THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden
väestörakenteen muokkaajana
Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka -seminaari, Kela 9.12.2022
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula
19.12.2022

2. Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähiöiden
väestörakenteen muokkaajana
• Tekijät: Timo Kauppinen (THL), Aleksi Karhula (HY)
• Tulossa tieteellinen artikkeli, ei vielä valmis
• Tutkimusaineistona Tilastokeskuksen muodostama koko väestön sisältävä
yksilötason pitkittäisrekisteriaineisto
• Tutkimuskohteena 40 kerrostalovaltaista lähiöaluetta yhdeksässä
kaupungissa (Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Jyväskylä,
Lahti, Pori)
• Ne kerrostalovaltaiset lähiöalueet 10 suurimmassa kaupungissa, joissa pienituloisten
osuus 20 v. täyttäneistä oli nopeassa kasvussa vuosina 1997-2019 ja vuoden 1997 arvo
oli yli mediaanin
• Tutkimuskysymykset: Missä määrin a) muuttoliike ja alueella pysyvien
tulotason muutos, ja b) erilaisissa elämäntilanteissa olevat ovat vaikuttaneet
pienituloisten osuuteen vuosien 1997 ja 2019 välillä?
• Pienituloisilla tarkoitetaan tässä 20 v. täyttäneen väestön 19.12.2022 2
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

3. Kysymyksenasettelun taustaa
• Kansainvälisessä tutkimuksessa havaintoja sosioekonomisen
segregaation kasvusta (van Ham et al. 2021) ja köyhyyden
esikaupungistumisesta (Bailey & Minton 2018; Hochstenbach & Musterd 2018),
Suomessakin havaintoja tulotason mukaisen alueellisen eriytymisen
voimistumisesta (esim. Kauppinen & Mukkila 2022).
• Pienituloisuuden kasvulla on erilainen merkitys riippuen siitä, onko sen
taustalla väestön vaihtuminen muuttoliikkeen myötä vai alueilla
pysyvien tulotason muutokset (Bailey 2020; Bolt 2018). Eräissä
viimeaikaisissa tutkimuksissa (Cooke 2010; Schouten 2021; Boje-Kovacs ym. 2021)
on johtopäätöksenä ollut, että perinteisesti keskeisenä prosessina pidetyllä
muuttoliikkeellä olisi vain vähän merkitystä.
• Alueen pienituloisuuden ongelmallisuus voi riippua siitä, millaisessa
käytössä alue on asukkaiden asumisurilla: esim. nuorten aikuisten
muuttaminen köyhille alueille ja niiltä pois ei ole välttämättä merkki näiden
alueiden ongelmista (Bailey 2020), ja pienituloisilla alueilla asuminen voi olla
asumisuran alkuun (Lelévrier & Melic 2018) tai työttömyyden kokemiseen liittyvä
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula 19/12/2022 3

4. Vuosittaiset eri muutosprosessien nettovaikutukset pienituloisten ja ei-
pienituloisten 20 v. täyttäneiden määriin tutkimusalueilla vuosina 1998-2019
19/12/2022 4
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
Pienituloiset Ei-pienituloiset
Muutos
tuhatta
20 v.
täyttänyttä
asukasta
kohti,
henkilöä
Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus
Tulotason muutos alueella asuttaessa
Muuttoliike
PROSESSIT YHTEENSÄ
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
70
Pienituloiset Ei-pienituloiset
Muutos
tuhatta
kyseiseen
tuloryhmään
kuuluvaa
asukasta
kohti,
henkilöä
Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus
Tulotason muutos alueella asuttaessa
Muuttoliike
PROSESSIT YHTEENSÄ
Suhteutettuna koko 20+ väestöön Suhteutettuna kyseiseen tuloryhmään
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

5. -15,0000 -10,0000 -5,0000 0,0000 5,0000 10,0000 15,0000 20,0000
20-29 opiskelija
20-29 työllinen
30-59 opiskelija
30-59 työllinen
30-59 muu
60+ eläkeläinen
YHTEENSÄ
Keskimääräinen vuosittainen nettomuutos tuhatta 20 v. täyttänyttä asukasta kohti, 1998-2019, henkilöä
Low income population
Muuttoliike Tulotason muutos alueella asuttaessa Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8
20-29 opiskelija
20-29 työtön
20-29 työllinen
20-29 muu
30-59 opiskelija
30-59 työtön
30-59 työllinen
30-59 eläkeläinen
30-59 muu
60+ työllinen
60+ eläkeläinen
60+ muu
Ei-pienituloiset
-6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
20-29 opiskelija
20-29 työtön
20-29 työllinen
20-29 muu
30-59 opiskelija
30-59 työtön
30-59 työllinen
30-59 eläkeläinen
30-59 muu
60+ työllinen
60+ eläkeläinen
60+ muu
Pienituloiset
Muutosprosessien vaikutukset eriteltynä henkilöiden
elämäntilanteiden mukaan (työura)
19/12/2022 5
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

6. Vuosittaiset eri muutosprosessien nettovaikutukset pienituloisten ja
ei-pienituloisten 20 v. täyttäneiden määriin tutkimusalueilla ja muissa
kerrostalolähiöissä 1998-2019, suhteutettuna koko 20+ väestöön
19/12/2022 6
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
Pienituloiset
tutkimusalueilla
Pienituloiset
muissa
kerrostalolähiöissä
Ei-pienituloiset
tutkimusalueilla
Ei-pienituloiset
muissa
kerrostalolähiöissä
Muutos
tuhatta
20 v.
täyttänyttä
asukasta
kohti,
henkilöä
Muuttoliike Tulotason muutos alueella asuttaessa
Ikääntyminen 20+ väestöön ja kuolleisuus PROSESSIT YHTEENSÄ
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

7. Etnisiä eroja prosesseissa
• Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten muuttoliike on lisännyt
pienituloisia, hieman enemmän kyse ulkomaalaistaustaisista
• Opiskelijoiden pienituloisia lisäävässä muuttoliikkeessä on kyse lähinnä
suomalaistaustaisista, samoin 20 v. täyttäneeseen väestöön ikääntymisessä
• Ulkomaalaistaustaisen pienituloisen väestön kasvu perustuu lähinnä muuttoihin,
suomalaistaustaisilla ikääntyminen tutkimusväestöön suuremmassa roolissa
• Muiden kuin pienituloisten muuttoliike on vähentänyt ei-pienituloista
väestöä vain suomalaistaustaisilla
• Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla tuloliikkuvuus on
vähentänyt pienituloisuutta, enemmän kyse suomalaistaustaisista
• Muutos suhteessa ryhmän kokoon kuitenkin samaa tasoa: suomalaistaustaisilla
nettomuutos (siirtymä pienituloisista ei-pienituloisiin) vuosittain keskimäärin 3,1
% suomalaistaustaisten pienituloisten keskiväkiluvusta, ulkomaalaistaustaisilla
vastaava suhde 3,4 %
19/12/2022 7
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

8. Alustavia johtopäätöksiä
• Pienituloisuutta lisääviä prosesseja olivat etenkin muuttoliike ja
ikääntyminen 20 v. täyttäneeseen väestöön, ei juuri kyse alueella asuvien
tulotason laskusta.
• Pienituloisten määrän kasvu liittyi lähinnä 20-29-vuotiaisiin, erityisesti
opiskelijoihin, lapsettomiin ja vuokralla asujiin  tutkimusalueiden
(korostunut) rooli asumisuran alun asuinpaikkana selittää kasvua?
• Ulkomaalaistaustaisilla muuttovoittoa useammassa ryhmässä
• Opiskelijoiden suuri vaikutus  mahdollisesti vastaava analyysi 25 v. täyttäneillä
• Vanhemmissa ikäryhmissä tapahtuneet muutokset ovat etupäässä
vähentäneet ei-pienituloista väestöä
• Muuttoliike 30-59-vuotiailla, kuolleisuus 60 vuotta täyttäneillä
• Selvimmin tutkimusalueita erottaa muista alueista 30-59-vuotiaiden ei-
pienituloisten negatiivinen muuttotase, joka liittyy suomalaistaustaisiin
• Nousu pienituloisuudesta samantahtista suomalais- ja
ulkomaalaistaustaisilla
19/12/2022 8
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

9. Lähteet (1/2)
Bailey N (2020) Understanding the processes of changing segregation. In: Musterd S (Ed.)
Handbook of Urban Segregation, pp. 367–377. Edward Elgar, Cheltenham.
Bailey N, Minton J (2018) The suburbanisation of poverty in British cities, 2004-16: extent,
processes and nature. Urban Geography, 39:6, 892–915.
https://doi.org/10.1080/02723638.2017.1405689
Boje-Kovacs B, Egsgaard-Pedersen A, Weatherall CD (2021) Residential mobility and
persistent neighborhood deprivation. Journal of Housing Economics 53,101771.
https://doi.org/10.1016/j.jhe.2021.101771
Bolt G (2018) Who Is to Blame for the Decline of Large Housing Estates? An Exploration of
Socio-Demographic and Ethnic Change. In: Hess DB, Tammaru T, van Ham M (Eds.) Housing
Estates in Europe. Poverty, Ethnic Segregation and Policy Challenges, pp. 57–74. Springer.
https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-92813-5
Cooke TJ (2010) Residential Mobility of the Poor and the Growth of Poverty in Inner-Ring
Suburbs, Urban Geography, 31:2, 179–193. https://doi.org/10.2747/0272-3638.31.2.179
van Ham M, Tammaru T, Ubarevičienė R, Janssen H (2021) Rising Inequalities and a Changing
Social Geography of Cities. An Introduction to the Global Segregation Book. In: van Ham M,
Tammaru T, Ubarevičienė R, Janssen H (Eds.) Urban Socio-Economic Segregation and Income
Inequality. A Global Perspective, pp. 3–26. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-64569-4
19/12/2022 9
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula

10. Lähteet (2/2)
Hochstenbach C, Musterd S (2018) Gentrification and the suburbanization of poverty: changing
urban geographies through boom and bust periods. Urban Geography, 39:1, 26–53.
https://doi.org/10.1080/02723638.2016.1276718
Kauppinen TM, Mukkila S (2022) Lähiöalueiden väestörakenteen kehitys suurissa
kaupungeissa vuosina 1995-2019. Työpaperi 38/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/144980
Lelévrier C, Melic T (2018) Impoverishment and Social Fragmentation in Housing Estates of the
Paris Region, France. In: Hess DB, Tammaru T, van Ham M (Eds.) Housing Estates in Europe.
Poverty, Ethnic Segregation and Policy Challenges, pp. 313–338. Springer.
https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-92813-5
Schouten A (2021) Residential mobility and the geography of low-income households. Urban
Studies, 58:9, 1846–1865. https://doi.org/10.1177/0042098020922127
19/12/2022 10
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula