Esitys SML:n tautiseminaarissa 2016

1. Eurooppalainen toukkamätä
Kaspar Ruoff

2. Tartunnansaaneitatarhoja
Eurooppalaisen toukkamädän esiintyminen Sveitsissä

3. Melissococcusplutonius
Bacillusalvei
Bacilluslaterosporus
Achromobactereurydice
Streptococcusfaecalis
Eurooppalaisen toukkamädän aiheuttajat

4. Euroop. toukkamädän infektioreitti
1. toukat syövyät TM-itiöitä ruokamehun mukana
2. itävät suolessa hapettomissa olosuhteissa,
lisääntyvät kuroutumalla
3. oikotoukkien uloste itiöiden saastuttama
4.-6. itiöt siirtyvät kennoja puhdistaviin mehiläisiin

5.  muiden bakteereien lisääntyminen kuten:
Bacillus laterosporus, Achromobacter eurydice,
Streptococcus faecalis tai Bacillus alvei
 itävät ja lisääntyvät suolistossa
 läpäisevät heikentyneen suoliston seinän
 lisääntyvät suoliston ulkopuolella
 muodostavat itiöitä
Toisen vaiheen infektio

6. reikäinen sikiöalayhtenäinen sikiöala
Sikiöala
heikko pesä?

7. • velttoja, vetisiä, kellertäviä,
pyörötoukkia
• etikkaa, virtsaa
muistuttava haju
• kuolevat ja "mätänevät" avosikiöinä
• kuivuvat koviksi ruskeiksi
ruviksi, jotka irt. verrattain helposti
• yleensä kennon pohjalla eri asennoissa
tai selkä kohti aukkoa
• tulitikkutestissä massa ei veny
Toukkamädän taudin kuva

8. Toukkamädän taudin kuva

9. Toukkamädän taudin kuva

10. Toukkamädän taudin kuva

11. Toukkamädän taudin kuva

12. Toukkamädän taudin kuva

13. Havaintoja lentolaudalta

14. ei toukkamätää
toukkamätää

15. Melissococcus plutonius
• ulosteet 5-6 kk
• siitepöly useampia kuukausia
• hunaja vain lyhyt aika
• preparaattina 3 v
• tuhoutuu vahankäsittelyssä 80 °C à 30 min.
Bacillus alvei
• Itiöt useampia vuosia
Kapseleiden itämiskyky

16.  Voimakkaan tartunnan saaneilla tarhoilla toukkamätä esiintyy
yleensä myös pesissä joista ei löydetä kliinisiä oireita
 kakulta jossa on sairastuneita toukkia 1/3 toukista jotka
vaikuttavat terveiltä ovat myös sairastuneita
 Saneerauksen ja desinfioinnnin jälkeen sikiöalan mehiläiset
kantavat hyvin usein edelleen toukkamädän itiöitä
 alueilla joissa on suuri toukkamätäongelma se löydetään 1/3
tarhoita joista ei tavata sairastuneita pesiä
 toukkamätää ei yleensä tavata alueilta joilla sitä ei ole
aijemmin esiintynyt
Toukkamädän esiintyminen pesissä

17. • itiöt leviävät aikuisten mehiläisten mukana pesässä ja ympäristöön
• sairaitten mehiläispesien siirto, kauppa
• harhalennot ja ryöstö
• emokauppa
• kehät, ruokakakut, siitepölytaikina
• työkalut
Taudin leviäminen tarhalta tarhalle

18. • Jos infektio on heikko ja puhdistuskyky on hyvä
kliinisiä oireita ei ole havaittavissa
Stressi:
• nälkä
• myöhäinen varroan torjunta
• suuri varroa populaatio
• huono sää
• haastava pesän kehitysvaihe (suhde avosikiö mehiläisiin > 0.7)
• ennenkaikkea keväällä
Taudille altistavat tekijät

19. • hyvä tarhanpaikka
• mehiläiskannan uudistus jaokkeiden avulla
• kakuston kierrätys, tarhakohtainen kalustot toisistaan erillään
• puhtaat työkalut ja toimintatavat
• ei pidetä yllä tai yhdistetä heikkoja pesiä
• hyvä puhdistusvietti jalostuskriteerinä
• seuraataan kuntien kevätkehitystä
• sikiöalan tarkastus
• pidetään pesäkalusto hyvässä kunnossa
Vahingon sattuessa:
• toimintaan nopeasti
• haetaan tietoa ja apua
• pidetään sairastuneitten kuntien kalusto erillään
• saneerataan huolellisesti
• seuratan tilannetta seuraavinakin vuosina
Kuinka välttyä toukkamädältä