SlideShare a Scribd company logo

Geologia gral el universo 2006

•Download as PPT, PDF•
•
Joe Arroyo Suárez
Joe Arroyo Suárez

Geologia gral el universo 2006

Engineering
1 of 111
FFAACCUULLTTAADD DDEE IINNGGEENNIIEERRIIAA CCIIVVIILL CCUURRSSOO GGEEOOLLOOGGIIAA GGEENNEERRAALL CCIICCLLOO--IIII DDOOCCEENNTTEE:: IINNGG.. JJOOSSEE WW.. PPEERREEZZ CCAARRPPIIOO
GGEEOOLLOOGGIIAA--IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN CCoonntteenniiddoo:: DDeeffiinniicciióónn GGeeoollooggííaa // LLaass ""--ffeerraass"" // EEssppeecciiaalliiddaaddeess ddee llaa ggeeoollooggííaa // RReellaacciioonneess aa oottrraass cciieenncciiaass // HHiissttoorriiaa ddee llaa ggeeoollooggííaa 11.. ¿QQuuéé eess ggeeoollooggííaa?? CCiieenncciiaa ddee llaa ttiieerrrraa:: ccóómmoo ssee hhaa ffoorrmmaaddoo,, ddee qquuéé eessttáá hheecchhaa,, ssuu hhiissttoorriiaa yy llooss ccaammbbiiooss qquuee hhaann tteenniiddoo lluuggaarr ssoobbrree eellllaa yy eenn eellllaa..
IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN
 Otras Áreas ddee llaa GGeeoollooggííaa::  HHiiddrrooggeeoollooggííaa // GGeeoollooggííaa AAmmbbiieennttaall // EExxpplloorraacciióónn -- PPrroossppeecccciióónn
GGEEOOLLOOGGIIAA--IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN LLaass GGeeoossffeerraass EEnn llaa ttiieerrrraa ssee pprreesseennttaann ccuuaattrroo ""--ffeerraass"":: AAttmmóóssffeerraa,, hhiiddrroossffeerraa,, bbiiooeessffeerraa yy lliittoossffeerraa.. LLaa ggeeoollooggííaa eess llaa cciieenncciiaa ddee llaa lliittoossffeerraa yy ssuuss rreellaacciioonneess ccoonn llaass oottrraass ""--ffeerraass"".. LLaa iinntteerrsseecccciióónn ddee LLiittoossffeerraa--AAttmmóóssffeerraa pprreesseennttaa ttooddooss llooss pprroocceessooss ccoommoo eerroossiióónn yy mmeetteeoorriizzaacciióónn.. LLaa iinntteerrsseecccciióónn ddee HHiiddrroossffeerraa--LLiittoossffeerraa ttrraattaa ddeell aagguuaa ssuubbtteerrrráánneeaa ttrraannssppoorrttee eenn eell aagguuaa,, aammbbiieennttee ddee rrííoo,, llaa HHiiddrrooggeeoollooggííaa EEll ccoonnjjuunnttoo ddee bbiioossffeerraa--lliittoossffeerraa ssee ttrraattaa ddee llaa vviiddaa eenn llaass ééppooccaass ppaassaaddaass,, llaa eevvoolluucciióónn,, llooss ffóóssiilleess yy eenn ggeenneerraall llaa PPaalleeoonnttoollooggííaa
GGEEOOLLOOGGIIAA--IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN 1.) La Atmósfera: GGaasseess qquuee eennvvuueellvveenn llaa ttiieerrrraa.. ((vvééaassee:: AAttmmóóssffeerraa // CClliimmaa)) 22..)) HHiiddrroossffeerraa:: TTooddoo eell aagguuaa eenn,, ssoobbrree oo ppoorr eenncciimmaa ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree:: ooccééaannooss,, rrííooss,, llaaggooss,, aagguuaa ssuubbtteerrrráánneeaa,, lllluuvviiaa.. 33..)) BBiioossffeerraa:: PPaarrttee ddeell mmuunnddoo eenn llaa ccuuaall eessttáánn pprreesseenntteess llooss sseerreess vviivvooss:: LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee llaa ttiieerrrraa,, eell ssuueelloo,, llooss mmaarreess,, eell aaiirree 44..)) LLiittoossffeerraa:: PPaarrttee ssóólliiddaa eexxtteerriioorr ddee llaa ttiieerrrraa..
GGEEOOLLOOGGIIAA--IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN
GGeeooffííssiiccaa:: EEssttuuddiioo ddee llaa ffííssiiccaa ddee llaa ttiieerrrraa:: aannoommaallííaass ddee ggrraavveeddaadd,, ddiissccoonnttiinnuuiiddaaddeess eenn llaa pprroolloonnggaacciióónn ddee oonnddaass ssííssmmiiccaass-- ssiissmmoollooggííaa,, ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ddee llaa ttiieerrrraa.. GGeeooqquuíímmiiccaa:: LLaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llooss eelleemmeennttooss qquuíímmiiccooss eenn ddiissttiinnttaass ppaarrtteess ddee llaa ccoorrtteezzaa tteerrrreessttrree.. CCoommppoossiicciióónn qquuíímmiiccaa ddee ddiiffeerreenntteess rrooccaass yy mmiinneerraalleess.. MMiinneerraallooggííaa:: EEssttuuddiioo ddee llooss mmiinneerraalleess:: EEssttrruuccttuurraass iinntteerrnnaass ddee llooss mmiinneerraalleess,, ccoommppoossiicciióónn qquuíímmiiccaa,, ccllaassiiffiiccaacciióónn.. PPeettrroollooggííaa:: EEssttuuddiioo ddee llaass rrooccaass,, ssuu oorriiggeenn,, llooss pprroocceessooss ddee ssuu ffoorrmmaacciióónn,, ssuu ccoommppoossiicciióónn.. PPeettrrooggrraaffííaa EEss uunn rraammoo ddee llaa ppeettrroollooggííaa,, qquuee ssee ooccuuppaa ddee llaa ddeessccrriippcciióónn ddee llaass rrooccaass,, ddee ssuu ccoonntteenniiddoo mmiinneerraall yy ddee ssuu tteexxttuurraa,, ddee llaa ccllaassiiffiiccaacciióónn ddee llaass rrooccaass..
CAMPOS DE LLAA CCIIEENNCCIIAA GGEEOOLLOOGGIICCAA Geoquímica EEssppeecciiaallmmeennttee eessttuuddiiaa llaa ddiissttrriibbuucciióónn yy llaa aabbuunnddaanncciiaa ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass ddiissttiinnttaass ppaarrtteess ddee llaa ttiieerrrraa yy ssee ttrraattaa ddee eexxpplliiccaarr llaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass rrooccaass ppoorr mmeeddiioo ddee pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo llaa ccrriissttaalliizzaacciióónn ppoorr ddiiffeerreenncciiaacciióónn aa ppaarrttiirr ddee uunn mmaaggmmaa,, ppoorr pprroocceessooss hhiiddrrootteerrmmaalleess,, qquuee hhaann iinnfflluuiiddoo llaa rrooccaa,, ppoorr pprroocceessooss mmeettaammóórrffiiccooss eennttrree oottrrooss..
CAMPOS DE LLAA CCIIEENNCCIIAA GGEEOOLLOOGGIICCAA Geoquímica EEssppeecciiaallmmeennttee eessttuuddiiaa llaa ddiissttrriibbuucciióónn yy llaa aabbuunnddaanncciiaa ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass ddiissttiinnttaass ppaarrtteess ddee llaa ttiieerrrraa yy ssee ttrraattaa ddee eexxpplliiccaarr llaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass rrooccaass ppoorr mmeeddiioo ddee pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo llaa ccrriissttaalliizzaacciióónn ppoorr ddiiffeerreenncciiaacciióónn aa ppaarrttiirr ddee uunn mmaaggmmaa,, ppoorr pprroocceessooss hhiiddrrootteerrmmaalleess,, qquuee hhaann iinnfflluuiiddoo llaa rrooccaa,, ppoorr pprroocceessooss mmeettaammóórrffiiccooss eennttrree oottrrooss..
2. Especialidades ddee llaa ggeeoollooggííaa GGeeoollooggííaa Estructural:: AAnnáálliissiiss ee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee llaass eessttrruuccttuurraass tteeccttóónniiccaass eenn llaa ccoorrtteezzaa tteerrrreessttrree.. CCoonnoocciimmiieennttoo ddee llaass ffuueerrzzaass eenn llaa ccoorrtteezzaa qquuee pprroodduucceenn ffrraaccttuurraammiieennttoo,, pplleeggaammiieennttoo yy mmoonnttaaññaass.. ((FFaallllaass--PPlliieegguueess--OOrrooggéénneessiiss)).. Geología Regional: Essttuuddiiaa llaa ggeeoollooggííaa ddee ddiissttiinnttaass rreeggiioonneess ccoommoo ddee AAmméérriiccaa ddee SSuurr,, ddee EEuurrooppaa,, ddee CChhiillee,, ddee llaa rreeggiióónn ddee AAttaaccaammaa eenn ddeettaallllee,, LL rreeggiióónn ddee llaa zzoonnaa AAnnddiinnaa;;eess ddeecciirr llaa hhiissttoorriiaa ggeeoollóóggiiccaa,, llaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llaass rrooccaass,, ddee llooss yyaacciimmiieennttooss,, eell eessttiilloo ddee ddeeffoorr mmaacciióónn ddee llaass rrooccaass ddee llaa rreeggiióónn eenn ccuueessttiióónn eennttrree oottrrooss
IINNTTRROODDUUCCCCIIOONN GGeeoollooggííaa HHiissttóórriiccaa EEssttuuddiioo ddee llaass ééppooccaass ggeeoollóóggiiccaass ddeessddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ttiieerrrraa aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 44,,66 GGaa ((==44660000MMaa)) aattrrááss hhaassttaa hhooyy ddííaa,, ddee ccaaddaa ééppooccaa ssee eessttuuddiiaa llooss pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss iimmppoorrttaanntteess,, qquuee hhaann ooccuurrrriiddoo eenn llaa ttiieerrrraa,, llaa ccoommppoossiicciióónn yy eessttrruuccttuurraa ddee llaa ttiieerrrraa yy ddee llaa aattmmóóssffeerraa,, llaa ppoossiicciióónn ddee llooss ppoollooss yy ddee llooss ccoonnttiinneenntteess,, ddóónnddee ssee hhaann ffoorrmmaaddoo mmoonnttaaññaass yy ccuueennccaass sseeddiimmeennttaarriiaass,, eell ddeessaarrrroolllloo ddee llaa vviiddaa eenn ccaaddaa ééppooccaa,, ccuuaannddoo aappaarreecciieerroonn llaass ddiissttiinnttaass ffoorrmmaass ddee llaa vviiddaa.. UUnnaa hheerrrraammiieennttaa iimmppoorrttaannttee ddee llaa GGeeoollooggííaa HHiissttóórriiccaa eess llaa GGeeooccrroonnoollooggííaa PPaalleeoonnttoollooggííaa:: EEssttuuddiioo ddee llaa vviiddaa ddee ééppooccaass ggeeoollóóggiiccaass ppaassaaddaass;; eessttuuddiioo ddee llooss ffóóssiilleess:: CCllaassiiffiiccaacciióónn,, rreeccoonnoocciimmiieennttoo.. MMeejjoorraarr eell ccoonnoocciimmiieennttoo ddee llaa eevvoolluucciióónn.. EEssttrraattiiggrraaffííaa:: EEssttuuddiioo ddee llaass rrooccaass eessttrraattiiffiiccaaddaass,, ppoorr ssuu nnaattuurraalleezzaa,, ssuu eexxiisstteenncciiaa,, ssuuss rreellaacciioonneess eennttrree ssii yy ssuu ccllaassiiffiiccaacciióónn..
Sedimentología: Estudio de los sedimentos (arena, arenisca, grava, conglomerado) y su formación. Análisis del ambiente de deposición como los propiedades físicas en el agua de un río (velocidad de la corriente y otros). Mecánica de suelos Estudio de las propiedades de los suelos para encontrar terreno apto para la construcción, para calcular y evitar riesgos geológicos como por ejemplo deslizamiento de escombres de faldas. Hidrogeología:Investigaciones de la cantidad y calidad del agua subterránea, cual es el agua presente debajo de la tierra. Se trata de la interacción entre roca, suelo y agua. Geología Económica: Se ocupa de la Exploración de yacimientos metálicos o no-metálicos. Evaluación de la economía de un yacimiento o producto minerálico.
Exploración/Prospección: BBúússqquueeddaa ddee yyaacciimmiieennttooss ggeeoollóóggiiccooss ccoonn vvaalloorr eeccoonnóómmiiccoo.. PPoorr mmeeddiioo ddee llaa GGeeooffííssiiccaa,, GGeeooqquuíímmiiccaa,, mmaappeeoo,, ffoottooss aaéérreeaass yy iimmáággeenneess ssaatteelliittaalleess.. GGeeoollooggííaa AAmmbbiieennttaall:: BBúússqquueeddaa ddee sseeccttoorreess ccoonnttaammiinnaaddooss,, ffoorrmmaass yy pprroocceessooss ddee ccoonnttaammiinnaacciióónn.. EEssppeecciiaallmmeennttee ddee aagguuaa,, aagguuaa ssuubbtteerrrráánneeaa yy ssuueellooss.. IInnvveessttiiggaacciióónn ddee llaa ccaalliiddaadd ddee aagguuaa yy ssuueelloo.. 3. Relaciones con otras ciencias LLaa GGeeoollooggííaa yy ssuu rreellaacciióónn ccoonn llaass cciieenncciiaass bbáássiiccaass yy cciieenncciiaass rreellaacciioonnaaddaass::
 IImmaaggeenn mmeejjoorraaddaa:: PPaarraa eenntteennddeerr llooss pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss eess nneecceessaarriioo ccoonnoocceerr aallgguunnooss pprriinncciippiiooss ffííssiiccooss,, qquuíímmiiccooss,, bbiioollóóggiiccooss yy mmaatteemmááttiiccooss.. LLooss pprriinncciippiiooss ffííssiiccooss ppoorr eejjeemmpplloo ssoonn iimmppoorrttaanntteess ppaarraa eenntteennddeerr llaa ddeessttrruucccciióónn ffííssiiccaa ddee rrooccaass eenn uunn rrííoo,, llaa aaccuummuullaacciióónn ddee aarreennaa yy bbllooqquueess.. LLaa qquuíímmiiccaa aayyuuddaa eenntteennddeerr llaa ffoorrmmaacciióónn ddee mmiinneerraalleess yy ddee aallgguunnaass rrooccaass ((mmiinneerraalleess ssoonn ccoommppuueessttooss qquuíímmiiccooss ccoonn ffoorrmmuullaa)).. EEll CCoonnoocciimmiieennttoo ddee llaa bbiioollooggííaa aaccttuuaall eess mmuuyy iimmppoorrttaannttee ppaarraa eenntteennddeerr llaa vviiddaa ddee llaass ééppooccaass ppaassaaddaass..
IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN 44.. Historia de la geología como ciencia XXEENNOOPPHHAANNEESS ((660000 aaññooss aannttee CCrriissttoo)):: LLooss ffóóssiilleess eerraann aanniimmaalleess,, qquuee vviivviieerroonn aanntteess.. HHEERROODDOOTTOO ((445500 aaññooss aannttee CCrriissttoo)):: UUnnaa iinnuunnddaacciióónn ddeell rrííoo NNiilloo pprroodduuccee uunnaa ccaappaa mmuuyy ddeellggaaddaa ddee sseeddiimmeennttooss,, ccoonncclluuyyóó qquuee llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell ddeellttaa ddeell NNiilloo ddeebbee hhaabbeerr ppaassaaddoo ddeennttrroo ddee vvaarriiooss mmiilleess ddee aaññooss.. SSTTRRAABBOO ((6633 aa.. CCrriissttoo --1199 ddeessppuuééss CCrriissttoo)):: MMoovviimmiieennttoo ddee llaa ttiieerrrraa eenn llaa ffoorrmmaa vveerrttiiccaall:: ppoorr eessoo hhaayy ffóóssiilleess ddeell mmaarr eenn llaass mmoonnttaaññaass aallttaass.. EExxpplliiccaacciióónn ddee llaass ffuueerrzzaass tteeccttóónniiccaass..
AAVVIICCEENNNNAA ((998800--1100IIN3N3T7T7RR))::OO CDCDllUUaaCCssiiCCffiiIIccÓÓaaNNcciióónn ddee MMiinneerraalleess,, ddeessccrriippcciióónn ddee llaass rrooccaass sseeddiimmeennttaarriiaass,, eerroossiióónn.. LLooss pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss ssoonn lleennttoo nnoo ccoommoo uunn ddiilluuvviioo eenn aacccciióónn.. BBIIRRUUNNII ((997733--11004488)):: MMeeddiicciióónn ddeell ppeessoo eessppeeccííffiiccoo ddee llooss mmiinneerraalleess.. LLEEOONNAARRDDOO DDAA VVIINNCCII ((11445522--11551199)):: DDeessccrriibbiióó llaa ffoossiilliizzaacciióónn,, eell ccaammbbiioo ddee uunn aanniimmaall aa uunn ffóóssiill.. RReecchhaazzóó llaa iiddeeaa ddee uunn ddiilluuvviioo mmuunnddiiaall.. FFRRAACCAASSTTOORROO ((11551177)):: ¿PPoorrqquuéé ssee mmuurriieerroonn llooss aanniimmaalleess qquuéé vviivviieerroonn eenn eell mmaarr aa ccaauussaa ddee uunn ddiilluuvviioo mmuunnddiiaall?? ((LLaa mmaayyoorrííaa ddee llooss cciieennttííffiiccooss ddee eessttaa ééppooccaa iinnddiiccaarroonn llooss ffóóssiilleess ccoommoo uunn aappooyyoo ddee llaa tteeoorrííaa ddee uunn ddiilluuvviioo gglloobbaall)) AAGGRRIICCOOLLAA ((11449944--11555555)):: LLooss pprriimmeerrooss lliibbrrooss cciieennttííffiiccooss ssoobbrree llaa ggeeoollooggííaa yy mmeettaalluurrggiiaa (( "" DDee rree mmeettaalllliiccaa"")).. · TTeexxttoo eenn eell wwwwww:: ((TTrreeaattiissee oonn GGoolldd ))..
IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN SSTTEENNOO oo SSTTEENNSSEENN,, NNiillss ((11663388--11668877)):: LLaa pprriimmeerraa lleeyy ggeeoollóóggiiccaa:: LLooss eessttrraattooss ssuuppeerriioorreess ssoonn mmááss jjóóvveenneess qquuee llooss eessttrraattooss iinnffeerriioorreess.. ((vvééaassee ccaapp..1100)) EEll ssiigglloo 1188:: DDooss tteeoorrííaass eenn ccoommppeetteenncciiaa:: aa)) NNeeppttuunniissttaass:: TTooddaass llaass rrooccaass ttiieenneenn ssuuss rraaíícceess eenn llaa ddeeppoossiicciióónn eenn llooss mmaarreess ((WWEERRNNEERR)) bb)) PPlluuttoonniissttaass oo VVuullccaanniissttaass:: TTooddaass llaass rrooccaass ssee ffoorrmmaann ppoorr mmaaggmmaa ((vviieenneenn ddee uunnaa ffuunnddiicciióónn)) ((HHUUTTTTOONN)) SSMMIITTHH,, WWiilllliiaamm ((11776699--11883399)):: SSeegguunnddaa lleeyy ggeeoollóóggiiccaa:: CCaaddaa eessttrraattoo ttiieennee ssuu ccoonntteenniiddoo ccaarraacctteerrííssttiiccoo eenn ffóóssiilleess.. LLYYEELLLL ((11779977--11887755)):: PPrriinncciippiioo ddee aaccttuuaalliissmmoo:: LLooss pprroocceessooss eenn eell ppaassaaddoo ffuueerroonn llooss mmiissmmooss ccoommoo hhooyy yy vviicceevveerrssaa..
IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN DDAARRWWIINN,, CChhaarrlleess:: PPuubblliiccóó 11885599 ""OOnn tthhee OOrriiggiinn ooff ssppeecciieess bbyy nnaattuurraall sseelleeccttiioonn.. LLaa tteeoorrííaa ddee llaa eevvoolluucciióónn ppoorr sseelleecccciióónn nnaattuurraall.. CChhaarrlleess DDaarrwwiinn eenn CCooppiiaappóó ((MMuusseeoo vviirrttuuaall)) DDAANNAA ((11887733)):: TTeeoorrííaa ddee llooss ggeeoossiinncclliinnaalleess:: eexxpplliiccaacciióónn ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee mmoonnttaaññaass;; rreecchhaazzoo ddee aacccciioonneess ccaattaassttrróóffiiccooss ccoommoo ffoorrmmaaddoorr ddee mmoonnttaaññaass KKEELLVVIINN ((11889977)):: KKeellvviinn ddeedduujjoo llaa eeddaadd ddee llaa ttiieerrrraa ppoorr ssuu vveelloocciiddaadd ddeell eennffrriiaammiieennttoo:: 2200--4400 mmiilllloonneess aaññooss ((nnoo ttoommóó eenn ccuueennttaa llaa rraaddiiooaaccttiivviiddaadd)).. KKeellvviinn nnoommbbrróó RROOEENNTTGGEENN ((ddeessccuubbrriiddoorr ddee llooss rraayyooss XX)) uunn eessttaaffaaddoorr.. ((KKeellvviinn:: ""LLooss rraayyooss ddeell sseeññoorr RRooeennttggeenn ssee vvaann aa ddeessccuubbrriirr ccoommoo ffrraauuddee""..)) RRUUTTHHEERRFFOORRDD ((11990055)):: PPrriimmeerr mmeeddiicciióónn ddee uunnaa eeddaadd aabbssoolluuttaa ((UU//HHee)):: EEddaadd ddee llaa ttiieerrrraa mmaayyoorr ddee 22 ggaa.. ((22..000000..000000..000000)).. hhaassttaa 11990066:: TTeeoorrííaass ggeeootteeccttóónniiccaass::
IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN WWEEGGEENNEERR ((11991122)) TTeeoorrííaa ddee llaa ddeerriivvaa ccoonnttiinneennttaall:: LLooss ccoonnttiinneenntteess eessttáánn fflloottaannddoo ((ssee mmuueevveenn!!)) aallgguunnooss ssee sseeppaarraarroonn oo ssee cchhooccaarroonn:: EEssttáá tteeoorrííaa ffuuee rreecchhaazzaaddaa eenn eessttáá ééppooccaa,, ppeerroo eenn llooss aaññooss ´6600//´7700 ffuuee aacceeppttaaddaa ppoorr llaa ggrraann mmaayyoorrííaa ddee llooss cciieennttííffiiccooss.. NNIIEERR && MMAATTTTAAUUCCHH ((11993300)):: PPrriimmeerr eessppeeccttrróómmeettrroo ddee mmaassaass,, ppaarraa ddeetteerrmmiinnaarr ddiiffeerreenntteess iissóóttooppooss ddee uunn eelleemmeennttoo.. SSCCHHUUCCHHEERRTT ((11993311)):: DDaattaacciióónn rraaddiioommééttrriiccaa ddee llaa ttiieerrrraa ccoonn 44 ggaa.. ((44 ggiiggaa aaññooss== 44..000000..000000..000000 aaññooss)) //rr IIrr aa:: ppáággiinnaa aanntteerriioorr pprróóxxiimmaa ppáággiinnaa CCoonntteenniiddoo ddee GGeeoollooggííaa GGeenneerraall // ÍÍnnddiiccee ddee ttéérrmmiinnooss // DDiicccciioonnaarriioo eenn iinnggllééss ddee ppaallaabbrraass ggeeoollóóggiiccaass EEnnllaacceess aa llooss cciieennttííffiiccooss hhiissttóórriiccooss ((AAtthheennaass,, ssuuiizzaa))SSttrraannggee SScciieennccee:: eerrrroorreess,, ffaallssiiffiiccaacciioonneess,, ffrraauuddeess ddee MMiicchhoonn
IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN SSccoottttSSttrraannggee SScciieennccee-- ttiimmeelliinnee:: HHiissttoorriiaa ddee llaa cciieenncciiaa ggeeoollóóggiiccaa eenn iinnggllééss:: mmuuyy ddeettaallllaaddoo -- mmuuyy iinntteerreessaannttee;; ddee MMiicchhoonn SSccootttt BBiiooggrraaffííaass:: AAllffrreedd WWeeggeenneerr // LLyyeellll // DDaarrwwiinn // NNiillss SStteennsseenn // LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinnccii // WW.. SSmmiitthh // BBiibblliiooggrraaffííaa || ÍÍnnddiiccee ddee ttéérrmmiinnooss || RReeccoorrrriiddoo GGeeoollóóggiiccoo:: MMuusseeoo VViirrttuuaall || OOttrrooss ccuurrssooss ddee GGeeoollooggííaa || MMuusseeoo vviirrttuuaall ► RReeccoorrrriiddoo ttuurrííssttiiccoo RReeggiióónn AAttaaccaammaa || GGeeoollooggííaa EEssttrruuccttuurraall ((AAppuunntteess)) || EExxpplloorraacciioonneess MMiinneerraass ((AAppuunntteess)) ◄
► DDeeppóóssiittoo MMiinneerraalleess || MMóódduulloo ddee cciittaass || CCoolleecccciióónn VViirrttuuaall ddee MMiinneerraalleess ◄ ► ÁÁrreeaa ddee GGeeoollooggííaa || DDeeppaarrttaammeennttoo IInnggeenniieerrííaa ddee MMiinnaass ◄ © DDrr.. WWoollffggaanngg GGrriieemm && SSuussaannnnee GGrriieemm--KKlleeee ((11999977,, 11999999)) EE--MMaaiill:: wwggrriieemm@@ppllaattaa..uuddaa..ccll TTéérrmmiinnooss yy ccoonnddiicciioonneess ddee uussoo ddee llaass ppáággiinnaass AAppuunntteess GGeeoollooggííaa GGeenneerraall NNoo ssee ppeerrmmiittee nniinngguunnaa rree--ppuubblliiccaacciióónn,, eessppeecciiaallmmeennttee eenn oottrraass ppáággiinnaass wweebb,, ssiinn aauuttoorriizzaacciióónn ddeell llooss aauuttoorreess.. ttaammbbiiéénn:: hhttttpp::////wwwwww..ggeeoovviirrttuuaall..ccll//ggeeoollooggiiaaggeenneerraall //ggggccaapp0000..hhttmm
Principios ddee ggeeoollooggííaa EEll UUnniivveerrssoo,, LLaa TTiieerrrraa,, SSiissmmoollooggííaa Fuente:
EEll uunniivveerrssoo::  11.. DDaattooss ggeenneerraalleess ::  EEll uunniivveerrssoo ccoonnttiieennee 11008800 ááttoommooss 11005500 ttoonn.. mmééttrriiccaass EEddaadd:: 2200 mmiill mmiilllloonneess ddee aaññooss NNúúmmeerroo ddee GGaallaaxxiiaass 7755 MMiilllloonneess EEssttrreellllaass eenn llaa vvííaa lláácctteeaa 7755 MMiilllloonneess EEssttrreellllaa mmááss ggrraannddee VVVV CCeepphheeii ((22440000 ddiiáámmeettrrooss ddeell ssooll))
 Astronomia: EEll UUnniivveerrssoo  UUnnaa ddee llaass pprreegguunnttaass qquuee ssee hhaaccee eell sseerr hhuummaannoo ddeessddee qquuee eemmppeezzóó llaa eevvoolluucciióónn ssee rreeffiieerree aall mmuunnddoo qquuee nnooss rrooddeeaa.. AA mmeeddiiddaa qquuee aauummeennttaann llooss ccoonnoocciimmiieennttooss,, eessttee mmuunnddoo ssee vvaa aammpplliiaannddoo.. LLaa eedduuccaacciióónn eenn AAssttrroonnoommííaa ccoonnttrriibbuuyyee aa uunn mmeejjoorr ccoonnoocciimmiieennttoo ssoobbrree eell UUnniivveerrssoo.. LLooss ccuurrssooss ssoobbrree eessttaa mmaatteerriiaa ssee iimmppaarrtteenn ddeessddee hhaaccee mmuucchhooss ssiiggllooss.. EEll UUnniivveerrssoo hhaa ssiiddoo uunn mmiisstteerriioo hhaassttaa hhaaccee ppooccooss aaññooss,, ddee hheecchhoo,, ttooddaavvííaa lloo eess,, aauunnqquuee ssaabbeemmooss mmuucchhaass ccoossaass.. DDeessddee llaass eexxpplliiccaacciioonneess mmiittoollóóggiiccaass oo rreelliiggiioossaass ddeell ppaassaaddoo,, hhaassttaa llooss aaccttuuaalleess mmeeddiiooss cciieennttííffiiccooss yy ttééccnniiccooss ddee qquuee ddiissppoonneenn llooss aassttrróónnoommooss,, hhaayy uunn ggrraann ssaallttoo qquuaalliittaattiivvoo qquuee ssee hhaa ddeessaarrrroollllaaddoo,, ssoobbrree ttooddoo,, aa ppaarrttiirr ddee llaa sseegguunnddaa mmiittaadd ddeell ssiigglloo XX..
 Quedan muchísimas cosas por descubrir, ppeerroo eess qquuee eell UUnniivveerrssoo eess eennoorrmmee,, oo nnoossoottrrooss ddeemmaassiiaaddoo ppeeqquueeññooss.. EEnn ttooddoo ccaassoo,, vvaammooss aa hhaacceerr uunn vviiaajjee,, eenn lleenngguuaajjee sseenncciilllloo yy ssiinn aallaarrddeess,, ppoorr lloo mmááss ssiiggnniiffiiccaattiivvoo qquuee nnooss ooffrreeccee eell ccoonnoocciimmiieennttoo aaccttuuaall ddeell UUnniivveerrssoo..
UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo
UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  ""UUnniivveerrssoo"" ((ddeell llaattíínn uunniivveerrssuuss)),, ssee ddeeffiinnee ccoommoo eell ccoonnjjuunnttoo ddee ttooddaass llaass ccoossaass ccrreeaaddaass ((ssii ssee ccrreeee eenn llaa ccrreeaacciióónn)) oo ddee ttooddaass llaass ccoossaass qquuee eexxiisstteenn.. UUttiilliizzaammooss ppaallaabbrraass ccoommoo ""uunniivveerrssaall"" oo ""uunniivveerrssaalliiddaadd"" ppaarraa rreeffeerriirrnnooss aa uunn hheecchhoo oo iiddeeaa qquuee lloo aabbaarrccaa ttooddoo aauunnqquuee,, aa mmeennuuddoo,, hhaacceemmooss rreeffeerreenncciiaa aa aallggoo qquuee nnoo vvaa mmááss aalllláá ddee nnuueessttrroo ppllaanneettaa,, ccoommoo ccuuaannddoo nnoommbbrraammooss uunn aarrttiissttaa ""uunniivveerrssaall"" oo nnooss rreeffeerriimmooss aa llaa ""uunniivveerrssaalliiddaadd"" ddee lleeyyeess,, ffeennóómmeennooss oo hheecchhooss ccuullttuurraalleess.. EEnn eessttooss ccaassooss,, aauunnqquuee oobbvviiaammeennttee nnooss rreeffeerriimmooss aall áámmbbiittoo ddee nnuueessttrroo ppllaanneettaa,, sseegguuiimmooss eexxpprreessaannddoo uunnaa iiddeeaa ddee ttoottaalliiddaadd..
UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  CCuuaannddoo hhaabbllaammooss ddeell UUnniivveerrssoo aassttrroonnóómmiiccoo ppaarreeccee mmááss aaddeeccuuaaddoo rreeffeerriirrnnooss aa ééll ccoonn llaa ppaallaabbrraa ggrriieeggaa ""CCoossmmooss"".. AAuunnqquuee eenn mmuucchhooss ddiicccciioonnaarriiooss ppooddeemmooss eennccoonnttrraarr eexxaaccttaammeennttee llaass mmiissmmaass ddeeffiinniicciioonneess ppaarraa áámmbbooss ttéérrmmiinnooss,, hhaayy uunnaa ddiiffeerreenncciiaa ddee mmaattíízz:: ""CCoossmmooss"" ppaarreeccee lliimmiittaaddoo aa llaa mmaatteerriiaa yy aall eessppaacciioo,, mmiieennttrraass qquuee eell ccoonncceeppttoo ddee ""UUnniivveerrssoo"" iinncclluuyyee ttaammbbiiéénn llaa eenneerrggiiaa yy eell ttiieemmppoo.. EEnn eessttee ccaappííttuulloo vvaammooss aa ttrraattaarr llooss aassppeeccttooss bbáássiiccooss ddeell UUnniivveerrssoo:: qquuéé eess,, ccóómmoo ssee oobbsseerrvvaa yy ccuuaalleess ssoonn ssuuss lleeyyeess ffuunnddaammeennttaalleess..
UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  ¿QQuuéé eess eell UUnniivveerrssoo??:: EEll UUnniivveerrssoo eess ttooddoo,, ssiinn eexxcceeppcciioonneess.. MMaatteerriiaa,, eenneerrggííaa,, eessppaacciioo yy ttiieemmppoo,, ttooddoo lloo qquuee eexxiissttee ffoorrmmaa ppaarrttee ddeell UUnniivveerrssoo.. EEss mmuuyy ...... [[ ++ ]]  OObbsseerrvvaacciióónn ddeell CCoossmmooss:: DDeessddee ssuuss oorrííggeenneess,, llaa eessppeecciiee hhuummaannaa hhaa oobbsseerrvvaaddoo eell cciieelloo.. PPrriimmeerroo,, ddiirreeccttaammeennttee,, ddeessppuuééss ccoonn iinnssttrruummeennttooss ccaaddaa vveezz mmááss ...... [[ ++ ]]  LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess:: LLaass eessttrreellllaass qquuee ssee ppuueeddeenn oobbsseerrvvaarr eenn uunnaa nnoocchhee ccllaarraa ffoorrmmaann ddeetteerrmmiinnaaddaass ffiigguurraass qquuee llllaammaammooss ""ccoonnsstteellaacciioonneess"",, yy qquuee ssiirrvveenn ppaarraa ...... [[ ++ ]]  MMeeddiiddaass ddeell UUnniivveerrssoo:: CCoonncceeppttooss bbáássiiccooss.. MMaassaa:: eess llaa ccaannttiiddaadd ddee mmaatteerriiaa ddee uunn oobbjjeettoo.. VVoolluummeenn:: eess eell eessppaacciioo ooccuuppaaddoo ppoorr uunn oobbjjeettoo.. DDeennssiiddaadd:: ssee ...... [[ ++ ]]
UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  LLaass lleeyyeess ddeell UUnniivveerrssoo:: LLeeyyeess ddee KKeepplleerr.. SSee ttrraattaa ddee ttrreess lleeyyeess aacceerrccaa ddee llooss mmoovviimmiieennttooss ddee llooss ppllaanneettaass ffoorrmmuullaaddaass ppoorr eell aassttrróónnoommoo aalleemmáánn JJoohhaannnneess ...... [[ ++ ]] Observación del Cosmos
Observación del Cosmos  Desde ssuuss oorrííggeenneess,, llaa eessppeecciiee hhuummaannaa hhaa oobb sseerrvvaaddoo eell cciieelloo.. PPrriimmeerroo,, ddiirreeccttaammeennttee,, DDeessppuuééss ccoonn iinnssttrruummeenn ttooss ccaaddaa vveezz mmááss ppootteenn tteess.. LLaass aannttiigguuaass cciivviilliizzaa cciioonneess aaggrruuppaabbaann llaass aaggrruuppaabbaann llaass eessttrreellllaass ffoorrmmaannddoo ffiigguurraass.. NNuueess ttrraass ccoonnsstteellaacciioonneess ssee iinnvveennttaarroonn eenn eell MMeeddiittee rrrráánneeoo oorriieennttaall hhaaccee uunnooss 22..550000 aaññooss.. RReepprreesseennttaann aanniimmaalleess yy mmiittooss ddeell lluuggaarr yy llaa ééppoo ccaa..LLaa ggeennttee ccrreeííaa qquuee llooss ccuueerrppooss ddeell cciieelloo iinnfflluuííaann llaa vviiddaa ddee rreeyyeess yy ssúúbbddii ttooss.. EEll eessttuuddiioo ddee llooss aass ttrrooss ssee mmeezzccllaabbaa ccoonn ssuu ppeerrssttiicciioonneess yy rriittuuaalleess..
UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess qquuee aaccoommppaaññaann llaa ttrraayyeeccttoorriiaa ddeell SSooll,, llaa LLuunnaa yy llooss ppllaanneettaass,, eenn llaa ffrraannjjaa llllaammaaddaa zzooddííaaccoo,, nnooss rreessuullttaann ffaammiilliiaarreess:: AArriieess,, TTaauurroo,, GGéémmiinniiss,, CCáánncceerr,, LLeeoo,, VViirrggoo,, LLiibbrraa,, EEssccoorrppiióónn,, SSaaggiittaarriioo,, CCaapprriiccoorrnniioo,, AAccuuaarriioo yy PPiisscciiss..
A principios del siglo XVII se inventó el telescopio. Primero se utilizaron lentes, después espejos, también combinaciones de ambos. Actualmente hay telescopios de muy alta resolución, como el VLT, formado por cuatro telescopios sincronizados
 El tteelleessccooppiioo eessppaacciiaall HHuubbbbllee ((HHSSTT)),, ssiittuuaaddoo eenn óórrbbiittaa,, ccaappttuurraa yy eenn vvííaa iimmáággeenneess yy ddaattooss ssiinn llaa ddiissttoorrssiióónn pprroovvoo ccaaddaa ppoorr llaa aattmmóóssffeerraa.. LLooss rraaddiiootteelleessccooppiiooss ddeetteeccttaann rraaddiiaacciioonneess ddee mmuuyy ddiiffeerreenntteess lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa.. TTrraabbaajjaann eenn ggrruuppooss uuttiilliizzaannddoo uunnaa ttééccnniiccaa llllaammaaddaa iinntteerrffeerroommeettrrííaa
LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  LLaass eessttrreellllaass qquuee ssee ppuueeddeenn oobbsseerrvvaarr eenn uunnaa nnoocchhee ccllaarraa ffoorrmmaann ddeetteerrmmiinnaaddaass ffiigguurraass qquuee llllaammaammooss ""ccoonnsstteellaacciioonneess"",, yy qquuee ssiirrvveenn ppaarraa llooccaalliizzaarr mmááss ffáácciillmmeennttee llaa ppoossiicciióónn ddee llooss aassttrrooss.. EEnn ttoottaall,, hhaayy 8888 aaggrruuppaacciioonneess ddee eessttrreellllaass qquuee aappaarreecceenn eenn llaa eessffeerraa cceelleessttee yy qquuee ttoommaann ssuu nnoommbbrree ddee ffiigguurraass rreelliiggiioossaass oo mmiittoollóóggiiccaass,, aanniimmaalleess uu oobbjjeettooss.. EEssttee ttéérrmmiinnoo ttaammbbiiéénn ssee rreeffiieerree aa áárreeaass ddeelliimmiittaaddaass ddee llaa eessffeerraa cceelleessttee qquuee ccoommpprreennddeenn llooss ggrruuppooss ddee eessttrreellllaass ccoonn nnoommbbrree..
LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess
LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  LLooss ddiibbuujjooss ddee ccoonnsstteellaacciioonneess mmááss aannttiigguuooss qquuee ssee ccoonnoocceenn sseeññaallaann qquuee llaass ccoonnsstteellaacciioonneess yyaa hhaabbííaann ssiiddoo eessttaabblleecciiddaass eell 44000000 aa..CC.. LLooss ssuummeerriiooss llee ddiieerroonn eell nnoommbbrree aa llaa ccoonnsstteellaacciióónn AAccuuaarriioo,, eenn hhoonnoorr aa ssuu ddiiooss AAnn,, qquuee ddeerrrraammaa eell aagguuaa ddee llaa iinnmmoorrttaalliiddaadd ssoobbrree llaa TTiieerrrraa.. LLooss bbaabbiilloonniiooss yyaa hhaabbííaann ddiivviiddiiddoo eell zzooddííaaccoo eenn 1122 ssiiggnnooss iigguuaalleess hhaacciiaa eell 445500 aa..CC.. LLaass aaccttuuaalleess ccoonnsstteellaacciioonneess ddeell hheemmiissffeerriioo nnoorrttee ssee ddiiffeerreenncciiaann ppooccoo ddee llaass qquuee ccoonnooccííaann llooss ccaallddeeooss yy llooss aannttiigguuooss eeggiippcciiooss.. HHoommeerroo yy HHeessííooddoo mmeenncciioonnaarroonn llaass ccoonnsstteellaacciioonneess yy eell ppooeettaa ggrriieeggoo AArraattoo ddee SSoollii,, ddiioo uunnaa ddeessccrriippcciióónn eenn vveerrssoo ddee 4444 ccoonnsstteellaacciioonneess eenn ssuu PPhhaaeennoommeennaa.. TToolloommeeoo,, aassttrróónnoommoo yy mmaatteemmááttiiccoo ggrriieeggoo,, eenn eell AAllmmaaggeessttoo,, ddeessccrriibbiióó 4488 ccoonnsstteellaacciioonneess,, ddee llaass ccuuaalleess,, 4477 ssee ssiigguueenn ccoonnoocciieennddoo ppoorr eell mmiissmmoo nnoommbbrree..
LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  MMuucchhooss oottrraass ccuullttuurraass aaggrruuppaarroonn llaass eessttrreellllaass eenn ccoonnsstteellaacciioonneess,, aauunnqquuee nnoo ssiieemmpprreess ssee ccoorrrreessppoonnddeenn ccoonn llaass ddee OOcccciiddeennttee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, aallgguunnaass ccoonnsstteellaacciioonneess cchhiinnaass ssee ppaarreecceenn aa llaass oocccciiddeennttaalleess,, lloo qquuee iinndduuccee aa ppeennssaarr eenn llaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee uunn oorriiggeenn ccoommúúnn AA ffiinnaalleess ddeell ssiigglloo XXVVII,, llooss pprriimmeerrooss eexxpplloorraaddoorreess eeuurrooppeeooss ddee llooss mmaarreess ddeell SSuurr ttrraazzaarroonn mmaappaass ddeell hheemmiissffeerriioo aauussttrraall.. EEll nnaavveeggaannttee hhoollaannddééss PPiieetteerr DDiirrcckkzz KKeeyysseerr,, qquuee ppaarrttiicciippóó eenn llaa eexxpplloorraacciióónn ddee llaass IInnddiiaass oorriieennttaalleess eenn 11559955 aaññaaddiióó nnuueevvaass ccoonnsstteellaacciioonneess.. MMááss ttaarrddee ffuueerroonn aaññaaddiiddaass oottrraass ccoonnsstteellaacciioonneess ddeell hheemmiissffeerriioo ssuurr ppoorr eell aassttrróónnoommoo aalleemmáánn JJoohhaannnn BBaayyeerr,,qquuee ppuubblliiccóó eell pprriimmeerr aattllaass cceelleessttee eexxtteennssoo..
LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess
LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  MMuucchhooss oottrrooss pprrooppuussiieerroonn nnuueevvaass ccoonnsstteellaacciioonneess,, ppeerroo llooss aassttrróónnoommooss aaccoorrddaarroonn ffiinnaallmmeennttee uunnaa lliissttaa ddee 8888.. NNoo oobbssttaannttee,, llooss llíímmiitteess ddee llaass ccoonnsstteellaacciioonneess ssiigguuiieerroonn ssiieennddoo tteemmaa ddee ddiissccuussiióónn hhaassttaa 11993300,, ccuuaannddoo llaa UUnniióónn AAssttrroonnóómmiiccaa IInntteerrnnaacciioonnaall ffiijjóó ddiicchhooss llíímmiitteess.. PPaarraa ddeessiiggnnaarr llaass aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11..330000 eessttrreellllaass bbrriillllaanntteess,, ssee uuttiilliizzaa eell ggeenniittiivvoo ddeell nnoommbbrree ddee llaass ccoonnsstteellaacciioonneess,, pprreecceeddiiddoo ppoorr uunnaa lleettrraa ggrriieeggaa;; eessttee ssiisstteemmaa ffuuee iinnttrroodduucciiddoo ppoorr JJoohhaannnn BBaayyeerr.. PPoorr eejjeemmpplloo,, aa llaa ffaammoossaa eessttrreellllaa AAllggooll,, eenn llaa ccoonnsstteellaacciióónn PPeerrsseeoo,, ssee llee llllaammaa BBeettaa PPeerrsseeii.. EEnnttrree llaass ccoonnsstteellaacciioonneess mmááss ccoonnoocciiddaass ssee hhaallllaann llaass qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn eell ppllaannoo ddee llaa óórrbbiittaa ddee llaa TTiieerrrraa ssoobbrree eell ffoonnddoo ddee llaass eessttrreellllaass ffiijjaass.. SSoonn llaass ccoonnsstteellaacciioonneess ddeell ZZooddííaaccoo..
LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  AAddeemmaass ddee eessttaass,, aallgguunnaass mmuuyy ccoonnoocciiddaass ssoonn CCrruuzz ddeell SSuurr,, vviissiibbllee ddeessddee eell hheemmiissffeerriioossuurr,, yy OOssaa MMaayyoorr,, vviissiibbllee ddeessddee eell hheemmiissffeerriioo NNoorrttee.. EEssttaass yy oottrraass ccoonnsstteellaacciioonneess ppeerrmmiitteenn uubbiiccaarr llaa ppoossiicciióónn ddee iimmppoorrttaanntteess ppuunnttooss ddee rreeffeerreenncciiaa ccoommoo,, ppoorr eejjeemmpplloo,, llooss ppoollooss cceelleesstteess.. LLaa mmaayyoorr ccoonnsstteellaacciióónn ddee llaa eessffeerraa cceelleessttee eess llaa ddee HHyyddrraa,, qquuee ccoonnttiieennee 6688 eessttrreellllaass vviissiibblleess aa ssiimmppllee vviissttaa.. LLaa CCrruuzz ddeell SSuurr,, ppoorr ssuu ppaarrttee,, eess llaa ccoonnsstteellaacciióónn mmááss ppeeqquueeññaa..
EL OORRIIGGEENN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO  EEll UUnniivveerrssoo ssee oorriiggiinnóó hhaaccee 1144 mmiill mmiilllloonneess ddee aaññooss eenn uunnaa ggrraann eexxpplloossiióónn ddeell eessppaacciioo..  TTooddaa llaa eenneerrggííaa eexxiisstteennttee eenn eell UUnniivveerrssoo eessttaabbaa ccoonncceennttrraaddaa eenn uunn ppuunnttoo mmááss ppeeqquueeññoo qquuee uunn ááttoommoo.. LLaa tteemmppeerraattuurraa eerraa mmuuyy aallttaa yy ppoorr eessttaa rraazzóónn nnoo eexxiissttííaa llaa mmaatteerriiaa ccoommoo llaa ccoonnoocceemmooss hhooyy..  DDeessppuuééss ddee llaa eexxpplloossiióónn,, eell eessppaacciioo ssee eexxppaannddee yy ssee eennffrrííaa ppeerrmmiittiieennddoo llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ááttoommooss,, eessttrreellllaass,, ggaallaaxxiiaass,, yy ppllaanneettaass aa ppaarrttiirr ddee ppaarrttííccuullaass eelleemmeennttaalleess..
EL ORIGEN DEL UNIVERSO  ¿Qué es la Teoría ddeell BBiigg BBaanngg??  LLaa tteeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg eexxpplliiccaa llaa eexxppaannssiióónn ddeell UUnniivveerrssoo,, llaa eexxiisstteenncciiaa ddee uunn ppaassaaddoo ddeennssoo yy ccaalliieennttee,, eell oorriiggeenn ddee llooss eelleemmeennttooss qquuíímmiiccooss pprriimmoorrddiiaalleess yy llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llooss oobbjjeettooss aassttrroonnóómmiiccooss qquuee ssee oobbsseerrvvaann eenn llaa eessffeerraa cceelleessttee ((eessttrreellllaass,, ggaallaaxxiiaass,, ccúúmmuullooss ddee ggaallaaxxiiaass,, eettcc))..  EEssttaa tteeoorrííaa ssee bbaassaa eenn llaa RReellaattiivviiddaadd GGeenneerraall ddee EEiinnsstteeiinn yy eenn ccoommbbiinnaacciióónn ccoonn llaass pprreeddiicccciioonneess ddee llaa ffííssiiccaa nnuucclleeaarr yy llaa ffííssiiccaa ddee ppaarrttííccuullaass ee iinntteerraacccciioonneess ccoonnssttiittuuyyee eell mmooddeelloo eessttáánnddaarr ddee llaa ddee llaa ccoossmmoollooggííaa mmooddeerrnnaa..  LLaa TTeeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg eess ccoonnssiisstteennttee ccoonn llaass oobbsseerrvvaacciioonneess qquuee ssee hhaann rreeaalliizzaaddoo ¿QQuuéé hhaabbííaa aanntteess ddeell BBiigg BBaanngg??  EEll UUnniivveerrssoo nnoo ssee eexxppaannddee eenn uunn eessppaacciioo pprree eexxiisstteennttee  EEss eell eessppaacciioo mmiissmmoo eenn eell qquuee eessttáá eenn eexxppaannssiióónn..
EL OORRIIGGEENN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO  EEll BBiigg BBaanngg eexxpplliiccaa llaa eevvoolluucciióónn ddeell uunniivveerrssoo aa ppaarrttiirr ddeell pprriimmeerr sseegguunnddoo,, ppeerroo nnoo eexxpplliiccaa ccóómmoo ssee ggeenneerróó eell uunniivveerrssoo nnii qquuéé ooccuurrrriióó aanntteess ddeell pprriimmeerr sseegguunnddoo.. EExxiisstteenn vvaarriiaass hhiippóótteessiiss ssoobbrree eessttee eevveennttoo,, eennttrree llaass ccuuaalleess eell mmooddeelloo ddee iinnffllaacciióónn eess ddee iinntteerrééss yyaa qquuee rreessuueellvvee aallgguunnaass ddiiffiiccuullttaaddeess tteeóórriiccaass iinnhheerreenntteess eenn llaa tteeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg.. MMiieennttrraass qquuee eell BBiigg BBaanngg ggoozzaa ddee uunn ssóólliiddoo ssooppoorrttee eenn oobbsseerrvvaacciioonneess,, eell mmooddeelloo ddee iinnffllaacciióónn rreeqquuiieerree mmaayyoorr eevviiddeenncciiaa oobbsseerrvvaacciioonnaall ppaarraa sseerr aacceeppttaaddoo ddeeffiinniittiivvaammeennttee..
¿DE QUÉ ESTÁ HECHO EL UNIVERSO?
 ¿Qué tan grande es el universo? yy ¿DDee qquuéé eessttaa ccoommppuueessttoo?? BBaassaaddooss eenn oobbsseerrvvaacciioonneess mmuuyy ccuuiiddaaddoossaass,, llooss aassttrróónnoommooss hhaann ppooddiiddoo ddeetteerrmmiinnaarr qquuee eell uunniivveerrssoo eessttáá ccoommppuueessttoo ddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 110000 mmiill mmiilllloonneess ddee ggaallaaxxiiaass.. LLaass ggaallaaxxiiaass nnoorrmmaallmmeennttee ssee eennccuueennttrraann aaggrruuppaaddaass eenn ccúúmmuullooss,, ppeerroo ttoommaaddoo eenn ccoonnjjuunnttoo eell uunniivveerrssoo ppaarreeccee sseerr uunniiffoorrmmee.. LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree ggaallaaxxiiaass ssoonn ccoolloossaalleess ((vvaarriiooss mmiilllloonneess ddee aaññooss lluuzz)).. EEll ttaammaaññoo ddeell uunniivveerrssoo eess iinniimmaaggiinnaabbllee:: aa llaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz ttaarrddaarrííaammooss 3300..000000 mmiilllloonneess ddee aaññooss ppaarraa iirr ddee uunn eexxttrreemmoo aa oottrroo ddeell uunniivveerrssoo..  AArrttííccuulloo ddee pprrooffuunnddiizzaacciióónn eenn eell tteemmaa:: EEll ccoossmmooss hhooyy:: uunnaa rreefflleexxiióónn ssoobbrree llooss aavvaanncceess eenn eell ccoonnoocciimmiieennttoo
GGAALLAAXXIIAASS  UUnnaa ggaallaaxxiiaa eess uunn ccoonngglloommeerraaddoo ddee mmiilleess ddee mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass ccoommoo eell SSooll.. PPoorr eejjeemmpplloo llaa ggaallaaxxiiaa ddoonnddee ssee eennccuueennttrraa nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr,, ssee llllaammaa LLaa VVííaa LLáácctteeaa,, yy aallbbeerrggaa 110000 mmiill mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass.. AAllgguunnaass ggaallaaxxiiaass ttiieenneenn ffoorrmmaa ddee eessppiirraall ccoonn ssuuss eessttrreellllaass rroottaannddoo aa ggrraann vveelloocciiddaadd eenn ttoorrnnoo aa ssuu cceennttrroo ddoonnddee ppuueeddee rreessiiddiirr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..  LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree llaass ggaallaaxxiiaass ssoonn eennoorrmmeess.. LLaa ggaallaaxxiiaa AAnnddrróómmeeddaa eess uunnaa ddee nnuueessttrraass vveecciinnaass yy ssee eennccuueennttrraa aa 22,,22 mmiilllloonneess ddee aaññooss--lluuzz..
GGAALLAAXXIIAASS
LLaa VVííaa LLáácctteeaa  LLaa VVííaa LLáácctteeaa eessttáá ffoorrmmaaddaa pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr 110000..000000 mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass,, aaggrruuppaaddaass eenn uunn ddiissccoo qquuee ddaa vvuueellttaass aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 11 rreevvoolluucciióónn ccaaddaa 330000 mmiilllloonneess ddee aaññooss.. LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree llaass eessttrreellllaass ssoonn eennoorrmmeess.. PPoorr eejjeemmpplloo llaa ddiissttaanncciiaa aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa aall SSooll ((PPrróóxxiimmaa CCeennttaauurrii)) eess ddee 44,,33 aaññooss--lluuzz.. EEll eessppaacciioo eennttrree llaass eessttrreellllaass nnoo eess ttoottaallmmeennttee vvaaccííoo,, eexxiissttee uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ppoollvvoo iinntteerreesstteellaarr yy ggaass ddee hhiiddrróóggeennoo eenn nnuubbeess yy nneebbuulloossaass.. AAddeemmááss eexxiissttee eevviiddeenncciiaa ssoobbrree llaa eexxiisstteenncciiaa ddee mmaatteerriiaa oossccuurraa..  EEnn ttoorrnnoo aall cceennttrroo ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa ssee eennccuueennttrraann ddeell oorrddeenn ddee 330000 aaggrruuppaacciioonneess ddee eessttrreellllaass ccaaddaa uunnaa ddee eellllaass ccoommppuueessttaa ppoorr 110000 mmiill aa 11 mmiillllóónn ddee eessttrreellllaass.. EEssttaass aaggrruuppaacciioonneess ssee llllaammaann ccúúmmuullooss gglloobbuullaarreess..  AArrttííccuulloo ddee pprrooffuunnddiizzaacciióónn eenn eell tteemmaa:: LLaa VVííaa LLáácctteeaa yy eell pprrooyyeeccttoo GGEEMM
El AAññoo--lluuzz yy eell PPaarrsseecc LLaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz eess ddee 330000..000000 KKiillóómmeettrrooss//sseegguunnddoo.. AA eessttaa vveelloocciiddaadd:: -- ssee llee ddaa llaa vvuueellttaa eenntteerraa aa llaa TTiieerrrraa eenn 2200 mmiilliisseegguunnddooss -- ssee vviiaajjaa aa llaa LLuunnaa eenn 11,,33 sseegguunnddooss -- ssee lllleeggaa aall SSooll eenn 88 mmiinnuuttooss 1199 sseegguunnddooss -- ssee lllleeggaa aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa eenn eenn 44,,22 aaññooss  EEnn uunn aaññoo llaa lluuzz rreeccoorrrree 99,,4466 mmiilllloonneess ddee mmiilllloonneess ddee kkiillóómmeettrrooss ((oo 99..446600..000000..000000..000000 KKmm == 99,,4466 xx 11001122 KKmm)).. AA eessttaa ddiissttaanncciiaa ssee llee llllaammaa eell aaññoo--lluuzz yy eess mmuuyy úúttiill ppaarraa eexxpprreessaarr llaass ddiissttaanncciiaass eennttrree ccuueerrppooss eesstteellaarreess.. PPaarraa vviiaajjaarr aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa ((AAllffaa CCeennttaauurroo)),, llaa lluuzz ssee ddeemmoorraa 44,,22 aaññooss,, ssee ddiiccee eennttoonncceess qquuee AAllffaa CCeennttaauurroo ssee eennccuueennttrraa aa uunnaa ddiissttaanncciiaa ddee 44,,22 aaññooss--lluuzz..  OOttrraa uunniiddaadd ddee ddiissttaanncciiaass uussaaddaa eenn aassttrroonnoommííaa eess eell PPAARRSSEECC::11 PPaarrsseecc == 33,,2266 aaññooss--lluuzz 11 MMeeggaa--PPaarrsseecc == 33''226600..000000 aaññooss--lluuzz
Ejemplos ddee ddiissttaanncciiaass aassttrroonnóómmiiccaass:: DDiissttaanncciiaa aaAAññooss--LLuuzzAAllffaa CCeennttaauurroo44,,22CCeennttrroo ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa 2277..770000GGaallaaxxiiaa AAnnddrróómmeeddaa22..225500..000000QQuuaassaarreess lleejjaannooss22..000000..000000..000000 Objeto Tamaño (año-luz) Nuestra galaxia 100.000 Distancia a Andrómeda 2 millones •Nuestro sistema solar se encuentra en el brazo de una galaxia espiral llamada LA VÍA LÁCTEA a una distancia de 30.000 años-luz de su centro.
LLAASS EESSTTRREELLLLAASS  UUnnaa eessttrreellllaa eess uunnaa iinnmmeennssaa eessffeerraa ddee ggaass qquuee eemmiittee lluuzz pprrooppiiaa ddeebbiiddoo aa rreeaacccciioonneess tteerrmmoonnuucclleeaarreess eenn ssuu cceennttrroo.. LLaa ffuueerrzzaa ggrraavviittaacciioonnaall ttiieennddee aa ccoommppaaccttaarr eell ggaass hhaacciiaa eell cceennttrroo,, ppeerroo eell ttrraabbaajjoo rreeaalliizzaaddoo ppoorr llaa ggrraavveeddaadd eenn eessttee pprroocceessoo ssuubbee llaa tteemmppeerraattuurraa yy aauummeennttaa llaa pprreessiióónn ddeell ggaass hhaacciiaa aaffuueerraa.. LLaa ggrraavveeddaadd yy llaa pprreessiióónn ttiirraann eenn sseennttiiddoo ccoonnttrraarriioo yy aassíí mmaannttiieenneenn uunn eeqquuiilliibbrriioo..
LLaass eessttrreellllaass La fuente de energía en una estrella es la fusión nuclear de hidrógeno para producir helio. En algunos casos también se forman elementos más pesados que el helio. Cuando se acaba el material necesario para mantener estas reacciones nucleares la estrella puede convertirse en una enana blanca, o gigante roja, o supernova, o estrella de neutrones, o agujero negro.
VIDA Y MUERTE DDEE LLAASS EESSTTRREELLLLAASS ¿QQuuéé llee ssuucceeddeerráá aall SSooll ccuuaannddoo ssee aaccaabbee ssuu ffuueennttee ddee eenneerrggííaa??  ¿CCuuáánnttoo ttiieemmppoo ddee vviiddaa llee qquueeddaa aall SSooll??  ¿EExxiissttee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eenn eell cceennttrroo ddee nnuueessttrraa GGaallaaxxiiaa??  ¿CCóómmoo ssee ffoorrmmaa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??  LLaass eessttrreellllaass nnoo ssoonn iinnmmuuttaabblleess, ppaassaann ppoorr ddiiffeerreenntteess eettaappaass ddeeppeennddiieennddoo ddee ssuu mmaassaa.. AAll ffiinnaall ddee ssuu vviiddaa, ccuuaannddoo ttooddaa llaa mmaassaa ffuussiioonnaabbllee ssee hhaa ccoonnssuummiiddoo, uunnaa eessttrreellllaa nnoorrmmaall ssee ppuueeddee ccoonnvveerrttiirr eenn uunn oobbjjeettoo ccóóssmmiiccoo eexxóóttiiccoo:: uunn aagguujjeerroo nneeggrroo, uunnaa eessttrreellllaa ddee nneeuuttrroonneess, uunnaa ssuuppeerrnnoovvaa, uunnaa ggiiggaannttee rroojjaa, uunnaa eennaannaa bbllaannccaa, eettcc..
VIDA Y MUERTE DDEE LLAASS EESSTTRREELLLLAASS  PPaarraa eenntteennddeerr llaass rreessppuueessttaass aa ééssttooss yy mmuucchhooss oottrrooss eenniiggmmaass ssoobbrree llaa vviiddaa ddee llaass eessttrreellllaass, eess iimmppoorrttaannttee eessttuuddiiaarr llooss ssiigguuiieenntteess hheecchhooss::  UUnnaa eessttrreellllaa ssee ffoorrmmaa ccuuaannddoo llaa ggrraavveeddaadd llooggrraa ccoonncceennttrraarr eenn uunnaa rreeggiióónn ssuuffiicciieennttee mmaassaa ((aa llaa tteemmppeerraattuurraa aaddeeccuuaaddaa)) ppaarraa ccoommeennzzaarr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr..  UUnnaa eessttrreellllaa ppaassaa llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa vviiddaa ccoonnssuummiieennddoo hhiiddrróóggeennoo ppaarraa pprroodduucciirr hheelliioo mmeeddiiaannttee llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr  CCuuaannddoo eell mmaatteerriiaall ffuussiioonnaabbllee ssee aaggoottaa llaa eessttrreellllaa ppiieerrddee llaa pprreessiióónn iinntteerrnnaa pprroodduucciiddaa ppoorr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr yy ppuueeddee ccoollaappssaarr iinnmmeeddiiaattaammeennttee tteerrmmiinnaannddoo eenn uunnaa eennaannaa bbllaannccaa.. 
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  HHaayy eessttrreellllaass mmááss bbrriillllaanntteess qquuee eell SSooll, yy oottrraass mmeennooss bbrriillllaanntteess qquuee eell SSooll.. TTaammbbiiéénn hhaayy eessttrreellllaass mmááss ccaalliieenntteess yy oottrraass mmeennooss ccaalliieenntteess qquuee eell SSooll.. LLaa tteemmppeerraattuurraa yy eell bbrriilllloo ddee uunnaa eessttrreellllaa eessttáánn rreellaacciioonnaaddaass, lloo ccuuaall ssee ppuueeddee aapprreecciiaarr eenn uunnaa ggrrááffiiccaa ddeell bbrriilllloo ccoommoo ffuunncciióónn ddee llaa tteemmppeerraattuurraa..
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  EEnn 11991111 eell aassttrróónnoommoo EEjjnnaarr HHeerrttzzpprruunngg uussóó eessttee ttiippoo ddee ddiiaaggrraammaa ppoorr pprriimmeerraa vveezz.. MMááss ttaarrddee eenn 11991133 yy ddee ffoorrmmaa iinnddeeppeennddiieennttee HHeennrryy NNoorrrriiss RRuusssseellll hhiizzoo lloo mmiissmmoo.. PPoorr llaa ccaalliiddaadd yy ccaannttiiddaadd ddee iinnffoorrmmaacciióónn rreevveellaaddaa eenn eessttee sseenncciilllloo ddiiaaggrraammaa, qquuee ssee llllaammaa eell ddiiaaggrraammaa HHeerrttzzpprruunngg--RRuusssseellll ((HH--RR)), eessttee rreepprreesseennttaa uunn ggrraann llooggrroo ppaarraa llaa aassttrrooffííssiiccaa yy eess uunnaa hheerrrraammiieennttaa vvaalliioossííssiimmaa ppaarraa llooss aassttrróónnoommooss.. UUssaannddoo eessttee ddiiaaggrraammaa, ppoorr eejjeemmpplloo, ssee ppuueeddee hhaallllaarr llaa eeddaadd ddee llooss ccúúmmuullooss gglloobbuullaarreess..
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  SSeeccuueenncciiaa PPrriinncciippaall  PPaarraa uunnaa eessttrreellllaa ccoommppaarraabbllee aall SSooll, llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa vviiddaa ddee llaa eessttrreellllaa ooccuurrrree dduurraannttee llaa ffaassee ddee ffuussiióónn ddee hhiiddrróóggeennoo eenn hheelliioo.. AA mmeeddiiddaa qquuee llaa eessttrreellllaa ccoonnssuummee hhiiddrróóggeennoo ssee vvaa ffoorrmmaannddoo uunn nnúúcclleeoo ddee hheelliioo ddoonnddee ttaammbbiiéénn ssee ppuueeddeenn ffuussiioonnaarr eelleemmeennttooss mmááss ppeessaaddooss.. DDuurraannttee eessttaa eettaappaa llaa eessttrreellllaa ssee hhaaccee mmááss ccaalliieennttee yy mmááss bbrriillllaannttee.. EEnn eell ddiiaaggrraammaa HH--RR llaass eessttrreellllaass qquuee ppaassaann ppoorr eessttaa eettaappaa aappaarreecceenn eenn llaa rreeggiióónn llllaammaaddaa SSeeccuueenncciiaa PPrriinncciippaall.. MMááss aaddeellaannttee ccuuaannddoo ssee aaggoottaa eell hhiiddrróóggeennoo eessttaass eessttrreellllaass aabbaannddoonnaann llaa sseeccuueenncciiaa pprriinncciippaall yy ssee ccoonnvviieerrtteenn eenn ggiiggaanntteess rroojjaass.. EEnnttrree mmaayyoorr sseeaa llaa mmaassaa oorriiggiinnaall ddee llaa eessttrreellllaa mmááss rrááppiiddaammeennttee qquueemmaa ssuu ccoommbbuussttiibbllee yy ppoorr lloo ttaannttoo mmááss ccoorrttoo eess ssuu ppaassoo ppoorr llaa sseeccuueenncciiaa pprriinncciippaall eenn llaa eevvoolluucciióónn eesstteellaarr..
El Final ddee uunnaa EEssttrreellllaa •Dependiendo de la masa original de la estrella, estas son las etapas finales a las que puede llegar una estrella al final de su vida: •Gigantes Rojas El Sol es una estrella con una masa de 2 x 1030 Kilogramos. Cuando todo el hidrógeno en su núcleo se ha fusionado en helio el Sol se convertirá en una estrella gigante roja. Será tan grande que llegará a incluir las órbitas de Mercurio y Venus. Esto ocurrirá dentro de 5 mil millones de años y se produce por el calentamiento de la estrella debido a la fusión de los elementos más pesados que el helio. Durante esta etapa, la estrella emite las capas más exteriores de su atmósfera dando así origen a nubes brillantes de gas y polvo llamadas nebulosas planetarias.
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  EEnnaannaass BBllaannccaass  CCuuaannddoo ttooddoo eell ccoommbbuussttiibbllee nnuucclleeaarr ((iinncclluuyyeennddoo eelleemmeennttooss mmááss ppeessaaddooss qquuee eell hheelliioo)) ssee hhaa tteerrmmiinnaaddoo, llaa eessttrreellllaa ssee eennffrrííaa yy ssee ccoommppaaccttaa ffoorrmmaannddoo aassíí uunnaa eennaannaa bbllaannccaa..  EEnnaannaass MMaarrrróónn  EEss ppoossiibbllee qquuee dduurraannttee eell pprroocceessoo ddee ffoorrmmaacciióónn, aallgguunnaass eessttrreellllaass nnoo aallccaanncceenn llaa mmaassaa ssuuffiicciieennttee ppaarraa ccoommeennzzaarr llaass rreeaacccciioonneess tteerrmmoonnuucclleeaarreess ddeell hhiiddrróóggeennoo eenn ssuu cceennttrroo.. CCoommoo nnoo bbrriillllaann ééssttaass eessttrreellllaass ssoonn mmuuyy ddiiffíícciilleess ddee oobbsseerrvvaarr, ssoonn ccoommoo uunn ppllaanneettaa ggaasseeoossoo ggiiggaannttee.. EEssttrreellllaass ccoonn mmaassaa iinnffeerriioorr aa 8800 vveecceess llaa mmaassaa ddeell JJúúppiitteerr eexxhhiibbeenn eessttee ccoommppoorrttaammiieennttoo..
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr Supernovas En estrellas con masa un poco mayor que la del Sol (> 1,4 Msol) la fusión nuclear produce elementos cada vez más pesados. Cuando se forma el hierro, el núcleo de la estrella no puede auto-soportarse y colapsa gravitacionalmente. Las capas exteriores son emitidas como en una super explosión cósmica y el núcleo remanente se compacta formando una estrella de neutrones. El telescopio Espacial Hubble pudo observar la explosión de una supernova en 1987 en la galaxia vecina Gran Nube de Magallanes:
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  OOttrroo mmeeccaanniissmmoo qquuee ddaa oorriiggeenn aa uunnaa ssuuppeerrnnoovvaa ccoonnssiissttee eenn lloo qquuee ooccuurrrree eenn uunn ssiisstteemmaa bbiinnaarriioo ffoorrmmaaddoo ppoorr uunnaa eessttrreellllaa nnoorrmmaall yy uunnaa eennaannaa bbllaannccaa.. EEnn eessttee ssiisstteemmaa llaass ddooss eessttrreellllaass lliiggaaddaass ppoorr llaa ggrraavveeddaadd ssee mmuueevveenn eenn óórrbbiittaa uunnaa eenn ttoorrnnoo aa llaa oottrraa.. PPuueessttoo qquuee llaa eennaannaa bbllaannccaa eess ttaann ddeennssaa ssuu ggrraavveeddaadd eess ssuuffiicciieennttee ppaarraa aattrraaeerr mmaatteerriiaa ddee llaa eessttrreellllaa vveecciinnaa.. SSee ccrreeaa uunn fflluujjoo ppeerrmmaanneennttee ddee ggaass hhaacciiaa llaa eennaannaa bbllaannccaa hhaacciieennddoo qquuee ssuu mmaassaa aauummeennttee yy ddiissppaarree eell pprroocceessoo ddee ffuussiióónn nnuucclleeaarr uunnaa vveezz mmááss.. EEssttee eevveennttoo eess eexxpplloossiivvoo yy ssee oobbsseerrvvaa eenn eell cciieelloo ccoommoo uunnaa eessttrreellllaa qquuee aauummeennttaa ssuu bbrriilllloo rrááppiiddaammeennttee.. AA eessttee ttiippoo ddee eessttrreellllaa ssee llee ccoonnooccee ccoonn eell nnoommbbrree ddee SSuuppeerrnnoovvaa IIaa yy eess úúttiill ppaarraa ddeetteerrmmiinnaarr llaass ddiissttaanncciiaass aassttrroonnóómmiiccaass..
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr Estrella de neutrones Una estrella de neutrones es una estrella formada por neutrones empacados con la misma densidad que en un núcleo atómico. Es decir una estrella de neutrones es como un núcleo atómico gigantesco. Una cucharadita de materia sacada de una estrella de neutrones tiene una masa de mil millones de toneladas. Las estrellas de neutrones se forman como producto de una supernova. Durante la explosión de una supernova, la densidad en el núcleo remanente es tan grande que allí se forma una estrella de neutrones o un agujero negro.
EXPANSIÓN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO ¿Cómo sabemos que el universo se expande? ¿Cómo se miden las distancias a las galaxias lejanas? ¿Cómo se mide el movimiento de las galaxias? Para entender mejor las respuestas a estas preguntas fundamentales de la cosmología moderna, es necesario entender los siguientes conceptos: Naturalmente, entre más alejada se encuentra una estrella más débil será su brillo. Es así como el brillo aparente de una estrella nos puede ayudar a saber qué tan lejos se halla. La luz que se observa de una estrella no solamente es afectada por la distancia a la que se encuentra. Si la estrella se mueve, también vamos a percibir cambios cualitativos en la luz que nos llega (Efecto Doppler). Y si la estrella se encuentra en una galaxia muy lejana, la expansión del universo afecta la luz emitida por la estrella produciendo cambios que también pueden ser medidos.
LA LUZ  El espectro de la luz estelar revela la vveelloocciiddaadd aa llaa qquuee ssee mmuueevvee llaa ggaallaaxxiiaa ((eeffeeccttoo DDoopppplleerr)) yy llaa ccaannttiiddaadd ddee eexxppaannssiióónn qquuee hhaa ssuuffrriiddoo eell uunniivveerrssoo ddeessddee qquuee llaa lluuzz ssaalliióó ddee ssuu ffuueennttee.. La distancia a una galaxia lejana se determina estudiando la luz proveniente de estrellas del tipo Cefeida Variable •La distancia a una galaxia lejana se determina estudiando la luz proveniente de estrellas del tipo Cefeida Variable
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr • Púlsares Así como se conserva la energía, existen otras propiedades físicas que se conservan. Una de ellas es la cantidad de momento angular, la cual es una medida de la cantidad de 'impulso' que tiene un objeto en rotación. En el proceso de colapso gravitacional cuando se forma una estrella de neutrones hay una gran cantidad de momento angular disponible a la estrella de neutrones recien formada. Como resultado ésta queda girando a velocidades angulares muy altas. Se han observado estrellas de neutrones rotando a una velocidad de más de mil vueltas por segundo. Dentro de la estrella de neutrones se forman campos electricos y magnéticos que emiten ondas de radio enfocadas en un haz muy directo que da vueltas. Cuando un radiotelescopio intercepta el haz de radioondas se registra una señal que consiste en una secuencia de pulsos. Justamente fue así como los astrónomos Antony Hewish y Jocelyn Bell descubrieron los púlsares en 1967.
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  SSii llaa mmaassaa iinniicciiaall ddee uunnaa eessttrreellllaa eess ssuuppeerriioorr aa 88 mmaassaass ssoollaarreess, aall ffiinnaall ddee ssuu vviiddaa ccuuaannddoo ttooddoo eell ccoommbbuussttiibbllee ssee hhaa ggaassttaaddoo, llaa eessttrreellllaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..  ¿QQuuéé eess uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??  EEss uunnaa rreeggiióónn ddeell eessppaacciioo ccoonn ttaannttaa mmaassaa ccoonncceennttrraaddaa eenn uunn ppuunnttoo qquuee nniinnggúúnn oobbjjeettoo, nnii ssiiqquuiieerraa llaa lluuzz, ppuueeddee eessccaappaarr ddee ssuu aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall..  PPooddeemmooss eenntteennddeerr eessttee ffeennóómmeennoo ssii iimmaaggiinnaammooss lloo qquuee ooccuurrrree ccuuaannddoo llaa ddeennssiiddaadd ddee uunn ppllaanneettaa aauummeennttaa ddee mmaanneerraa ccoolloossaall..
AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  ¿QQuuéé ttaann ggrraannddee eess uunn aagguujjeerroo nneeggrroo?? LLaa ccoonnddiicciióónn iimmppoorrttaannttee ppaarraa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eess qquuee aallccaannccee aa ccoonncceennttrraarr uunnaa cciieerrttaa ccaannttiiddaadd ddee mmaassaa ddeennttrroo ddee uunn cciieerrttoo rraaddiioo.. PPoorr eejjeemmpplloo, ssii llaa mmaassaa ddee llaa TTiieerrrraa ssee ccoonncceennttrraa ddeennttrroo ddee uunnaa eessffeerraa ddee rraaddiioo 99 mmiillíímmeettrrooss ééssttaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..  EEll SSooll ssee ccoonnvveerrttiirrííaa eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo ssii ttooddaa ssuu mmaassaa ssee ccoonncceennttrraa ddeennttrroo ddee uunnaa eessffeerraa ddee rraaddiioo 33 kkiillóómmeettrrooss.. EEssttee rraaddiioo eenn ggeenneerraall ssee llllaammaa eell ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss'' oo eell ''hhoorriizzoonnttee ccaauussaall''.. SSee llllaammaa ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss'' ppoorrqquuee ccuuaallqquuiieerr eevveennttoo qquuee ooccuurrrraa ddeennttrroo ddee eessttaa rreeggiióónn nnuunnccaa ppooddrráá sseerr ccoommuunniiccaaddoo aall mmuunnddoo eexxtteerriioorr yyaa qquuee nniinngguunnaa sseeññaall ppuueeddee ssaalliirr ddeell aagguujjeerroo nneeggrroo..  SSii eell SSooll ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo, ffuueerraa ddee llaa ppéérrddiiddaa ddee llaa eenneerrggííaa ssoollaarr qquuee llee ddaa ddííaa aa llooss ppllaanneettaass, nnoo ppaassaarrííaa nnaaddaa ccoonn ssuuss óórrbbiittaass.. EEll aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ssee ttrraaggaarrííaa llooss ppllaanneettaass.. PPaarraa qquuee uunn oobbjjeettoo sseeaa aabbssoorrbbiiddoo ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo, ééssttee ddeebbee aacceerrccaarrssee aa uunnaa ddiissttaanncciiaa mmeennoorr qquuee eell rraaddiioo ddeell ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss''..
AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  ¿CCóómmoo vveemmooss llooss aagguujjeerrooss nneeggrrooss?? SSii eexxiisstteenn aagguujjeerrooss nneeggrrooss eenn aabbuunnddaanncciiaa, ééssttooss ppooddrrííaann sseerr llaa mmaatteerriiaa oossccuurraa ddeell uunniivveerrssoo..  SSii uunn aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ddeejjaa eessccaappaarr llaa lluuzz, eennttoonncceess ¿ccóómmoo lloo ppooddeemmooss vveerr?? RReessppuueessttaa:: uunn aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ssee vvee ddiirreeccttaammeennttee.. SSee hhaa ppooddiiddoo vveerriiffiiccaarr eexxppeerriimmeennttaallmmeennttee llaa eexxiisstteenncciiaa ddee aagguujjeerrooss nneeggrrooss ((ppoorr eejjeemmpplloo eenn eell cceennttrroo ddee aallgguunnaass ggaallaaxxiiaass)) eexxaammiinnaannddoo eell mmoovviimmiieennttoo ddee eessttrreellllaass eenn ttoorrnnoo aa ssuu cceennttrroo yy llaa rraaddiiaacciióónn eemmiittiiddaa ppoorr llaass ppaarrttííccuullaass ccaarrggaaddaass qquuee ccaaeenn aall aagguujjeerroo nneeggrroo..
AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  AAgguujjeerrooss nneeggrrooss eenn eell cceennttrroo ddee ggaallaaxxiiaass.. LLooss aagguujjeerrooss nneeggrrooss nnoo ssee vveenn ddiirreeccttaammeennttee.. DDee eellllooss nnoo ppuueeddeenn ssaalliirr llooss rraayyooss ddee lluuzz ddeebbiiddoo aa llaa ccuurrvvaattuurraa ddeell eessppaacciioo eenn ssuu eennttoorrnnoo.. SSiinn eemmbbaarrggoo, aaqquuíí ssee ppuueeddeenn vveerr llooss eeffeeccttooss pprroodduucciiddooss ppoorr llaa pprreesseenncciiaa ddee aagguujjeerrooss nneeggrrooss eenn eell cceennttrroo ddee vvaarriiaass ggaallaaxxiiaass:: eell ggaass eenn eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa eess aacceelleerraaddoo ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo, cciirrccuullaa aa ggrraann vveelloocciiddaadd yy eemmiittee rraaddiiaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa qquuee eess oobbsseerrvvaaddaa ddiirreeccttaammeennttee.. 
AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  AAgguujjeerroo nneeggrroo eenn eell cceennttrroo ddee MM8877:: MMaatteerriiaa eenn ffoorrmmaa ddee ggaass ggiirraa aa aallttaa vveelloocciiddaadd eenn ttoorrnnoo aall cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa MM8877.. EEssttaa vveelloocciiddaadd ddee rroottaacciióónn ddee 550000 KKiilloommeettrrooss//sseegguunnddoo eess rreevveellaaddaa ppoorr llooss ccaammbbiiooss eenn eell eessppeeccttrroo ddee llaa lluuzz eemmiittiiddaa.. DDeebbiiddoo aall eeffeeccttoo DDoopppplleerr, eell ppiiccoo ddeell eessppeeccttrroo ssee ccoorrrree hhaacciiaa eell aazzuull oo hhaacciiaa eell rroojjoo ddeeppeennddiieennddoo ddee ssii llaa mmaatteerriiaa ssee mmuueevvee hhaacciiaa eell oobbsseerrvvaaddoorr oo ssee aalleejjee.. PPaarraa aallccaannzzaarr llaass vveelloocciiddaaddeess oobbsseerrvvaaddaass, eell ggaass ddeebbee eessttaarr iimmppuullssaaddoo ppoorr llaa ggrraavveeddaadd ddee 33..000000 mmiilllloonneess ddee ssoolleess ccoonncceennttrraaddaa eenn uunnaa rreeggiióónn mmuuyy ppeeqquueeññaa eenn eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa, lloo ccuuaall ssóólloo ppuueeddee eexxpplliiccaarrssee ccoonn llaa pprreesseenncciiaa ddee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo.. 
AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  ¿CCóómmoo ssee ppuueeddee ffoorrmmaarr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??  EEll mmeeccaanniissmmoo mmááss eeffeeccttiivvoo ppaarraa ffoorrmmaarr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eess ccuuaannddoo llaass ccaappaass ssuuppeerriioorreess eenn uunnaa eessttrreellllaa ddee ggrraann mmaassaa eexxpplloottaann mmiieennttrraass qquuee eell nnúúcclleeoo ddee llaa eessttrreellllaa iimmpplloottaa ((eess ddeecciirr ssee ccoonnttrraaee rrááppiiddaammeennttee)).. EEssttoo eess jjuussttaammeennttee lloo qquuee ooccuurrrree ccuuaannddoo eell mmaatteerriiaall ffuussiioonnaabbllee ddee uunnaa eessttrreellllaa eess ccoonnssuummiiddoo ttoottaallmmeennttee.. AAll aaccaabbaarrssee llaa ffuueennttee ddee pprreessiióónn eenn llaa eessttrreellllaa ((qquuee llaa mmaanntteennííaa eenn eeqquuiilliibbrriioo ccoonnttrraa llaa ggrraavveeddaadd)) ttooddaa llaa mmaassaa ddeell nnúúcclleeoo ccoollaappssaa ggrraavviittaacciioonnaallmmeennttee eenn ssuu cceennttrroo yy aassíí ssee ggeenneerraa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  QQuuaassaarreess  LLooss oobbjjeettooss cceelleesstteess mmááss bbrriillllaanntteess qquuee ssee hhaann lllleeggaaddoo aa oobbsseerrvvaarr ssoonn llooss QQuuaassaarreess ((ttaammbbiiéénn llllaammaaddooss NNuucclleeooss GGaallááccttiiccooss AAccttiivvooss oo AAGGNN)).. EEssttooss oobbjjeettooss ssoonn ggaallaaxxiiaass qquuee aallbbeerrggaann uunn aagguujjeerroo nneeggrroo ssuuppeerrmmaassiivvoo eenn ssuu cceennttrroo.. LLaa aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall ggeenneerraaddaa ppoorr eessttee aagguujjeerroo nneeggrroo eess ttaann iinntteennssaa qquuee ccuuaallqquuiieerr eessttrreellllaa oo nnuubbee ddee ggaass qquuee ssee eennccuueennttrree cceerrccaa aall cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa ssoonn cchhuuppaaddaass ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo yy ddeessaappaarreecceenn ppaarraa ssiieemmpprree.. EEll bbrriilllloo ddee llooss qquuaassaarreess ssee ddeebbee aa rraaddiiaacciióónn eemmiittiiddaa ppoorr llaa mmaatteerriiaa aacceelleerraaddaa qquuee ccaaee aall aagguujjeerroo nneeggrroo..
Movimientos ddee llaass EEssttrreellllaass  CCuuaannddoo uunn aassttrróónnoommoo oobbsseerrvvaa uunnaa eessttrreellllaa ddaannddoo vvuueellttaass eenn ttoorrnnoo aa uunn ppuunnttoo, eess ppoossiibbllee ccaallccuullaarr llaa mmaassaa ccoonncceennttrraaddaa eenn eessee ppuunnttoo ssiimmpplleemmeennttee mmiiddiieennddoo llaa vveelloocciiddaadd yy eell rraaddiioo ddee llaa óórrbbiittaa ddee llaa eessttrreellllaa.. DDee eessttaa ffoorrmmaa ssee hhaann ddeetteeccttaaddoo ssiisstteemmaass ddee eessttrreellllaass ((oo ggaass)) eenn rroottaacciióónn ttaann vveelloozz yy eenn uunn rraaddiioo ttaann ppeeqquueeññoo, qquuee nnoo qquueeddaa oottrraa eexxpplliiccaacciióónn ppoossiibbllee aa llaa ddee aaddmmiittiirr qquuee ddeebbee eexxiissttiirr uunn aagguujjeerroo eenn eessee ppuunnttoo..
EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  NNúúcclleeoo ggaallááccttiiccoo aaccttiivvoo CCeennttaauurroo AA.. UUnn nnúúcclleeoo ggaallááccttiiccoo aaccttiivvoo ((AAGGNN)), ccoommoo eell qquuee ssee mmuueessttrraa eenn eessttaa iimmaaggeenn ddeell TTeelleessccooppiioo EEssppaacciiaall HHuubbbbllee, ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr eell nnaacciimmiieennttoo eesstteellaarr aacceelleerraaddoo.. LLooss ppuunnttooss ddee ccoolloorr aazzuull eenn eell bboorrddee ddee eessttee ddiissccoo ggaallááccttiiccoo rreevveellaann llaa pprreesseenncciiaa ddee eessttrreellllaass rreecciiéénn ffoorrmmaaddaass.. LLaa ffrraannjjaa oossccuurraa ssee ddeebbee aa ggrraannddeess nnuubbeess ddee ppoollvvoo pprroobbaabblleemmeennttee oorriiggiinnaaddaass ppoorr llaa uunniióónn ccoonn uunnaa ggaallaaxxiiaa eessppiirraall mmááss ppeeqquueeññaa.. EEll eennccuueennttrroo ddee llaass ddooss ggaallaaxxiiaass pprroodduuccee uunnaa ccoommpprreessiióónn ddeell ggaass eenn eell cceennttrroo ddee mmaassaa pprreecciippiittaannddoo aassíí eell nnaacciimmiieennttoo aacceelleerraaddoo ddee eessttrreellllaass.. LLooss nnúúcclleeooss ggaallááccttiiccooss aaccttiivvooss ppuueeddeenn tteenneerr ccoommoo ffuueennttee ddee eenneerrggííaa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo mmaassiivvoo..
EELL SSIISSTTEEMMAA SSOOLLAARR  EEnn uunnoo ddee llooss bbrraazzooss ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa ssee eennccuueennttrraa uunn ssiisstteemmaa ppllaanneettaarriioo ccoommppuueessttoo ddee uunnaa eessttrreellllaa cceennttrraall, eell SSooll, nnuueevvee ppllaanneettaass iinncclluuyyeennddoo llaa TTiieerrrraa, yy 6611 ssaattéélliitteess oo lluunnaass..  NNuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr ssee ffoorrmmóó hhaaccee 44..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss  PPllaanneettaass IInntteerriioorreess:: LLooss ppllaanneettaass MMeerrccuurriioo, VVeennuuss, llaa TTiieerrrraa yy MMaarrttee ssoonn ssóólliiddooss yy rrooccoossooss ccoommoo llaa TTiieerrrraa..  PPllaanneettaass EExxtteerriioorreess:: JJúúppiitteerr, SSaattuurrnnoo, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo ssoonn ccaassii ttoottaallmmeennttee ggaasseeoossooss, mmiieennttrraass qquuee PPlluuttóónn eess rrooccoossoo..  LLooss ppllaanneettaass ssee mmuueevveenn eenn ttoorrnnoo aall SSooll eenn óórrbbiittaass eellííppttiiccaass ssoobbrree uunn ppllaannoo qquuee ccooiinncciiddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee ppaarraa ttooddooss llooss ppllaanneettaass ((aa eessttee ppllaannoo ssee llee llllaammaa llaa eeccllííppttiiccaa))..  OObbjjeettoo TTaammaaññoo SSiisstteemmaa SSoollaarr 1111 hhoorraass--lluuzz DDiissttaanncciiaa TTiieerrrraa--SSooll88 mmiinnuuttooss--lluuzz 115500 mmiilllloonneess ddee kkmm
EELL SSIISSTTEEMMAA SSOOLLAARR  LLooss ttaammaaññooss rreellaattiivvooss ddee llooss ppllaanneettaass Los tamaños relativos de los planetas
Imágenes del SSooll yy oottrrooss DDaattooss Objeto Tamaño Radio del Sol 696.000 Km Distancia del SOl al centro de la Galaxia 27.000 años-luz
EELL SSOOLL  LLaa TTiieerrrraa, ggiirraa eenn óórrbbiittaa eenn ttoorrnnoo aa uunnaa eessttrreellllaa aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 3300 kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo ccoommpplleettaannddoo uunnaa vvuueellttaa ccaaddaa 336655 ddííaass.. EEssaa eessttrreellllaa eess eell SSOOLL, uunnaa bboollaa ggiiggaanntteessccaa ddee hhiiddrróóggeennoo yy hheelliioo qquuee ssee eennccuueennttrraa aa uunnaa ddiissttaanncciiaa ddee 2277..000000 aaññooss--lluuzzddeell cceennttrroo ddee nnuueessttrraa GGaallaaxxiiaa..  CCoonnttrraarriioo aa llaa ccrreeeenncciiaa mmeeddiieevvaall ddee uunn uunniivveerrssoo hheelliiooccéénnttrriiccoo, eell SSOOLL eess uunn ppuunnttoo ppeerrddiiddoo eenn uunnoo ddee llooss bbrraazzooss ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa.. EEll SSOOLL cciirrccuunnddaa eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 222200 kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo..  EEll SSooll eess ttaann ggrraannddee qquuee eenn ssuu vvoolluummeenn ccaabbee llaa TTiieerrrraa 11..220000..000000 vveecceess.. EEnn eell cceennttrroo ddeell SSooll ssee ccoonnssuummeenn 770000 mmiilllloonneess ddee ttoonneellaaddaass ddee hhiiddrróóggeennoo ccaaddaa sseegguunnddoo ppoorr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr pprroodduucciieennddoo llaa eenneerrggííaa nneecceessaarriiaa ppaarraa mmaanntteenneerr llaa vviiddaa ssoobbrree llaa TTiieerrrraa..  LLaa ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa ssoollaarr rreecciibbiiddaa eenn uunn mmeettrroo ccuuaaddrraaddoo eenn llaa TTiieerrrraa eess ssuuffiicciieennttee ppaarraa mmaanntteenneerr eell ccoonnssuummoo pprroommeeddiioo ddee eelleeccttrriicciiddaadd eenn uunnaa ccaassaa..  OObbjjeettoo TTaammaaññoo RRaaddiioo ddeell SSooll 669966..000000 KKmm DDiissttaanncciiaa ddeell SSOOll aall cceennttrroo ddee llaa GGaallaaxxiiaa 2277..000000 aaññooss--lluuzz
EELL SS OO LL  EEll ssooll eess eell mmiieemmbbrroo mmaass iimmppoorrttaannttee ddeennttrroo ddee nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr, yy eess mmuucchhoo mmaass ggrraannddee qquuee ccuuaallqquuiieerraa oottrroo ccuueerrppoo ddeennttrroo ddee eessttee ssiisstteemmaa.. EEll SSooll eess ttaammbbiiéénn nnuueessttrraa pprriinncciippaall ffuueennttee ddee eenneerrggííaa, qquuee ssee mmaanniiffeessttaa, ssoobbrree ttooddoo, eenn ffoorrmmaa ddee lluuzz yy ccaalloorr.. CCoonnttiieennee mmááss ddeell 9999%% ddee ttooddaa llaa mmaatteerriiaa ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr.. EEjjeerrccee uunnaa ffuueerrttee aattrraacccciióónn ggrraavviittaattoorriiaa ssoobbrree llooss ppllaanneettaass yy llooss hhaaccee ggiirraarr aa ssuu aallrreeddeeddoorr.. TTiieennee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11..44 mmiilllloonneess ddee kkiillóómmeettrrooss ddee ddiiáámmeettrroo ((110099 vveecceess eell ddiiáámmeettrroo ddee llaa ttiieerrrraa)) yy eessttaa ccoommppuueessttoo ddee hhiiddrrooggeennoo ((7700 %%)) yy hheelliioo ((2277 %%)).. EEll 33 %% rreessttaannttee ssoonn eelleemmeennttooss mmaass ppeessaaddooss qquuee eexxiisstteenn eenn ffoorrmmaa ddee ggaasseess cceerrccaa ddeell cceennttrroo ddeell ssooll ddoonnddee llaass tteemmppeerraattuurraass ppuueeddeenn eexxcceeddeerr 2200 mmiilllloonneess ddee ggrraaddooss cceennttííggrraaddooss yy llaa ddeennssiiddaadd eess 115500 vveecceess llaa ddeell aagguuaa..
EELL SS OO LL  LLaa eenneerrggííaa qquuee mmaannttiieennee aall ssooll ccoommoo uunnaa ggrraann eessffeerraa ddee ggaasseess bbrriillllaannttee ssee ddeerriivvaa ddee llaa ccoonnttiinnuuaa rreeaacccciióónn tteerrmmoonnuucclleeaarr llllaammaaddaa ffuussiióónn.. EEnn eell pprroocceessoo ddee ffuussiióónn, ccuuaattrroo nnúúcclleeooss ddee hhiiddrróóggeennoo ssee ccoommbbiinnaann ppaarraa ffoorrmmaarr uunn nnúúcclleeoo ddee hheelliioo, yy llaa eenneerrggííaa ssuurrggee eenn ffoorrmmaa ddee rraaddiiaacciioonneess ggaammmmaa.. CCaaddaa sseegguunnddoo eell ssooll ttrraannssmmiittee uunnaa ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa eeqquuiivvaalleennttee aa llaa qquuee ssee pprroodduucciirrííaa aall qquueemmaarr 2255000000 mmiilllloonneess ddee lliibbrraass ddee ccaarrbbóónn..  LLaa eenneerrggííaa pprroodduucciiddaa ddee eessttaa ffoorrmmaa eess ttrraannssppoorrttaaddaa aa llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ssoollaarr ppoorr rraaddiiaacciióónn.. SSiinn eemmbbaarrggoo, mmááss cceerrccaa ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee, eenn llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn qquuee ooccuuppaa eell úúllttiimmoo tteerrcciioo ddeell rraaddiioo ssoollaarr, llaa eenneerrggííaa eess ttrraannssppoorrttaaddaa ppoorr llaa mmeezzccllaa ttuurrbbuulleennttaa ddee ggaasseess.. LLaa ffoottoossffeerraa eess llaa ssuuppeerrffiicciiee ssuuppeerriioorr ddee llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn.. SSee ppuueeddeenn vveerr pprruueebbaass ddee llaa ttuurrbbuulleenncciiaa eenn llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn oobbsseerrvvaannddoo llaa ffoottoossffeerraa yy llaa aattmmóóssffeerraa ssiittuuaaddaa eenncciimmaa ddee eellllaa..
EELL SS OO LL A pesar de que una enorme cantidad de energía solar es interceptada por la Tierra, nuestro planeta es capaz de mantener un rango de temperatura aproximadamente entre -50 y +60°C, gracias a tres factores importantes.
EELL SS OO LL  PPrriimmeerroo,, ggrraacciiaass aa llaa rroottaacciióónn,, llaa TTiieerrrraa rreecciibbee eenneerrggííaa ddeell ssooll eenn uunn hheemmiissffeerriioo,, ppeerroo mmaannddaa ccaalloorr aall eessppaacciioo aa ttrraavvééss ddee ttooddaa ssuu ssuuppeerrffiicciiee.. EEnn SSeegguunnddoo lluuggaarr,, uunnaa ppaarrttee ddee llaa rraaddiiaacciióónn qquuee lllleeggaa eess rreefflleejjaaddaa ppoorr llaa aattmmóóssffeerraa yy llaass nnuubbeess ddiirriiggiiéénnddoollaa ddee rreeggrreessoo aall eessppaacciioo ssiinn hhaabbeerr ssiiqquuiieerraa lllleeggaaddoo aall nniivveell ddee llaa ttiieerrrraa.. FFiinnaallmmeennttee uunnaa ppaarrttee ddee llaa rraaddiiaacciióónn iinntteerrcceeppttaaddaa eess aabbssoorrbbiiddaa ppoorr llaa aattmmóóssffeerraa yy rraaddiiaaddaa ddee rreeggrreessoo aall eessppaacciioo ssiinn hhaabbeerr ccaalleennttaaddoo llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree..  EEll ssooll ccoonnssiissttee ddee ccaappaass ccoonnccéénnttrriiccaass,, ccuuaattrroo rreeggiioonneess iinntteerrnnaass yy ddooss ccaappaass ggaasseeoossaass eexxtteerrnnaass qquuee nnoo ppooddeemmooss vveerr.. EEll nnúúcclleeoo ddeell ssooll eess ddoonnddee ssee lllleevvaann aa ccaabboo llaass rreeaacccciioonneess nnuucclleeaarreess,, aallrreeddeeddoorr ddee eessttee ssee eennccuueennttrraa llaa zzoonnaa ddee rraaddiiaacciioonn..
EELL SS OO LL  LLaa eenneerrggííaa lliibbeerraaddaa eenn eell nnúúcclleeoo ssee mmuueevvee aa ttrraavvééss ddee eessttaa ccaappaa ppoorr rraaddiiaacciióónn yy eess llaa qquuee hhaaccee qquuee llaa ssaalliiddaa ddee eenneerrggííaa ddeell ssooll sseeaa uunn pprroocceessoo ttaann lleennttoo.. AArrrriibbaa ddee llaa ccaappaa ddee rraaddiiaacciioonn eessttaa llaa ccaappaa ccoonnvveeccttiivvaa aa ttrraavvééss ddee llaa ccuuaall llaa eenneerrggííaa ssee mmuueevvee ppoorr ccoonnvveecccciióónn.. LLaa ccaappaa ssiigguuiieennttee eess llaa ccaappaa ssuuppeerrffiicciiee,, qquuee eess llaa ppoorrcciióónn ddeell ssooll qquuee ppooddeemmooss vveerr.. CCoonnoocciiddaa ccoommoo ffoottoossffeerraa,, eessttaa eess uunnaa zzoonnaa ttuurrbbuulleennttaa qquuee eemmiittee llaa lluuzz qquuee lllleeggaa aa llaa TTiieerrrraa..  EEssttaa ccaappaa ttiieennee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 445500 KKmm.. ddee aanncchhoo yy tteemmppeerraattuurraa pprroommeeddiioo ddee 99998800°°FF..  DDee llaa ffoottoossffeerraa ppaassaammooss aa llaa ccrroommoossffeerraa ,, uunnaa ccaappaa ddee ttaann bbaajjaa ddeennssiiddaadd qquuee llaa hhaaccee ttrraannssppaarreennttee aa llaa lluuzz qquuee ppaassaa aa ttrraavvééss ddee eellllaa yy ppoorr lloo ttaannttoo eess mmuuyy ddiiffíícciill ddee vveerr..
EELL SS OO LL  LLaa ccaappaa mmaass eexxtteerrnnaa ddeell ssooll eess llaa CCoorroonnaa,, ssee eexxttiieennddee ddeessddee jjuussttoo eenncciimmaa ddee llaa ccrroommoossffeerraa hhaassttaa eell llíímmiittee ccoonn eell eessppaacciioo iinntteerrppllaanneettaarriioo,, ttiieennee uunnaa tteemmppeerraattuurraa ddee 1..000000..000000 KK yy eess uunnaa zzoonnaa ccoonn uunnaa ddeennssiiddaadd aauunn mmeennoorr qquuee llaa ccrroommoossffeerraa.. EEssttaass ddooss uullttiimmaass ccaappaass ssoolloo ppuueeddeenn sseerr oobbsseerrvvaaddaass yy mmeeddiiddaass dduurraannttee uunn eecclliippssee ssoollaarr..  LLaass mmaanncchhaass ssoollaarreess ssoonn uunn ffeennóómmeennoo ssoollaarr mmuuyy iimmppoorrttaannttee,, ssoonn áárreeaass mmááss ffrrííaass ddee llaa ffoottoossffeerraa qquuee pprreesseennttaann ccaammppooss mmaaggnnééttiiccooss ffuueerrtteess.. LLaass mmaanncchhaass ssoollaarreess ssee ssuueelleenn ddaarr eenn ppaarreejjaass,, ccoonn llaass ddooss mmaanncchhaass ccoonn ccaammppooss mmaaggnnééttiiccooss qquuee sseeññaallaann sseennttiiddooss ooppuueessttooss.. NNoo ssee ssaabbee eexxaaccttaammeennttee ccoommoo nnii ppoorrqquuee ssee ffoorrmmaann llaass mmaanncchhaass ssoollaarreess,, ppeerroo eell hheecchhoo ddee qquuee ppaarreeccee qquuee ooccuurrrreenn eenn cciiccllooss ddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11 aaññooss ,, ssuuggiieerree qquuee ppuueeddeenn sseerr ppaarrttee ddee llaa aaccttiivviiddaadd nnoorrmmaall ddeell ssooll .. CCoommoo eell ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ddeell ssooll iinnfflluuyyee eenn llaa aattmmóóssffeerraa eexxtteerrnnaa ddee llaa ttiieerrrraa llooss eexxppeerrttooss ccrreeeenn qquuee llaass mmaanncchhaass ssoollaarreess iinnfflluuyyeenn eenn eell cclliimmaa eenn llaa TTiieerrrraa..
PPllaanneettaass
PPllaanneettaass  LLooss ppllaanneettaass ggiirraann aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll.. NNoo ttiieenneenn lluuzz pprrooppiiaa,, ssiinnoo qquuee rreefflleejjaann llaa lluuzz ssoollaarr..  LLooss ppllaanneettaass ttiieenneenn ddiivveerrssooss mmoovviimmiieennttooss.. LLooss mmááss iimmppoorrttaanntteess ssoonn ddooss:: eell ddee rroottaacciióónn yy eell ddee ttrraannssllaacciióónn.. PPoorr eell ddee rroottaacciióónn,, ggiirraann ssoobbrree ssíí mmiissmmooss aallrreeddeeddoorr ddeell eejjee.. ÉÉssttoo ddeetteerrmmiinnaa llaa dduurraacciióónn ddeell ddííaa ddeell ppllaanneettaa.. PPoorr eell ddee ttrraannssllaacciióónn,, llooss ppllaanneettaass ddeessccrriibbeenn óórrbbiittaass aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll.. CCaaddaa óórrbbiittaa eess eell aaññoo ddeell ppllaanneettaa.. CCaaddaa ppllaanneettaa ttaarrddaa uunn ttiieemmppoo ddiiffeerreennttee ppaarraa ccoommpplleettaarrllaa.. CCuuaannttoo mmááss lleejjooss,, mmááss ttiieemmppoo.. GGiirraann ccaassii eenn eell mmiissmmoo ppllaannoo,, eexxcceeppttoo PPlluuttóónn,, qquuee ttiieennee llaa óórrbbiittaa mmááss iinncclliinnaaddaa,, eexxccéénnttrriiccaa yy aallaarrggaaddaa..
PPllaanneettaass  FFoorrmmaa yy ttaammaaññoo ddee llooss ppllaanneettaass  LLooss ppllaanneettaass ttiieenneenn ffoorrmmaa ccaassii eessfféérriiccaa,, ccoommoo uunnaa ppeelloottaa uunn ppooccoo aappllaannaaddaa ppoorr llooss ppoollooss..  LLooss mmaatteerriiaalleess ccoommppaaccttooss eessttáánn eenn eell nnúúcclleeoo.. LLooss ggaasseess,, ssii hhaayy,, ffoorrmmaann uunnaa aattmmoossffeerraa ssoobbrree llaa ssuuppeerrffiicciiee.. MMeerrccuurriioo,, VVeennuuss,, llaa TTiieerrrraa,, MMaarrttee yy PPlluuttóónn ssoonn ppllaanneettaass ppeeqquueeññooss yy rrooccoossooss,, ccoonn ddeennssiiddaadd aallttaa.. TTiieenneenn uunn mmoovviimmiieennttoo ddee rroottaacciióónn lleennttoo,, ppooccaass lluunnaass ((oo nniinngguunnaa)) yy ffoorrmmaa bbaassttaannttee rreeddoonnddaa.. JJúúppiitteerr,, SSaattuurrnnoo,, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo,, llooss ggiiggaanntteess ggaasseeoossooss,, ssoonn eennoorrmmeess yy lliiggeerrooss,, hheecchhooss ddee ggaass yy hhiieelloo.. EEssttooss ppllaanneettaass ggiirraann ddeepprriissaa yy ttiieenneenn mmuucchhooss ssaattéélliitteess,, mmááss aabbuullttaammiieennttoo eeccuuaattoorriiaall yy aanniillllooss..
Los Planetas ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr
PPllaanneettaass  FFoorrmmaacciióónn ddee llooss ppllaanneettaass  LLooss ppllaanneettaass ssee ffoorrmmaarroonn hhaaccee uunnooss 44..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss,, aall mmiissmmoo ttiieemmppoo qquuee eell SSooll..  EEnn ggeenneerraall,, llooss mmaatteerriiaalleess lliiggeerrooss qquuee nnoo ssee qquueeddaarroonn eenn eell SSooll ssee aalleejjaarroonn mmááss qquuee llooss ppeessaaddooss.. EEnn llaa nnuubbee ddee ggaass yy ppoollvvoo oorriiggiinnaall,, qquuee ggiirraabbaa eenn eessppiirraalleess,, hhaabbííaa zzoonnaass mmááss ddeennssaass,, pprrooyyeeccttooss ddee ppllaanneettaass.. LLaa ggrraavveeddaadd yy llaass ccoolliissiioonneess lllleevvaarroonn mmááss mmaatteerriiaa aa eessttaass zzoonnaass yy eell mmoovviimmiieennttoo rroottaattoorriioo llaass rreeddoonnddeeóó DDeessppuuééss,, llooss mmaatteerriiaalleess yy llaass ffuueerrzzaass ddee ccaaddaa ppllaanneettaa ssee ffuueerroonn rreeaajjuussttaannddoo,, yy ttooddaavvííaa lloo hhaacceenn.. LLooss ppllaanneettaass yy ttooddoo eell SSiisstteemmaa SSoollaarr ccoonnttiinnúúaann ccaammbbiiaannddoo ddee aassppeeccttoo.. SSiinn pprriissaa,, ppeerroo ssiinn ppaauussaa..
PPllaanneettaass PPllaanneettaass RRaaddiioo DDiissttaanncciiaa aall SSooll ((kkmm..)) LLuunnaass MMeerrccuurriioo 22..444400 kkmm .. 5577..99100..000000 00 VVeennuuss 66..005522 kkmm.. 10088..220000..000000 00 LLaa TTiieerrrraa 66..337788 kkmm.. 14499..660000..000000 1 MMaarrttee 33..339977 kkmm.. 222277..994400..000000 22 JJúúppiitteerr 771..449922 kkmm.. 777788..333300..000000 166 SSaattuurrnnoo 6600..226688 kkmm.. 1..442299..440000..000000 188 ** UUrraannoo 2255..555599 kkmm.. 22..887700..999900..000000 155 NNeeppttuunnoo 2244..774466 kkmm.. 44..550044..330000..000000 88 PPlluuttóónn 1..16600 kkmm.. 55..99133..552200..000000 1
Los Planetas ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr ¿El décimo planeta del Sistema Solar? Sedna gira alrededor del Sol a una distancia mucho mayor que otros astros del sistema. Aunque su tamaño aún es incierto, Sedna es el mayor de los planetas localizados alrededor del Sol desde el descubrimiento de Plutón en 1930. Está a más de 10,000 millones de kilómetros de la Tierra en una región llamada Cinturón de Kuiper, que tiene cientos de objetos conocidos, pequeños mundos de roca y hielo, aunque algunos pueden ser tan o más grandes que Plutón. Sedna es más rojo que cualquier otro cuerpo del Sistema Solar, excepto Marte, y sigue una órbita muy elíptica, que en su punto más alejado le sitúa a 135,000 millones de kilómetros del Sol. Por ello, Sedna necesita 11,500 años terrestres para completar una órbita.
PPllaanneettaass  LLooss PPllaanneettaass TTeerrrreessttrreess ssoonn llooss ppllaanneettaass mmááss cceerrccaannooss aall SSooll ((MMeerrccuurriioo,, VVeennuuss,, llaa TTiieerrrraa yy MMaarrttee)),, ssoonn bbáássiiccaammeennttee ssiimmiillaarreess eenn qquuee ttooddooss eellllooss ttiieenneenn ssuuppeerrffiicciieess ssóólliiddaass.. TTooddooss eellllooss ttiieenneenn nnúúcclleeooss mmeettáálliiccooss yy mmaannttooss ddee ssiilliiccaattooss,, ccoonn uunnaa ccoorrtteezzaa ssuuppeerrffiicciiaall.. TTooddooss mmuueessttrraann ssiiggnnooss ddee hhaabbeerr ssiiddoo bboommbbaarrddeeaaddooss ppoorr ggrraannddeess ccuueerrppooss dduurraannttee ssuu eexxiisstteenncciiaa pprriimmiittiivvaa,, aauunnqquuee aaqquueellllooss ppllaanneettaass ccoonn aattmmóóssffeerraass mmuueessttrraann eerroossiióónn ddee eessaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass pprriimmiittiivvaass.. LLaa TTiieerrrraa mmuueessttrraa llaa mmaayyoorr eerroossiióónn,, ccoonn mmuuyy ppooccoo rreemmaanneennttee ddee ccrraatteerriizzaacciióónn pprriimmiittiivvaa.. LLooss mmááss ggrraannddeess,, yy mmááss mmaassiivvooss,, ddeell ggrruuppoo,, ttiieenneenn aattmmóóssffeerraass,, ppeerroo eessttaass ssoonn mmuuyy ddiiffeerreenntteess ddee llaa aattmmóóssffeerraa ddee llaa TTiieerrrraa.. SSee hhaann ''vviissttoo'' ccoonn eeccooss ddee rraaddaarr,, vvoollccaanneess aaccttiivvooss eenn VVeennuuss,, yy ggiiggaanntteessccooss vvoollccaanneess eexxttiinnttooss ffuueerroonn ddeessccuubbiieerrttooss eenn MMaarrttee ppoorr llaa ssoonnddaa MMaarriinneerr 99,, eenn 199771.. NNuueessttrrooss ccoonnoocciimmiieennttooss ssoobbrree llaass ssuuppeerrffiicciieess ddee ttooddooss llooss ppllaanneettaass,, ddeessccaannssaann ccaassii ppoorr ccoommpplleettoo eenn llooss rreessuullttaaddooss ddee llaass ssoonnddaass eessppaacciiaalleess.. ..
PPllaanneettaass  LLooss PPllaanneettaass GGaasseeoossooss:: ((JJúúppiitteerr,, SSaattuurrnnoo,, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo)),, ssoonn mmuucchhoo mmááss ggrraannddeess qquuee llooss ppllaanneettaass tteerrrreessttrreess.. TTaammbbiiéénn ssoonn mmuuyy ddiiffeerreenntteess,, ppuueessttoo qquuee ssoonn eennoorrmmeess bboollaass ddee ggaass.. SSuuss iinntteerriioorreess,, ssee ppiieennssaa qquuee eessttáánn ccoommppuueessttooss ddee ffoorrmmaass llííqquuiiddaass ddee llooss ggaasseess,, ccoonn uunnaa ffoorrmmaa ppeeccuulliiaarr ddee hhiiddrróóggeennoo llííqquuiiddoo,, qquuee ssee ccoommppoorrttaa ccoommoo uunn mmeettaall,, eenn ssuuss cceennttrrooss.. LLaass ppaarrtteess eexxtteerrnnaass ddee eessttooss ppllaanneettaass eessttáánn ccoommppuueessttaass ddee hhiiddrróóggeennoo,, hheelliioo,, mmeettaannoo yy aammoonnííaaccoo,, ccoonn nnuubbeess ddee ddiiffeerreenntteess mmoollééccuullaass,, qquuee ssee vveenn ccoommoo bbaannddaass aa ttrraavvééss ddeell ddiissccoo vviissiibbllee.. TTooddooss eessttooss ppllaanneettaass ttiieenneenn mmuucchhooss ssaattéélliitteess yy ttooddooss ttiieenneenn ssiisstteemmaass ddee aanniillllooss,, aauunnqquuee llooss mmááss eexxtteennssooss yy bbeellllooss ssoonn llooss ddee SSaattuurrnnoo..
LOS PPLLAANNEETTAASS MMEENNOORREESS MERCURIO. Es el planeta más cercano al Sol y el segundo más pequeño del Sistema Solar. Mercurio es menor que la Tierra, pero más grande que la Luna. Si nos situásemos sobre Mercurio, el Sol nos parecería dos veces y media más grande. El cielo, sin embargo, lo veríamos siempre negro, porque no tiene atmósfera que pueda dispersar la luz. Los romanos le pusieron el nombre del mensajero de los dioses porque se movía más rápido que los demás planetas. Da la vuelta al Sol en menos de tres meses. En cambio, Mercurio gira lentamente sobre su eje, una vez cada 58 días y medio. Antes lo hacía más rápido, pero la influencia del Sol le ha ido frenando.
MMeerrccuurriioo  MMeerrccuurriioo eess eell ppllaanneettaa mmááss cceerrccaannoo aall ssooll ((5588 mmiilllloonneess ddee KKmm)) yy eell ooccttaavvoo mmaayyoorr eenn nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr.. MMeerrccuurriioo rreecciibbee ssuu nnoommbbrree ddeell ddiiooss mmeennssaajjeerroo ddee llooss rroommaannooss ppoorrqquuee ppaarreeccííaa mmoovveerrssee mmuuyy rrááppiiddoo eenn eell ffiirrmmaammeennttoo.. DDuurraannttee llaass ddiiffeerreenntteess eessttaacciioonneess ddeell aaññoo,, eessttee ppllaanneettaa ppuueeddee sseerr vviissttoo eenn ddiiffeerreenntteess mmoommeennttooss,, ppoorr eessttoo llooss ggrriieeggooss llee ddiieerroonn oottrrooss ddooss nnoommbbrreess.. AAppoolloo,, ccuuaannddoo eess mmááss vviissiibbllee ppoorr llaass mmaaññaannaass yy HHeerrmmeess ccuuaannddoo eess vviissttoo ddee nnoocchhee.. MMeerrccuurriioo eess vviissiibbllee aa mmeennuuddoo ccoonn bbiinnooccuullaarreess oo aa ssiimmppllee vviissttaa,, ppeerroo ppoorr eessttaarr ssiieemmpprree cceerrccaa ddeell ssooll eess ddiiffíícciill vveerrlloo eenn eell cciieelloo sseemmiioossccuurroo..  HHaassttaa 1996622 ssee ppeennssóó qquuee eell ""ddííaa"" ddee mmeerrccuurriioo dduurraabbaa lloo mmiissmmoo qquuee ssuu ""aaññoo"" ddee mmaanneerraa qquuee ooffrreeccííaa llaa mmiissmmaa ccaarraa aall SSooll ttaall yy ccoommoo hhaaccee llaa LLuunnaa aa llaa TTiieerrrraa.. PPeerroo eenn 1996655 llaass oobbsseerrvvaacciioonneess ppoorr rraaddaarr DDoopppplleerr mmoossttrraarroonn qquuee nnoo eerraa aassíí.. AAhhoorraa ssee ssaabbee qquuee MMeerrccuurriioo ggiirraa ttrreess vveecceess eenn ddooss ddee ssuuss aaññooss..
MMeerrccuurriioo  MMeerrccuurriioo ggiirraa aallrreeddeeddoorr ddee ssuu eejjee,, ccoonn uunnaa iinncclliinnaacciióónn ddee aappeennaass 22º,, ssuu óórrbbiittaa ssiinn eemmbbaarrggoo ppoosseeee uunnaa iinncclliinnaacciióónn ddee 77º ccoonn rreessppeeccttoo aa llaa eeccllííppttiiccaa,, yy eess llaa óórrbbiittaa mmááss eexxccéénnttrriiccaa ddeessppuuééss ddee llaa ddee PPlluuttóónn;; eenn eell ppeerriihheelliioo eessttáá ssóólloo aa 4466 mmiilllloonneess ddee kkmm ddeell SSooll ppeerroo eenn eell aaffeelliioo eessttáá aa 7700 mmiilllloonneess LLooss aassttrróónnoommooss ddeell ssiigglloo XXIIXX rreeaalliizzaarroonn mmeeddiicciioonneess mmuuyy pprreecciissaass ddee llooss ppaarráámmeettrrooss ddee llaa óórrbbiittaa ddee MMeerrccuurriioo,, ppeerroo nnoo ppuuddiieerroonn eexxpplliiccaarrllooss ssaattiissffaaccttoorriiaammeennttee mmeeddiiaannttee llaa mmeeccáánniiccaa NNeewwttoonniiaannaa.. AAllgguunnooss aassttrróónnoommooss aattrriibbuuyyeerroonn eessttee eexxttrraaññoo ccoommppoorrttaammiieennttoo aa llaa iinnfflluueenncciiaa ggrraavviittaacciioonnaall ddee oottrroo ppllaanneettaa aaúúnn mmaass iinntteerriioorr qquuee mmeerrccuurriioo,, ttooddaavvííaa ssiinn ddeessccuubbrriirr.. PPeerroo aa pprriinncciippiiooss ddeell ssiigglloo 2200,, llaa tteeoorrííaa ddee llaa rreellaattiivviiddaadd ggeenneerraall ddee EEiinnsstteeiinn,, ccoonnssiigguuiióó eexxpplliiccaarr eell ffeennóómmeennoo.. SSuu cceerrtteerraa pprreeddiicccciióónn ddee llooss mmoovviimmiieennttooss ddee MMeerrccuurriioo ffuuee uunn iimmppoorrttaannttee ffaaccttoorr eenn llaa aacceeppttaacciióónn iinniicciiaall ddee llaa tteeoorrííaa..
MMeerrccuurriioo  DDuurraannttee 1997744 yy 1997755,, llaa nnaavvee MMaarriinneerr 100 hhiizzoo ttrreess ssoobbrreevvuueellooss ssuucceessiivvooss eenn MMeerrccuurriioo,, pprrooppoorrcciioonnaannddoo llaass pprriimmeerraass yy hhaassttaa llaa ffeecchhaa úúnniiccaass oobbsseerrvvaacciioonneess ddee cceerrccaa ddee eessttee ppllaanneettaa.. SSoolloo hhaa ssiiddoo ccaarrttooggrraaffiiaaddaa 4455%% ddee ssuu ssuuppeerrffiicciiee yyaa qquuee eess mmuuyy ddiiffíícciill oobbsseerrvvaarrlloo ppoorr eessttaarr ttaann cceerrccaa ddeell SSooll ((nnuunnccaa ssee aalleejjaa mmaass ddee 2200°° ddee eessttee..)) MMeerrccuurriioo eess eenn mmuucchhooss aassppeeccttooss mmuuyy ssiimmiillaarr aa llaa LLuunnaa,, ssuu ssuuppeerrffiicciiee eessttaa ppllaaggaaddaa ddee ccrráátteerreess,, pprroodduucciiddooss ppoorr eell iimmppaaccttoo ddee mmeetteeoorriittooss yy aasstteerrooiiddeess,, eess mmuuyy vviieejjaa yy nnoo ttiieennee tteeccttóónniiccaa ddee ppllaaccaass.. PPoorr oottrroo llaaddoo MMeerrccuurriioo eess mmuucchhoo mmááss ddeennssoo qquuee llaa LLuunnaa ((55..4433 ggmm//ccmm33 vvss 33..3344)) eess eenn rreeaalliiddaadd eell sseegguunnddoo ccuueerrppoo mmááss ddeennssoo ddeell ssiisstteemmaa ssoollaarr ddeessppuuééss ddee llaa TTiieerrrraa.. LLaass vvaarriiaacciioonneess eenn llaa tteemmppeerraattuurraa ddee MMeerrccuurriioo ssoonn llaass mmaass eexxttrreemmaass ddee ttooddoo eell ssiisstteemmaa ssoollaarr,, ééssttaa ppuueeddee oosscciillaarr eennttrree llooss 443300 ºCC ddee ddííaa yy --17700 ºCC eenn llaass nnoocchheess.. LLaa tteemmppeerraattuurraa ddee VVeennuuss eess uunn ppooccoo mmááss eelleevvaaddaa ppeerroo mmááss eessttaabbllee..
MMeerrccuurriioo  MMeerrccuurriioo eess uunn ppllaanneettaa rrooccoossoo ppllaaggaaddoo ddee ccrráátteerreess,, uunnoo ddee ssuuss mmaayyoorreess rraassggooss eess CCaalloorriiss,, qquuee ffuuee pprroodduucciiddoo ppoorr eell iimmppaaccttoo ddee uunn ccuueerrppoo ddee 10000 KKmm ddee ddiiáámmeettrroo qquuee ccoolliissiioonnóó ccoonn MMeerrccuurriioo,, ffoorrmmaannddoo uunn iinnmmeennssoo ccrráátteerr ddee 1 330000 KKmm ddee ddiiáámmeettrroo,, yy vvaarriiooss aanniillllooss ccoonnccéénnttrriiccooss.. LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee MMeerrccuurriioo eessttaa lllleennaa ddee eessccaarrppaass eennoorrmmeess,, aallgguunnaass ddee eellllaass ddee cciieennttooss ddee kkiillóómmeettrrooss ddee llaarrggoo yy hhaassttaa ttrreess kkiillóómmeettrrooss ddee aallttoo.. AAllgguunnaass aattrraavviieessaann llooss aanniillllooss ddee llooss ccrráátteerreess yy oottrrooss rraassggooss ddeell tteerrrreennoo ddee ffoorrmmaa ttaall qquuee ssuuggiieerreenn qquuee ssee ffoorrmmaarroonn ppoorr ccoommpprreessiióónn.. AAddeemmááss ddeell tteerrrreennoo ccaarraacctteerriizzaaddoo,, MMeerrccuurriioo ttaammbbiiéénn ppoosseeee rreeggiioonneess ddee ppllaanniicciieess bbaassttaannttee lliissaass.. AAllgguunnaass ppuueeddeenn sseerr eell rreessuullttaaddoo ddee aaccttiivviiddaadd vvoollccáánniiccaa aannttiigguuaa,, ppeerroo oottrraass ppuueeddeenn ddeebbeerrssee aa llaa ddeeppoossiicciióónn ddee mmaatteerriiaall eeyyeeccttaaddoo ddee ccrráátteerreess ddee iimmppaaccttoo.. MMeerrccuurriioo nnoo pprreesseennttaa aaccttiivviiddaadd vvoollccáánniiccaa,, aauunnqquuee aallgguunnooss eessttuuddiiooss rreecciieenntteess iinnddiiccaann qquuee ssii hhaabbrrííaa tteenniiddoo vvoollccaanneess aaccttiivvooss eenn eell ppaassaaddoo..
MMEERRCCUURRIIOO  DDeebbiiddoo aa ssuu lleennttaa rroottaacciióónn,, mmeerrccuurriioo nnoo ddeebbeerrííaa ppoosseeeerr uunn ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo,, ssiinn eemmbbaarrggoo llaa nnaavvee MMaarriinneerr 100 rreevveellóó qquuee ssii ttiieennee uunn ppeeqquueeññoo ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ccuuyyaa ffuueerrzzaa eess,, aapprrooxxiimmaaddaammeennttee,, uunn 1%% ddeell tteerrrreessttrree.. AAccttuuaallmmeennttee ssee aacceeppttaa qquuee eell ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ssee ddeebbee aa qquuee mmeerrccuurriioo ppoosseeee uunn iinnmmeennssoo nnúúcclleeoo ddee hhiieerrrroo yy nnííqquueell (( ccuuyyoo rraaddiioo eess ddee 1880000 aa 1990000 KKmm)),, qquuee ccoommppeennssaa llaa lleennttaa rroottaacciióónn..  PPoorr ssuu eessccaassaa ggrraavveeddaadd MMeerrccuurriioo nnoo ttiieennee ssaattéélliitteess ccoonnoocciiddooss yy ssoolloo ttiieennee uunnaa tteennuuee aattmmóóssffeerraa ddee ááttoommooss aarrrraannccaaddooss ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ppoorr eell vviieennttoo ssoollaarr.. DDeebbiiddoo aa qquuee MMeerrccuurriioo eessttáá ttaann ccaalliieennttee eessttooss ááttoommooss eessccaappaann rrááppiiddaammeennttee aall eessppaacciioo.. AAssíí qquuee,, eenn ccoonnttrraassttee ccoonn llaa TTiieerrrraa yy VVeennuuss ccuuyyaass aattmmóóssffeerraass ssoonn eessttaabblleess,, llaa ddee mmeerrccuurriioo eessttáá ssiieennddoo rreennoovvaaddaa ccoonnttiinnuuaammeennttee..
MMEERRCCUURRIIOO..  CCuuaannddoo uunn llaaddoo ddee MMeerrccuurriioo eessttáá ddee ccaarraa aall SSooll,, lllleeggaa aa tteemmppeerraattuurraass ssuuppeerriioorreess aa llooss 442255 ºCC.. LLaass zzoonnaass eenn ssoommbbrraa bbaajjaann hhaassttaa llooss 17700 bbaajjoo cceerroo.. LLooss ppoollooss ssee mmaannttiieenneenn ssiieemmpprree mmuuyy ffrrííooss.. EEssttoo lllleevvaa aa ppeennssaarr qquuee ppuueeddee hhaabbeerr aagguuaa ((ccoonnggeellaaddaa,, ccllaarroo))..  LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee MMeerrccuurriioo eess sseemmeejjaannttee aa llaa ddee llaa LLuunnaa.. EEll ppaaiissaajjee eessttáá lllleennoo ddee ccrráátteerreess yy ggrriieettaass,, eenn mmeeddiioo ddee mmaarrccaass ooccaassiioonnaaddaass ppoorr llooss iimmppaaccttooss ddee llooss mmeetteeoorriittooss..  LLaa pprreesseenncciiaa ddee ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo iinnddiiccaa qquuee MMeerrccuurriioo ttiieennee uunn nnúúcclleeoo mmeettáálliiccoo,, ppaarrcciiaallmmeennttee llííqquuiiddoo.. SSuu aallttaa ddeennssiiddaadd,, llaa mmiissmmaa qquuee llaa ddee llaa TTiieerrrraa,, iinnddiiccaa qquuee eessttee nnúúcclleeoo ooccuuppaa ccaassii llaa mmiittaadd ddeell vvoolluummeenn ddeell ppllaanneettaa
MMEERRCCUURRIIOO Geoquímica
 DDaattooss MMeerrccuurriioo LLaa TTiieerrrraa  TTaammaaññoo rraaddiioo eeccuuaattoorriill 22..444400 kkmm.. 66..337788 kkmm..  DDiissttaanncciiaa mmeeddiiaa aall SSooll 5577..99100..000000 kkmm..14499..660000..000000 kkmm..  DDiiaa:: ppeerriiooddoo ddee rroottaacciióónn ssoobbrree eell eejjee 1..440044 hhoorraass 2233,,9933 hhoorraass..  AAññoo:: óórrbbiittaa aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll 8877,,9977 ddiiaass 336655,,225566 ddiiaass..  TTeemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa ssuuppeerrffiicciiaall 17799 º CC 155 º CC..  GGrraavveeddaadd ssuuppeerrffiicciiaall eenn eell eeccuuaaddoorr 22,,7788 mm//ss22 99,,7788 mm//ss22
Geologia gral el universo 2006
Geologia gral el universo 2006
Geologia gral el universo 2006
Geologia gral el universo 2006
Geologia gral el universo 2006

Recommended

pared abdominal
pared abdominalpared abdominal
pared abdominaltanyve
 
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...Rakesh Goswami
 
Reanimacion enfoque cti
Reanimacion enfoque ctiReanimacion enfoque cti
Reanimacion enfoque ctiJorge Ortiz
 
Primer hemiciclo
Primer hemicicloPrimer hemiciclo
Primer hemicicloROBERTO DAVID HERRERA ALMEIDA
 
Geometr a descriptiva i jesus_paez
Geometr a descriptiva i jesus_paezGeometr a descriptiva i jesus_paez
Geometr a descriptiva i jesus_paezLiliana Arango
 
Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02
Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02
Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02Fernando Jose Novaes
 
Concepto objeto norma dipr
Concepto objeto norma diprConcepto objeto norma dipr
Concepto objeto norma diprJA AC
 
Rehab for sick_units
Rehab for sick_unitsRehab for sick_units
Rehab for sick_unitsRashmi Sinha
 

Recommended

pared abdominal
pared abdominalpared abdominal
pared abdominaltanyve
 
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...Rakesh Goswami
 
Reanimacion enfoque cti
Reanimacion enfoque ctiReanimacion enfoque cti
Reanimacion enfoque ctiJorge Ortiz
 
Primer hemiciclo
Primer hemicicloPrimer hemiciclo
Primer hemicicloROBERTO DAVID HERRERA ALMEIDA
 
Geometr a descriptiva i jesus_paez
Geometr a descriptiva i jesus_paezGeometr a descriptiva i jesus_paez
Geometr a descriptiva i jesus_paezLiliana Arango
 
Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02
Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02
Cursos Polilab - Degradação e estabilização de polímeros aula 02Fernando Jose Novaes
 
Concepto objeto norma dipr
Concepto objeto norma diprConcepto objeto norma dipr
Concepto objeto norma diprJA AC
 
Rehab for sick_units
Rehab for sick_unitsRehab for sick_units
Rehab for sick_unitsRashmi Sinha
 
procedimiento familia
procedimiento familiaprocedimiento familia
procedimiento familiacampuspjrn
 
03 exhaust system
03 exhaust system03 exhaust system
03 exhaust systemBai Haqi
 
Julia Beatriz Rodriguez
Julia Beatriz RodriguezJulia Beatriz Rodriguez
Julia Beatriz Rodriguezsanandresvirtual
 
01 induction and airflow system
01 induction and airflow system01 induction and airflow system
01 induction and airflow systemBai Haqi
 
Ambiental resumo - apostila direito ambiental
Ambiental resumo - apostila direito ambientalAmbiental resumo - apostila direito ambiental
Ambiental resumo - apostila direito ambientalLucas Simões
 
Water for presentation
Water for presentationWater for presentation
Water for presentationVedpal Yadav
 
3. neraca-pembayaran-mki-warsono
3. neraca-pembayaran-mki-warsono3. neraca-pembayaran-mki-warsono
3. neraca-pembayaran-mki-warsonoBustomi Akbar Kwp Akbar
 
Embolia grasa
Embolia grasaEmbolia grasa
Embolia grasaLeonardo Favio Chávez Gasque
 
Sindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional dolorosoSindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional dolorosoLeonardo Favio Chávez Gasque
 
Derecho internacional Privado
Derecho internacional PrivadoDerecho internacional Privado
Derecho internacional PrivadoEnciclopedia Jurídica
 
Input output analysis 2
Input output analysis 2Input output analysis 2
Input output analysis 2fadiyafadi
 
Span 4573 la semántica 20 de octubre
Span 4573 la semántica 20 de octubreSpan 4573 la semántica 20 de octubre
Span 4573 la semántica 20 de octubreDonna Shelton
 
Dess isps
Dess ispsDess isps
Dess ispsRabah HELAL
 
Ch. 1 history
Ch. 1 historyCh. 1 history
Ch. 1 historyPsych Soon
 
Como mantener los_principios
Como mantener los_principiosComo mantener los_principios
Como mantener los_principiosRecursos Cristianos. Org
 
Conteneurisation dans les echanges maritimes
Conteneurisation dans les echanges maritimesConteneurisation dans les echanges maritimes
Conteneurisation dans les echanges maritimesRabah HELAL
 
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede Auditta
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede AudittaMencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede Auditta
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede AudittaI Gede Auditta
 
El realismo 4º eso
El realismo 4º esoEl realismo 4º eso
El realismo 4º esoAngeles Bañon
 
Imperialism
ImperialismImperialism
ImperialismVickie McCarthy
 
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial Rafael Duin
 
intersección de volumen con volumen
intersección de volumen con volumenintersección de volumen con volumen
intersección de volumen con volumenJoe Arroyo Suárez
 
La tierra estructura 2010
La tierra estructura 2010La tierra estructura 2010
La tierra estructura 2010Joe Arroyo Suárez
 

More Related Content

What's hot

procedimiento familia
procedimiento familiaprocedimiento familia
procedimiento familiacampuspjrn
 
03 exhaust system
03 exhaust system03 exhaust system
03 exhaust systemBai Haqi
 
01 induction and airflow system
01 induction and airflow system01 induction and airflow system
01 induction and airflow systemBai Haqi
 
Ambiental resumo - apostila direito ambiental
Ambiental resumo - apostila direito ambientalAmbiental resumo - apostila direito ambiental
Ambiental resumo - apostila direito ambientalLucas Simões
 
Water for presentation
Water for presentationWater for presentation
Water for presentationVedpal Yadav
 
Input output analysis 2
Input output analysis 2Input output analysis 2
Input output analysis 2fadiyafadi
 
Span 4573 la semántica 20 de octubre
Span 4573 la semántica 20 de octubreSpan 4573 la semántica 20 de octubre
Span 4573 la semántica 20 de octubreDonna Shelton
 
Conteneurisation dans les echanges maritimes
Conteneurisation dans les echanges maritimesConteneurisation dans les echanges maritimes
Conteneurisation dans les echanges maritimesRabah HELAL
 
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede Auditta
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede AudittaMencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede Auditta
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede AudittaI Gede Auditta
 
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial Rafael Duin
 

What's hot (20)

procedimiento familia
procedimiento familiaprocedimiento familia
procedimiento familia
 
03 exhaust system
03 exhaust system03 exhaust system
03 exhaust system
 
Julia Beatriz Rodriguez
Julia Beatriz RodriguezJulia Beatriz Rodriguez
Julia Beatriz Rodriguez
 
01 induction and airflow system
01 induction and airflow system01 induction and airflow system
01 induction and airflow system
 
Ambiental resumo - apostila direito ambiental
Ambiental resumo - apostila direito ambientalAmbiental resumo - apostila direito ambiental
Ambiental resumo - apostila direito ambiental
 
Water for presentation
Water for presentationWater for presentation
Water for presentation
 
3. neraca-pembayaran-mki-warsono
3. neraca-pembayaran-mki-warsono3. neraca-pembayaran-mki-warsono
3. neraca-pembayaran-mki-warsono
 
Embolia grasa
Embolia grasaEmbolia grasa
Embolia grasa
 
Sindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional dolorosoSindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional doloroso
 
Derecho internacional Privado
Derecho internacional PrivadoDerecho internacional Privado
Derecho internacional Privado
 
Input output analysis 2
Input output analysis 2Input output analysis 2
Input output analysis 2
 
Span 4573 la semántica 20 de octubre
Span 4573 la semántica 20 de octubreSpan 4573 la semántica 20 de octubre
Span 4573 la semántica 20 de octubre
 
Dess isps
Dess ispsDess isps
Dess isps
 
Ch. 1 history
Ch. 1 historyCh. 1 history
Ch. 1 history
 
Como mantener los_principios
Como mantener los_principiosComo mantener los_principios
Como mantener los_principios
 
Conteneurisation dans les echanges maritimes
Conteneurisation dans les echanges maritimesConteneurisation dans les echanges maritimes
Conteneurisation dans les echanges maritimes
 
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede Auditta
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede AudittaMencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede Auditta
Mencegah Fraud dalam Bisnis or Prevent Fraud in Business by I Gede Auditta
 
El realismo 4º eso
El realismo 4º esoEl realismo 4º eso
El realismo 4º eso
 
Imperialism
ImperialismImperialism
Imperialism
 
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial
Licenciado de Ciencias de la Información en su Nuevo Rol Gerencial
 

Viewers also liked

intersección de volumen con volumen
intersección de volumen con volumenintersección de volumen con volumen
intersección de volumen con volumenJoe Arroyo Suárez
 
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli Joe Arroyo Suárez
 
El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014Joe Arroyo Suárez
 
Principios de mineralogía copia-2014
Principios de mineralogía copia-2014Principios de mineralogía copia-2014
Principios de mineralogía copia-2014Joe Arroyo Suárez
 
Intersección de volumen generalidades
Intersección de volumen generalidades Intersección de volumen generalidades
Intersección de volumen generalidades Joe Arroyo Suárez
 
El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014Joe Arroyo Suárez
 
La estructura del planeta tierra
La estructura del planeta tierraLa estructura del planeta tierra
La estructura del planeta tierraJoe Arroyo Suárez
 
Conceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animaciónConceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animaciónJoe Arroyo Suárez
 
Fundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilateros
Fundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilaterosFundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilateros
Fundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilaterosJoe Arroyo Suárez
 
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli Joe Arroyo Suárez
 
Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01
Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01
Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01Joe Arroyo Suárez
 
Interseccion de recta con poliedro
Interseccion de recta con poliedro Interseccion de recta con poliedro
Interseccion de recta con poliedro Joe Arroyo Suárez
 
Geología la formación de la tierra-copia modificada-01
Geología la formación de la tierra-copia modificada-01Geología la formación de la tierra-copia modificada-01
Geología la formación de la tierra-copia modificada-01Joe Arroyo Suárez
 

Viewers also liked (20)

intersección de volumen con volumen
intersección de volumen con volumenintersección de volumen con volumen
intersección de volumen con volumen
 
La tierra estructura 2010
La tierra estructura 2010La tierra estructura 2010
La tierra estructura 2010
 
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
 
El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014El universo sistema solar. 2014
El universo sistema solar. 2014
 
proyecciones del punto
proyecciones del puntoproyecciones del punto
proyecciones del punto
 
Perpendicularidad
PerpendicularidadPerpendicularidad
Perpendicularidad
 
Principios de mineralogía copia-2014
Principios de mineralogía copia-2014Principios de mineralogía copia-2014
Principios de mineralogía copia-2014
 
Qué son los valores
Qué son los valoresQué son los valores
Qué son los valores
 
Intersección de volumen generalidades
Intersección de volumen generalidades Intersección de volumen generalidades
Intersección de volumen generalidades
 
El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014
 
La estructura del planeta tierra
La estructura del planeta tierraLa estructura del planeta tierra
La estructura del planeta tierra
 
Conceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animaciónConceptos básicos geología-nueva versión-animación
Conceptos básicos geología-nueva versión-animación
 
Fundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilateros
Fundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilaterosFundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilateros
Fundamentales en el plano polígonos triangulos y cuadrilateros
 
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
Presentacion de Lemniscata de Bernoulli
 
Matrices
Matrices Matrices
Matrices
 
Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01
Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01
Nociones basicas de mineralogía revisión ppt-01
 
Interseccion de recta con poliedro
Interseccion de recta con poliedro Interseccion de recta con poliedro
Interseccion de recta con poliedro
 
Geología la formación de la tierra-copia modificada-01
Geología la formación de la tierra-copia modificada-01Geología la formación de la tierra-copia modificada-01
Geología la formación de la tierra-copia modificada-01
 
Clase21
Clase21Clase21
Clase21
 
Boff leonardo etica y moral
Boff leonardo etica y moralBoff leonardo etica y moral
Boff leonardo etica y moral
 

Similar to Geologia gral el universo 2006

Imagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologíasImagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologíasctruchado
 
pre-prosthetic surgery
pre-prosthetic surgery pre-prosthetic surgery
pre-prosthetic surgeryvasanramkumar
 
Capitulo ii
Capitulo iiCapitulo ii
Capitulo iiamirawx
 
Capitulo ii
Capitulo iiCapitulo ii
Capitulo iiamirawx
 
Trastornos de personalidad.
Trastornos de personalidad.Trastornos de personalidad.
Trastornos de personalidad.raulhsr
 
Muralla china
Muralla chinaMuralla china
Muralla chinacrispampa
 
Muralla china
Muralla chinaMuralla china
Muralla chinacrispampa
 
Atherosclerose
AtheroscleroseAtherosclerose
Atheroscleroseimma-dr
 
Atherosclerose
AtheroscleroseAtherosclerose
Atheroscleroseimma-dr
 
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02Sergio Garcia
 
Alfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacionalAlfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacionalLaux Arce
 
Alfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacionalAlfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacionalLaux Arce
 
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01eme2525
 
internacional privado
internacional privado internacional privado
internacional privado JA AC
 
Aprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez flores
Aprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez floresAprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez flores
Aprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez floresAlan Alvarez Flores
 

Similar to Geologia gral el universo 2006 (20)

Imagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologíasImagen y nuevas tecnologías
Imagen y nuevas tecnologías
 
pre-prosthetic surgery
pre-prosthetic surgery pre-prosthetic surgery
pre-prosthetic surgery
 
Capitulo ii
Capitulo iiCapitulo ii
Capitulo ii
 
Capitulo ii
Capitulo iiCapitulo ii
Capitulo ii
 
Trastornos de personalidad.
Trastornos de personalidad.Trastornos de personalidad.
Trastornos de personalidad.
 
Muralla china
Muralla chinaMuralla china
Muralla china
 
Muralla china
Muralla chinaMuralla china
Muralla china
 
Atherosclerose
AtheroscleroseAtherosclerose
Atherosclerose
 
Atherosclerose
AtheroscleroseAtherosclerose
Atherosclerose
 
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
Prehistoriaenlapennsulaibrica 090220134645-phpapp02
 
Importancia de las tic
Importancia de las ticImportancia de las tic
Importancia de las tic
 
Alfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacionalAlfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacional
 
Alfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacionalAlfabetizacion informacional
Alfabetizacion informacional
 
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
Top10grandesilustradorescontemporneos 130617162127-phpapp01
 
Islamic economics
Islamic economicsIslamic economics
Islamic economics
 
internacional privado
internacional privado internacional privado
internacional privado
 
Arcadismo
ArcadismoArcadismo
Arcadismo
 
Aprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez flores
Aprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez floresAprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez flores
Aprendizaje y calidad educativa exp. alan alvarez flores
 
Proyec tec(1)
Proyec tec(1)Proyec tec(1)
Proyec tec(1)
 
Clase 9 Insuficiencia Aórtica
Clase 9 Insuficiencia AórticaClase 9 Insuficiencia Aórtica
Clase 9 Insuficiencia Aórtica
 

More from Joe Arroyo Suárez

Laboratorio n 03 f isica ii final
Laboratorio n 03 f isica ii finalLaboratorio n 03 f isica ii final
Laboratorio n 03 f isica ii finalJoe Arroyo Suárez
 
Laboratorio n° 04 fisica ii final
Laboratorio n° 04 fisica ii finalLaboratorio n° 04 fisica ii final
Laboratorio n° 04 fisica ii finalJoe Arroyo Suárez
 
Laboratorio n° 05 fisica ii final
Laboratorio n° 05 fisica ii finalLaboratorio n° 05 fisica ii final
Laboratorio n° 05 fisica ii finalJoe Arroyo Suárez
 
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica iiInforme nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica iiJoe Arroyo Suárez
 
La guerra del guano y el salitre todo[1]
La guerra del guano y el salitre todo[1]La guerra del guano y el salitre todo[1]
La guerra del guano y el salitre todo[1]Joe Arroyo Suárez
 
Examen de admision unasam 2013 I
Examen de admision unasam 2013 IExamen de admision unasam 2013 I
Examen de admision unasam 2013 IJoe Arroyo Suárez
 
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica iiInforme nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica iiJoe Arroyo Suárez
 
Texturas y estructuras rocas igneas
Texturas y estructuras rocas igneasTexturas y estructuras rocas igneas
Texturas y estructuras rocas igneasJoe Arroyo Suárez
 
Estatica de fluidos fic 2013 i
Estatica de fluidos fic 2013 iEstatica de fluidos fic 2013 i
Estatica de fluidos fic 2013 iJoe Arroyo Suárez
 
02 conceptos basicos geologia-petrología-word
02 conceptos basicos geologia-petrología-word02 conceptos basicos geologia-petrología-word
02 conceptos basicos geologia-petrología-wordJoe Arroyo Suárez
 
Axiologïa ing civil 2013 ii febrero
Axiologïa ing civil 2013 ii febreroAxiologïa ing civil 2013 ii febrero
Axiologïa ing civil 2013 ii febreroJoe Arroyo Suárez
 

More from Joe Arroyo Suárez (20)

Laboratorio n 03 f isica ii final
Laboratorio n 03 f isica ii finalLaboratorio n 03 f isica ii final
Laboratorio n 03 f isica ii final
 
Laboratorio n° 04 fisica ii final
Laboratorio n° 04 fisica ii finalLaboratorio n° 04 fisica ii final
Laboratorio n° 04 fisica ii final
 
Laboratorio n° 05 fisica ii final
Laboratorio n° 05 fisica ii finalLaboratorio n° 05 fisica ii final
Laboratorio n° 05 fisica ii final
 
Informede nº 02 de fisica ii
Informede nº 02 de fisica iiInformede nº 02 de fisica ii
Informede nº 02 de fisica ii
 
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica iiInforme nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica ii
 
La guerra del guano y el salitre todo[1]
La guerra del guano y el salitre todo[1]La guerra del guano y el salitre todo[1]
La guerra del guano y el salitre todo[1]
 
Examen de admision unasam 2013 I
Examen de admision unasam 2013 IExamen de admision unasam 2013 I
Examen de admision unasam 2013 I
 
Informede nº 02 de fisica ii
Informede nº 02 de fisica iiInformede nº 02 de fisica ii
Informede nº 02 de fisica ii
 
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica iiInforme nº01 completo de laboratorio de fisica ii
Informe nº01 completo de laboratorio de fisica ii
 
Texturas y estructuras rocas igneas
Texturas y estructuras rocas igneasTexturas y estructuras rocas igneas
Texturas y estructuras rocas igneas
 
Principios de mineralogía
Principios de mineralogíaPrincipios de mineralogía
Principios de mineralogía
 
Estatica de fluidos fic 2013 i
Estatica de fluidos fic 2013 iEstatica de fluidos fic 2013 i
Estatica de fluidos fic 2013 i
 
02 conceptos basicos geologia-petrología-word
02 conceptos basicos geologia-petrología-word02 conceptos basicos geologia-petrología-word
02 conceptos basicos geologia-petrología-word
 
Valores vitales
Valores vitalesValores vitales
Valores vitales
 
Trabajo de axiología
Trabajo de axiologíaTrabajo de axiología
Trabajo de axiología
 
Niveles de comprensión
Niveles de comprensiónNiveles de comprensión
Niveles de comprensión
 
Dilema moral
Dilema moralDilema moral
Dilema moral
 
Axiologia
AxiologiaAxiologia
Axiologia
 
Axiologïa ing civil 2013 ii
Axiologïa ing civil 2013 iiAxiologïa ing civil 2013 ii
Axiologïa ing civil 2013 ii
 
Axiologïa ing civil 2013 ii febrero
Axiologïa ing civil 2013 ii febreroAxiologïa ing civil 2013 ii febrero
Axiologïa ing civil 2013 ii febrero
 

Geologia gral el universo 2006

  • 1. FFAACCUULLTTAADD DDEE IINNGGEENNIIEERRIIAA CCIIVVIILL CCUURRSSOO GGEEOOLLOOGGIIAA GGEENNEERRAALL CCIICCLLOO--IIII DDOOCCEENNTTEE:: IINNGG.. JJOOSSEE WW.. PPEERREEZZ CCAARRPPIIOO
  • 2. GGEEOOLLOOGGIIAA--IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN CCoonntteenniiddoo:: DDeeffiinniicciióónn GGeeoollooggííaa // LLaass ""--ffeerraass"" // EEssppeecciiaalliiddaaddeess ddee llaa ggeeoollooggííaa // RReellaacciioonneess aa oottrraass cciieenncciiaass // HHiissttoorriiaa ddee llaa ggeeoollooggííaa 11.. ¿QQuuéé eess ggeeoollooggííaa?? CCiieenncciiaa ddee llaa ttiieerrrraa:: ccóómmoo ssee hhaa ffoorrmmaaddoo,, ddee qquuéé eessttáá hheecchhaa,, ssuu hhiissttoorriiaa yy llooss ccaammbbiiooss qquuee hhaann tteenniiddoo lluuggaarr ssoobbrree eellllaa yy eenn eellllaa..
  • 4.  Otras Áreas ddee llaa GGeeoollooggííaa::  HHiiddrrooggeeoollooggííaa // GGeeoollooggííaa AAmmbbiieennttaall // EExxpplloorraacciióónn -- PPrroossppeecccciióónn
  • 5. GGEEOOLLOOGGIIAA--IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN LLaass GGeeoossffeerraass EEnn llaa ttiieerrrraa ssee pprreesseennttaann ccuuaattrroo ""--ffeerraass"":: AAttmmóóssffeerraa,, hhiiddrroossffeerraa,, bbiiooeessffeerraa yy lliittoossffeerraa.. LLaa ggeeoollooggííaa eess llaa cciieenncciiaa ddee llaa lliittoossffeerraa yy ssuuss rreellaacciioonneess ccoonn llaass oottrraass ""--ffeerraass"".. LLaa iinntteerrsseecccciióónn ddee LLiittoossffeerraa--AAttmmóóssffeerraa pprreesseennttaa ttooddooss llooss pprroocceessooss ccoommoo eerroossiióónn yy mmeetteeoorriizzaacciióónn.. LLaa iinntteerrsseecccciióónn ddee HHiiddrroossffeerraa--LLiittoossffeerraa ttrraattaa ddeell aagguuaa ssuubbtteerrrráánneeaa ttrraannssppoorrttee eenn eell aagguuaa,, aammbbiieennttee ddee rrííoo,, llaa HHiiddrrooggeeoollooggííaa EEll ccoonnjjuunnttoo ddee bbiioossffeerraa--lliittoossffeerraa ssee ttrraattaa ddee llaa vviiddaa eenn llaass ééppooccaass ppaassaaddaass,, llaa eevvoolluucciióónn,, llooss ffóóssiilleess yy eenn ggeenneerraall llaa PPaalleeoonnttoollooggííaa
  • 6. GGEEOOLLOOGGIIAA--IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN 1.) La Atmósfera: GGaasseess qquuee eennvvuueellvveenn llaa ttiieerrrraa.. ((vvééaassee:: AAttmmóóssffeerraa // CClliimmaa)) 22..)) HHiiddrroossffeerraa:: TTooddoo eell aagguuaa eenn,, ssoobbrree oo ppoorr eenncciimmaa ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree:: ooccééaannooss,, rrííooss,, llaaggooss,, aagguuaa ssuubbtteerrrráánneeaa,, lllluuvviiaa.. 33..)) BBiioossffeerraa:: PPaarrttee ddeell mmuunnddoo eenn llaa ccuuaall eessttáánn pprreesseenntteess llooss sseerreess vviivvooss:: LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee llaa ttiieerrrraa,, eell ssuueelloo,, llooss mmaarreess,, eell aaiirree 44..)) LLiittoossffeerraa:: PPaarrttee ssóólliiddaa eexxtteerriioorr ddee llaa ttiieerrrraa..
  • 8. GGeeooffííssiiccaa:: EEssttuuddiioo ddee llaa ffííssiiccaa ddee llaa ttiieerrrraa:: aannoommaallííaass ddee ggrraavveeddaadd,, ddiissccoonnttiinnuuiiddaaddeess eenn llaa pprroolloonnggaacciióónn ddee oonnddaass ssííssmmiiccaass-- ssiissmmoollooggííaa,, ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ddee llaa ttiieerrrraa.. GGeeooqquuíímmiiccaa:: LLaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llooss eelleemmeennttooss qquuíímmiiccooss eenn ddiissttiinnttaass ppaarrtteess ddee llaa ccoorrtteezzaa tteerrrreessttrree.. CCoommppoossiicciióónn qquuíímmiiccaa ddee ddiiffeerreenntteess rrooccaass yy mmiinneerraalleess.. MMiinneerraallooggííaa:: EEssttuuddiioo ddee llooss mmiinneerraalleess:: EEssttrruuccttuurraass iinntteerrnnaass ddee llooss mmiinneerraalleess,, ccoommppoossiicciióónn qquuíímmiiccaa,, ccllaassiiffiiccaacciióónn.. PPeettrroollooggííaa:: EEssttuuddiioo ddee llaass rrooccaass,, ssuu oorriiggeenn,, llooss pprroocceessooss ddee ssuu ffoorrmmaacciióónn,, ssuu ccoommppoossiicciióónn.. PPeettrrooggrraaffííaa EEss uunn rraammoo ddee llaa ppeettrroollooggííaa,, qquuee ssee ooccuuppaa ddee llaa ddeessccrriippcciióónn ddee llaass rrooccaass,, ddee ssuu ccoonntteenniiddoo mmiinneerraall yy ddee ssuu tteexxttuurraa,, ddee llaa ccllaassiiffiiccaacciióónn ddee llaass rrooccaass..
  • 9. CAMPOS DE LLAA CCIIEENNCCIIAA GGEEOOLLOOGGIICCAA Geoquímica EEssppeecciiaallmmeennttee eessttuuddiiaa llaa ddiissttrriibbuucciióónn yy llaa aabbuunnddaanncciiaa ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass ddiissttiinnttaass ppaarrtteess ddee llaa ttiieerrrraa yy ssee ttrraattaa ddee eexxpplliiccaarr llaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass rrooccaass ppoorr mmeeddiioo ddee pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo llaa ccrriissttaalliizzaacciióónn ppoorr ddiiffeerreenncciiaacciióónn aa ppaarrttiirr ddee uunn mmaaggmmaa,, ppoorr pprroocceessooss hhiiddrrootteerrmmaalleess,, qquuee hhaann iinnfflluuiiddoo llaa rrooccaa,, ppoorr pprroocceessooss mmeettaammóórrffiiccooss eennttrree oottrrooss..
  • 10. CAMPOS DE LLAA CCIIEENNCCIIAA GGEEOOLLOOGGIICCAA Geoquímica EEssppeecciiaallmmeennttee eessttuuddiiaa llaa ddiissttrriibbuucciióónn yy llaa aabbuunnddaanncciiaa ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass ddiissttiinnttaass ppaarrtteess ddee llaa ttiieerrrraa yy ssee ttrraattaa ddee eexxpplliiccaarr llaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llooss eelleemmeennttooss eenn llaass rrooccaass ppoorr mmeeddiioo ddee pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo llaa ccrriissttaalliizzaacciióónn ppoorr ddiiffeerreenncciiaacciióónn aa ppaarrttiirr ddee uunn mmaaggmmaa,, ppoorr pprroocceessooss hhiiddrrootteerrmmaalleess,, qquuee hhaann iinnfflluuiiddoo llaa rrooccaa,, ppoorr pprroocceessooss mmeettaammóórrffiiccooss eennttrree oottrrooss..
  • 11.
  • 12. 2. Especialidades ddee llaa ggeeoollooggííaa GGeeoollooggííaa Estructural:: AAnnáálliissiiss ee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee llaass eessttrruuccttuurraass tteeccttóónniiccaass eenn llaa ccoorrtteezzaa tteerrrreessttrree.. CCoonnoocciimmiieennttoo ddee llaass ffuueerrzzaass eenn llaa ccoorrtteezzaa qquuee pprroodduucceenn ffrraaccttuurraammiieennttoo,, pplleeggaammiieennttoo yy mmoonnttaaññaass.. ((FFaallllaass--PPlliieegguueess--OOrrooggéénneessiiss)).. Geología Regional: Essttuuddiiaa llaa ggeeoollooggííaa ddee ddiissttiinnttaass rreeggiioonneess ccoommoo ddee AAmméérriiccaa ddee SSuurr,, ddee EEuurrooppaa,, ddee CChhiillee,, ddee llaa rreeggiióónn ddee AAttaaccaammaa eenn ddeettaallllee,, LL rreeggiióónn ddee llaa zzoonnaa AAnnddiinnaa;;eess ddeecciirr llaa hhiissttoorriiaa ggeeoollóóggiiccaa,, llaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee llaass rrooccaass,, ddee llooss yyaacciimmiieennttooss,, eell eessttiilloo ddee ddeeffoorr mmaacciióónn ddee llaass rrooccaass ddee llaa rreeggiióónn eenn ccuueessttiióónn eennttrree oottrrooss
  • 13. IINNTTRROODDUUCCCCIIOONN GGeeoollooggííaa HHiissttóórriiccaa EEssttuuddiioo ddee llaass ééppooccaass ggeeoollóóggiiccaass ddeessddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ttiieerrrraa aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 44,,66 GGaa ((==44660000MMaa)) aattrrááss hhaassttaa hhooyy ddííaa,, ddee ccaaddaa ééppooccaa ssee eessttuuddiiaa llooss pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss iimmppoorrttaanntteess,, qquuee hhaann ooccuurrrriiddoo eenn llaa ttiieerrrraa,, llaa ccoommppoossiicciióónn yy eessttrruuccttuurraa ddee llaa ttiieerrrraa yy ddee llaa aattmmóóssffeerraa,, llaa ppoossiicciióónn ddee llooss ppoollooss yy ddee llooss ccoonnttiinneenntteess,, ddóónnddee ssee hhaann ffoorrmmaaddoo mmoonnttaaññaass yy ccuueennccaass sseeddiimmeennttaarriiaass,, eell ddeessaarrrroolllloo ddee llaa vviiddaa eenn ccaaddaa ééppooccaa,, ccuuaannddoo aappaarreecciieerroonn llaass ddiissttiinnttaass ffoorrmmaass ddee llaa vviiddaa.. UUnnaa hheerrrraammiieennttaa iimmppoorrttaannttee ddee llaa GGeeoollooggííaa HHiissttóórriiccaa eess llaa GGeeooccrroonnoollooggííaa PPaalleeoonnttoollooggííaa:: EEssttuuddiioo ddee llaa vviiddaa ddee ééppooccaass ggeeoollóóggiiccaass ppaassaaddaass;; eessttuuddiioo ddee llooss ffóóssiilleess:: CCllaassiiffiiccaacciióónn,, rreeccoonnoocciimmiieennttoo.. MMeejjoorraarr eell ccoonnoocciimmiieennttoo ddee llaa eevvoolluucciióónn.. EEssttrraattiiggrraaffííaa:: EEssttuuddiioo ddee llaass rrooccaass eessttrraattiiffiiccaaddaass,, ppoorr ssuu nnaattuurraalleezzaa,, ssuu eexxiisstteenncciiaa,, ssuuss rreellaacciioonneess eennttrree ssii yy ssuu ccllaassiiffiiccaacciióónn..
  • 14. Sedimentología: Estudio de los sedimentos (arena, arenisca, grava, conglomerado) y su formación. Análisis del ambiente de deposición como los propiedades físicas en el agua de un río (velocidad de la corriente y otros). Mecánica de suelos Estudio de las propiedades de los suelos para encontrar terreno apto para la construcción, para calcular y evitar riesgos geológicos como por ejemplo deslizamiento de escombres de faldas. Hidrogeología:Investigaciones de la cantidad y calidad del agua subterránea, cual es el agua presente debajo de la tierra. Se trata de la interacción entre roca, suelo y agua. Geología Económica: Se ocupa de la Exploración de yacimientos metálicos o no-metálicos. Evaluación de la economía de un yacimiento o producto minerálico.
  • 15. Exploración/Prospección: BBúússqquueeddaa ddee yyaacciimmiieennttooss ggeeoollóóggiiccooss ccoonn vvaalloorr eeccoonnóómmiiccoo.. PPoorr mmeeddiioo ddee llaa GGeeooffííssiiccaa,, GGeeooqquuíímmiiccaa,, mmaappeeoo,, ffoottooss aaéérreeaass yy iimmáággeenneess ssaatteelliittaalleess.. GGeeoollooggííaa AAmmbbiieennttaall:: BBúússqquueeddaa ddee sseeccttoorreess ccoonnttaammiinnaaddooss,, ffoorrmmaass yy pprroocceessooss ddee ccoonnttaammiinnaacciióónn.. EEssppeecciiaallmmeennttee ddee aagguuaa,, aagguuaa ssuubbtteerrrráánneeaa yy ssuueellooss.. IInnvveessttiiggaacciióónn ddee llaa ccaalliiddaadd ddee aagguuaa yy ssuueelloo.. 3. Relaciones con otras ciencias LLaa GGeeoollooggííaa yy ssuu rreellaacciióónn ccoonn llaass cciieenncciiaass bbáássiiccaass yy cciieenncciiaass rreellaacciioonnaaddaass::
  • 16.  IImmaaggeenn mmeejjoorraaddaa:: PPaarraa eenntteennddeerr llooss pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss eess nneecceessaarriioo ccoonnoocceerr aallgguunnooss pprriinncciippiiooss ffííssiiccooss,, qquuíímmiiccooss,, bbiioollóóggiiccooss yy mmaatteemmááttiiccooss.. LLooss pprriinncciippiiooss ffííssiiccooss ppoorr eejjeemmpplloo ssoonn iimmppoorrttaanntteess ppaarraa eenntteennddeerr llaa ddeessttrruucccciióónn ffííssiiccaa ddee rrooccaass eenn uunn rrííoo,, llaa aaccuummuullaacciióónn ddee aarreennaa yy bbllooqquueess.. LLaa qquuíímmiiccaa aayyuuddaa eenntteennddeerr llaa ffoorrmmaacciióónn ddee mmiinneerraalleess yy ddee aallgguunnaass rrooccaass ((mmiinneerraalleess ssoonn ccoommppuueessttooss qquuíímmiiccooss ccoonn ffoorrmmuullaa)).. EEll CCoonnoocciimmiieennttoo ddee llaa bbiioollooggííaa aaccttuuaall eess mmuuyy iimmppoorrttaannttee ppaarraa eenntteennddeerr llaa vviiddaa ddee llaass ééppooccaass ppaassaaddaass..
  • 17.
  • 18. IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN 44.. Historia de la geología como ciencia XXEENNOOPPHHAANNEESS ((660000 aaññooss aannttee CCrriissttoo)):: LLooss ffóóssiilleess eerraann aanniimmaalleess,, qquuee vviivviieerroonn aanntteess.. HHEERROODDOOTTOO ((445500 aaññooss aannttee CCrriissttoo)):: UUnnaa iinnuunnddaacciióónn ddeell rrííoo NNiilloo pprroodduuccee uunnaa ccaappaa mmuuyy ddeellggaaddaa ddee sseeddiimmeennttooss,, ccoonncclluuyyóó qquuee llaa ffoorrmmaacciióónn ddeell ddeellttaa ddeell NNiilloo ddeebbee hhaabbeerr ppaassaaddoo ddeennttrroo ddee vvaarriiooss mmiilleess ddee aaññooss.. SSTTRRAABBOO ((6633 aa.. CCrriissttoo --1199 ddeessppuuééss CCrriissttoo)):: MMoovviimmiieennttoo ddee llaa ttiieerrrraa eenn llaa ffoorrmmaa vveerrttiiccaall:: ppoorr eessoo hhaayy ffóóssiilleess ddeell mmaarr eenn llaass mmoonnttaaññaass aallttaass.. EExxpplliiccaacciióónn ddee llaass ffuueerrzzaass tteeccttóónniiccaass..
  • 19. AAVVIICCEENNNNAA ((998800--1100IIN3N3T7T7RR))::OO CDCDllUUaaCCssiiCCffiiIIccÓÓaaNNcciióónn ddee MMiinneerraalleess,, ddeessccrriippcciióónn ddee llaass rrooccaass sseeddiimmeennttaarriiaass,, eerroossiióónn.. LLooss pprroocceessooss ggeeoollóóggiiccooss ssoonn lleennttoo nnoo ccoommoo uunn ddiilluuvviioo eenn aacccciióónn.. BBIIRRUUNNII ((997733--11004488)):: MMeeddiicciióónn ddeell ppeessoo eessppeeccííffiiccoo ddee llooss mmiinneerraalleess.. LLEEOONNAARRDDOO DDAA VVIINNCCII ((11445522--11551199)):: DDeessccrriibbiióó llaa ffoossiilliizzaacciióónn,, eell ccaammbbiioo ddee uunn aanniimmaall aa uunn ffóóssiill.. RReecchhaazzóó llaa iiddeeaa ddee uunn ddiilluuvviioo mmuunnddiiaall.. FFRRAACCAASSTTOORROO ((11551177)):: ¿PPoorrqquuéé ssee mmuurriieerroonn llooss aanniimmaalleess qquuéé vviivviieerroonn eenn eell mmaarr aa ccaauussaa ddee uunn ddiilluuvviioo mmuunnddiiaall?? ((LLaa mmaayyoorrííaa ddee llooss cciieennttííffiiccooss ddee eessttaa ééppooccaa iinnddiiccaarroonn llooss ffóóssiilleess ccoommoo uunn aappooyyoo ddee llaa tteeoorrííaa ddee uunn ddiilluuvviioo gglloobbaall)) AAGGRRIICCOOLLAA ((11449944--11555555)):: LLooss pprriimmeerrooss lliibbrrooss cciieennttííffiiccooss ssoobbrree llaa ggeeoollooggííaa yy mmeettaalluurrggiiaa (( "" DDee rree mmeettaalllliiccaa"")).. · TTeexxttoo eenn eell wwwwww:: ((TTrreeaattiissee oonn GGoolldd ))..
  • 20. IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN SSTTEENNOO oo SSTTEENNSSEENN,, NNiillss ((11663388--11668877)):: LLaa pprriimmeerraa lleeyy ggeeoollóóggiiccaa:: LLooss eessttrraattooss ssuuppeerriioorreess ssoonn mmááss jjóóvveenneess qquuee llooss eessttrraattooss iinnffeerriioorreess.. ((vvééaassee ccaapp..1100)) EEll ssiigglloo 1188:: DDooss tteeoorrííaass eenn ccoommppeetteenncciiaa:: aa)) NNeeppttuunniissttaass:: TTooddaass llaass rrooccaass ttiieenneenn ssuuss rraaíícceess eenn llaa ddeeppoossiicciióónn eenn llooss mmaarreess ((WWEERRNNEERR)) bb)) PPlluuttoonniissttaass oo VVuullccaanniissttaass:: TTooddaass llaass rrooccaass ssee ffoorrmmaann ppoorr mmaaggmmaa ((vviieenneenn ddee uunnaa ffuunnddiicciióónn)) ((HHUUTTTTOONN)) SSMMIITTHH,, WWiilllliiaamm ((11776699--11883399)):: SSeegguunnddaa lleeyy ggeeoollóóggiiccaa:: CCaaddaa eessttrraattoo ttiieennee ssuu ccoonntteenniiddoo ccaarraacctteerrííssttiiccoo eenn ffóóssiilleess.. LLYYEELLLL ((11779977--11887755)):: PPrriinncciippiioo ddee aaccttuuaalliissmmoo:: LLooss pprroocceessooss eenn eell ppaassaaddoo ffuueerroonn llooss mmiissmmooss ccoommoo hhooyy yy vviicceevveerrssaa..
  • 21. IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN DDAARRWWIINN,, CChhaarrlleess:: PPuubblliiccóó 11885599 ""OOnn tthhee OOrriiggiinn ooff ssppeecciieess bbyy nnaattuurraall sseelleeccttiioonn.. LLaa tteeoorrííaa ddee llaa eevvoolluucciióónn ppoorr sseelleecccciióónn nnaattuurraall.. CChhaarrlleess DDaarrwwiinn eenn CCooppiiaappóó ((MMuusseeoo vviirrttuuaall)) DDAANNAA ((11887733)):: TTeeoorrííaa ddee llooss ggeeoossiinncclliinnaalleess:: eexxpplliiccaacciióónn ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee mmoonnttaaññaass;; rreecchhaazzoo ddee aacccciioonneess ccaattaassttrróóffiiccooss ccoommoo ffoorrmmaaddoorr ddee mmoonnttaaññaass KKEELLVVIINN ((11889977)):: KKeellvviinn ddeedduujjoo llaa eeddaadd ddee llaa ttiieerrrraa ppoorr ssuu vveelloocciiddaadd ddeell eennffrriiaammiieennttoo:: 2200--4400 mmiilllloonneess aaññooss ((nnoo ttoommóó eenn ccuueennttaa llaa rraaddiiooaaccttiivviiddaadd)).. KKeellvviinn nnoommbbrróó RROOEENNTTGGEENN ((ddeessccuubbrriiddoorr ddee llooss rraayyooss XX)) uunn eessttaaffaaddoorr.. ((KKeellvviinn:: ""LLooss rraayyooss ddeell sseeññoorr RRooeennttggeenn ssee vvaann aa ddeessccuubbrriirr ccoommoo ffrraauuddee""..)) RRUUTTHHEERRFFOORRDD ((11990055)):: PPrriimmeerr mmeeddiicciióónn ddee uunnaa eeddaadd aabbssoolluuttaa ((UU//HHee)):: EEddaadd ddee llaa ttiieerrrraa mmaayyoorr ddee 22 ggaa.. ((22..000000..000000..000000)).. hhaassttaa 11990066:: TTeeoorrííaass ggeeootteeccttóónniiccaass::
  • 22. IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN WWEEGGEENNEERR ((11991122)) TTeeoorrííaa ddee llaa ddeerriivvaa ccoonnttiinneennttaall:: LLooss ccoonnttiinneenntteess eessttáánn fflloottaannddoo ((ssee mmuueevveenn!!)) aallgguunnooss ssee sseeppaarraarroonn oo ssee cchhooccaarroonn:: EEssttáá tteeoorrííaa ffuuee rreecchhaazzaaddaa eenn eessttáá ééppooccaa,, ppeerroo eenn llooss aaññooss ´6600//´7700 ffuuee aacceeppttaaddaa ppoorr llaa ggrraann mmaayyoorrííaa ddee llooss cciieennttííffiiccooss.. NNIIEERR && MMAATTTTAAUUCCHH ((11993300)):: PPrriimmeerr eessppeeccttrróómmeettrroo ddee mmaassaass,, ppaarraa ddeetteerrmmiinnaarr ddiiffeerreenntteess iissóóttooppooss ddee uunn eelleemmeennttoo.. SSCCHHUUCCHHEERRTT ((11993311)):: DDaattaacciióónn rraaddiioommééttrriiccaa ddee llaa ttiieerrrraa ccoonn 44 ggaa.. ((44 ggiiggaa aaññooss== 44..000000..000000..000000 aaññooss)) //rr IIrr aa:: ppáággiinnaa aanntteerriioorr pprróóxxiimmaa ppáággiinnaa CCoonntteenniiddoo ddee GGeeoollooggííaa GGeenneerraall // ÍÍnnddiiccee ddee ttéérrmmiinnooss // DDiicccciioonnaarriioo eenn iinnggllééss ddee ppaallaabbrraass ggeeoollóóggiiccaass EEnnllaacceess aa llooss cciieennttííffiiccooss hhiissttóórriiccooss ((AAtthheennaass,, ssuuiizzaa))SSttrraannggee SScciieennccee:: eerrrroorreess,, ffaallssiiffiiccaacciioonneess,, ffrraauuddeess ddee MMiicchhoonn
  • 23. IINNTTRROODDUUCCCCIIÓÓNN SSccoottttSSttrraannggee SScciieennccee-- ttiimmeelliinnee:: HHiissttoorriiaa ddee llaa cciieenncciiaa ggeeoollóóggiiccaa eenn iinnggllééss:: mmuuyy ddeettaallllaaddoo -- mmuuyy iinntteerreessaannttee;; ddee MMiicchhoonn SSccootttt BBiiooggrraaffííaass:: AAllffrreedd WWeeggeenneerr // LLyyeellll // DDaarrwwiinn // NNiillss SStteennsseenn // LLeeoonnaarrddoo ddaa VViinnccii // WW.. SSmmiitthh // BBiibblliiooggrraaffííaa || ÍÍnnddiiccee ddee ttéérrmmiinnooss || RReeccoorrrriiddoo GGeeoollóóggiiccoo:: MMuusseeoo VViirrttuuaall || OOttrrooss ccuurrssooss ddee GGeeoollooggííaa || MMuusseeoo vviirrttuuaall ► RReeccoorrrriiddoo ttuurrííssttiiccoo RReeggiióónn AAttaaccaammaa || GGeeoollooggííaa EEssttrruuccttuurraall ((AAppuunntteess)) || EExxpplloorraacciioonneess MMiinneerraass ((AAppuunntteess)) ◄
  • 24. ► DDeeppóóssiittoo MMiinneerraalleess || MMóódduulloo ddee cciittaass || CCoolleecccciióónn VViirrttuuaall ddee MMiinneerraalleess ◄ ► ÁÁrreeaa ddee GGeeoollooggííaa || DDeeppaarrttaammeennttoo IInnggeenniieerrííaa ddee MMiinnaass ◄ © DDrr.. WWoollffggaanngg GGrriieemm && SSuussaannnnee GGrriieemm--KKlleeee ((11999977,, 11999999)) EE--MMaaiill:: wwggrriieemm@@ppllaattaa..uuddaa..ccll TTéérrmmiinnooss yy ccoonnddiicciioonneess ddee uussoo ddee llaass ppáággiinnaass AAppuunntteess GGeeoollooggííaa GGeenneerraall NNoo ssee ppeerrmmiittee nniinngguunnaa rree--ppuubblliiccaacciióónn,, eessppeecciiaallmmeennttee eenn oottrraass ppáággiinnaass wweebb,, ssiinn aauuttoorriizzaacciióónn ddeell llooss aauuttoorreess.. ttaammbbiiéénn:: hhttttpp::////wwwwww..ggeeoovviirrttuuaall..ccll//ggeeoollooggiiaaggeenneerraall //ggggccaapp0000..hhttmm
  • 25. Principios ddee ggeeoollooggííaa EEll UUnniivveerrssoo,, LLaa TTiieerrrraa,, SSiissmmoollooggííaa Fuente:
  • 26. EEll uunniivveerrssoo::  11.. DDaattooss ggeenneerraalleess ::  EEll uunniivveerrssoo ccoonnttiieennee 11008800 ááttoommooss 11005500 ttoonn.. mmééttrriiccaass EEddaadd:: 2200 mmiill mmiilllloonneess ddee aaññooss NNúúmmeerroo ddee GGaallaaxxiiaass 7755 MMiilllloonneess EEssttrreellllaass eenn llaa vvííaa lláácctteeaa 7755 MMiilllloonneess EEssttrreellllaa mmááss ggrraannddee VVVV CCeepphheeii ((22440000 ddiiáámmeettrrooss ddeell ssooll))
  • 27.  Astronomia: EEll UUnniivveerrssoo  UUnnaa ddee llaass pprreegguunnttaass qquuee ssee hhaaccee eell sseerr hhuummaannoo ddeessddee qquuee eemmppeezzóó llaa eevvoolluucciióónn ssee rreeffiieerree aall mmuunnddoo qquuee nnooss rrooddeeaa.. AA mmeeddiiddaa qquuee aauummeennttaann llooss ccoonnoocciimmiieennttooss,, eessttee mmuunnddoo ssee vvaa aammpplliiaannddoo.. LLaa eedduuccaacciióónn eenn AAssttrroonnoommííaa ccoonnttrriibbuuyyee aa uunn mmeejjoorr ccoonnoocciimmiieennttoo ssoobbrree eell UUnniivveerrssoo.. LLooss ccuurrssooss ssoobbrree eessttaa mmaatteerriiaa ssee iimmppaarrtteenn ddeessddee hhaaccee mmuucchhooss ssiiggllooss.. EEll UUnniivveerrssoo hhaa ssiiddoo uunn mmiisstteerriioo hhaassttaa hhaaccee ppooccooss aaññooss,, ddee hheecchhoo,, ttooddaavvííaa lloo eess,, aauunnqquuee ssaabbeemmooss mmuucchhaass ccoossaass.. DDeessddee llaass eexxpplliiccaacciioonneess mmiittoollóóggiiccaass oo rreelliiggiioossaass ddeell ppaassaaddoo,, hhaassttaa llooss aaccttuuaalleess mmeeddiiooss cciieennttííffiiccooss yy ttééccnniiccooss ddee qquuee ddiissppoonneenn llooss aassttrróónnoommooss,, hhaayy uunn ggrraann ssaallttoo qquuaalliittaattiivvoo qquuee ssee hhaa ddeessaarrrroollllaaddoo,, ssoobbrree ttooddoo,, aa ppaarrttiirr ddee llaa sseegguunnddaa mmiittaadd ddeell ssiigglloo XX..
  • 28.  Quedan muchísimas cosas por descubrir, ppeerroo eess qquuee eell UUnniivveerrssoo eess eennoorrmmee,, oo nnoossoottrrooss ddeemmaassiiaaddoo ppeeqquueeññooss.. EEnn ttooddoo ccaassoo,, vvaammooss aa hhaacceerr uunn vviiaajjee,, eenn lleenngguuaajjee sseenncciilllloo yy ssiinn aallaarrddeess,, ppoorr lloo mmááss ssiiggnniiffiiccaattiivvoo qquuee nnooss ooffrreeccee eell ccoonnoocciimmiieennttoo aaccttuuaall ddeell UUnniivveerrssoo..
  • 30. UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  ""UUnniivveerrssoo"" ((ddeell llaattíínn uunniivveerrssuuss)),, ssee ddeeffiinnee ccoommoo eell ccoonnjjuunnttoo ddee ttooddaass llaass ccoossaass ccrreeaaddaass ((ssii ssee ccrreeee eenn llaa ccrreeaacciióónn)) oo ddee ttooddaass llaass ccoossaass qquuee eexxiisstteenn.. UUttiilliizzaammooss ppaallaabbrraass ccoommoo ""uunniivveerrssaall"" oo ""uunniivveerrssaalliiddaadd"" ppaarraa rreeffeerriirrnnooss aa uunn hheecchhoo oo iiddeeaa qquuee lloo aabbaarrccaa ttooddoo aauunnqquuee,, aa mmeennuuddoo,, hhaacceemmooss rreeffeerreenncciiaa aa aallggoo qquuee nnoo vvaa mmááss aalllláá ddee nnuueessttrroo ppllaanneettaa,, ccoommoo ccuuaannddoo nnoommbbrraammooss uunn aarrttiissttaa ""uunniivveerrssaall"" oo nnooss rreeffeerriimmooss aa llaa ""uunniivveerrssaalliiddaadd"" ddee lleeyyeess,, ffeennóómmeennooss oo hheecchhooss ccuullttuurraalleess.. EEnn eessttooss ccaassooss,, aauunnqquuee oobbvviiaammeennttee nnooss rreeffeerriimmooss aall áámmbbiittoo ddee nnuueessttrroo ppllaanneettaa,, sseegguuiimmooss eexxpprreessaannddoo uunnaa iiddeeaa ddee ttoottaalliiddaadd..
  • 31. UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  CCuuaannddoo hhaabbllaammooss ddeell UUnniivveerrssoo aassttrroonnóómmiiccoo ppaarreeccee mmááss aaddeeccuuaaddoo rreeffeerriirrnnooss aa ééll ccoonn llaa ppaallaabbrraa ggrriieeggaa ""CCoossmmooss"".. AAuunnqquuee eenn mmuucchhooss ddiicccciioonnaarriiooss ppooddeemmooss eennccoonnttrraarr eexxaaccttaammeennttee llaass mmiissmmaass ddeeffiinniicciioonneess ppaarraa áámmbbooss ttéérrmmiinnooss,, hhaayy uunnaa ddiiffeerreenncciiaa ddee mmaattíízz:: ""CCoossmmooss"" ppaarreeccee lliimmiittaaddoo aa llaa mmaatteerriiaa yy aall eessppaacciioo,, mmiieennttrraass qquuee eell ccoonncceeppttoo ddee ""UUnniivveerrssoo"" iinncclluuyyee ttaammbbiiéénn llaa eenneerrggiiaa yy eell ttiieemmppoo.. EEnn eessttee ccaappííttuulloo vvaammooss aa ttrraattaarr llooss aassppeeccttooss bbáássiiccooss ddeell UUnniivveerrssoo:: qquuéé eess,, ccóómmoo ssee oobbsseerrvvaa yy ccuuaalleess ssoonn ssuuss lleeyyeess ffuunnddaammeennttaalleess..
  • 32. UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  ¿QQuuéé eess eell UUnniivveerrssoo??:: EEll UUnniivveerrssoo eess ttooddoo,, ssiinn eexxcceeppcciioonneess.. MMaatteerriiaa,, eenneerrggííaa,, eessppaacciioo yy ttiieemmppoo,, ttooddoo lloo qquuee eexxiissttee ffoorrmmaa ppaarrttee ddeell UUnniivveerrssoo.. EEss mmuuyy ...... [[ ++ ]]  OObbsseerrvvaacciióónn ddeell CCoossmmooss:: DDeessddee ssuuss oorrííggeenneess,, llaa eessppeecciiee hhuummaannaa hhaa oobbsseerrvvaaddoo eell cciieelloo.. PPrriimmeerroo,, ddiirreeccttaammeennttee,, ddeessppuuééss ccoonn iinnssttrruummeennttooss ccaaddaa vveezz mmááss ...... [[ ++ ]]  LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess:: LLaass eessttrreellllaass qquuee ssee ppuueeddeenn oobbsseerrvvaarr eenn uunnaa nnoocchhee ccllaarraa ffoorrmmaann ddeetteerrmmiinnaaddaass ffiigguurraass qquuee llllaammaammooss ""ccoonnsstteellaacciioonneess"",, yy qquuee ssiirrvveenn ppaarraa ...... [[ ++ ]]  MMeeddiiddaass ddeell UUnniivveerrssoo:: CCoonncceeppttooss bbáássiiccooss.. MMaassaa:: eess llaa ccaannttiiddaadd ddee mmaatteerriiaa ddee uunn oobbjjeettoo.. VVoolluummeenn:: eess eell eessppaacciioo ooccuuppaaddoo ppoorr uunn oobbjjeettoo.. DDeennssiiddaadd:: ssee ...... [[ ++ ]]
  • 33. UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  LLaass lleeyyeess ddeell UUnniivveerrssoo:: LLeeyyeess ddee KKeepplleerr.. SSee ttrraattaa ddee ttrreess lleeyyeess aacceerrccaa ddee llooss mmoovviimmiieennttooss ddee llooss ppllaanneettaass ffoorrmmuullaaddaass ppoorr eell aassttrróónnoommoo aalleemmáánn JJoohhaannnneess ...... [[ ++ ]] Observación del Cosmos
  • 34. Observación del Cosmos  Desde ssuuss oorrííggeenneess,, llaa eessppeecciiee hhuummaannaa hhaa oobb sseerrvvaaddoo eell cciieelloo.. PPrriimmeerroo,, ddiirreeccttaammeennttee,, DDeessppuuééss ccoonn iinnssttrruummeenn ttooss ccaaddaa vveezz mmááss ppootteenn tteess.. LLaass aannttiigguuaass cciivviilliizzaa cciioonneess aaggrruuppaabbaann llaass aaggrruuppaabbaann llaass eessttrreellllaass ffoorrmmaannddoo ffiigguurraass.. NNuueess ttrraass ccoonnsstteellaacciioonneess ssee iinnvveennttaarroonn eenn eell MMeeddiittee rrrráánneeoo oorriieennttaall hhaaccee uunnooss 22..550000 aaññooss.. RReepprreesseennttaann aanniimmaalleess yy mmiittooss ddeell lluuggaarr yy llaa ééppoo ccaa..LLaa ggeennttee ccrreeííaa qquuee llooss ccuueerrppooss ddeell cciieelloo iinnfflluuííaann llaa vviiddaa ddee rreeyyeess yy ssúúbbddii ttooss.. EEll eessttuuddiioo ddee llooss aass ttrrooss ssee mmeezzccllaabbaa ccoonn ssuu ppeerrssttiicciioonneess yy rriittuuaalleess..
  • 35. UUnniivveerrssoo BBáássiiccoo  LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess qquuee aaccoommppaaññaann llaa ttrraayyeeccttoorriiaa ddeell SSooll,, llaa LLuunnaa yy llooss ppllaanneettaass,, eenn llaa ffrraannjjaa llllaammaaddaa zzooddííaaccoo,, nnooss rreessuullttaann ffaammiilliiaarreess:: AArriieess,, TTaauurroo,, GGéémmiinniiss,, CCáánncceerr,, LLeeoo,, VViirrggoo,, LLiibbrraa,, EEssccoorrppiióónn,, SSaaggiittaarriioo,, CCaapprriiccoorrnniioo,, AAccuuaarriioo yy PPiisscciiss..
  • 36. A principios del siglo XVII se inventó el telescopio. Primero se utilizaron lentes, después espejos, también combinaciones de ambos. Actualmente hay telescopios de muy alta resolución, como el VLT, formado por cuatro telescopios sincronizados
  • 37.  El tteelleessccooppiioo eessppaacciiaall HHuubbbbllee ((HHSSTT)),, ssiittuuaaddoo eenn óórrbbiittaa,, ccaappttuurraa yy eenn vvííaa iimmáággeenneess yy ddaattooss ssiinn llaa ddiissttoorrssiióónn pprroovvoo ccaaddaa ppoorr llaa aattmmóóssffeerraa.. LLooss rraaddiiootteelleessccooppiiooss ddeetteeccttaann rraaddiiaacciioonneess ddee mmuuyy ddiiffeerreenntteess lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa.. TTrraabbaajjaann eenn ggrruuppooss uuttiilliizzaannddoo uunnaa ttééccnniiccaa llllaammaaddaa iinntteerrffeerroommeettrrííaa
  • 38. LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  LLaass eessttrreellllaass qquuee ssee ppuueeddeenn oobbsseerrvvaarr eenn uunnaa nnoocchhee ccllaarraa ffoorrmmaann ddeetteerrmmiinnaaddaass ffiigguurraass qquuee llllaammaammooss ""ccoonnsstteellaacciioonneess"",, yy qquuee ssiirrvveenn ppaarraa llooccaalliizzaarr mmááss ffáácciillmmeennttee llaa ppoossiicciióónn ddee llooss aassttrrooss.. EEnn ttoottaall,, hhaayy 8888 aaggrruuppaacciioonneess ddee eessttrreellllaass qquuee aappaarreecceenn eenn llaa eessffeerraa cceelleessttee yy qquuee ttoommaann ssuu nnoommbbrree ddee ffiigguurraass rreelliiggiioossaass oo mmiittoollóóggiiccaass,, aanniimmaalleess uu oobbjjeettooss.. EEssttee ttéérrmmiinnoo ttaammbbiiéénn ssee rreeffiieerree aa áárreeaass ddeelliimmiittaaddaass ddee llaa eessffeerraa cceelleessttee qquuee ccoommpprreennddeenn llooss ggrruuppooss ddee eessttrreellllaass ccoonn nnoommbbrree..
  • 40. LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  LLooss ddiibbuujjooss ddee ccoonnsstteellaacciioonneess mmááss aannttiigguuooss qquuee ssee ccoonnoocceenn sseeññaallaann qquuee llaass ccoonnsstteellaacciioonneess yyaa hhaabbííaann ssiiddoo eessttaabblleecciiddaass eell 44000000 aa..CC.. LLooss ssuummeerriiooss llee ddiieerroonn eell nnoommbbrree aa llaa ccoonnsstteellaacciióónn AAccuuaarriioo,, eenn hhoonnoorr aa ssuu ddiiooss AAnn,, qquuee ddeerrrraammaa eell aagguuaa ddee llaa iinnmmoorrttaalliiddaadd ssoobbrree llaa TTiieerrrraa.. LLooss bbaabbiilloonniiooss yyaa hhaabbííaann ddiivviiddiiddoo eell zzooddííaaccoo eenn 1122 ssiiggnnooss iigguuaalleess hhaacciiaa eell 445500 aa..CC.. LLaass aaccttuuaalleess ccoonnsstteellaacciioonneess ddeell hheemmiissffeerriioo nnoorrttee ssee ddiiffeerreenncciiaann ppooccoo ddee llaass qquuee ccoonnooccííaann llooss ccaallddeeooss yy llooss aannttiigguuooss eeggiippcciiooss.. HHoommeerroo yy HHeessííooddoo mmeenncciioonnaarroonn llaass ccoonnsstteellaacciioonneess yy eell ppooeettaa ggrriieeggoo AArraattoo ddee SSoollii,, ddiioo uunnaa ddeessccrriippcciióónn eenn vveerrssoo ddee 4444 ccoonnsstteellaacciioonneess eenn ssuu PPhhaaeennoommeennaa.. TToolloommeeoo,, aassttrróónnoommoo yy mmaatteemmááttiiccoo ggrriieeggoo,, eenn eell AAllmmaaggeessttoo,, ddeessccrriibbiióó 4488 ccoonnsstteellaacciioonneess,, ddee llaass ccuuaalleess,, 4477 ssee ssiigguueenn ccoonnoocciieennddoo ppoorr eell mmiissmmoo nnoommbbrree..
  • 41. LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  MMuucchhooss oottrraass ccuullttuurraass aaggrruuppaarroonn llaass eessttrreellllaass eenn ccoonnsstteellaacciioonneess,, aauunnqquuee nnoo ssiieemmpprreess ssee ccoorrrreessppoonnddeenn ccoonn llaass ddee OOcccciiddeennttee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, aallgguunnaass ccoonnsstteellaacciioonneess cchhiinnaass ssee ppaarreecceenn aa llaass oocccciiddeennttaalleess,, lloo qquuee iinndduuccee aa ppeennssaarr eenn llaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee uunn oorriiggeenn ccoommúúnn AA ffiinnaalleess ddeell ssiigglloo XXVVII,, llooss pprriimmeerrooss eexxpplloorraaddoorreess eeuurrooppeeooss ddee llooss mmaarreess ddeell SSuurr ttrraazzaarroonn mmaappaass ddeell hheemmiissffeerriioo aauussttrraall.. EEll nnaavveeggaannttee hhoollaannddééss PPiieetteerr DDiirrcckkzz KKeeyysseerr,, qquuee ppaarrttiicciippóó eenn llaa eexxpplloorraacciióónn ddee llaass IInnddiiaass oorriieennttaalleess eenn 11559955 aaññaaddiióó nnuueevvaass ccoonnsstteellaacciioonneess.. MMááss ttaarrddee ffuueerroonn aaññaaddiiddaass oottrraass ccoonnsstteellaacciioonneess ddeell hheemmiissffeerriioo ssuurr ppoorr eell aassttrróónnoommoo aalleemmáánn JJoohhaannnn BBaayyeerr,,qquuee ppuubblliiccóó eell pprriimmeerr aattllaass cceelleessttee eexxtteennssoo..
  • 43. LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  MMuucchhooss oottrrooss pprrooppuussiieerroonn nnuueevvaass ccoonnsstteellaacciioonneess,, ppeerroo llooss aassttrróónnoommooss aaccoorrddaarroonn ffiinnaallmmeennttee uunnaa lliissttaa ddee 8888.. NNoo oobbssttaannttee,, llooss llíímmiitteess ddee llaass ccoonnsstteellaacciioonneess ssiigguuiieerroonn ssiieennddoo tteemmaa ddee ddiissccuussiióónn hhaassttaa 11993300,, ccuuaannddoo llaa UUnniióónn AAssttrroonnóómmiiccaa IInntteerrnnaacciioonnaall ffiijjóó ddiicchhooss llíímmiitteess.. PPaarraa ddeessiiggnnaarr llaass aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11..330000 eessttrreellllaass bbrriillllaanntteess,, ssee uuttiilliizzaa eell ggeenniittiivvoo ddeell nnoommbbrree ddee llaass ccoonnsstteellaacciioonneess,, pprreecceeddiiddoo ppoorr uunnaa lleettrraa ggrriieeggaa;; eessttee ssiisstteemmaa ffuuee iinnttrroodduucciiddoo ppoorr JJoohhaannnn BBaayyeerr.. PPoorr eejjeemmpplloo,, aa llaa ffaammoossaa eessttrreellllaa AAllggooll,, eenn llaa ccoonnsstteellaacciióónn PPeerrsseeoo,, ssee llee llllaammaa BBeettaa PPeerrsseeii.. EEnnttrree llaass ccoonnsstteellaacciioonneess mmááss ccoonnoocciiddaass ssee hhaallllaann llaass qquuee ssee eennccuueennttrraann eenn eell ppllaannoo ddee llaa óórrbbiittaa ddee llaa TTiieerrrraa ssoobbrree eell ffoonnddoo ddee llaass eessttrreellllaass ffiijjaass.. SSoonn llaass ccoonnsstteellaacciioonneess ddeell ZZooddííaaccoo..
  • 44. LLaass ccoonnsstteellaacciioonneess  AAddeemmaass ddee eessttaass,, aallgguunnaass mmuuyy ccoonnoocciiddaass ssoonn CCrruuzz ddeell SSuurr,, vviissiibbllee ddeessddee eell hheemmiissffeerriioossuurr,, yy OOssaa MMaayyoorr,, vviissiibbllee ddeessddee eell hheemmiissffeerriioo NNoorrttee.. EEssttaass yy oottrraass ccoonnsstteellaacciioonneess ppeerrmmiitteenn uubbiiccaarr llaa ppoossiicciióónn ddee iimmppoorrttaanntteess ppuunnttooss ddee rreeffeerreenncciiaa ccoommoo,, ppoorr eejjeemmpplloo,, llooss ppoollooss cceelleesstteess.. LLaa mmaayyoorr ccoonnsstteellaacciióónn ddee llaa eessffeerraa cceelleessttee eess llaa ddee HHyyddrraa,, qquuee ccoonnttiieennee 6688 eessttrreellllaass vviissiibblleess aa ssiimmppllee vviissttaa.. LLaa CCrruuzz ddeell SSuurr,, ppoorr ssuu ppaarrttee,, eess llaa ccoonnsstteellaacciióónn mmááss ppeeqquueeññaa..
  • 45. EL OORRIIGGEENN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO  EEll UUnniivveerrssoo ssee oorriiggiinnóó hhaaccee 1144 mmiill mmiilllloonneess ddee aaññooss eenn uunnaa ggrraann eexxpplloossiióónn ddeell eessppaacciioo..  TTooddaa llaa eenneerrggííaa eexxiisstteennttee eenn eell UUnniivveerrssoo eessttaabbaa ccoonncceennttrraaddaa eenn uunn ppuunnttoo mmááss ppeeqquueeññoo qquuee uunn ááttoommoo.. LLaa tteemmppeerraattuurraa eerraa mmuuyy aallttaa yy ppoorr eessttaa rraazzóónn nnoo eexxiissttííaa llaa mmaatteerriiaa ccoommoo llaa ccoonnoocceemmooss hhooyy..  DDeessppuuééss ddee llaa eexxpplloossiióónn,, eell eessppaacciioo ssee eexxppaannddee yy ssee eennffrrííaa ppeerrmmiittiieennddoo llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ááttoommooss,, eessttrreellllaass,, ggaallaaxxiiaass,, yy ppllaanneettaass aa ppaarrttiirr ddee ppaarrttííccuullaass eelleemmeennttaalleess..
  • 46. EL ORIGEN DEL UNIVERSO  ¿Qué es la Teoría ddeell BBiigg BBaanngg??  LLaa tteeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg eexxpplliiccaa llaa eexxppaannssiióónn ddeell UUnniivveerrssoo,, llaa eexxiisstteenncciiaa ddee uunn ppaassaaddoo ddeennssoo yy ccaalliieennttee,, eell oorriiggeenn ddee llooss eelleemmeennttooss qquuíímmiiccooss pprriimmoorrddiiaalleess yy llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llooss oobbjjeettooss aassttrroonnóómmiiccooss qquuee ssee oobbsseerrvvaann eenn llaa eessffeerraa cceelleessttee ((eessttrreellllaass,, ggaallaaxxiiaass,, ccúúmmuullooss ddee ggaallaaxxiiaass,, eettcc))..  EEssttaa tteeoorrííaa ssee bbaassaa eenn llaa RReellaattiivviiddaadd GGeenneerraall ddee EEiinnsstteeiinn yy eenn ccoommbbiinnaacciióónn ccoonn llaass pprreeddiicccciioonneess ddee llaa ffííssiiccaa nnuucclleeaarr yy llaa ffííssiiccaa ddee ppaarrttííccuullaass ee iinntteerraacccciioonneess ccoonnssttiittuuyyee eell mmooddeelloo eessttáánnddaarr ddee llaa ddee llaa ccoossmmoollooggííaa mmooddeerrnnaa..  LLaa TTeeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg eess ccoonnssiisstteennttee ccoonn llaass oobbsseerrvvaacciioonneess qquuee ssee hhaann rreeaalliizzaaddoo ¿QQuuéé hhaabbííaa aanntteess ddeell BBiigg BBaanngg??  EEll UUnniivveerrssoo nnoo ssee eexxppaannddee eenn uunn eessppaacciioo pprree eexxiisstteennttee  EEss eell eessppaacciioo mmiissmmoo eenn eell qquuee eessttáá eenn eexxppaannssiióónn..
  • 47. EL OORRIIGGEENN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO  EEll BBiigg BBaanngg eexxpplliiccaa llaa eevvoolluucciióónn ddeell uunniivveerrssoo aa ppaarrttiirr ddeell pprriimmeerr sseegguunnddoo,, ppeerroo nnoo eexxpplliiccaa ccóómmoo ssee ggeenneerróó eell uunniivveerrssoo nnii qquuéé ooccuurrrriióó aanntteess ddeell pprriimmeerr sseegguunnddoo.. EExxiisstteenn vvaarriiaass hhiippóótteessiiss ssoobbrree eessttee eevveennttoo,, eennttrree llaass ccuuaalleess eell mmooddeelloo ddee iinnffllaacciióónn eess ddee iinntteerrééss yyaa qquuee rreessuueellvvee aallgguunnaass ddiiffiiccuullttaaddeess tteeóórriiccaass iinnhheerreenntteess eenn llaa tteeoorrííaa ddeell BBiigg BBaanngg.. MMiieennttrraass qquuee eell BBiigg BBaanngg ggoozzaa ddee uunn ssóólliiddoo ssooppoorrttee eenn oobbsseerrvvaacciioonneess,, eell mmooddeelloo ddee iinnffllaacciióónn rreeqquuiieerree mmaayyoorr eevviiddeenncciiaa oobbsseerrvvaacciioonnaall ppaarraa sseerr aacceeppttaaddoo ddeeffiinniittiivvaammeennttee..
  • 48. ¿DE QUÉ ESTÁ HECHO EL UNIVERSO?
  • 49.  ¿Qué tan grande es el universo? yy ¿DDee qquuéé eessttaa ccoommppuueessttoo?? BBaassaaddooss eenn oobbsseerrvvaacciioonneess mmuuyy ccuuiiddaaddoossaass,, llooss aassttrróónnoommooss hhaann ppooddiiddoo ddeetteerrmmiinnaarr qquuee eell uunniivveerrssoo eessttáá ccoommppuueessttoo ddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 110000 mmiill mmiilllloonneess ddee ggaallaaxxiiaass.. LLaass ggaallaaxxiiaass nnoorrmmaallmmeennttee ssee eennccuueennttrraann aaggrruuppaaddaass eenn ccúúmmuullooss,, ppeerroo ttoommaaddoo eenn ccoonnjjuunnttoo eell uunniivveerrssoo ppaarreeccee sseerr uunniiffoorrmmee.. LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree ggaallaaxxiiaass ssoonn ccoolloossaalleess ((vvaarriiooss mmiilllloonneess ddee aaññooss lluuzz)).. EEll ttaammaaññoo ddeell uunniivveerrssoo eess iinniimmaaggiinnaabbllee:: aa llaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz ttaarrddaarrííaammooss 3300..000000 mmiilllloonneess ddee aaññooss ppaarraa iirr ddee uunn eexxttrreemmoo aa oottrroo ddeell uunniivveerrssoo..  AArrttííccuulloo ddee pprrooffuunnddiizzaacciióónn eenn eell tteemmaa:: EEll ccoossmmooss hhooyy:: uunnaa rreefflleexxiióónn ssoobbrree llooss aavvaanncceess eenn eell ccoonnoocciimmiieennttoo
  • 50. GGAALLAAXXIIAASS  UUnnaa ggaallaaxxiiaa eess uunn ccoonngglloommeerraaddoo ddee mmiilleess ddee mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass ccoommoo eell SSooll.. PPoorr eejjeemmpplloo llaa ggaallaaxxiiaa ddoonnddee ssee eennccuueennttrraa nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr,, ssee llllaammaa LLaa VVííaa LLáácctteeaa,, yy aallbbeerrggaa 110000 mmiill mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass.. AAllgguunnaass ggaallaaxxiiaass ttiieenneenn ffoorrmmaa ddee eessppiirraall ccoonn ssuuss eessttrreellllaass rroottaannddoo aa ggrraann vveelloocciiddaadd eenn ttoorrnnoo aa ssuu cceennttrroo ddoonnddee ppuueeddee rreessiiddiirr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..  LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree llaass ggaallaaxxiiaass ssoonn eennoorrmmeess.. LLaa ggaallaaxxiiaa AAnnddrróómmeeddaa eess uunnaa ddee nnuueessttrraass vveecciinnaass yy ssee eennccuueennttrraa aa 22,,22 mmiilllloonneess ddee aaññooss--lluuzz..
  • 52. LLaa VVííaa LLáácctteeaa  LLaa VVííaa LLáácctteeaa eessttáá ffoorrmmaaddaa pprriinncciippaallmmeennttee ppoorr 110000..000000 mmiilllloonneess ddee eessttrreellllaass,, aaggrruuppaaddaass eenn uunn ddiissccoo qquuee ddaa vvuueellttaass aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 11 rreevvoolluucciióónn ccaaddaa 330000 mmiilllloonneess ddee aaññooss.. LLaass ddiissttaanncciiaass eennttrree llaass eessttrreellllaass ssoonn eennoorrmmeess.. PPoorr eejjeemmpplloo llaa ddiissttaanncciiaa aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa aall SSooll ((PPrróóxxiimmaa CCeennttaauurrii)) eess ddee 44,,33 aaññooss--lluuzz.. EEll eessppaacciioo eennttrree llaass eessttrreellllaass nnoo eess ttoottaallmmeennttee vvaaccííoo,, eexxiissttee uunnaa ggrraann ccaannttiiddaadd ddee ppoollvvoo iinntteerreesstteellaarr yy ggaass ddee hhiiddrróóggeennoo eenn nnuubbeess yy nneebbuulloossaass.. AAddeemmááss eexxiissttee eevviiddeenncciiaa ssoobbrree llaa eexxiisstteenncciiaa ddee mmaatteerriiaa oossccuurraa..  EEnn ttoorrnnoo aall cceennttrroo ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa ssee eennccuueennttrraann ddeell oorrddeenn ddee 330000 aaggrruuppaacciioonneess ddee eessttrreellllaass ccaaddaa uunnaa ddee eellllaass ccoommppuueessttaa ppoorr 110000 mmiill aa 11 mmiillllóónn ddee eessttrreellllaass.. EEssttaass aaggrruuppaacciioonneess ssee llllaammaann ccúúmmuullooss gglloobbuullaarreess..  AArrttííccuulloo ddee pprrooffuunnddiizzaacciióónn eenn eell tteemmaa:: LLaa VVííaa LLáácctteeaa yy eell pprrooyyeeccttoo GGEEMM
  • 53. El AAññoo--lluuzz yy eell PPaarrsseecc LLaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz eess ddee 330000..000000 KKiillóómmeettrrooss//sseegguunnddoo.. AA eessttaa vveelloocciiddaadd:: -- ssee llee ddaa llaa vvuueellttaa eenntteerraa aa llaa TTiieerrrraa eenn 2200 mmiilliisseegguunnddooss -- ssee vviiaajjaa aa llaa LLuunnaa eenn 11,,33 sseegguunnddooss -- ssee lllleeggaa aall SSooll eenn 88 mmiinnuuttooss 1199 sseegguunnddooss -- ssee lllleeggaa aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa eenn eenn 44,,22 aaññooss  EEnn uunn aaññoo llaa lluuzz rreeccoorrrree 99,,4466 mmiilllloonneess ddee mmiilllloonneess ddee kkiillóómmeettrrooss ((oo 99..446600..000000..000000..000000 KKmm == 99,,4466 xx 11001122 KKmm)).. AA eessttaa ddiissttaanncciiaa ssee llee llllaammaa eell aaññoo--lluuzz yy eess mmuuyy úúttiill ppaarraa eexxpprreessaarr llaass ddiissttaanncciiaass eennttrree ccuueerrppooss eesstteellaarreess.. PPaarraa vviiaajjaarr aa llaa eessttrreellllaa mmááss cceerrccaannaa ((AAllffaa CCeennttaauurroo)),, llaa lluuzz ssee ddeemmoorraa 44,,22 aaññooss,, ssee ddiiccee eennttoonncceess qquuee AAllffaa CCeennttaauurroo ssee eennccuueennttrraa aa uunnaa ddiissttaanncciiaa ddee 44,,22 aaññooss--lluuzz..  OOttrraa uunniiddaadd ddee ddiissttaanncciiaass uussaaddaa eenn aassttrroonnoommííaa eess eell PPAARRSSEECC::11 PPaarrsseecc == 33,,2266 aaññooss--lluuzz 11 MMeeggaa--PPaarrsseecc == 33''226600..000000 aaññooss--lluuzz
  • 54. Ejemplos ddee ddiissttaanncciiaass aassttrroonnóómmiiccaass:: DDiissttaanncciiaa aaAAññooss--LLuuzzAAllffaa CCeennttaauurroo44,,22CCeennttrroo ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa 2277..770000GGaallaaxxiiaa AAnnddrróómmeeddaa22..225500..000000QQuuaassaarreess lleejjaannooss22..000000..000000..000000 Objeto Tamaño (año-luz) Nuestra galaxia 100.000 Distancia a Andrómeda 2 millones •Nuestro sistema solar se encuentra en el brazo de una galaxia espiral llamada LA VÍA LÁCTEA a una distancia de 30.000 años-luz de su centro.
  • 55. LLAASS EESSTTRREELLLLAASS  UUnnaa eessttrreellllaa eess uunnaa iinnmmeennssaa eessffeerraa ddee ggaass qquuee eemmiittee lluuzz pprrooppiiaa ddeebbiiddoo aa rreeaacccciioonneess tteerrmmoonnuucclleeaarreess eenn ssuu cceennttrroo.. LLaa ffuueerrzzaa ggrraavviittaacciioonnaall ttiieennddee aa ccoommppaaccttaarr eell ggaass hhaacciiaa eell cceennttrroo,, ppeerroo eell ttrraabbaajjoo rreeaalliizzaaddoo ppoorr llaa ggrraavveeddaadd eenn eessttee pprroocceessoo ssuubbee llaa tteemmppeerraattuurraa yy aauummeennttaa llaa pprreessiióónn ddeell ggaass hhaacciiaa aaffuueerraa.. LLaa ggrraavveeddaadd yy llaa pprreessiióónn ttiirraann eenn sseennttiiddoo ccoonnttrraarriioo yy aassíí mmaannttiieenneenn uunn eeqquuiilliibbrriioo..
  • 56. LLaass eessttrreellllaass La fuente de energía en una estrella es la fusión nuclear de hidrógeno para producir helio. En algunos casos también se forman elementos más pesados que el helio. Cuando se acaba el material necesario para mantener estas reacciones nucleares la estrella puede convertirse en una enana blanca, o gigante roja, o supernova, o estrella de neutrones, o agujero negro.
  • 57. VIDA Y MUERTE DDEE LLAASS EESSTTRREELLLLAASS ¿QQuuéé llee ssuucceeddeerráá aall SSooll ccuuaannddoo ssee aaccaabbee ssuu ffuueennttee ddee eenneerrggííaa??  ¿CCuuáánnttoo ttiieemmppoo ddee vviiddaa llee qquueeddaa aall SSooll??  ¿EExxiissttee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eenn eell cceennttrroo ddee nnuueessttrraa GGaallaaxxiiaa??  ¿CCóómmoo ssee ffoorrmmaa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??  LLaass eessttrreellllaass nnoo ssoonn iinnmmuuttaabblleess, ppaassaann ppoorr ddiiffeerreenntteess eettaappaass ddeeppeennddiieennddoo ddee ssuu mmaassaa.. AAll ffiinnaall ddee ssuu vviiddaa, ccuuaannddoo ttooddaa llaa mmaassaa ffuussiioonnaabbllee ssee hhaa ccoonnssuummiiddoo, uunnaa eessttrreellllaa nnoorrmmaall ssee ppuueeddee ccoonnvveerrttiirr eenn uunn oobbjjeettoo ccóóssmmiiccoo eexxóóttiiccoo:: uunn aagguujjeerroo nneeggrroo, uunnaa eessttrreellllaa ddee nneeuuttrroonneess, uunnaa ssuuppeerrnnoovvaa, uunnaa ggiiggaannttee rroojjaa, uunnaa eennaannaa bbllaannccaa, eettcc..
  • 58. VIDA Y MUERTE DDEE LLAASS EESSTTRREELLLLAASS  PPaarraa eenntteennddeerr llaass rreessppuueessttaass aa ééssttooss yy mmuucchhooss oottrrooss eenniiggmmaass ssoobbrree llaa vviiddaa ddee llaass eessttrreellllaass, eess iimmppoorrttaannttee eessttuuddiiaarr llooss ssiigguuiieenntteess hheecchhooss::  UUnnaa eessttrreellllaa ssee ffoorrmmaa ccuuaannddoo llaa ggrraavveeddaadd llooggrraa ccoonncceennttrraarr eenn uunnaa rreeggiióónn ssuuffiicciieennttee mmaassaa ((aa llaa tteemmppeerraattuurraa aaddeeccuuaaddaa)) ppaarraa ccoommeennzzaarr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr..  UUnnaa eessttrreellllaa ppaassaa llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa vviiddaa ccoonnssuummiieennddoo hhiiddrróóggeennoo ppaarraa pprroodduucciirr hheelliioo mmeeddiiaannttee llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr  CCuuaannddoo eell mmaatteerriiaall ffuussiioonnaabbllee ssee aaggoottaa llaa eessttrreellllaa ppiieerrddee llaa pprreessiióónn iinntteerrnnaa pprroodduucciiddaa ppoorr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr yy ppuueeddee ccoollaappssaarr iinnmmeeddiiaattaammeennttee tteerrmmiinnaannddoo eenn uunnaa eennaannaa bbllaannccaa.. 
  • 59. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  HHaayy eessttrreellllaass mmááss bbrriillllaanntteess qquuee eell SSooll, yy oottrraass mmeennooss bbrriillllaanntteess qquuee eell SSooll.. TTaammbbiiéénn hhaayy eessttrreellllaass mmááss ccaalliieenntteess yy oottrraass mmeennooss ccaalliieenntteess qquuee eell SSooll.. LLaa tteemmppeerraattuurraa yy eell bbrriilllloo ddee uunnaa eessttrreellllaa eessttáánn rreellaacciioonnaaddaass, lloo ccuuaall ssee ppuueeddee aapprreecciiaarr eenn uunnaa ggrrááffiiccaa ddeell bbrriilllloo ccoommoo ffuunncciióónn ddee llaa tteemmppeerraattuurraa..
  • 60. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  EEnn 11991111 eell aassttrróónnoommoo EEjjnnaarr HHeerrttzzpprruunngg uussóó eessttee ttiippoo ddee ddiiaaggrraammaa ppoorr pprriimmeerraa vveezz.. MMááss ttaarrddee eenn 11991133 yy ddee ffoorrmmaa iinnddeeppeennddiieennttee HHeennrryy NNoorrrriiss RRuusssseellll hhiizzoo lloo mmiissmmoo.. PPoorr llaa ccaalliiddaadd yy ccaannttiiddaadd ddee iinnffoorrmmaacciióónn rreevveellaaddaa eenn eessttee sseenncciilllloo ddiiaaggrraammaa, qquuee ssee llllaammaa eell ddiiaaggrraammaa HHeerrttzzpprruunngg--RRuusssseellll ((HH--RR)), eessttee rreepprreesseennttaa uunn ggrraann llooggrroo ppaarraa llaa aassttrrooffííssiiccaa yy eess uunnaa hheerrrraammiieennttaa vvaalliioossííssiimmaa ppaarraa llooss aassttrróónnoommooss.. UUssaannddoo eessttee ddiiaaggrraammaa, ppoorr eejjeemmpplloo, ssee ppuueeddee hhaallllaarr llaa eeddaadd ddee llooss ccúúmmuullooss gglloobbuullaarreess..
  • 61. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  SSeeccuueenncciiaa PPrriinncciippaall  PPaarraa uunnaa eessttrreellllaa ccoommppaarraabbllee aall SSooll, llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa vviiddaa ddee llaa eessttrreellllaa ooccuurrrree dduurraannttee llaa ffaassee ddee ffuussiióónn ddee hhiiddrróóggeennoo eenn hheelliioo.. AA mmeeddiiddaa qquuee llaa eessttrreellllaa ccoonnssuummee hhiiddrróóggeennoo ssee vvaa ffoorrmmaannddoo uunn nnúúcclleeoo ddee hheelliioo ddoonnddee ttaammbbiiéénn ssee ppuueeddeenn ffuussiioonnaarr eelleemmeennttooss mmááss ppeessaaddooss.. DDuurraannttee eessttaa eettaappaa llaa eessttrreellllaa ssee hhaaccee mmááss ccaalliieennttee yy mmááss bbrriillllaannttee.. EEnn eell ddiiaaggrraammaa HH--RR llaass eessttrreellllaass qquuee ppaassaann ppoorr eessttaa eettaappaa aappaarreecceenn eenn llaa rreeggiióónn llllaammaaddaa SSeeccuueenncciiaa PPrriinncciippaall.. MMááss aaddeellaannttee ccuuaannddoo ssee aaggoottaa eell hhiiddrróóggeennoo eessttaass eessttrreellllaass aabbaannddoonnaann llaa sseeccuueenncciiaa pprriinncciippaall yy ssee ccoonnvviieerrtteenn eenn ggiiggaanntteess rroojjaass.. EEnnttrree mmaayyoorr sseeaa llaa mmaassaa oorriiggiinnaall ddee llaa eessttrreellllaa mmááss rrááppiiddaammeennttee qquueemmaa ssuu ccoommbbuussttiibbllee yy ppoorr lloo ttaannttoo mmááss ccoorrttoo eess ssuu ppaassoo ppoorr llaa sseeccuueenncciiaa pprriinncciippaall eenn llaa eevvoolluucciióónn eesstteellaarr..
  • 62. El Final ddee uunnaa EEssttrreellllaa •Dependiendo de la masa original de la estrella, estas son las etapas finales a las que puede llegar una estrella al final de su vida: •Gigantes Rojas El Sol es una estrella con una masa de 2 x 1030 Kilogramos. Cuando todo el hidrógeno en su núcleo se ha fusionado en helio el Sol se convertirá en una estrella gigante roja. Será tan grande que llegará a incluir las órbitas de Mercurio y Venus. Esto ocurrirá dentro de 5 mil millones de años y se produce por el calentamiento de la estrella debido a la fusión de los elementos más pesados que el helio. Durante esta etapa, la estrella emite las capas más exteriores de su atmósfera dando así origen a nubes brillantes de gas y polvo llamadas nebulosas planetarias.
  • 63. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  EEnnaannaass BBllaannccaass  CCuuaannddoo ttooddoo eell ccoommbbuussttiibbllee nnuucclleeaarr ((iinncclluuyyeennddoo eelleemmeennttooss mmááss ppeessaaddooss qquuee eell hheelliioo)) ssee hhaa tteerrmmiinnaaddoo, llaa eessttrreellllaa ssee eennffrrííaa yy ssee ccoommppaaccttaa ffoorrmmaannddoo aassíí uunnaa eennaannaa bbllaannccaa..  EEnnaannaass MMaarrrróónn  EEss ppoossiibbllee qquuee dduurraannttee eell pprroocceessoo ddee ffoorrmmaacciióónn, aallgguunnaass eessttrreellllaass nnoo aallccaanncceenn llaa mmaassaa ssuuffiicciieennttee ppaarraa ccoommeennzzaarr llaass rreeaacccciioonneess tteerrmmoonnuucclleeaarreess ddeell hhiiddrróóggeennoo eenn ssuu cceennttrroo.. CCoommoo nnoo bbrriillllaann ééssttaass eessttrreellllaass ssoonn mmuuyy ddiiffíícciilleess ddee oobbsseerrvvaarr, ssoonn ccoommoo uunn ppllaanneettaa ggaasseeoossoo ggiiggaannttee.. EEssttrreellllaass ccoonn mmaassaa iinnffeerriioorr aa 8800 vveecceess llaa mmaassaa ddeell JJúúppiitteerr eexxhhiibbeenn eessttee ccoommppoorrttaammiieennttoo..
  • 64. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr Supernovas En estrellas con masa un poco mayor que la del Sol (> 1,4 Msol) la fusión nuclear produce elementos cada vez más pesados. Cuando se forma el hierro, el núcleo de la estrella no puede auto-soportarse y colapsa gravitacionalmente. Las capas exteriores son emitidas como en una super explosión cósmica y el núcleo remanente se compacta formando una estrella de neutrones. El telescopio Espacial Hubble pudo observar la explosión de una supernova en 1987 en la galaxia vecina Gran Nube de Magallanes:
  • 65. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  OOttrroo mmeeccaanniissmmoo qquuee ddaa oorriiggeenn aa uunnaa ssuuppeerrnnoovvaa ccoonnssiissttee eenn lloo qquuee ooccuurrrree eenn uunn ssiisstteemmaa bbiinnaarriioo ffoorrmmaaddoo ppoorr uunnaa eessttrreellllaa nnoorrmmaall yy uunnaa eennaannaa bbllaannccaa.. EEnn eessttee ssiisstteemmaa llaass ddooss eessttrreellllaass lliiggaaddaass ppoorr llaa ggrraavveeddaadd ssee mmuueevveenn eenn óórrbbiittaa uunnaa eenn ttoorrnnoo aa llaa oottrraa.. PPuueessttoo qquuee llaa eennaannaa bbllaannccaa eess ttaann ddeennssaa ssuu ggrraavveeddaadd eess ssuuffiicciieennttee ppaarraa aattrraaeerr mmaatteerriiaa ddee llaa eessttrreellllaa vveecciinnaa.. SSee ccrreeaa uunn fflluujjoo ppeerrmmaanneennttee ddee ggaass hhaacciiaa llaa eennaannaa bbllaannccaa hhaacciieennddoo qquuee ssuu mmaassaa aauummeennttee yy ddiissppaarree eell pprroocceessoo ddee ffuussiióónn nnuucclleeaarr uunnaa vveezz mmááss.. EEssttee eevveennttoo eess eexxpplloossiivvoo yy ssee oobbsseerrvvaa eenn eell cciieelloo ccoommoo uunnaa eessttrreellllaa qquuee aauummeennttaa ssuu bbrriilllloo rrááppiiddaammeennttee.. AA eessttee ttiippoo ddee eessttrreellllaa ssee llee ccoonnooccee ccoonn eell nnoommbbrree ddee SSuuppeerrnnoovvaa IIaa yy eess úúttiill ppaarraa ddeetteerrmmiinnaarr llaass ddiissttaanncciiaass aassttrroonnóómmiiccaass..
  • 66. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr Estrella de neutrones Una estrella de neutrones es una estrella formada por neutrones empacados con la misma densidad que en un núcleo atómico. Es decir una estrella de neutrones es como un núcleo atómico gigantesco. Una cucharadita de materia sacada de una estrella de neutrones tiene una masa de mil millones de toneladas. Las estrellas de neutrones se forman como producto de una supernova. Durante la explosión de una supernova, la densidad en el núcleo remanente es tan grande que allí se forma una estrella de neutrones o un agujero negro.
  • 67. EXPANSIÓN DDEELL UUNNIIVVEERRSSOO ¿Cómo sabemos que el universo se expande? ¿Cómo se miden las distancias a las galaxias lejanas? ¿Cómo se mide el movimiento de las galaxias? Para entender mejor las respuestas a estas preguntas fundamentales de la cosmología moderna, es necesario entender los siguientes conceptos: Naturalmente, entre más alejada se encuentra una estrella más débil será su brillo. Es así como el brillo aparente de una estrella nos puede ayudar a saber qué tan lejos se halla. La luz que se observa de una estrella no solamente es afectada por la distancia a la que se encuentra. Si la estrella se mueve, también vamos a percibir cambios cualitativos en la luz que nos llega (Efecto Doppler). Y si la estrella se encuentra en una galaxia muy lejana, la expansión del universo afecta la luz emitida por la estrella produciendo cambios que también pueden ser medidos.
  • 68. LA LUZ  El espectro de la luz estelar revela la vveelloocciiddaadd aa llaa qquuee ssee mmuueevvee llaa ggaallaaxxiiaa ((eeffeeccttoo DDoopppplleerr)) yy llaa ccaannttiiddaadd ddee eexxppaannssiióónn qquuee hhaa ssuuffrriiddoo eell uunniivveerrssoo ddeessddee qquuee llaa lluuzz ssaalliióó ddee ssuu ffuueennttee.. La distancia a una galaxia lejana se determina estudiando la luz proveniente de estrellas del tipo Cefeida Variable •La distancia a una galaxia lejana se determina estudiando la luz proveniente de estrellas del tipo Cefeida Variable
  • 69. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr • Púlsares Así como se conserva la energía, existen otras propiedades físicas que se conservan. Una de ellas es la cantidad de momento angular, la cual es una medida de la cantidad de 'impulso' que tiene un objeto en rotación. En el proceso de colapso gravitacional cuando se forma una estrella de neutrones hay una gran cantidad de momento angular disponible a la estrella de neutrones recien formada. Como resultado ésta queda girando a velocidades angulares muy altas. Se han observado estrellas de neutrones rotando a una velocidad de más de mil vueltas por segundo. Dentro de la estrella de neutrones se forman campos electricos y magnéticos que emiten ondas de radio enfocadas en un haz muy directo que da vueltas. Cuando un radiotelescopio intercepta el haz de radioondas se registra una señal que consiste en una secuencia de pulsos. Justamente fue así como los astrónomos Antony Hewish y Jocelyn Bell descubrieron los púlsares en 1967.
  • 70. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  SSii llaa mmaassaa iinniicciiaall ddee uunnaa eessttrreellllaa eess ssuuppeerriioorr aa 88 mmaassaass ssoollaarreess, aall ffiinnaall ddee ssuu vviiddaa ccuuaannddoo ttooddoo eell ccoommbbuussttiibbllee ssee hhaa ggaassttaaddoo, llaa eessttrreellllaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..  ¿QQuuéé eess uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??  EEss uunnaa rreeggiióónn ddeell eessppaacciioo ccoonn ttaannttaa mmaassaa ccoonncceennttrraaddaa eenn uunn ppuunnttoo qquuee nniinnggúúnn oobbjjeettoo, nnii ssiiqquuiieerraa llaa lluuzz, ppuueeddee eessccaappaarr ddee ssuu aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall..  PPooddeemmooss eenntteennddeerr eessttee ffeennóómmeennoo ssii iimmaaggiinnaammooss lloo qquuee ooccuurrrree ccuuaannddoo llaa ddeennssiiddaadd ddee uunn ppllaanneettaa aauummeennttaa ddee mmaanneerraa ccoolloossaall..
  • 71. AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  ¿QQuuéé ttaann ggrraannddee eess uunn aagguujjeerroo nneeggrroo?? LLaa ccoonnddiicciióónn iimmppoorrttaannttee ppaarraa llaa ffoorrmmaacciióónn ddee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eess qquuee aallccaannccee aa ccoonncceennttrraarr uunnaa cciieerrttaa ccaannttiiddaadd ddee mmaassaa ddeennttrroo ddee uunn cciieerrttoo rraaddiioo.. PPoorr eejjeemmpplloo, ssii llaa mmaassaa ddee llaa TTiieerrrraa ssee ccoonncceennttrraa ddeennttrroo ddee uunnaa eessffeerraa ddee rraaddiioo 99 mmiillíímmeettrrooss ééssttaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..  EEll SSooll ssee ccoonnvveerrttiirrííaa eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo ssii ttooddaa ssuu mmaassaa ssee ccoonncceennttrraa ddeennttrroo ddee uunnaa eessffeerraa ddee rraaddiioo 33 kkiillóómmeettrrooss.. EEssttee rraaddiioo eenn ggeenneerraall ssee llllaammaa eell ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss'' oo eell ''hhoorriizzoonnttee ccaauussaall''.. SSee llllaammaa ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss'' ppoorrqquuee ccuuaallqquuiieerr eevveennttoo qquuee ooccuurrrraa ddeennttrroo ddee eessttaa rreeggiióónn nnuunnccaa ppooddrráá sseerr ccoommuunniiccaaddoo aall mmuunnddoo eexxtteerriioorr yyaa qquuee nniinngguunnaa sseeññaall ppuueeddee ssaalliirr ddeell aagguujjeerroo nneeggrroo..  SSii eell SSooll ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunn aagguujjeerroo nneeggrroo, ffuueerraa ddee llaa ppéérrddiiddaa ddee llaa eenneerrggííaa ssoollaarr qquuee llee ddaa ddííaa aa llooss ppllaanneettaass, nnoo ppaassaarrííaa nnaaddaa ccoonn ssuuss óórrbbiittaass.. EEll aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ssee ttrraaggaarrííaa llooss ppllaanneettaass.. PPaarraa qquuee uunn oobbjjeettoo sseeaa aabbssoorrbbiiddoo ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo, ééssttee ddeebbee aacceerrccaarrssee aa uunnaa ddiissttaanncciiaa mmeennoorr qquuee eell rraaddiioo ddeell ''hhoorriizzoonnttee ddee eevveennttooss''..
  • 72. AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  ¿CCóómmoo vveemmooss llooss aagguujjeerrooss nneeggrrooss?? SSii eexxiisstteenn aagguujjeerrooss nneeggrrooss eenn aabbuunnddaanncciiaa, ééssttooss ppooddrrííaann sseerr llaa mmaatteerriiaa oossccuurraa ddeell uunniivveerrssoo..  SSii uunn aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ddeejjaa eessccaappaarr llaa lluuzz, eennttoonncceess ¿ccóómmoo lloo ppooddeemmooss vveerr?? RReessppuueessttaa:: uunn aagguujjeerroo nneeggrroo nnoo ssee vvee ddiirreeccttaammeennttee.. SSee hhaa ppooddiiddoo vveerriiffiiccaarr eexxppeerriimmeennttaallmmeennttee llaa eexxiisstteenncciiaa ddee aagguujjeerrooss nneeggrrooss ((ppoorr eejjeemmpplloo eenn eell cceennttrroo ddee aallgguunnaass ggaallaaxxiiaass)) eexxaammiinnaannddoo eell mmoovviimmiieennttoo ddee eessttrreellllaass eenn ttoorrnnoo aa ssuu cceennttrroo yy llaa rraaddiiaacciióónn eemmiittiiddaa ppoorr llaass ppaarrttííccuullaass ccaarrggaaddaass qquuee ccaaeenn aall aagguujjeerroo nneeggrroo..
  • 73. AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  AAgguujjeerrooss nneeggrrooss eenn eell cceennttrroo ddee ggaallaaxxiiaass.. LLooss aagguujjeerrooss nneeggrrooss nnoo ssee vveenn ddiirreeccttaammeennttee.. DDee eellllooss nnoo ppuueeddeenn ssaalliirr llooss rraayyooss ddee lluuzz ddeebbiiddoo aa llaa ccuurrvvaattuurraa ddeell eessppaacciioo eenn ssuu eennttoorrnnoo.. SSiinn eemmbbaarrggoo, aaqquuíí ssee ppuueeddeenn vveerr llooss eeffeeccttooss pprroodduucciiddooss ppoorr llaa pprreesseenncciiaa ddee aagguujjeerrooss nneeggrrooss eenn eell cceennttrroo ddee vvaarriiaass ggaallaaxxiiaass:: eell ggaass eenn eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa eess aacceelleerraaddoo ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo, cciirrccuullaa aa ggrraann vveelloocciiddaadd yy eemmiittee rraaddiiaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa qquuee eess oobbsseerrvvaaddaa ddiirreeccttaammeennttee.. 
  • 74. AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  AAgguujjeerroo nneeggrroo eenn eell cceennttrroo ddee MM8877:: MMaatteerriiaa eenn ffoorrmmaa ddee ggaass ggiirraa aa aallttaa vveelloocciiddaadd eenn ttoorrnnoo aall cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa MM8877.. EEssttaa vveelloocciiddaadd ddee rroottaacciióónn ddee 550000 KKiilloommeettrrooss//sseegguunnddoo eess rreevveellaaddaa ppoorr llooss ccaammbbiiooss eenn eell eessppeeccttrroo ddee llaa lluuzz eemmiittiiddaa.. DDeebbiiddoo aall eeffeeccttoo DDoopppplleerr, eell ppiiccoo ddeell eessppeeccttrroo ssee ccoorrrree hhaacciiaa eell aazzuull oo hhaacciiaa eell rroojjoo ddeeppeennddiieennddoo ddee ssii llaa mmaatteerriiaa ssee mmuueevvee hhaacciiaa eell oobbsseerrvvaaddoorr oo ssee aalleejjee.. PPaarraa aallccaannzzaarr llaass vveelloocciiddaaddeess oobbsseerrvvaaddaass, eell ggaass ddeebbee eessttaarr iimmppuullssaaddoo ppoorr llaa ggrraavveeddaadd ddee 33..000000 mmiilllloonneess ddee ssoolleess ccoonncceennttrraaddaa eenn uunnaa rreeggiióónn mmuuyy ppeeqquueeññaa eenn eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa, lloo ccuuaall ssóólloo ppuueeddee eexxpplliiccaarrssee ccoonn llaa pprreesseenncciiaa ddee uunn aagguujjeerroo nneeggrroo.. 
  • 75. AAgguujjeerrooss NNeeggrrooss  ¿CCóómmoo ssee ppuueeddee ffoorrmmaarr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo??  EEll mmeeccaanniissmmoo mmááss eeffeeccttiivvoo ppaarraa ffoorrmmaarr uunn aagguujjeerroo nneeggrroo eess ccuuaannddoo llaass ccaappaass ssuuppeerriioorreess eenn uunnaa eessttrreellllaa ddee ggrraann mmaassaa eexxpplloottaann mmiieennttrraass qquuee eell nnúúcclleeoo ddee llaa eessttrreellllaa iimmpplloottaa ((eess ddeecciirr ssee ccoonnttrraaee rrááppiiddaammeennttee)).. EEssttoo eess jjuussttaammeennttee lloo qquuee ooccuurrrree ccuuaannddoo eell mmaatteerriiaall ffuussiioonnaabbllee ddee uunnaa eessttrreellllaa eess ccoonnssuummiiddoo ttoottaallmmeennttee.. AAll aaccaabbaarrssee llaa ffuueennttee ddee pprreessiióónn eenn llaa eessttrreellllaa ((qquuee llaa mmaanntteennííaa eenn eeqquuiilliibbrriioo ccoonnttrraa llaa ggrraavveeddaadd)) ttooddaa llaa mmaassaa ddeell nnúúcclleeoo ccoollaappssaa ggrraavviittaacciioonnaallmmeennttee eenn ssuu cceennttrroo yy aassíí ssee ggeenneerraa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo..
  • 76. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  QQuuaassaarreess  LLooss oobbjjeettooss cceelleesstteess mmááss bbrriillllaanntteess qquuee ssee hhaann lllleeggaaddoo aa oobbsseerrvvaarr ssoonn llooss QQuuaassaarreess ((ttaammbbiiéénn llllaammaaddooss NNuucclleeooss GGaallááccttiiccooss AAccttiivvooss oo AAGGNN)).. EEssttooss oobbjjeettooss ssoonn ggaallaaxxiiaass qquuee aallbbeerrggaann uunn aagguujjeerroo nneeggrroo ssuuppeerrmmaassiivvoo eenn ssuu cceennttrroo.. LLaa aattrraacccciióónn ggrraavviittaacciioonnaall ggeenneerraaddaa ppoorr eessttee aagguujjeerroo nneeggrroo eess ttaann iinntteennssaa qquuee ccuuaallqquuiieerr eessttrreellllaa oo nnuubbee ddee ggaass qquuee ssee eennccuueennttrree cceerrccaa aall cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa ssoonn cchhuuppaaddaass ppoorr eell aagguujjeerroo nneeggrroo yy ddeessaappaarreecceenn ppaarraa ssiieemmpprree.. EEll bbrriilllloo ddee llooss qquuaassaarreess ssee ddeebbee aa rraaddiiaacciióónn eemmiittiiddaa ppoorr llaa mmaatteerriiaa aacceelleerraaddaa qquuee ccaaee aall aagguujjeerroo nneeggrroo..
  • 77. Movimientos ddee llaass EEssttrreellllaass  CCuuaannddoo uunn aassttrróónnoommoo oobbsseerrvvaa uunnaa eessttrreellllaa ddaannddoo vvuueellttaass eenn ttoorrnnoo aa uunn ppuunnttoo, eess ppoossiibbllee ccaallccuullaarr llaa mmaassaa ccoonncceennttrraaddaa eenn eessee ppuunnttoo ssiimmpplleemmeennttee mmiiddiieennddoo llaa vveelloocciiddaadd yy eell rraaddiioo ddee llaa óórrbbiittaa ddee llaa eessttrreellllaa.. DDee eessttaa ffoorrmmaa ssee hhaann ddeetteeccttaaddoo ssiisstteemmaass ddee eessttrreellllaass ((oo ggaass)) eenn rroottaacciióónn ttaann vveelloozz yy eenn uunn rraaddiioo ttaann ppeeqquueeññoo, qquuee nnoo qquueeddaa oottrraa eexxpplliiccaacciióónn ppoossiibbllee aa llaa ddee aaddmmiittiirr qquuee ddeebbee eexxiissttiirr uunn aagguujjeerroo eenn eessee ppuunnttoo..
  • 78. EEvvoolluucciióónn EEsstteellaarr  NNúúcclleeoo ggaallááccttiiccoo aaccttiivvoo CCeennttaauurroo AA.. UUnn nnúúcclleeoo ggaallááccttiiccoo aaccttiivvoo ((AAGGNN)), ccoommoo eell qquuee ssee mmuueessttrraa eenn eessttaa iimmaaggeenn ddeell TTeelleessccooppiioo EEssppaacciiaall HHuubbbbllee, ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr eell nnaacciimmiieennttoo eesstteellaarr aacceelleerraaddoo.. LLooss ppuunnttooss ddee ccoolloorr aazzuull eenn eell bboorrddee ddee eessttee ddiissccoo ggaallááccttiiccoo rreevveellaann llaa pprreesseenncciiaa ddee eessttrreellllaass rreecciiéénn ffoorrmmaaddaass.. LLaa ffrraannjjaa oossccuurraa ssee ddeebbee aa ggrraannddeess nnuubbeess ddee ppoollvvoo pprroobbaabblleemmeennttee oorriiggiinnaaddaass ppoorr llaa uunniióónn ccoonn uunnaa ggaallaaxxiiaa eessppiirraall mmááss ppeeqquueeññaa.. EEll eennccuueennttrroo ddee llaass ddooss ggaallaaxxiiaass pprroodduuccee uunnaa ccoommpprreessiióónn ddeell ggaass eenn eell cceennttrroo ddee mmaassaa pprreecciippiittaannddoo aassíí eell nnaacciimmiieennttoo aacceelleerraaddoo ddee eessttrreellllaass.. LLooss nnúúcclleeooss ggaallááccttiiccooss aaccttiivvooss ppuueeddeenn tteenneerr ccoommoo ffuueennttee ddee eenneerrggííaa uunn aagguujjeerroo nneeggrroo mmaassiivvoo..
  • 79. EELL SSIISSTTEEMMAA SSOOLLAARR  EEnn uunnoo ddee llooss bbrraazzooss ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa ssee eennccuueennttrraa uunn ssiisstteemmaa ppllaanneettaarriioo ccoommppuueessttoo ddee uunnaa eessttrreellllaa cceennttrraall, eell SSooll, nnuueevvee ppllaanneettaass iinncclluuyyeennddoo llaa TTiieerrrraa, yy 6611 ssaattéélliitteess oo lluunnaass..  NNuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr ssee ffoorrmmóó hhaaccee 44..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss  PPllaanneettaass IInntteerriioorreess:: LLooss ppllaanneettaass MMeerrccuurriioo, VVeennuuss, llaa TTiieerrrraa yy MMaarrttee ssoonn ssóólliiddooss yy rrooccoossooss ccoommoo llaa TTiieerrrraa..  PPllaanneettaass EExxtteerriioorreess:: JJúúppiitteerr, SSaattuurrnnoo, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo ssoonn ccaassii ttoottaallmmeennttee ggaasseeoossooss, mmiieennttrraass qquuee PPlluuttóónn eess rrooccoossoo..  LLooss ppllaanneettaass ssee mmuueevveenn eenn ttoorrnnoo aall SSooll eenn óórrbbiittaass eellííppttiiccaass ssoobbrree uunn ppllaannoo qquuee ccooiinncciiddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee ppaarraa ttooddooss llooss ppllaanneettaass ((aa eessttee ppllaannoo ssee llee llllaammaa llaa eeccllííppttiiccaa))..  OObbjjeettoo TTaammaaññoo SSiisstteemmaa SSoollaarr 1111 hhoorraass--lluuzz DDiissttaanncciiaa TTiieerrrraa--SSooll88 mmiinnuuttooss--lluuzz 115500 mmiilllloonneess ddee kkmm
  • 80. EELL SSIISSTTEEMMAA SSOOLLAARR  LLooss ttaammaaññooss rreellaattiivvooss ddee llooss ppllaanneettaass Los tamaños relativos de los planetas
  • 81. Imágenes del SSooll yy oottrrooss DDaattooss Objeto Tamaño Radio del Sol 696.000 Km Distancia del SOl al centro de la Galaxia 27.000 años-luz
  • 82. EELL SSOOLL  LLaa TTiieerrrraa, ggiirraa eenn óórrbbiittaa eenn ttoorrnnoo aa uunnaa eessttrreellllaa aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 3300 kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo ccoommpplleettaannddoo uunnaa vvuueellttaa ccaaddaa 336655 ddííaass.. EEssaa eessttrreellllaa eess eell SSOOLL, uunnaa bboollaa ggiiggaanntteessccaa ddee hhiiddrróóggeennoo yy hheelliioo qquuee ssee eennccuueennttrraa aa uunnaa ddiissttaanncciiaa ddee 2277..000000 aaññooss--lluuzzddeell cceennttrroo ddee nnuueessttrraa GGaallaaxxiiaa..  CCoonnttrraarriioo aa llaa ccrreeeenncciiaa mmeeddiieevvaall ddee uunn uunniivveerrssoo hheelliiooccéénnttrriiccoo, eell SSOOLL eess uunn ppuunnttoo ppeerrddiiddoo eenn uunnoo ddee llooss bbrraazzooss ddee llaa VVííaa LLáácctteeaa.. EEll SSOOLL cciirrccuunnddaa eell cceennttrroo ddee llaa ggaallaaxxiiaa aa uunnaa vveelloocciiddaadd ddee 222200 kkiillóómmeettrrooss ppoorr sseegguunnddoo..  EEll SSooll eess ttaann ggrraannddee qquuee eenn ssuu vvoolluummeenn ccaabbee llaa TTiieerrrraa 11..220000..000000 vveecceess.. EEnn eell cceennttrroo ddeell SSooll ssee ccoonnssuummeenn 770000 mmiilllloonneess ddee ttoonneellaaddaass ddee hhiiddrróóggeennoo ccaaddaa sseegguunnddoo ppoorr llaa ffuussiióónn nnuucclleeaarr pprroodduucciieennddoo llaa eenneerrggííaa nneecceessaarriiaa ppaarraa mmaanntteenneerr llaa vviiddaa ssoobbrree llaa TTiieerrrraa..  LLaa ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa ssoollaarr rreecciibbiiddaa eenn uunn mmeettrroo ccuuaaddrraaddoo eenn llaa TTiieerrrraa eess ssuuffiicciieennttee ppaarraa mmaanntteenneerr eell ccoonnssuummoo pprroommeeddiioo ddee eelleeccttrriicciiddaadd eenn uunnaa ccaassaa..  OObbjjeettoo TTaammaaññoo RRaaddiioo ddeell SSooll 669966..000000 KKmm DDiissttaanncciiaa ddeell SSOOll aall cceennttrroo ddee llaa GGaallaaxxiiaa 2277..000000 aaññooss--lluuzz
  • 83. EELL SS OO LL  EEll ssooll eess eell mmiieemmbbrroo mmaass iimmppoorrttaannttee ddeennttrroo ddee nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr, yy eess mmuucchhoo mmaass ggrraannddee qquuee ccuuaallqquuiieerraa oottrroo ccuueerrppoo ddeennttrroo ddee eessttee ssiisstteemmaa.. EEll SSooll eess ttaammbbiiéénn nnuueessttrraa pprriinncciippaall ffuueennttee ddee eenneerrggííaa, qquuee ssee mmaanniiffeessttaa, ssoobbrree ttooddoo, eenn ffoorrmmaa ddee lluuzz yy ccaalloorr.. CCoonnttiieennee mmááss ddeell 9999%% ddee ttooddaa llaa mmaatteerriiaa ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr.. EEjjeerrccee uunnaa ffuueerrttee aattrraacccciióónn ggrraavviittaattoorriiaa ssoobbrree llooss ppllaanneettaass yy llooss hhaaccee ggiirraarr aa ssuu aallrreeddeeddoorr.. TTiieennee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11..44 mmiilllloonneess ddee kkiillóómmeettrrooss ddee ddiiáámmeettrroo ((110099 vveecceess eell ddiiáámmeettrroo ddee llaa ttiieerrrraa)) yy eessttaa ccoommppuueessttoo ddee hhiiddrrooggeennoo ((7700 %%)) yy hheelliioo ((2277 %%)).. EEll 33 %% rreessttaannttee ssoonn eelleemmeennttooss mmaass ppeessaaddooss qquuee eexxiisstteenn eenn ffoorrmmaa ddee ggaasseess cceerrccaa ddeell cceennttrroo ddeell ssooll ddoonnddee llaass tteemmppeerraattuurraass ppuueeddeenn eexxcceeddeerr 2200 mmiilllloonneess ddee ggrraaddooss cceennttííggrraaddooss yy llaa ddeennssiiddaadd eess 115500 vveecceess llaa ddeell aagguuaa..
  • 84. EELL SS OO LL  LLaa eenneerrggííaa qquuee mmaannttiieennee aall ssooll ccoommoo uunnaa ggrraann eessffeerraa ddee ggaasseess bbrriillllaannttee ssee ddeerriivvaa ddee llaa ccoonnttiinnuuaa rreeaacccciióónn tteerrmmoonnuucclleeaarr llllaammaaddaa ffuussiióónn.. EEnn eell pprroocceessoo ddee ffuussiióónn, ccuuaattrroo nnúúcclleeooss ddee hhiiddrróóggeennoo ssee ccoommbbiinnaann ppaarraa ffoorrmmaarr uunn nnúúcclleeoo ddee hheelliioo, yy llaa eenneerrggííaa ssuurrggee eenn ffoorrmmaa ddee rraaddiiaacciioonneess ggaammmmaa.. CCaaddaa sseegguunnddoo eell ssooll ttrraannssmmiittee uunnaa ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa eeqquuiivvaalleennttee aa llaa qquuee ssee pprroodduucciirrííaa aall qquueemmaarr 2255000000 mmiilllloonneess ddee lliibbrraass ddee ccaarrbbóónn..  LLaa eenneerrggííaa pprroodduucciiddaa ddee eessttaa ffoorrmmaa eess ttrraannssppoorrttaaddaa aa llaa mmaayyoorr ppaarrttee ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ssoollaarr ppoorr rraaddiiaacciióónn.. SSiinn eemmbbaarrggoo, mmááss cceerrccaa ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee, eenn llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn qquuee ooccuuppaa eell úúllttiimmoo tteerrcciioo ddeell rraaddiioo ssoollaarr, llaa eenneerrggííaa eess ttrraannssppoorrttaaddaa ppoorr llaa mmeezzccllaa ttuurrbbuulleennttaa ddee ggaasseess.. LLaa ffoottoossffeerraa eess llaa ssuuppeerrffiicciiee ssuuppeerriioorr ddee llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn.. SSee ppuueeddeenn vveerr pprruueebbaass ddee llaa ttuurrbbuulleenncciiaa eenn llaa zzoonnaa ddee ccoonnvveecccciióónn oobbsseerrvvaannddoo llaa ffoottoossffeerraa yy llaa aattmmóóssffeerraa ssiittuuaaddaa eenncciimmaa ddee eellllaa..
  • 85. EELL SS OO LL A pesar de que una enorme cantidad de energía solar es interceptada por la Tierra, nuestro planeta es capaz de mantener un rango de temperatura aproximadamente entre -50 y +60°C, gracias a tres factores importantes.
  • 86. EELL SS OO LL  PPrriimmeerroo,, ggrraacciiaass aa llaa rroottaacciióónn,, llaa TTiieerrrraa rreecciibbee eenneerrggííaa ddeell ssooll eenn uunn hheemmiissffeerriioo,, ppeerroo mmaannddaa ccaalloorr aall eessppaacciioo aa ttrraavvééss ddee ttooddaa ssuu ssuuppeerrffiicciiee.. EEnn SSeegguunnddoo lluuggaarr,, uunnaa ppaarrttee ddee llaa rraaddiiaacciióónn qquuee lllleeggaa eess rreefflleejjaaddaa ppoorr llaa aattmmóóssffeerraa yy llaass nnuubbeess ddiirriiggiiéénnddoollaa ddee rreeggrreessoo aall eessppaacciioo ssiinn hhaabbeerr ssiiqquuiieerraa lllleeggaaddoo aall nniivveell ddee llaa ttiieerrrraa.. FFiinnaallmmeennttee uunnaa ppaarrttee ddee llaa rraaddiiaacciióónn iinntteerrcceeppttaaddaa eess aabbssoorrbbiiddaa ppoorr llaa aattmmóóssffeerraa yy rraaddiiaaddaa ddee rreeggrreessoo aall eessppaacciioo ssiinn hhaabbeerr ccaalleennttaaddoo llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree..  EEll ssooll ccoonnssiissttee ddee ccaappaass ccoonnccéénnttrriiccaass,, ccuuaattrroo rreeggiioonneess iinntteerrnnaass yy ddooss ccaappaass ggaasseeoossaass eexxtteerrnnaass qquuee nnoo ppooddeemmooss vveerr.. EEll nnúúcclleeoo ddeell ssooll eess ddoonnddee ssee lllleevvaann aa ccaabboo llaass rreeaacccciioonneess nnuucclleeaarreess,, aallrreeddeeddoorr ddee eessttee ssee eennccuueennttrraa llaa zzoonnaa ddee rraaddiiaacciioonn..
  • 87. EELL SS OO LL  LLaa eenneerrggííaa lliibbeerraaddaa eenn eell nnúúcclleeoo ssee mmuueevvee aa ttrraavvééss ddee eessttaa ccaappaa ppoorr rraaddiiaacciióónn yy eess llaa qquuee hhaaccee qquuee llaa ssaalliiddaa ddee eenneerrggííaa ddeell ssooll sseeaa uunn pprroocceessoo ttaann lleennttoo.. AArrrriibbaa ddee llaa ccaappaa ddee rraaddiiaacciioonn eessttaa llaa ccaappaa ccoonnvveeccttiivvaa aa ttrraavvééss ddee llaa ccuuaall llaa eenneerrggííaa ssee mmuueevvee ppoorr ccoonnvveecccciióónn.. LLaa ccaappaa ssiigguuiieennttee eess llaa ccaappaa ssuuppeerrffiicciiee,, qquuee eess llaa ppoorrcciióónn ddeell ssooll qquuee ppooddeemmooss vveerr.. CCoonnoocciiddaa ccoommoo ffoottoossffeerraa,, eessttaa eess uunnaa zzoonnaa ttuurrbbuulleennttaa qquuee eemmiittee llaa lluuzz qquuee lllleeggaa aa llaa TTiieerrrraa..  EEssttaa ccaappaa ttiieennee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 445500 KKmm.. ddee aanncchhoo yy tteemmppeerraattuurraa pprroommeeddiioo ddee 99998800°°FF..  DDee llaa ffoottoossffeerraa ppaassaammooss aa llaa ccrroommoossffeerraa ,, uunnaa ccaappaa ddee ttaann bbaajjaa ddeennssiiddaadd qquuee llaa hhaaccee ttrraannssppaarreennttee aa llaa lluuzz qquuee ppaassaa aa ttrraavvééss ddee eellllaa yy ppoorr lloo ttaannttoo eess mmuuyy ddiiffíícciill ddee vveerr..
  • 88. EELL SS OO LL  LLaa ccaappaa mmaass eexxtteerrnnaa ddeell ssooll eess llaa CCoorroonnaa,, ssee eexxttiieennddee ddeessddee jjuussttoo eenncciimmaa ddee llaa ccrroommoossffeerraa hhaassttaa eell llíímmiittee ccoonn eell eessppaacciioo iinntteerrppllaanneettaarriioo,, ttiieennee uunnaa tteemmppeerraattuurraa ddee 1..000000..000000 KK yy eess uunnaa zzoonnaa ccoonn uunnaa ddeennssiiddaadd aauunn mmeennoorr qquuee llaa ccrroommoossffeerraa.. EEssttaass ddooss uullttiimmaass ccaappaass ssoolloo ppuueeddeenn sseerr oobbsseerrvvaaddaass yy mmeeddiiddaass dduurraannttee uunn eecclliippssee ssoollaarr..  LLaass mmaanncchhaass ssoollaarreess ssoonn uunn ffeennóómmeennoo ssoollaarr mmuuyy iimmppoorrttaannttee,, ssoonn áárreeaass mmááss ffrrííaass ddee llaa ffoottoossffeerraa qquuee pprreesseennttaann ccaammppooss mmaaggnnééttiiccooss ffuueerrtteess.. LLaass mmaanncchhaass ssoollaarreess ssee ssuueelleenn ddaarr eenn ppaarreejjaass,, ccoonn llaass ddooss mmaanncchhaass ccoonn ccaammppooss mmaaggnnééttiiccooss qquuee sseeññaallaann sseennttiiddooss ooppuueessttooss.. NNoo ssee ssaabbee eexxaaccttaammeennttee ccoommoo nnii ppoorrqquuee ssee ffoorrmmaann llaass mmaanncchhaass ssoollaarreess,, ppeerroo eell hheecchhoo ddee qquuee ppaarreeccee qquuee ooccuurrrreenn eenn cciiccllooss ddee aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11 aaññooss ,, ssuuggiieerree qquuee ppuueeddeenn sseerr ppaarrttee ddee llaa aaccttiivviiddaadd nnoorrmmaall ddeell ssooll .. CCoommoo eell ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ddeell ssooll iinnfflluuyyee eenn llaa aattmmóóssffeerraa eexxtteerrnnaa ddee llaa ttiieerrrraa llooss eexxppeerrttooss ccrreeeenn qquuee llaass mmaanncchhaass ssoollaarreess iinnfflluuyyeenn eenn eell cclliimmaa eenn llaa TTiieerrrraa..
  • 90. PPllaanneettaass  LLooss ppllaanneettaass ggiirraann aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll.. NNoo ttiieenneenn lluuzz pprrooppiiaa,, ssiinnoo qquuee rreefflleejjaann llaa lluuzz ssoollaarr..  LLooss ppllaanneettaass ttiieenneenn ddiivveerrssooss mmoovviimmiieennttooss.. LLooss mmááss iimmppoorrttaanntteess ssoonn ddooss:: eell ddee rroottaacciióónn yy eell ddee ttrraannssllaacciióónn.. PPoorr eell ddee rroottaacciióónn,, ggiirraann ssoobbrree ssíí mmiissmmooss aallrreeddeeddoorr ddeell eejjee.. ÉÉssttoo ddeetteerrmmiinnaa llaa dduurraacciióónn ddeell ddííaa ddeell ppllaanneettaa.. PPoorr eell ddee ttrraannssllaacciióónn,, llooss ppllaanneettaass ddeessccrriibbeenn óórrbbiittaass aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll.. CCaaddaa óórrbbiittaa eess eell aaññoo ddeell ppllaanneettaa.. CCaaddaa ppllaanneettaa ttaarrddaa uunn ttiieemmppoo ddiiffeerreennttee ppaarraa ccoommpplleettaarrllaa.. CCuuaannttoo mmááss lleejjooss,, mmááss ttiieemmppoo.. GGiirraann ccaassii eenn eell mmiissmmoo ppllaannoo,, eexxcceeppttoo PPlluuttóónn,, qquuee ttiieennee llaa óórrbbiittaa mmááss iinncclliinnaaddaa,, eexxccéénnttrriiccaa yy aallaarrggaaddaa..
  • 91. PPllaanneettaass  FFoorrmmaa yy ttaammaaññoo ddee llooss ppllaanneettaass  LLooss ppllaanneettaass ttiieenneenn ffoorrmmaa ccaassii eessfféérriiccaa,, ccoommoo uunnaa ppeelloottaa uunn ppooccoo aappllaannaaddaa ppoorr llooss ppoollooss..  LLooss mmaatteerriiaalleess ccoommppaaccttooss eessttáánn eenn eell nnúúcclleeoo.. LLooss ggaasseess,, ssii hhaayy,, ffoorrmmaann uunnaa aattmmoossffeerraa ssoobbrree llaa ssuuppeerrffiicciiee.. MMeerrccuurriioo,, VVeennuuss,, llaa TTiieerrrraa,, MMaarrttee yy PPlluuttóónn ssoonn ppllaanneettaass ppeeqquueeññooss yy rrooccoossooss,, ccoonn ddeennssiiddaadd aallttaa.. TTiieenneenn uunn mmoovviimmiieennttoo ddee rroottaacciióónn lleennttoo,, ppooccaass lluunnaass ((oo nniinngguunnaa)) yy ffoorrmmaa bbaassttaannttee rreeddoonnddaa.. JJúúppiitteerr,, SSaattuurrnnoo,, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo,, llooss ggiiggaanntteess ggaasseeoossooss,, ssoonn eennoorrmmeess yy lliiggeerrooss,, hheecchhooss ddee ggaass yy hhiieelloo.. EEssttooss ppllaanneettaass ggiirraann ddeepprriissaa yy ttiieenneenn mmuucchhooss ssaattéélliitteess,, mmááss aabbuullttaammiieennttoo eeccuuaattoorriiaall yy aanniillllooss..
  • 92. Los Planetas ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr
  • 93. PPllaanneettaass  FFoorrmmaacciióónn ddee llooss ppllaanneettaass  LLooss ppllaanneettaass ssee ffoorrmmaarroonn hhaaccee uunnooss 44..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss,, aall mmiissmmoo ttiieemmppoo qquuee eell SSooll..  EEnn ggeenneerraall,, llooss mmaatteerriiaalleess lliiggeerrooss qquuee nnoo ssee qquueeddaarroonn eenn eell SSooll ssee aalleejjaarroonn mmááss qquuee llooss ppeessaaddooss.. EEnn llaa nnuubbee ddee ggaass yy ppoollvvoo oorriiggiinnaall,, qquuee ggiirraabbaa eenn eessppiirraalleess,, hhaabbííaa zzoonnaass mmááss ddeennssaass,, pprrooyyeeccttooss ddee ppllaanneettaass.. LLaa ggrraavveeddaadd yy llaass ccoolliissiioonneess lllleevvaarroonn mmááss mmaatteerriiaa aa eessttaass zzoonnaass yy eell mmoovviimmiieennttoo rroottaattoorriioo llaass rreeddoonnddeeóó DDeessppuuééss,, llooss mmaatteerriiaalleess yy llaass ffuueerrzzaass ddee ccaaddaa ppllaanneettaa ssee ffuueerroonn rreeaajjuussttaannddoo,, yy ttooddaavvííaa lloo hhaacceenn.. LLooss ppllaanneettaass yy ttooddoo eell SSiisstteemmaa SSoollaarr ccoonnttiinnúúaann ccaammbbiiaannddoo ddee aassppeeccttoo.. SSiinn pprriissaa,, ppeerroo ssiinn ppaauussaa..
  • 94. PPllaanneettaass PPllaanneettaass RRaaddiioo DDiissttaanncciiaa aall SSooll ((kkmm..)) LLuunnaass MMeerrccuurriioo 22..444400 kkmm .. 5577..99100..000000 00 VVeennuuss 66..005522 kkmm.. 10088..220000..000000 00 LLaa TTiieerrrraa 66..337788 kkmm.. 14499..660000..000000 1 MMaarrttee 33..339977 kkmm.. 222277..994400..000000 22 JJúúppiitteerr 771..449922 kkmm.. 777788..333300..000000 166 SSaattuurrnnoo 6600..226688 kkmm.. 1..442299..440000..000000 188 ** UUrraannoo 2255..555599 kkmm.. 22..887700..999900..000000 155 NNeeppttuunnoo 2244..774466 kkmm.. 44..550044..330000..000000 88 PPlluuttóónn 1..16600 kkmm.. 55..99133..552200..000000 1
  • 95. Los Planetas ddeell SSiisstteemmaa SSoollaarr ¿El décimo planeta del Sistema Solar? Sedna gira alrededor del Sol a una distancia mucho mayor que otros astros del sistema. Aunque su tamaño aún es incierto, Sedna es el mayor de los planetas localizados alrededor del Sol desde el descubrimiento de Plutón en 1930. Está a más de 10,000 millones de kilómetros de la Tierra en una región llamada Cinturón de Kuiper, que tiene cientos de objetos conocidos, pequeños mundos de roca y hielo, aunque algunos pueden ser tan o más grandes que Plutón. Sedna es más rojo que cualquier otro cuerpo del Sistema Solar, excepto Marte, y sigue una órbita muy elíptica, que en su punto más alejado le sitúa a 135,000 millones de kilómetros del Sol. Por ello, Sedna necesita 11,500 años terrestres para completar una órbita.
  • 96. PPllaanneettaass  LLooss PPllaanneettaass TTeerrrreessttrreess ssoonn llooss ppllaanneettaass mmááss cceerrccaannooss aall SSooll ((MMeerrccuurriioo,, VVeennuuss,, llaa TTiieerrrraa yy MMaarrttee)),, ssoonn bbáássiiccaammeennttee ssiimmiillaarreess eenn qquuee ttooddooss eellllooss ttiieenneenn ssuuppeerrffiicciieess ssóólliiddaass.. TTooddooss eellllooss ttiieenneenn nnúúcclleeooss mmeettáálliiccooss yy mmaannttooss ddee ssiilliiccaattooss,, ccoonn uunnaa ccoorrtteezzaa ssuuppeerrffiicciiaall.. TTooddooss mmuueessttrraann ssiiggnnooss ddee hhaabbeerr ssiiddoo bboommbbaarrddeeaaddooss ppoorr ggrraannddeess ccuueerrppooss dduurraannttee ssuu eexxiisstteenncciiaa pprriimmiittiivvaa,, aauunnqquuee aaqquueellllooss ppllaanneettaass ccoonn aattmmóóssffeerraass mmuueessttrraann eerroossiióónn ddee eessaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass pprriimmiittiivvaass.. LLaa TTiieerrrraa mmuueessttrraa llaa mmaayyoorr eerroossiióónn,, ccoonn mmuuyy ppooccoo rreemmaanneennttee ddee ccrraatteerriizzaacciióónn pprriimmiittiivvaa.. LLooss mmááss ggrraannddeess,, yy mmááss mmaassiivvooss,, ddeell ggrruuppoo,, ttiieenneenn aattmmóóssffeerraass,, ppeerroo eessttaass ssoonn mmuuyy ddiiffeerreenntteess ddee llaa aattmmóóssffeerraa ddee llaa TTiieerrrraa.. SSee hhaann ''vviissttoo'' ccoonn eeccooss ddee rraaddaarr,, vvoollccaanneess aaccttiivvooss eenn VVeennuuss,, yy ggiiggaanntteessccooss vvoollccaanneess eexxttiinnttooss ffuueerroonn ddeessccuubbiieerrttooss eenn MMaarrttee ppoorr llaa ssoonnddaa MMaarriinneerr 99,, eenn 199771.. NNuueessttrrooss ccoonnoocciimmiieennttooss ssoobbrree llaass ssuuppeerrffiicciieess ddee ttooddooss llooss ppllaanneettaass,, ddeessccaannssaann ccaassii ppoorr ccoommpplleettoo eenn llooss rreessuullttaaddooss ddee llaass ssoonnddaass eessppaacciiaalleess.. ..
  • 97. PPllaanneettaass  LLooss PPllaanneettaass GGaasseeoossooss:: ((JJúúppiitteerr,, SSaattuurrnnoo,, UUrraannoo yy NNeeppttuunnoo)),, ssoonn mmuucchhoo mmááss ggrraannddeess qquuee llooss ppllaanneettaass tteerrrreessttrreess.. TTaammbbiiéénn ssoonn mmuuyy ddiiffeerreenntteess,, ppuueessttoo qquuee ssoonn eennoorrmmeess bboollaass ddee ggaass.. SSuuss iinntteerriioorreess,, ssee ppiieennssaa qquuee eessttáánn ccoommppuueessttooss ddee ffoorrmmaass llííqquuiiddaass ddee llooss ggaasseess,, ccoonn uunnaa ffoorrmmaa ppeeccuulliiaarr ddee hhiiddrróóggeennoo llííqquuiiddoo,, qquuee ssee ccoommppoorrttaa ccoommoo uunn mmeettaall,, eenn ssuuss cceennttrrooss.. LLaass ppaarrtteess eexxtteerrnnaass ddee eessttooss ppllaanneettaass eessttáánn ccoommppuueessttaass ddee hhiiddrróóggeennoo,, hheelliioo,, mmeettaannoo yy aammoonnííaaccoo,, ccoonn nnuubbeess ddee ddiiffeerreenntteess mmoollééccuullaass,, qquuee ssee vveenn ccoommoo bbaannddaass aa ttrraavvééss ddeell ddiissccoo vviissiibbllee.. TTooddooss eessttooss ppllaanneettaass ttiieenneenn mmuucchhooss ssaattéélliitteess yy ttooddooss ttiieenneenn ssiisstteemmaass ddee aanniillllooss,, aauunnqquuee llooss mmááss eexxtteennssooss yy bbeellllooss ssoonn llooss ddee SSaattuurrnnoo..
  • 98. LOS PPLLAANNEETTAASS MMEENNOORREESS MERCURIO. Es el planeta más cercano al Sol y el segundo más pequeño del Sistema Solar. Mercurio es menor que la Tierra, pero más grande que la Luna. Si nos situásemos sobre Mercurio, el Sol nos parecería dos veces y media más grande. El cielo, sin embargo, lo veríamos siempre negro, porque no tiene atmósfera que pueda dispersar la luz. Los romanos le pusieron el nombre del mensajero de los dioses porque se movía más rápido que los demás planetas. Da la vuelta al Sol en menos de tres meses. En cambio, Mercurio gira lentamente sobre su eje, una vez cada 58 días y medio. Antes lo hacía más rápido, pero la influencia del Sol le ha ido frenando.
  • 99. MMeerrccuurriioo  MMeerrccuurriioo eess eell ppllaanneettaa mmááss cceerrccaannoo aall ssooll ((5588 mmiilllloonneess ddee KKmm)) yy eell ooccttaavvoo mmaayyoorr eenn nnuueessttrroo ssiisstteemmaa ssoollaarr.. MMeerrccuurriioo rreecciibbee ssuu nnoommbbrree ddeell ddiiooss mmeennssaajjeerroo ddee llooss rroommaannooss ppoorrqquuee ppaarreeccííaa mmoovveerrssee mmuuyy rrááppiiddoo eenn eell ffiirrmmaammeennttoo.. DDuurraannttee llaass ddiiffeerreenntteess eessttaacciioonneess ddeell aaññoo,, eessttee ppllaanneettaa ppuueeddee sseerr vviissttoo eenn ddiiffeerreenntteess mmoommeennttooss,, ppoorr eessttoo llooss ggrriieeggooss llee ddiieerroonn oottrrooss ddooss nnoommbbrreess.. AAppoolloo,, ccuuaannddoo eess mmááss vviissiibbllee ppoorr llaass mmaaññaannaass yy HHeerrmmeess ccuuaannddoo eess vviissttoo ddee nnoocchhee.. MMeerrccuurriioo eess vviissiibbllee aa mmeennuuddoo ccoonn bbiinnooccuullaarreess oo aa ssiimmppllee vviissttaa,, ppeerroo ppoorr eessttaarr ssiieemmpprree cceerrccaa ddeell ssooll eess ddiiffíícciill vveerrlloo eenn eell cciieelloo sseemmiioossccuurroo..  HHaassttaa 1996622 ssee ppeennssóó qquuee eell ""ddííaa"" ddee mmeerrccuurriioo dduurraabbaa lloo mmiissmmoo qquuee ssuu ""aaññoo"" ddee mmaanneerraa qquuee ooffrreeccííaa llaa mmiissmmaa ccaarraa aall SSooll ttaall yy ccoommoo hhaaccee llaa LLuunnaa aa llaa TTiieerrrraa.. PPeerroo eenn 1996655 llaass oobbsseerrvvaacciioonneess ppoorr rraaddaarr DDoopppplleerr mmoossttrraarroonn qquuee nnoo eerraa aassíí.. AAhhoorraa ssee ssaabbee qquuee MMeerrccuurriioo ggiirraa ttrreess vveecceess eenn ddooss ddee ssuuss aaññooss..
  • 100. MMeerrccuurriioo  MMeerrccuurriioo ggiirraa aallrreeddeeddoorr ddee ssuu eejjee,, ccoonn uunnaa iinncclliinnaacciióónn ddee aappeennaass 22º,, ssuu óórrbbiittaa ssiinn eemmbbaarrggoo ppoosseeee uunnaa iinncclliinnaacciióónn ddee 77º ccoonn rreessppeeccttoo aa llaa eeccllííppttiiccaa,, yy eess llaa óórrbbiittaa mmááss eexxccéénnttrriiccaa ddeessppuuééss ddee llaa ddee PPlluuttóónn;; eenn eell ppeerriihheelliioo eessttáá ssóólloo aa 4466 mmiilllloonneess ddee kkmm ddeell SSooll ppeerroo eenn eell aaffeelliioo eessttáá aa 7700 mmiilllloonneess LLooss aassttrróónnoommooss ddeell ssiigglloo XXIIXX rreeaalliizzaarroonn mmeeddiicciioonneess mmuuyy pprreecciissaass ddee llooss ppaarráámmeettrrooss ddee llaa óórrbbiittaa ddee MMeerrccuurriioo,, ppeerroo nnoo ppuuddiieerroonn eexxpplliiccaarrllooss ssaattiissffaaccttoorriiaammeennttee mmeeddiiaannttee llaa mmeeccáánniiccaa NNeewwttoonniiaannaa.. AAllgguunnooss aassttrróónnoommooss aattrriibbuuyyeerroonn eessttee eexxttrraaññoo ccoommppoorrttaammiieennttoo aa llaa iinnfflluueenncciiaa ggrraavviittaacciioonnaall ddee oottrroo ppllaanneettaa aaúúnn mmaass iinntteerriioorr qquuee mmeerrccuurriioo,, ttooddaavvííaa ssiinn ddeessccuubbrriirr.. PPeerroo aa pprriinncciippiiooss ddeell ssiigglloo 2200,, llaa tteeoorrííaa ddee llaa rreellaattiivviiddaadd ggeenneerraall ddee EEiinnsstteeiinn,, ccoonnssiigguuiióó eexxpplliiccaarr eell ffeennóómmeennoo.. SSuu cceerrtteerraa pprreeddiicccciióónn ddee llooss mmoovviimmiieennttooss ddee MMeerrccuurriioo ffuuee uunn iimmppoorrttaannttee ffaaccttoorr eenn llaa aacceeppttaacciióónn iinniicciiaall ddee llaa tteeoorrííaa..
  • 101. MMeerrccuurriioo  DDuurraannttee 1997744 yy 1997755,, llaa nnaavvee MMaarriinneerr 100 hhiizzoo ttrreess ssoobbrreevvuueellooss ssuucceessiivvooss eenn MMeerrccuurriioo,, pprrooppoorrcciioonnaannddoo llaass pprriimmeerraass yy hhaassttaa llaa ffeecchhaa úúnniiccaass oobbsseerrvvaacciioonneess ddee cceerrccaa ddee eessttee ppllaanneettaa.. SSoolloo hhaa ssiiddoo ccaarrttooggrraaffiiaaddaa 4455%% ddee ssuu ssuuppeerrffiicciiee yyaa qquuee eess mmuuyy ddiiffíícciill oobbsseerrvvaarrlloo ppoorr eessttaarr ttaann cceerrccaa ddeell SSooll ((nnuunnccaa ssee aalleejjaa mmaass ddee 2200°° ddee eessttee..)) MMeerrccuurriioo eess eenn mmuucchhooss aassppeeccttooss mmuuyy ssiimmiillaarr aa llaa LLuunnaa,, ssuu ssuuppeerrffiicciiee eessttaa ppllaaggaaddaa ddee ccrráátteerreess,, pprroodduucciiddooss ppoorr eell iimmppaaccttoo ddee mmeetteeoorriittooss yy aasstteerrooiiddeess,, eess mmuuyy vviieejjaa yy nnoo ttiieennee tteeccttóónniiccaa ddee ppllaaccaass.. PPoorr oottrroo llaaddoo MMeerrccuurriioo eess mmuucchhoo mmááss ddeennssoo qquuee llaa LLuunnaa ((55..4433 ggmm//ccmm33 vvss 33..3344)) eess eenn rreeaalliiddaadd eell sseegguunnddoo ccuueerrppoo mmááss ddeennssoo ddeell ssiisstteemmaa ssoollaarr ddeessppuuééss ddee llaa TTiieerrrraa.. LLaass vvaarriiaacciioonneess eenn llaa tteemmppeerraattuurraa ddee MMeerrccuurriioo ssoonn llaass mmaass eexxttrreemmaass ddee ttooddoo eell ssiisstteemmaa ssoollaarr,, ééssttaa ppuueeddee oosscciillaarr eennttrree llooss 443300 ºCC ddee ddííaa yy --17700 ºCC eenn llaass nnoocchheess.. LLaa tteemmppeerraattuurraa ddee VVeennuuss eess uunn ppooccoo mmááss eelleevvaaddaa ppeerroo mmááss eessttaabbllee..
  • 102. MMeerrccuurriioo  MMeerrccuurriioo eess uunn ppllaanneettaa rrooccoossoo ppllaaggaaddoo ddee ccrráátteerreess,, uunnoo ddee ssuuss mmaayyoorreess rraassggooss eess CCaalloorriiss,, qquuee ffuuee pprroodduucciiddoo ppoorr eell iimmppaaccttoo ddee uunn ccuueerrppoo ddee 10000 KKmm ddee ddiiáámmeettrroo qquuee ccoolliissiioonnóó ccoonn MMeerrccuurriioo,, ffoorrmmaannddoo uunn iinnmmeennssoo ccrráátteerr ddee 1 330000 KKmm ddee ddiiáámmeettrroo,, yy vvaarriiooss aanniillllooss ccoonnccéénnttrriiccooss.. LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee MMeerrccuurriioo eessttaa lllleennaa ddee eessccaarrppaass eennoorrmmeess,, aallgguunnaass ddee eellllaass ddee cciieennttooss ddee kkiillóómmeettrrooss ddee llaarrggoo yy hhaassttaa ttrreess kkiillóómmeettrrooss ddee aallttoo.. AAllgguunnaass aattrraavviieessaann llooss aanniillllooss ddee llooss ccrráátteerreess yy oottrrooss rraassggooss ddeell tteerrrreennoo ddee ffoorrmmaa ttaall qquuee ssuuggiieerreenn qquuee ssee ffoorrmmaarroonn ppoorr ccoommpprreessiióónn.. AAddeemmááss ddeell tteerrrreennoo ccaarraacctteerriizzaaddoo,, MMeerrccuurriioo ttaammbbiiéénn ppoosseeee rreeggiioonneess ddee ppllaanniicciieess bbaassttaannttee lliissaass.. AAllgguunnaass ppuueeddeenn sseerr eell rreessuullttaaddoo ddee aaccttiivviiddaadd vvoollccáánniiccaa aannttiigguuaa,, ppeerroo oottrraass ppuueeddeenn ddeebbeerrssee aa llaa ddeeppoossiicciióónn ddee mmaatteerriiaall eeyyeeccttaaddoo ddee ccrráátteerreess ddee iimmppaaccttoo.. MMeerrccuurriioo nnoo pprreesseennttaa aaccttiivviiddaadd vvoollccáánniiccaa,, aauunnqquuee aallgguunnooss eessttuuddiiooss rreecciieenntteess iinnddiiccaann qquuee ssii hhaabbrrííaa tteenniiddoo vvoollccaanneess aaccttiivvooss eenn eell ppaassaaddoo..
  • 103. MMEERRCCUURRIIOO  DDeebbiiddoo aa ssuu lleennttaa rroottaacciióónn,, mmeerrccuurriioo nnoo ddeebbeerrííaa ppoosseeeerr uunn ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo,, ssiinn eemmbbaarrggoo llaa nnaavvee MMaarriinneerr 100 rreevveellóó qquuee ssii ttiieennee uunn ppeeqquueeññoo ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ccuuyyaa ffuueerrzzaa eess,, aapprrooxxiimmaaddaammeennttee,, uunn 1%% ddeell tteerrrreessttrree.. AAccttuuaallmmeennttee ssee aacceeppttaa qquuee eell ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo ssee ddeebbee aa qquuee mmeerrccuurriioo ppoosseeee uunn iinnmmeennssoo nnúúcclleeoo ddee hhiieerrrroo yy nnííqquueell (( ccuuyyoo rraaddiioo eess ddee 1880000 aa 1990000 KKmm)),, qquuee ccoommppeennssaa llaa lleennttaa rroottaacciióónn..  PPoorr ssuu eessccaassaa ggrraavveeddaadd MMeerrccuurriioo nnoo ttiieennee ssaattéélliitteess ccoonnoocciiddooss yy ssoolloo ttiieennee uunnaa tteennuuee aattmmóóssffeerraa ddee ááttoommooss aarrrraannccaaddooss ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ppoorr eell vviieennttoo ssoollaarr.. DDeebbiiddoo aa qquuee MMeerrccuurriioo eessttáá ttaann ccaalliieennttee eessttooss ááttoommooss eessccaappaann rrááppiiddaammeennttee aall eessppaacciioo.. AAssíí qquuee,, eenn ccoonnttrraassttee ccoonn llaa TTiieerrrraa yy VVeennuuss ccuuyyaass aattmmóóssffeerraass ssoonn eessttaabblleess,, llaa ddee mmeerrccuurriioo eessttáá ssiieennddoo rreennoovvaaddaa ccoonnttiinnuuaammeennttee..
  • 104. MMEERRCCUURRIIOO..  CCuuaannddoo uunn llaaddoo ddee MMeerrccuurriioo eessttáá ddee ccaarraa aall SSooll,, lllleeggaa aa tteemmppeerraattuurraass ssuuppeerriioorreess aa llooss 442255 ºCC.. LLaass zzoonnaass eenn ssoommbbrraa bbaajjaann hhaassttaa llooss 17700 bbaajjoo cceerroo.. LLooss ppoollooss ssee mmaannttiieenneenn ssiieemmpprree mmuuyy ffrrííooss.. EEssttoo lllleevvaa aa ppeennssaarr qquuee ppuueeddee hhaabbeerr aagguuaa ((ccoonnggeellaaddaa,, ccllaarroo))..  LLaa ssuuppeerrffiicciiee ddee MMeerrccuurriioo eess sseemmeejjaannttee aa llaa ddee llaa LLuunnaa.. EEll ppaaiissaajjee eessttáá lllleennoo ddee ccrráátteerreess yy ggrriieettaass,, eenn mmeeddiioo ddee mmaarrccaass ooccaassiioonnaaddaass ppoorr llooss iimmppaaccttooss ddee llooss mmeetteeoorriittooss..  LLaa pprreesseenncciiaa ddee ccaammppoo mmaaggnnééttiiccoo iinnddiiccaa qquuee MMeerrccuurriioo ttiieennee uunn nnúúcclleeoo mmeettáálliiccoo,, ppaarrcciiaallmmeennttee llííqquuiiddoo.. SSuu aallttaa ddeennssiiddaadd,, llaa mmiissmmaa qquuee llaa ddee llaa TTiieerrrraa,, iinnddiiccaa qquuee eessttee nnúúcclleeoo ooccuuppaa ccaassii llaa mmiittaadd ddeell vvoolluummeenn ddeell ppllaanneettaa
  • 106.  DDaattooss MMeerrccuurriioo LLaa TTiieerrrraa  TTaammaaññoo rraaddiioo eeccuuaattoorriill 22..444400 kkmm.. 66..337788 kkmm..  DDiissttaanncciiaa mmeeddiiaa aall SSooll 5577..99100..000000 kkmm..14499..660000..000000 kkmm..  DDiiaa:: ppeerriiooddoo ddee rroottaacciióónn ssoobbrree eell eejjee 1..440044 hhoorraass 2233,,9933 hhoorraass..  AAññoo:: óórrbbiittaa aallrreeddeeddoorr ddeell SSooll 8877,,9977 ddiiaass 336655,,225566 ddiiaass..  TTeemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa ssuuppeerrffiicciiaall 17799 º CC 155 º CC..  GGrraavveeddaadd ssuuppeerrffiicciiaall eenn eell eeccuuaaddoorr 22,,7788 mm//ss22 99,,7788 mm//ss22