1. JATKOSOTA
Välirauha
- Talvisodan jäljiltä Suomessa pelättiin NL:a
- samaan aikaan Saksa laajeni
- syksyllä 1940 Saksan ja Suomen armeijajohto aloitti
yhteistyön
 1941 vuoden puolella Pohjois-Suomen puolustuksen
päävastuu siirtyi Saksalle
- siirtoväki oli asutettava, säännöstely jatkui ja varustauduttiin
sotaan
Sota
- Saksa hyökkäsi NL:oon kesäkuun lopulla 1941 ja Hitler
ilmoitti Suomen olevan Saksan rinnalla
o Suomi julisti puolueettomuutta
 NL pommitti Suomen kaupunkeja
- Suomi hyökkäsi sodan alettua ja saavutti vanhat rajat
syyskuun alkuun mennessä
- hyökkäys jatkui Itä-Karjalaan, joka miehitettiin jouluun
mennessä
 asemasotavaihe (joulusta 1941 kesäkuun alkupuolelle 1944)
- pari NL:n suurhyökkäystä torjuttiin
o joukkoja koulutettiin lisää
o joukot tekivät puhdetöitä ja opiskelivat
o kotirintamalla naiset tekivät työt ja kaikki ponnistelivat
sotatoimien eteen, yhä useampi tyttö pääsi oppikouluun
o viihdytysjoukot huolehtivat mielialan ylläpidosta
- maaliskuussa 1944 Suomi neuvotteli erillisrauhasta NL:n
kanssa, mutta eduskunta ei hyväksynyt rauhanehtoja

2. - 9.6. NL aloitti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella ja
Suomen puolustus petti
- presidentti Ryti sitoutui henkilökohtaisesti Saksan apuun
o Ryti erosi avun saavuttua ja Mannerheim valittiin
presidentiksi
 aloitettiin rauhanneuvottelut Neuvostoliiton kanssa
o rauhanehdot olivat samat kuin maaliskuussa esitetyt,
mutta sotakorvaukset oli lisätty niihin
 nyt Suomen eduskunta hyväksyi ne
• aselepo solmittiin 4.9.1944
Lapin sota
- rauhansopimuksen mukaan saksalaiset piti ajaa pois
Suomesta
- aluksi vetäytyminen tapahtui rauhassa ja hyvässä
yhteistyössä
- NL:n painostuksesta Suomi aloitti Kemissä taistelut
 saksalaiset siirtyivät poltetun maan taktiikkaan
- siviiliväestö oli evakossa pääosin Ruotsin puolella
- huhtikuun lopussa 1945 viimeiset saksalaiset poistuivat
Suomesta
Läksy: Jatkosota s. 72 tehtävä 3, s. 73 tehtävä 2,
Lapsuus ja nuoruus sodan varjossa s. 75 tehtävä 1.