
• Tämän seurauksena 1879 annettiin asetus: Terveydenhoitosääntö
Suomea varten
• Lääketieteellisen tiedekunnan professorina Collegium Medicumin
jäsen 1859–1878
• 11 lasta

5. Nuoria lääkäreitä 1800- ja 2000-luvuilla
• ”Ulottuuhan lääkärin toimi elämän kaikkiin oloihin: Lapsen
kamarista täysikäisen työhuoneeseen ja vanhuksen
sairasvuoteelle, yksityisen henkilön elämästä koko kansan yhteisiin
oloihin.”
Matti Äyräpää 1885 (33-vuotias)
• ”Lääkärintyö on ainutlaatuinen ikkuna ihmisen elämään.
Lääkärintyön kautta nuorelle ihmiselle avautuu monipuolinen kuva
väestöstä ja sen ongelmista.”
Suvi Vainiomäki 2013 ( 34-vuotias)

6. Mitä on terveyspolitiikka?
• Käsite politiikka voidaan ymmärtää monin eri tavoin
usein: lainsäädännön muuttamiseen ja julkisen hallinnon ohjaamiseen
tähtäävä toiminta
• Terveyspolitiikka: politiikka, jonka keskeinen lähtökohta on terveys
ja sen edistäminen, suojelu ja palauttaminen

7. • Terveyspolitiikan tavoitteita
• väestön terveyden parantaminen
• terveyden suojelu
• terveyserojen kaventaminen
• Esimerkkejä keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi:
• terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen
• alkoholin kulutuksen lasku
• työturvallisuuden kehittäminen

8. Terveyspolitiikka osana muuta politiikkaa
• Läheisesti sidoksissa: sosiaalipolitiikka, terveydenhuoltopolitiikka
• Muita esimerkiksi: elinkeinopolitiikka, työvoimapolitiikka,
kauppapolitiikka, ulkopolitiikka, talouspolitiikka, ympäristöpolitiikka,
aluepolitiikka, alkoholipolitiikka, veropolitiikka, koulutuspolitiikka
• Terveyspolitiikkaa ei voida tehdä irrallaan muista politiikan sektoreista
• Eri politiikoissa eri tavoitteet
• väistämättä syntyy ristiriitoja ja joudutaan sorvaamaan
kompromisseja
• Terveys kaikissa politiikoissa
• eri sektoreilla otetaan huomioon väestöön ja eri väestöryhmiin
kohdistuvat terveysvaikutukset päätöksiä tehtäessä ja
toimeenpantaessa.

9. Terveyspolitiikan toimijat
• Poliittiset puolueet
• Viranomaisorganisaatiot
• Tutkimuslaitokset
• Terveyspalveluiden rahoittajat, järjestäjät ja tuottajat
• Potilasjärjestöt
• Terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän järjestöt
• Lääkärijärjestöjä: Lääkäriliitto, Duodecim, Hammaslääkäriliitto,
erikoislääkäriyhdistykset, NLY, SELY, GPF, LSV…
• Apteekkiala
• Lääketeollisuus

10. Lääkärien tavoitteet terveyspolitiikassa
• Keskeisiä tavoitteita
• kansanterveyden edistäminen
• terveydenhuollon kehittäminen
• edunvalvonta
• Olemmeko liiaksi keskittyneet terveydenhuoltopolitiikkaan?
• kansanterveyden edistäminen vs. sairaanhoito
• helmasyntimme? Terveyspolitiikka=terveydenhuoltopolitiikka
• olemme tämän alan ammattilaisia
• Edunvalvonnan nivominen terveyspolitiikkaan haasteellista
• Uskottavuuden säilymisen kannalta edunvalvonnallisia tavoitteita ei kannattaisi
verhota muiden tavoitteiden taakse
• Profession sisällä eri painotuksia
• esimerkiksi työskentelysektori, erikoisalat, yhteiskunnalliset näkemykset

11. Arttu Saarinen: Suomalaiset lääkärit ja Suomen
Lääkäriliitto osana hyvinvointivaltiota ja sen
terveyspolitiikkaa, väitöskirja, Turun yliopisto,
yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2010
• Lääkärit kokevat sosiaaliturvan muuta väestöä useammin liian
laajaksi.
• Parhaiten lääkärien mielipiteitä sosiaaliturvasta ja
terveydenhuoltojärjestelmästä selittävät poliittinen orientaatio ja
työskentelysektori.

12. Lääkärien järjestöt terveyspolitiikan toimijana:
esimerkkinä Lääkäriliitto
• Liiton näkökulma: terveydenhuoltojärjestelmä, kansanterveyden
edistäminen, terveydenhuollon etiikka, edunvalvonta
• Liiton strategiassa terveydenhuoltopolitiikasta: Toimiva ja
oikeudenmukainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä
• Toimielimet
• toimisto
• viisi alueellista terveyspoliittista valiokuntaa
• hallituksen terveyspoliittinen jaos
• hallitus
• valtuuskunta
• alaosastot

13. • Käytäntö
• lausunnot, kannanotot
• eduskuntakuulemiset (SLL kuultavana 94 kertaa v. 1998–2013)
• osallistuminen erilaisiin työryhmiin
• yhteistyö ja yhteydenpito muihin toimijoihin
• tutkimus- ja selvitystyö
• vaikuttaminen median kautta

14. Yksittäiset lääkärit toimijoina
• Lääkärijärjestöt eivät yksinään riittävä profession panos
terveyspolitiikkaan – muita osallistumisen muotoja tarvitaan
• Rooleja on monia: asiantuntijana, terveydenhuollon työntekijänä,
johtajana, virkamiehenä, puoluepoliittisena toimijana, tutkijana,
järjestöaktiivina…
• Puoluepolitiikka
• Äänestäjä, puolueaktiivina, luottamustehtävissä, asiantuntijana
• Kunnallispolitiikka, Eduskunta, Euroopan Parlamentti

15. Lääkärit Eduskunnassa
12
10
8
6
4
2
0
1999 2003 2007 2011

16. Esimerkkejä lääkärien toiminta-alueista
• Sote-uudistus
• Aselain muuttaminen
• Global Clinic
• Käypä hoito
• Kansallisen tason terveyspolitiikan vaikuttajia paljon: Pekka Puska,
Martti Kekomäki, Aki Linden, Jussi Huttunen…
• Lääkärit aktiivisina mielipidekirjoittajina
• Esimerkkejä kuntatasolta?

17. Lääkärien osallistuminen järjestö- ja
seuratoimintaan
• Ammattiyhdistystoiminta 12 %
• Terveyteen liittyvät kansalaisjärjestöt 3 %
• Muut kansalaisjärjestöt 4 %
• Puoluepoliittiset järjestöt 2 %
• Tieteelliset järjestöt 10 %
• Seuratoiminta 26 %
• Seurakunta tai muu hengellinen yhteisö 11 %
• Muu toiminta 9 %
Lähde: Lääkäri 2008 –tutkimus (n=reilut 1000 nuorta lääkäriä)

18. Lääkärien tärkeimmät yhteisöt
• Perhe 96 %
• Suomi 78 %
• Oma suku 76 %
• Työyhteisö 74 %
• Lääkärikunta 66 %
• Eurooppa 58 %
• Oma kunta 24 %
Lähde: Lääkäri 2008 -tutkimus; n = 1 173–1 196 nuorta lääkäriä,
melko tai hyvin kiinteästi tuntee kuuluvansa

19. Poliitikko
Mikko Franssila, vastaava lääkäri, Mediverkko
• Valkeakosken nuorin kaupunginvaltuutettu ja sosiaali- ja
terveyslautakunnan puheenjohtaja
• ”Politiikassa ei ole paljon lääkäreitä. Ehkä he haluavat hakeutua
tehtäviin, joissa vaikuttaminen on suoraviivaisempaa. Hitaus ja
politikointi voivat turhauttaa.”
• ”Minusta on tärkeää, että politiikassa olisi mukana lääkäreitä sekä
kunnan että valtakunnan tasolla. Politiikalla on suuri rooli julkisen
terveydenhuollon tuotossa.”
Lääkärilehti 14/2014

20. Järjestöaktiivi
Emma Lommi, 5. vuoden kandi, Turun yliopisto
• Toimii mm. Lääkärin sosiaalinen vastuu, SPR, Unicef, Omaiset
mielenterveystyön tukena ja Institute for Indian Mother and Child
• ”Koenkin, että minulla on vastuu antaa omastani eteenpäin. Siitä
tulee myös tosi hyvä mieli. Hermoni eivät kestäisi politiikkaa.
Ruohonjuuritason toiminnassa pystyn olemaan tietyllä tavalla
joustamaton arvioinnin suhteen.”
• ”Toivoisin lääkäreiltä enemmän idealismia. Humaaniutta kuuluisi
korostaa lääkärikoulutuksessa. Moni sanoo opiskelevansa
lääkäriksi, koska haluaa auttaa. Sitten se pikkuhiljaa häviää.”
Lääkärilehti 14/2014

21. Vapaaehtoinen
Reetta Leinonen, terveyskeskuslääkäri, Kallion
terveysasema
• Vapaaehtoisena Global Clinicilla
• ”On harmi, että valtakunnan tason politiikassa on vain vähän
lääkäreitä. Ehkä lääkärit pelkäävät, että julkisesti esillä oleminen
haittaa tavallista lääkärintyötä tai jopa sulkee sen pois. Voisin
kuvitella, että varsinkin nuorelle lääkärille työ, poliittisen uran ja
perhe-elämän yhdistäminen on haastavaa. Ehkä voisin harkita
joskus politiikkaan menemistä, mutta järjestötyö kiinnostaa nyt
enemmän.”
Lääkärilehti 14/2014

22. Virkamies
Teppo Heikkilä, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö
• ”Laajasti ajatellen teen töitä potilaiden eteen, en ole ajatellut liian
kauas siitä. Rakennan järjestelmää, jossa muut voivat toimia
parhaalla mahdollisella tavalla.”
• ”Lääkärien kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on ehkä
vähentynyt, vaikka heillä olisi keskustelussa paljon annettavaa.
Ihmiset arvostavat ehkä enemmän vapaa-aikaa ja hyvinvointiaan,
ja se on toisaalta tervettäkin. Kun lääkäri avaa suunsa, häntä vielä
kuunnellaan. Jos sitä ei avaa, voi olla, ettei kohta enää kuunnella.”
Lääkärilehti 14/2014

23. AMMATTIEN ARVOSTUS 2010
Suomen Kuvalehti
1. Kirurgi
2. Erikoislääkäri
3. Lääkäri
4. Palomies
5. Ylilääkäri
6. Neurologi
7. Silmälääkäri
8. Kätilö
9. Hammaslääkäri
10. Sairaanhoitaja

24. Lääkäriehdokkaat Euroopan
parlamenttivaaleissa 2014
• Jukka-Pekka Kuokkanen, Kristillisdemokraatit
• Petri Pekkola, Vasemmistoliitto
• Juha Richter, Kristillisdemokraatit
• Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit
• Karl von Smitten, Ruotsalainen kansanpuolue
• Tiina Tuomela, Kristillisdemokraatit
• Mauno Vanhala, Perussuomalaiset
Lääkäriliiton EU-vaalitilaisuus ja paneeli
ke 14.5.2014 klo 17–19, Lääkäritalo, Mäkelänkatu 2
Ilmoittautuminen: eeva-maija.tallgren@laakariliitto.fi

25. Kiitos!
25