3. Lasten ja nuorten mediapäivä (7-15-v.)
Lähde: Aikakausmedia, 2019,
http://www.aikakausmedia.fi/media/2183/aikakausmedia_lasten_ja_nuorten_mediapaiva_tutkimus_2019.pdf (N=529 lasta 7-15-v. ja 529 aikuista)
3
4. Pienemmillä lapsilla mediatilanteita, vanhemmilla jatkuvaa mediavirtaa
Lähde: Aikakausmedia, 2019,
http://www.aikakausmedia.fi/media/2183/aikakausmedia_lasten_ja_nuorten_mediapaiva_tutkimus_2019.pdf (N=529 lasta 7-15-v. ja 529 aikuista)
4
8. Mitä 6-12-vuotiaat tekevät omilla kännyköillään?
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2019, 7.8.2019,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00863/84f281be-84c5-403c-aaf8-ad4b917db305.pdf (n=595, 6-12-v.)
8
9. 6-12-vuotiaiden kännykän käytön hyötyjä ja haasteita vanhempien näkökulmasta
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2019, 7.8.2019,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00863/84f281be-84c5-403c-aaf8-ad4b917db305.pdf (n=595 6-12-v.)
9
10. Mitä 13-16-vuotiaat tekevät omilla kännyköillään?
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2019, 7.8.2019,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00863/84f281be-84c5-403c-aaf8-ad4b917db305.pdf (n=325, 13-16-v.)
10
11. Mitä nuoret tekevät sosiaalisessa mediassa eniten?
Lähde: Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret -kysely 2019, CC-BY-ND-NC,
https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/3-sosiaalisen-median-kayttotavat/ (N=6247, 13-29-v.)
11
12. Sosiaalisen median vaikutus muuhun elämään
Lähde: Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret -kysely 2019, CC-BY-ND-NC,
https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/ (N=6247, 13-29-v.)
12
14. Somepalvelujen ikärajat
14
• Google: 13 vuotta (mm. Google Play, Gmail, Google Drive, Google+, Blogger)
• YouTube: 13 vuotta (osa videoista 18 v.)
• WhatsApp: 16 vuotta (oli 13 vuotta 8/2016 - 5/2018)
• Instagram: 13 vuotta
• Snapchat: 13 vuotta
• TikTok: 13 vuotta
• Facebook: 13 vuotta
• Twitter: 13 vuotta
• Steam: 13 vuotta
• Pinterest: 13 vuotta
• Twitch: 13 vuotta
• Ask.fm: 13 vuotta
• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)
• WordPress.org: 13 vuotta
• We heart it: 13 vuotta
• Pokémon Go: 13 vuotta
GDPR-ikäraja: 13 vuotta
Vähintään 13-vuotias voi
hyväksyä henkilötietojensa
käsittelyn verkko- ja
mobiilipalveluissa itse, jos
palvelun ikäraja täyttyy.
15. WhatsApp alle 16-vuotiaalla?
WhatsAppin käyttöehtojen hyväksyntä
edellyttää EU-maissa vähintään 16 vuoden ikää.
Huoltaja voi rekisteröidä WhatsApp-tunnuksen,
hyväksyä ehdot ja antaa hallitsemansa
tunnuksen lapsen käyttöön. Käyttöehdot eivät
kiellä tätä.
Lapsen kännykän käyttö perustuu muutenkin
huoltajan tekemiin sopimuksiin ja palveluihin,
jotka tämä on antanut lapsen käytettäviksi
(esim. puhelinliittymä ja Google-tunnus).
Lapsen kännykän käyttö tapahtuu huoltajan
luvalla, valvonnassa ja vastuulla.
Lapsen kännykän ja sen sovellusten käyttöön
esim. koulussa tarvitaan huoltajan lupa. Luvan
antaminen on vapaaehtoista: sitä ei voida
edellyttää eikä siihen pidä painostaa.
15
Lähde ja lisätietoa:
https://harto.wordpress.com/2018/05/18/whatsappin-ikarajasta-opetuskaytosta-ja-gdprsta-viela-kerran/
16. Lähde ja lisätietoa: http://www.ikarajat.fi/
16
• Ikärajat eivät kerro pelin vaikeudesta tai tv-ohjelman/elokuvan ”ikätasosta”,
vaan varoittavat sisällön arvioidusta haitallisuudesta alaikäiselle.
• Suomessa ikärajat perustuvat lakiin. Peleissä käytetään PEGI-ikärajoja.
• Ikärajat velvoittavat esim. kauppoja pelien ja elokuvien myynnissä. Ikärajoista
ei pitäisi poiketa myöskään koulussa.
• Ikärajoista voi joustaa korkeintaan kolme vuotta, jos lapsi on tutun aikuisen
seurassa. Tämä ei koske K18:aa.
20. MrTuomo
Valmiiksi hajonnut tuoli
20
YOUTUBEN ALGORITMIN MAINOKSIA
KAUPALLISTA SISÄLTÖÄ JA YHTEISTYÖTÄ(?)
Soikkuu
”Clarion tarjosi yön
hotellissa”
eeddspeaks
”Ville Ruotsista lähetti
juotavaa”
Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2018/02/08/tubettajien-kaupallinen-yhteistyo-lahti-lapasesta/
21. 21
Esimerkkejä meemeistä. Kuvien lähteet: Pepe ja Doge, Wikipedia; Teemukissa, Riemurasia.
Katso myös: “Sarjakuvataiteilija surmasi Pepe-sammakon – leppoisasta nettivitsistä oli tullut äärioikeiston vihasymboli”, https://yle.fi/uutiset/3-9601142
Pepe
Sammakkopiirros +
teksti
Teemukissa
Jotakin teemukissa +
sanaväännöksiä
Doge
Kuva koirasta +
comic sans -tekstiä
Tekijänoikeudet somessa ja meemit
22. Valokuvat ja videot
Valokuvan tai videon tekijänoikeudet
ovat kuvaajalla
Tunnistettavien henkilökuvien
julkaisuun on syytä pyytää lupa
Kuvan julkaisun voi estää esim.
kotirauha, yksityisyyden suoja tai
kuvassa näkyvän teoksen
tekijänoikeudet
Myös kuvan levittäminen voi olla
kiellettyä esim. tekijänoikeuksien tai
sen loukkaavuuden takia
Esim. kiusaamistarkoituksessa
otettuja kuvia ei saa levittää!
22
Kuva: Unsplash
23. Tykkäykset ja vertailu
Useiden tutkimusten mukaan sosiaalisen
median käyttäjät vertailevat julkaisujensa
tykkäys- ja kommenttimääriä muihin.
Esimerkiksi Instagramissa on riski vertailla
itseä kuvien kautta sekä kavereihin että
julkkiksiin. Pahimmillaan tykkäysmääriä
pidetään fyysisen kauneuden mittarina.
Some ja nuoret 2019 –kyselyn mukaan
n. 42 % suomalaisista 13-29-vuotiaista pyrki
tekemään julkaisuja, jotka saavat
mahdollisimman paljon reaktioita.
23
Lähde: Some ja nuoret 2019, https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/,
kuva: Later, 2019, https://later.com/blog/hidden-likes-instagram/
Instagram kokeilee useissa maissa tykkäysten
piilotusta käyttäjien hyvinvoinnin vuoksi.
24. 24
Erityisesti pienet lapset ovat
alttiita kehittämään nopeasti
riippuvuuden digivälineiden ja
median käyttöön.
Sosiaalisen median käytön on
todettu olevan addiktoivampaa
kuin tupakan ja alkoholin.
Suosittelualgoritmit pyrkivät
tarjoamaan käyttäjille yhä uusia
”palkintoja” ja pitämään heidät
palvelussa pitkään.
“
25. 25
Mitä kannattaa julkaista, mitä ei?
Miten somessa saadut tykkäykset ja kommentit vaikuttavat
itsetuntoon?
Luoko some paineita olla tietynlainen?
Antaako some oikean kuvan ihmisistä?
Voiko somessa kuultuihin juttuihin luottaa?
Miten kaupallisuus vaikuttaa somesta saatavaan tietoon?
Pohdittavaa
29. Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some
29
Keskusteluyhteys
aikuiseen on tärkeää,
kun somessa tapahtuu
jotain ikävää.
• Eräässä kyselyssä 25% koululaisista
kertoi kuvanneensa tai videoineensa
kiusaamistilannetta (Pelastakaa
lapset ry).
• Nettikiusaaminen liittyy yleensä
koulukiusaamiseen.
• Kiusaamisen havaitsemisessa ja
siihen puuttumisessa on tärkeää
koulun ja kotien välinen yhteistyö!
30. Vihapuhe ja häirintä somessa
Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, 2019,
http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html
30
31. 31
Pohdittavaa
1. Pyydä lopettamaan:
”Lopeta, en halua kuunnella tuollaista.”
2. Lähde pois tai estä häiriköijää
näkemästä sinua.
3. Kerro luotettavalle aikuiselle.
Voitte ilmoittaa henkilöstä sivuston
ylläpidolle tai tehdä asiasta
rikosilmoituksen.
Ota ruutukaappaus todisteeksi.
Keskustelu luotetun aikuisen kanssa
helpottaa nuoren oloa.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/seksuaalinen-hairinta-netissa/
Seksuaalinen häirintä ja
sen valmistelu eli grooming
32. 32
Muista itsesuojeluvaisto ja maalaisjärki.
Yksityinen profiili suojaa ikävyyksiltä.
Kaikkia ei tarvitse hyväksyä kaveriksi.
Älä julkaise muista asioita, joita et haluaisi nähdä itsestäsi.
Jokainen voi vaikuttaa kaveripiirinsä tapaan toimia netissä.
Älä lähde mukaan kiusaamiseen tai epäasialliseen käytökseen.
Aikuisilla on aina keinot kiusaamisen lopettamiseen.
Turvallinen toiminta somessa
37. Lähde: Iltalehti, 6.10.2018,
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/0e243549-72f7-448a-915e-276dd032427b_dx.shtml
37
11-vuotias poika pelaa fortnitea, kesäloman aikana tästä aiheutui
suuria ongelmia, kun mitään muuta ei olisi voinut tehdä kuin
pelata, vessahätää piti pidätellä, hänelle ei saanut puhua pelin
aikana, syömään ei voinut tulla, koska oli juuri peli kesken jne.
Meillä 12-vuotias pelaisi koko ajan jos voisi. Ja kun käsketään
lopettamaan niin suuttuu. Jos joku päivä ei ehdi pelaamaan
muiden menojen takia, niin vetää sellaiset kilarit, että oksat
pois. Tämän pelin takia meillä ei ehditä kunnolla tekemään
läksyjä, olemme aivan toivottomia kun mikään sana ei tehoa.
“
Koukussa pelaamiseen?
38. Mistä tietää, pelaako liikaa?
Riippuvuuteen viittaava käyttäytyminen
Peliajan rajoittamisen vaikeus
Huonotuulisuus, kun pelaa tai kun ei voi pelata
Muiden vaikeuksien pakeneminen pelien ääreen
Sosiaalisten suhteiden korvaaminen pelaamisella
Niska- ja hartiavaivat
Päänsärky
Painonvaihtelu
Väsymys ja univaikeudet
Masennus
Sosiaaliset hankaluudet
Aggressiivisen käytöksen lisääntyminen
Pelot
Huonojen käyttäytymis- ja
ongelmanratkaisumallien omaksuminen
38
Lähteet: Peluuri, https://peluuri.fi/fi/laheiset/yleista-tietoa-laheiselle/digitaalinen-pelaaminen-ja-digipelihaitat ja
Elina Jäntti, Elisa, https://yksityisille.hub.elisa.fi/milloin-lapsi-pelaa-liikaa/ (10.10.2018).
Kuva: https://uk.pcmag.com/why-axis/117709/fortnite-by-the-numbers-how-many-hours-are-you-playing-each-week, lähteenä kysely Fortnite-pelaajille (USA, 2017): https://lendedu.com/blog/finances-of-fortnite/
40. Onko hyvää ruutuaikaa?
Yleensä ruutuajalla tarkoitetaan
digivälineiden ja -median
rutiininomaista ja passiivista
viihdekäyttöä.
Kun toiminta on luonteeltaan
aktiivista sisältöjen hakua,
tuottamista ja muokkausta tai
keskustelua, ei sitä ole yleensä
tarpeen rajoittaa.
40
41. Ruutuajan enimmäismäärän suositukset
Pienet lapset Alle kouluikäiset Kouluikäiset
THL:n suositus - -
7-18-vuotiaille
2 tuntia päivässä
WHO:n suositus
Alle 2-vuotiaiden
ei pitäisi käyttää
mediaa
2-4-vuotiaille tunti
päivässä
AAP:in suositus
Alle 1,5-vuotiaiden
ei pitäisi käyttää
mediaa.
1,5-2-vuotiaat
yhdessä
vanhemman kanssa.
2-5-vuotiaille
2 tuntia/päivä
Johdonmukaiset
rajat, jotka takaavat
unen ja liikunnan
41
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/menetelmat/hyvinvointi-ja-terveystottumukset/fyysinen-aktiivisuus,
Maailman terveysjärjestö (WHO), https://www.who.int/news-room/detail/24-04-2019-to-grow-up-healthy-children-need-to-sit-less-and-play-more,
Yhdysvaltain lastenlääkärien liitto (AAP), https://www.aap.org/en-us/about-the-aap/aap-press-room/Pages/American-Academy-of-Pediatrics-Announces-New-Recommendations-for-Childrens-Media-Use.aspx
42. Vanhempien sopivaksi kokema kännykän käyttöaika vs. todellisuus
Lähde: DNA, koululaistutkimus 2019, 7.8.2019,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00863/84f281be-84c5-403c-aaf8-ad4b917db305.pdf (n=595 6-12-v., n=325 13-16-v.)
42
43. Liiallisen ruutuajan mahdollisia haittoja
▪ Pienten lasten kehitys: likinäköisyys,
motorinen kehitys, vuorovaikutustaidot
▪ Vaikutukset aivoihin: ajattelukyky, muisti
ja kielelliset taidot
▪ Käytöshäiriöt, sosiaaliset haitat, ADHD
▪ Ahdistus ja masennus
▪ Liikasyönti, epäterveellinen ruoka,
ylipaino
▪ Nukkumaanmenoajan viivästyminen,
unen puute, väsymys
▪ Koulumenestyksen ongelmat
▪ Tyytymättömyys omaan kehoon
▪ Verkkokiusaaminen ja häirintä (some)
43
Lähteet: H. Pönkä, 2019, kooste ruutuaikaa koskevista tutkimuksista Suomessa ja muissa maissa / lasten ruutuaikaa käsittelevä artikkeli,
Kuva perustuu alkuperäisversioon julkaisussa: RSPH, #StatusOfMind, 2017, https://www.rsph.org.uk/uploads/assets/uploaded/d125b27c-0b62-41c5-a2c0155a8887cd01.pdf
Unen
puute
Väsymys
Elämän-
hallinnan
vaikeudet
Huono
itsetunto
Huolet ja
stressi
46. Miten hallita nuoren ruutuaikaa?
46
1. Ohjataan lapsi/nuori tekemään jotakin muuta vapaa-
ajallaan kuin olemaan laitteiden parissa.
2. Sovitaan yhteiset pelisäännöt ja rajat laitteiden
käyttöön.
3. Asennetaan laitteille ruutuaikasovellus, jolla
asetetaan käyttörajat (esim. ScreenTime tai Googlen
Family Link*)
Toimiva ratkaisu riippuu lapsesta, mm. ikä vaikuttaa.
Parasta on pyrkiä yhteisymmärrykseen lapsen kanssa.
*) Ks. ScreenTimen ja Googlen Family Linkin vertailu:
https://harto.wordpress.com/2019/05/30/vertailussa-ruutuaikasovellukset-google-family-link-ja-screen-time/
47. Ruutuaikasovellukset: Google Family Link ja ScreenTime
47
Ruutuaikasovellusten vertailu:
https://harto.wordpress.com/2019/05/30/vertail
ussa-ruutuaikasovellukset-google-family-link-
ja-screen-time/
Artikkeli ruutuajasta:
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-
lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-
digiajassa/lasten-omat-laitteet-ja-ruutuaika/
48. “THL:n suositus:
Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua
vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti
ja ikään sopivalla tavalla.
Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja
tulee välttää.
48
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/menetelmat/hyvinvointi-ja-terveystottumukset/fyysinen-aktiivisuus