1. Harto Pönkä,
18.04.2012
Sosiaalinen media
opetuksessa

2. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Yksin ja yhdessä oppien
3. Vaiheittain opetukseen
4. Haasteita ja ratkaisuja

3. Kiitokset avusta @HoxBox, @kaaiia, @HeidiTuuliaEk ja @mariarajakallio!

4. Se on:

5. Lähde: http://xkcd.com/802/

6. Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
”Jättiläinen” muodostuu
verkostoosi kuuluvista
ihmisistä (esim. Twitter)

7. ...tai verkkoyhteisöstä, jonka
jäsen olet – tai vaikka et
olisikaan!
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)

8. Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5068756112/in/set-72157625134401194/

9. Sosiaalisten verkostojen rakenne
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
verkoston eri
klustereiden välille.
Solmukäyttäjät
välittävät tietoa
tehokkaasti. He voivat
myös dominoida
verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisissa verkostoissa
on erilaisia suhteita, kuten:
kaveruus, seuraaminen,
tykkääminen, osallistuminen
samoihin keskusteluihin jne.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin
kaveri.
Ulkopuolisilla ei
ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat silti
osa kokonaisuutta.

10. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

11. Kyse ei ole enää vain siitä, mitä sinä osaat, vaan
miten tuot osaamisesi JA verkostosi ryhmäsi käyttöön.

12. Toisenlainen ”jättiläinen”
muodostuu, kun jotain
tehdään YHDESSÄ.

13. On sanottu, että
sosiaalisen median
yhteisöissä on
joukkoälyä.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Parvet ja verkostot
tuottavat sisältöjä
monipäisesti.
Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.

14. Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja
muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.

15. Sosiaalinen media uudistaa
TOIMINTAKULTTUURIN
• Avoimuus, julkisuus, jakaminen
• Keskustelun ja yhteistyön
arvostaminen
• Yhteisöjen hyödyntäminen ja
muiden auttaminen
• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt
• Verkkopalvelujen ja
yhteisöllisten menetelmien
luova hyödyntäminen
• Kokeilevuus, oppiminen

17. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Yksin ja yhdessä oppien
3. Vaiheittain opetukseen
4. Haasteita ja ratkaisuja

18. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

19. Henkilökohtainen oppimisympäristö?

20. • Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa.
• Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä?
• Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä?
• Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia?
• Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan,
voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi
• Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi
ihmisiin
Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen

21. http://www.linkedin.com/
LinkedIn – ammattilaisverkosto

22. LINKEDININ KÄYTTÄJIEN
AMMATTIALAT
Lähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011

23. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen
tukemisen, unohda koko juttu!

24. Yhteisöllinen oppiminen
• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii
tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”
(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja
kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä
erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä
yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa
mediassa!)

25. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

26. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

27. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

28. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Yksin ja yhdessä oppien
3. Vaiheittain opetukseen
4. Haasteita ja ratkaisuja

29. Millaisia kokemuksia sinulla on
sosiaalisesta mediasta?
Miten voisit käyttää
sosiaalista mediaa opetuksessa?

30. 1. Vaihe

31. • Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median
palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän
käyttötarkoituksen
• Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki
• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin
– Pidä työskentely omissa käsissäsi
• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
Aloita jostakin tutusta ja helposta

32. https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

33. Kurssiblogit
• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä
blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä
linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.
• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää
keskustelu- ja palautekanavana.
• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös
opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä
työskentelyalueena.
• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa
opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

34. 2. Vaihe

35. • Kehitä opetusta aiemman pohjalta
• Siirrä lisää vastuuta oppijoille
• Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,
seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa
opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit
• Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median
palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
– Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit
tai mikroblogi
Vähän enemmän ja paremmin

36. Omassa blogissaan
oppija voi
arvioida omaa ja
ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

37. Blogi
http://www.23asiaa.net/

38. Blogi
http://www.23asiaa.net/
Kurssiblogi
Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
 Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa
 Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
 Tiedon ja kokemusten jakaminen

39. http://www.mindmeister.com/

40. http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat
 Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
 Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

41. http://docs.google.com/

42. http://docs.google.com/
Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
 Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä
 Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
 Jaettu hakemisto kokoaa yhteiset dokumentit samaan paikkaan

43. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

44. https://www.yammer.com/

46. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

47. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara

48. • Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
– Palaute-/vuorovaikutuskanava
– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.
– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen
tietopankit
Wikien käyttötarkoituksia

49. 3. Vaihe

50. • Sosiaalisen median palvelujen avulla on
mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia
oppimisympäristöjä
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
• Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!
Sosiaalisen median oppimisympäristö

51. Sisältöresurssit
tiedonhaku, oppimateriaalien
jakaminen
Kognitiiviset työkalut
tiedon prosessointi,
tiedonrakentaminen,
käsitteellinen muutos
Henkilökohtainen
oppimisympäristö
ajattelun jäsentäminen,
oppimisen
seuraaminen
Yhteisölliset työkalut
tiedonrakentelu, jaettu
asiantuntijuus, vastavuoroinen
ymmärtäminen
Yhteisöllinen
oppimisympäristö
oppimisprosessin vaiheistaminen,
ryhmäprosessien
tukeminen
Yhteisöresurssit
tiedonhaku, yhteisöllisesti
tuotettu tieto, vertaistuki,
verkostoituminen
(Pönkä & Impiö, 2009)
http://develope.wordpress.com/
YKSILÖ YHTEISÖ
Sosiaalinen media
työskentely- ja
oppimisympäristönä

52. • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
 Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys

53. • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat
sosiaalisen median palvelut:
– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
– Sosiaaliset verkostot
– Verkkoyhteisöt
– Parvet
– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi
luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa
yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Ryhmistä massapalveluihin

54. Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö:
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
useista verkkopalveluista
Myös perinteinen verkko-oppimisympäristö voi
toimia tähtimallin keskuksena.

55. • Oppimisympäristö
rakennetaan useista
verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään
käytettävien palveluiden
RSS-syötteet, widgetit ja
linkit
• Seurantasivun kautta on
helppo seurata
verkkotyöskentelyä
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

56. Niina Impiö ja Harto Pönkä, 18.3.2022
etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com
Esimerkki tähtimallista
Seuranta-/kotisivu,
aikataulut, materiaalit,
tehtävät ja osallistujat
Kurssin wiki
Yhteisöllinen työskentely
Ryhmien wiki-työtilat
Tiedon prosessointi
ja visualisointi
MindMeister
Kurssin aikataulut
Google Calendar
Luentomateriaalien
jakaminen
SlideShare
Vertaistuki ja
keskusteleminen
Facebook-ryhmä tai
keskustelusivu wikissä
Oppimisen reflektointi
Opiskelijoiden blogit

57. 4. Vaihe ja siitä eteenpäin

58. • Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan
tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi
muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
Yhteisöresurssit

59. http://twitter.com/hponka

60. http://www.tweetdeck.com/

61. • Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa
• Mitä se on:
– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen
– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät
– osallistun keskusteluihin
– saan tietoa
– välitän tietoa
– jaan tietoa
– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”
Twitterin hyötyjä

62. http://www.facebook.com/groups/237930856866/

63. http://www.facebook.com/groups/237930856866/
Facebookin ryhmät
 Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat...
 Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit
 Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)

64. https://www.facebook.com/Senjaopettaa

65. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

66. Kurssin yhteinen
blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
jotain uutta
2. Annetaan palikoita myös oppijoille
4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen
sosiaalisen median
oppimisympäristö
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
Sosiaalisen median
yhteisöt osaksi
oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/

67. Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/

68. Suunnittele oppimispolku
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
on suunnitella, mitä
vaiheita ja etappeja
polulla on
Arviointi
Aloitus
Palaute
ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet
oppimisprosessia
alusta loppuun?

69. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen
ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui
– Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)
– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim.
wikisivun tai miellekartan versiot)
– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
– Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot
– Opettajien havainnot
• 1) Aseta tiedot aikajanalle,
2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi,
3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Oppimisprosessin arviointi verkossa

70. Tavallisia kompastuskiviä
• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
• Liian kompleksinen oppimisympäristö
• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot

71. 1. Mitä sosiaalinen media on?
2. Yksin ja yhdessä oppien
3. Vaiheittain opetukseen
4. Haasteita ja ratkaisuja

72. 16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:
Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan
varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa
firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun
tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun
olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän
teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi
sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.
Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/
”

73. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

74. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

75. • ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia
kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia.
Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia
ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa.
Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora,
sanallinen kiusaaminen. ”
• ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi
aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä
nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa,
tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ”
Nettikiusaaminen
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168

76. • Miten palveluita otetaan käyttöön, kun koululla ei kuitenkaan ole oikeutta
velvoittaa oppilasta solmimaan sopimusta jonkin muun organisaation tai
yksityisen yrityksen (palveluntarjoajan) kanssa?
• Kuka valvoo tai kontrolloi sitä, minkälaisia sopimuksia oppilaat tekevät
koulutyössään?
• Onko opettajilla oikeus rekisteröityä palveluihin opettajina, työnantajansa
edustajina?
• Miten tulisi menetellä, kun oppilaat ovat alaikäisiä? Pyydetäänkö
huoltajalta tai huoltajilta lupa palveluihin rekisteröitymiseen jokaisessa
yksittäisessä tapauksessa?
• Miten suhtaudutaan palveluehtojen sisältämiin ikärajoihin, jos
opetusryhmässä on sekä vaadittua ikää vanhempia että sitä nuorempia
oppilaita?
• Mitkä ovat kohtuullisia sopimusehtoja? Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei
missään tapauksessa voida hyväksyä?
Somen ongelmia opetuksessa
Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_
kayttoehdot_opetuksessa/suhde_lakiin_normeihin_ja_perinteeseen, Elias Aarnio 17.11.2010

77. • Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin
käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot,
jotta vältytään virheiltä.
• Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot
(jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).
• Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa
tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella
palveluntarjoajalle.
• Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä
lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta
muihin kuin luotettaviin maihin.
• Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät
käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa,
pysy kaukana palvelusta.
• Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole
palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.
Muista nämä!
Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_
kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioon, Elias Aarnio 9.11.2010

78. • Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
käyttää huoltajan suostumuksella.
– Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se
vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
palveluiden käytöstä.
Miten some-palveluita opetukseen?

79. • ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä
oppilaita julkiseen verkkopalveluun”
• Kuka omistaa yhdessä tehdyn teoksen
tekijänoikeudet?
• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua
tarvittaessa?
• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?
• Tehdäänkö varmuuskopioita, kuka tekee?
• Miten tätä kaikkea suunnitellaan ja ohjeistetaan?
Muuta huomioitavaa

80. Osa kuvaa, jossa on esitetty tekijänoikeuslain sisäiset viittaukset, http://tkvk.org/tekol.html (public domain)

81. • Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi
osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden
vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä
työskennellen.
• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on
edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka
luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia
hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja
ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.
• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat
kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan
sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa.
Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä
opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun
hyödyntämiseen koulun toiminnassa.
OPH:n somen opetuskäytön suositukset
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

82. Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
Käytännössä: some osana mediataitoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

83. Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri
menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja
oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.
• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien
läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja
ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Some osana kouluyhteisön toimintatapoja
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

84. Katse eteenpäin:
1. Mitä voit tehdä itse?
2. Mitä voitte tehdä yhdessä?

85. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
KIITOS!