O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Sosiaalinen media uudessa OPSissa

6.747 visualizações

Publicada em

Luento Oulun opetustoimelle / oululaisille opettajille, 2.5.2016, Harto Pönkä, Innowise

Publicada em: Educação
  • Seja o primeiro a comentar

Sosiaalinen media uudessa OPSissa

  1. 1. Sosiaalinen media uudessa OPSissa Harto Pönkä 2.5.2016
  2. 2. VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ
  3. 3. KOULUN MURROS so. opetus ja toimintakulttuuri Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros Teknologian/yhteiskunnan murros Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros
  4. 4. Diginatiivit haastavat koulun
  5. 5. Älypuhelin = kognitiivinen työkalu, nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte BYOD
  6. 6. Kuva: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja- snapchat-kilpasilla/
  7. 7. Lähde: Nyt/Sanoma, Nuoret digimedian käyttäjinä, 2016, http://nyt.fi/a1454385865627 (N=558, 15–35-v.)
  8. 8. Lähde: Aller, Diginatiivin media-arki 2015 (N=447, 15-29-v.)
  9. 9. Lähde: Nuorisobarometri 2015, https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuorisobarometri_2015_ISSUU.pdf
  10. 10. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)
  11. 11. 1. Miten Sinä käytät sosiaalista mediaa? 2. Miten opiskelijasi käyttävät somea?
  12. 12. Tulevaisuuden taidot ja uusi OPS
  13. 13. Työelämän nykyisiä vaatimuksia • Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu  Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus (EK:n Oivallus, 2011) Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
  14. 14. Tulevaisuudessa tarvittavat taidot Lähde: Future of Jobs, World Economic Forum, 2016, http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/
  15. 15. http://www.atc21s.org/
  16. 16. 21. vuosisadan taidot (ATC21S) Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus http://www.atc21s.org/
  17. 17. Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.
  18. 18. Ajattelu ja oppi- maan oppimi- nen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovai- kutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huolehtimi- nen ja arjen taidot (L3) Moni- lukuaito (L4) Tieto- ja viestintä- teknologi- nen osaa- minen (L5) Työelämä- taidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tule- vaisuuden ra- kentaminen (L7) 1. Luovuus ja innovaatio X X X 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky X X X X 3. Oppimaan oppiminen ja meta- kognitiiviset taidot X X 4. Viestintä X X X X X 5. Yhteisöllinen työskentely X X X X X 6. Informaation lukutaito X X X X 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito X X X X 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus X X 9. Elämä ja työura X X X 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus X X X X Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena
  19. 19. Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422 Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
  20. 20. Sosiaalinen media Oppimissisältönä (tiedot, taidot, asenteet, tahto) Oppimisympäristönä (some-palvelut ja -sovellukset, laitteet, BYOD, PLE) Toimintakulttuurina ja menetelminä (avoimuus, yhteisöllisyys, verkostoituminen) OPS tarjoaa perusteet, jotka on sovellettava käytäntöön. Tällä hetkellä OPS:in kuvaama tieto- ja viestintäteknologia (TVT) merkitsee suurelta osin samaa kuin sosiaalinen media.
  21. 21. Mikä pettymys: Diginatiiveille pitää opettaa TVT:tä! Lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/5-harkinta- sosiaalisessa-mediassa/
  22. 22. Some oppimissisältönä
  23. 23. Tiedon omaksumisen tasot (Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008, http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008) Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa (Li ja Owyang, 2010, kuva: https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen- toiminta/ ) Kaksi kärkeä: tieto ja taito
  24. 24. Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349) Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan, jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.
  25. 25. Kun totumme saamaan tarvitsemamme helposti Googlesta, voivat muut tavat tuntua liian hankalilta, vaikka tiedämme, että ne voisivat tuottaa parempaa tietoa. Netissä surffailu ja siihen liittyvä audiovisuaalisten ärsykkeiden ja jatkuvien keskeytysten tulva voivat johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen. Netti haastaa syvällisen ajattelun Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
  26. 26. Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot
  27. 27. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti – Yksin ja yhdessä – Erilaisilla välineillä • Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja • Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä • Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta Monilukutaito Lähde: H. Pönkä, 2016, (artikkeli ”Monilukutaito on välttämätön sosiaalisessa mediassa” on tulossa julki pian)
  28. 28. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/
  29. 29. • Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen kauneuden vertaisarvioinnin mittari • Kavereiden merkitys: 1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä” 2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita 3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja kriteereistä 4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle • Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle, mutta sitä on vaikea välttää Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424 Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)
  30. 30. Yksin, ryhmissä, verkostoissa • Toiminta itsenäisesti – Itsensä johtaminen – Reflektointi • Toiminta ryhmissä – Yhteinen tavoite – Vastuu tavoitteen saavuttamisesta – Roolien vaihtelu – Itsesäätely ja ryhmän toiminnan säätely – Osaamisen tuominen ryhmän käyttöön – Toisten ryhmän jäsenten kunnioittaminen ja positiivinen riippuvuus – Viestintä- ja sosiaaliset taidot • Toiminta verkostoissa – Verkkoidentiteetti – Tiedon jakaminen (lisäarvon tuominen verkostoon) – Verkostoituminen: omien tavoitteiden mukaisten henkilöiden ja heidän verkostoasemansa tunnistaminen – Osallistuminen keskusteluun, rakentava dialogi – Verkoston hyödyntäminen esim. tiedonhaussa, vaikuttamiskanavana ja muun yhteistyön synnyttäjänä
  31. 31. E-kansalais- ja vaikuttamistaidot Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua esim. poliittisessa vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto: http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja- ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
  32. 32. Käytännön toimenpiteitä: • Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista. • Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen verkkokeskusteluissa. • Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat. • Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja. • Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua. OPH:n suositus: some osana mediataitoja Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  33. 33. Some oppimisympäristön osana
  34. 34. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799 Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)
  35. 35. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa. Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design
  36. 36. • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla • Mobiili – Toimii tableteilla ja kännyköillä – Ei liitetiedostoja – Ei pitkiä videoita – Ei selainriippuvuuksia – Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia • Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, (Google+) Nykyaikainen verkkosisältö
  37. 37. Perinteinen verkko- oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista Pakettiratkaisu vai yhdistelmä?
  38. 38. Oppimisympäristön peruspalikoita • Oppimisalustat (Moodle, Google Classroom, Office 365, Eliademy) • Jaetut tiedostot (Google Drive, OneDrive, Dropbox) • Blogit (Wordpress, Blogger) • Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net) • Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet) • Esitystyökalut (SlideShare , Prezi) • Videopalvelut (YouTube, Vimeo) • Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad) • Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning) • Viestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger, Skype) • Kysely- ja aktivointisovellukset (Kahoot, Socrative, AnswerGarden) • Verkkokokousohjelmat (Adobe Connect)
  39. 39. Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä: • Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi? • Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
  40. 40. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/ Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
  41. 41. Teknologis-pedagoginen sisältötieto • Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen • Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena • Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä: – Sisältötieto – Pedagoginen tieto – Teknologinen tieto
  42. 42. Miten some-palveluita opetukseen? • Kaupalliset some-palvelut: – Alaikäiset huoltajan suostumuksella – Täysi-ikäiset omalla vastuullaan • Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some- palveluita • Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen päättää itse esimerkiksi omien tuotostensa julkaisemisesta
  43. 43. • Google: 13 vuotta – YouTube, Blogger, Google+, Google Drive, Gmail • Facebook: 13 vuotta • WhatsApp: 16 vuotta • Instagram: 13 vuotta • Snapchat: 13 vuotta • Periscope: ei ikärajaa • Ask.fm: 13 vuotta • Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.) • Twitter: 13 vuotta • Tumblr: 13 vuotta • WordPress: 13 vuotta Some-palvelujen ikärajoja Lisäksi lapsi tarvitsee vanhemman luvan sopimuksen tekoon.
  44. 44. Tarkistuslista: • Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia. • Mikä on palvelun ikäraja? • Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä tallennetaan? • Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia? • Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi mainontaan? • Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla? • Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee ongelmia? • Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa? Palvelun käyttöehdot = sopimus
  45. 45. Kehitä opetusta ja toimintakulttuuria
  46. 46. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?
  47. 47. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Valitse tapaukseen sopiva pedagoginen malli tai luo sellainen itse
  48. 48. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  49. 49. Yhteisöllinen työskentely edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä tavoitetta. 1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva) 2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä
  50. 50. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti, kysyvät ja rakentavat uutta tietoa. Keskustelujen merkitys
  51. 51. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
  52. 52. Scrum projektiopintoihin? Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html • Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot
  53. 53. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
  54. 54. Käsitekarttoja vaiheistettuna Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
  55. 55. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta • Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä • Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia • Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon • Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
  56. 56. Ryhmän työskentelyprosessi Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia? Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen? Oliko työskentely vastavuoroista?
  57. 57. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka- pedagogisena-tyovalineena-luento-1
  58. 58. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus • Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa • Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon – Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma” – Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan – Miten pidetään motivaatio yllä – Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle  Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan • Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.
  59. 59. Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan. • Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen. • Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  60. 60. Keskustelu Miten voisit käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa?
  61. 61. Koulun someketti ja käytännön haasteet
  62. 62. Lähde: Anne Rongas, OPS-hautomoiden osallistujien (n. 300) kokemuksia, https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10153257412711867/ TVT:n käytännön ongelmat 1) väsyttää ja stressaa, ruudun edessä istutaan, keho jännittyy, silmiä särkee 2) kokeisiin lukeminen on hankalaa ruudulta, koneet temppuilevat 3) kouluissa on ahdasta ja koneille ei ole säilytyspaikkoja, pelottaa, että kone varastetaan tai särkyy ”
  63. 63. Koulussa tapahtunutta
  64. 64. ”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa.” • Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos). • Eräässä kyselyssä 1/4 koululaisista kertoi kuvanneensa tai videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry). • Nettikiusaaja ei ehkä tajua kiusaavansa, sillä netissä ei näe vastapuolen ilmeitä eikä tunnereaktioita. • Nettikiusaaminen liittyy yleensä (>90 %) koulukiusaamiseen (Kiva-koulu) • Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista puuttua varhaisessa vaiheessa Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some
  65. 65. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana. • Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana. • Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen liittyvää syytä. • Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta. • Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa. Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf
  66. 66. Keskustele somesta oppilaiden kanssa Mitä luet ja katsot? Mistä tykkäät? Mitä jaat muille? Mitä kerrot? Mistä keskustelet? Mihin ryhmiin liityt? Keitä otat kavereiksi? Missä olet mukana? Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC
  67. 67. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta kuolemasta. • Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua • Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista käyttöä – Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin • Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on yleensä sallittua • Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain – Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista – Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin – Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa Tekijänoikeudet lyhyesti
  68. 68. Creative Commons -lisenssin valinta
  69. 69. • Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta niiden julkaisu ei ole aina sallittua • Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on syytä pyytää lupa – lapset erityisasemassa • Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet • Järjestyssäännöissä esimerkiksi näin: Kuvien julkaisu lyhyesti ”Tiedostan tekijänoikeusasiat käyttäessäni kännykkää koulussa. Kuvaan ainoastaan henkilöitä, joilta olen saanut luvan kuvan ottamiseen. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla ainoastaan sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat. Epäillessäni sisältöjeni asiallisuutta tiedustelen aina opettajaltani hänen kantaansa mahdolliseen julkaisemiseen.” Lainauksen lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf
  70. 70. Reilun somen säännöt 1. Erottele tieto ja mielipide. 2. Perustele väitteesi. 3. Myönnä ja korjaa virheesi. 4. Ole avoin. 5. Älä jankuta. 6. Älä provosoi. 7. Älä johda harhaan. 8. Kunnioita toisten ihmisarvoa. 9. Kunnioita toisten yksityisyyttä. 10. Kunnioita oikeutta. 11. Mieti, kenelle viestisi välittyy. 12. Älä aiheuta harmia. Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/
  71. 71. Käytön ohjeistuksessa huolehditaan, että • Kaikilla on riittävät tiedot tekijänoikeuksista. Luvattomien aineistojen käyttöä opetuksessa ei hyväksytä ja plagioinnin ja piratismin seuraukset tunnetaan. Opettajien ja oppijoiden tekijänoikeuksia kunnioitetaan. • Luottamuksellista tietoa ei viedä missään tilanteessa sosiaalisen median palveluihin. Tunnetaan henkilöstörekisterien ylläpitoa koskevat määräykset. • Oppilaita opastetaan kirjautumistunnusten tekemisessä ja heille opetetaan turvallisten salasanojen käyttö ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat. • Noudatetaan eri palveluntarjoajien asettamia käyttöehtoja ja käyttäjille asetettuja ikärajoja. • Korostetaan hyvää käytöstä myös sosiaalisessa mediassa, yhteisöllisten toimintatapojen omaksumista ja toisen kunnioittamista. Häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. • Sovitaan sääntöjen rikkomisen seuraamuksista. • Sosiaalisen median palveluiden opetuskäytölle tehdään askel askeleelta malli, joka mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen erityyppisten palvelujen käytössä ohjattuna turvallisessa ympäristössä. Somen turvallinen ja eettinen käyttö Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  72. 72. Käytännön toimenpiteitä: • Luodaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien ja oppijoiden kanssa toimintamalli sosiaalisen median hyödyntämisestä kodin ja koulun yhteistyössä. • Kehitetään koulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan sosiaalisen median palveluita. • Kehitetään menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja huoltajat voivat halutessaan seurata oppijoiden työskentelyä (blogit, wiki- alueet, kuvapalvelut, videot jne). • Mitään salassa pidettävää tai yksityisyyden suojaa loukkaavaa tietoa ei saa laittaa sosiaalisen median palveluihin. Some kodin ja koulun yhteistyössä Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_ jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
  73. 73. 1 . T u t ust u s o siaaliseen m ediaan m o nipuolisest i 2 . O p et a s o siaalisen m e dian p e rust eet 3 . K ä y t ä s osiaalist a m ediaa o p p imisen t u k ena 4 . K ä y e e t t ist ä k e skustelua j a o p ast a v a s t uullisuut een 5 . R a k enna ” k a veria e i j ä t e t ä” - k ult t uuria 6 . E n n alt aehkäise k i usaamist a y h t eist yössä k o t ien k a nssa 7 . K a nnust a o p et t aj akollegasi s o meen Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi SOMEKETTI OPETTAJILLE UUDEN OPS:IN MUKAAN
  74. 74. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×