FA:n ja Etlan keskustelutilaisuudessa pureuduttiin ikääntyneiden hoivaan. Oheiset kalvot tilaisuudessa esillä

1. Mistä rahat senioreiden
hyvinvoinnin rahoitukseen?
#hoivalupaus

2. Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta
t¨aydent¨am¨ass¨a
Niku M¨a¨att¨anen, Etla ja Aalto-yliopisto
Finanssiala ry, 15.1.2020
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

3. Taustaa
Viimek¨atinen vastuu vanhuuden ajan hyvinvoinnin turvaamisesta
yhteiskunnalla.
Osa kansalaisista haluaa kuitenkin enemm¨an palveluita ja
valinnanvaraa kuin mihin yhteiskunta katsoo olevan varaa.
Perusteltua, ett¨a he varautuvat t¨aydent¨am¨a¨an julkisia palveluita
omilla s¨a¨ast¨oill¨a¨an.
Yksityinen varautuminen hy¨odytt¨a¨a v¨alillisesti muitakin.
Osa ik¨a¨antyneist¨a voi yksityisten palvelujen turvin asua
pidemp¨a¨an kotona, mik¨a s¨a¨ast¨a¨a julkisia hoivamenoja.
Lis¨a¨a kulutukseen perustuvia verotuloja ja perheasuntoja
nuoremmille jos ik¨a¨antyneet purkavat asuntovarallisuuttaan.
Tavoitteena lis¨a¨a hyvinvointia yksityist¨a varautumista
helpottamalla.
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

4. Ongelmia ja ratkaisuja
Hoivan tarve ja elinajan pituus vaihtelevat huomattavasti, joten
varautuminen omilla s¨a¨ast¨oill¨a voi osoittautua joko tarpeettomaksi
tai hyvin riitt¨am¨att¨om¨aksi.
Vakuutukset!
Ymp¨arivuorokautinen hoiva kallista. Harvalla varaa kattaa
hoivariski kokonaan itse edes vakuutuksen turvin.
Mahdollisuus t¨aydent¨a¨a julkista hoivalupausta.
My¨oh¨aist¨a - tai ei muuten mahdollista - lis¨at¨a s¨a¨ast¨amist¨a?
Puretaan asuntovarallisuutta.
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

5. Elinaikaep¨avarmuus
Ennuste vuonna 2020 65-vuotta t¨aytt¨av¨an 1 000 hengen
ik¨aryhm¨an koosta sen vanhetessa.
Omat laskelmat, Tilastokeskuksen 2019 v¨aest¨oennuste.
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

6. Hoivariski
Ymp¨arivuorokautisen hoivan tarpeen jakauma vuosissa, %.
Omat laskelmat, Korhonen ja Martikainen 2019.
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

7. El¨akevakuutus vs. tavanomainen s¨a¨ast¨aminen
Tarvittava s¨a¨ast¨osumma/el¨akevakuutus, joka takaa 1000 euron
kuukasiel¨akkeen 100-vuotiaaksi.
Omat laskelmat, Tilastokeskuksen 2019 v¨aest¨oennuste.
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

8. Julkisen hoivalupauksen t¨aydentaminen
“Aktuaarisesti reilu” hinta hoivavakuutukselle, joka korvaa 1000
euroa per hoivakuukausi: noin 14 000 euroa.
Yhteiskunnan tarjoama palveluseteli + hoiva- tai el¨akevakuutus ⇒
lis¨a¨a valinnanvaraa kansalaisille.
Hoivan asiakasmaksut nousevat tulojen my¨ot¨a. Loogista, ett¨a
palvelusetelin arvo sit¨a pienempi, mit¨a suuremmat tulot.
Toisaalta oleellista, ett¨a vakuutuskorvauksia ei ulosmitata
korkeampina asiakasmaksuina tai pienemp¨an¨a palvelusetelin
arvona.
Vakuutusmarkkinoiden syntyminen edellytt¨anee my¨os, ett¨a julkista
hoivalupausta t¨asmennet¨a¨an ja yhdenmukaistetaan.
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

9. Vakuutusturvan rahoittaminen
Varallisuuden ja velkojen jakautuminen ik¨aryhmitt¨ain, mediaani,
tuhatta euroa.
Tilastokeskuksen varallisuustutkimus 2016.
M¨a¨att¨anen Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta t¨aydent¨am¨ass¨a

10. UEF // University of Eastern Finland
Yksityinen varautuminen hoivan
rahoitusta
täydentämässä– tutkimus
Kommenttipuheenvuoro
Julkistamistilaisuus 15.1.2020 Helsinki
Professori (emerita) Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto, marja.vaarama@uef.fi

11. Tutkimuksessa
• Tarkastellaan
• Vanhuuden ja hoivamenojen varalle säästämisen tarvetta, eläke- ja
hoivavakuutuksista saatavaa hyötyä ja vakuutusmarkkinoiden syntymisen ehtoja.
• Hoivamarkkinoiden syntymisen ongelmia kuten markkinoiden puute, asiakkaiden
tietämättömyys, ja sotun, verotuksen sekä yksityisen varautumisen
yhteensovittamisen vaikeus.
• Hoivavakuutukseen ja sen kysyntään liittyvää kansainvälistä keskustelua (lähinnä
USA, Ranska…)
• Hoivavakuutukseen liittyviä olosuhteita ja riskejä Suomessa mm.
väestörakenteeseen, terveyden ja toimintakyvyn kehitykseen ja nykyisen
palvelujärjestelmän ongelmiin liittyen
• Lasketaan aktuaarisesti (todennäköisyyksiin perustuva, pitkän ajan tarkkuus
hyvä) reilua hintaa eläke- ja hoivavakuutuksille
• Esitetään politiikkasuosituksia

12. Aineistot ja menetelmät
• Kv-kirjallisuus, jonkin verran kotimaista toimintakyvystä ja hoivatarpeesta; Tilastokeskuksen
väestöennusteet vuoden 2019 ennuste mukaan lukien, THL/SOTKANET 2017, Tilastokeskuksen
vuoden 2016 varallisuustutkimus; Etlan omat laskelmat
• Hoivariskejä arvioidaan sen perusteella, miten ihmiset ovat saaneet julkisesti rahoitettua,
ympärivuorokautista ja pitkäaikaista vanhuusajan hoivaa.
• Tulokset perustuvat ikä- ja sukupuolikohtaisiin siirtymätodennäköisyyksiin, joilla i) kotona asuva
ihminen siirtyy laitoshoidon piiriin, ii) laitoksessa asuva siirtyy kotiin, iii) kotona asuva kuolee, ja
iv) laitoksessa asuva kuolee. (Valkonen 2012),
• Siirtymätodennäköisyyksien laskemiseksi on koottu väestörekistereistä ja sosiaali- ja
terveydenhuollon hoitoilmoitus- ja asiakaslaskentarekistereistä vuosilta 2013-2014 otos, joka
kattaa 11% yli 65-vuotiaista Suomessa asuvista ihmisistä. Mukaan on laskettu samalta yksilöltä
kaikki pitkäaikaishoidon ketjut. Siirtymät tilojen välillä on määritelty 3 kk jaksoissa jakson alku- ja
loppupäivien välisinä muutoksina käyttäen miesten ja naisten keskimääräisiä
siirtymätodennäköisyyksiä.
• Tuodaan esiin, että laskentatapa tuottaa hieman erilaisen arvion elinaikariskeistä kuin
Tilastokeskuksen väestöennuste, jota käytettiin eläkevakuutusten arvioimiseen, mutta
aktuaarisesti reilu hoivavakuutuksen hinta on määritelty samalla periaatteella kuin
eläkevakuutustenkin.
• Hoivavakuutuksen hinta on aktuaarisesti reilu, jos se vastaa täsmälleen riskien perusteella
arvioitua keskimääräistä (tai odotettua) korvausta ottaen huomioon vakuutusmaksuille saatava
sijoitustuotto.

13. Keskustelu ja päätelmät
• Hoivavakuutuksen näkökulmasta tutkimus liittyy oman vastuun laajentamiseen
perustuvan politiikan sisällön selkeyttämiseen. On tervetullutta, koska Iäkkäiden
hoivan rahoituksen ongelmat ovat laajasti tiedossa, mutta vaihtoehtoja ongelman
ratkaisemiseksi on toistaiseksi esitetty melko vähän.
• On tärkeää nostaa esiin puheenvuoroja, joissa pyritään hahmottamaan, mitä
oman vastuun laajentamiseen liittyvän politiikan onnistuminen edellyttää
lainsäädännössä, kansalaisten valinnoissa, markkinaolosuhteissa ja
tuotekehittelyssä.
• Julkisen palvelulupauksen selkeyttämisen sekä terveydenhuollon
monikanavarahoituksen purkamisen esiin nostaminen hyvä asia - ovat tärkeitä
riippumatta hoivavakuutuksesta.
• Hyvää on myös keskustelu palvelusetelin mahdollisuuksista hoivariskin
kustannusten tasaajana ja pienituloisten ostovoiman vahvistajana. Yksinkertaisen
laskentaesimerkin esittäminen niinikään hyvä asia, samoin sen korostaminen, että
palvelusetelin selkeä määrittely asiakasmaksulaissa on tärkeää.
• Tämäkin on tarpeen hoivavakuutuksesta riippumatta, sillä palvelusetelin arvo vaihtelee nyt
kunnittain suuresti ja palvelusetelin hintoja myös poljetaan mahdollisimman alas, jolloin
asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua (Lindberg & Vaarama 2019)

14. Jatkotutkimuksille tärkeitä kysymyksiä
• Terveyden sosiaalinen gradiantti
• Kun terveysongelmat, hoivan tarve ja pienituloisuus kasautuvat myös vanhuudessa (Vaarama 2019), millaiset
ratkaisut ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
• Asuntovarallisuus – keillä on reaalinen mahdollisuus käänteiseen asuntolainaan?
• Hyvinvointivaltion arvopohja Suomessa
• Edustavien tutkimusten mukaan hyvinvointivaltion kannatusperusta vahva, julkinen vastuu nähdään
ensisijaisena myös vanhusten hoivassa, maksujen porrastus tulojen mukaan saa kannatusta (Karvonen &
Vaarama 2014; Kestilä & Karvonen 2019)
• Julkisiin palveluihin luotetaan, 75 vuotta täyttäneet jopa muita enemmän (Muuri ym. 2019)
• Nuoremmat ja koulutetut ikäihmiset kannattavat myös vapaaehtoista omavarautumista, pakollisen kannatus
melko vähäistä (Karvonen ja Vaarama 2014)
• Kolmasikäläiset valmiita käyttämään myös omia varojaan (Pursiainen & Seppälä 2013)
• EETU ry:n tutkimuksessa (2019) 55-84 –vuotiaat vastaajat katsoivat, että valtion ja kuntien tulee ottaa
nykyistä enemmän vastuuta ikääntyvistä ihmisistä, joskin aiempaa useampi oli sitä mieltä, että eläke- ja
hoivamenot ylittävät nykyisellään sen, mihin yhteiskunta on varautunut.
• Suomi kuuluu Pohjoismaiseen viiteryhmään – ratkaisujen ”istuttava” meille?
• Perinteisesti Suomi investoinut muita Pohjoismaita vähemmän BKT:sta vanhusten palveluihin (Kröger 2008,
Vaarama 2009). Pula palveluista pysyvää (mm. omat tutkimukseni 30 vuoden ajalta…) eli alimitoitusta
käytetään tietoisesti sääntelyn keinona. Ei ole sosiaalisesti kestävää, muutos on välttämätön.
• Olennainen kysymys: miten yhdistää universalismi ja yksityinen varautuminen (esim. Kalliomaa-Puha &
Kangas 2015)
• Myös iäkkään asiakkaan asema ja oikeusturvakysymykset sopimuksellisuuden lisääntyessä olennaisia
(Kalliomaa-Puha 2012; 2013)

15. Lopuksi
• Tutkimus on ajankohtainen puheenvuoro keskusteluun hoivan
rahoituksesta ja yksityisestä varautumisesta hoivariskiin– avoin keskustelu
asiasta on välttämätöntä ja siihen tarvitaan keskustelualoitteita ja
vaihtoehtojen esiin nostamista.
• Jatkossa tulevia vaihtoehtoja punnitessa eri sukupolvien näkemysten
sosiaalisesti kestävä yhteensovittaminen olennaista. Mitä tavoitellaan ja
mikä on mahdollista kun 2-3 sukupolven sijasta yhtä aikaa elossa on jopa 7
sukupolvea?
• Iäkkäillä ihmisillä on oikeus hyvään hoitoon ja turvattuun vanhuuteen. On
etsittävä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät, suomalaiseen tasa-arvoa
korostavaan ajatteluun sopivat ratkaisut, joilla tämä voidaan turvata.
• Olisiko ratkaisu jonkinlainen julkinen, kaikille yhtenäinen ja selkeä
”perushoivalupaus”, jota voi täydentää joko omalla rahalla tai julkisella
tuella (esim. tulojen mukaan porrastettu palveluseteli?)

16. Kirjallisuutta
• Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. HUOMISEN KYNNYKSELLÄ 2019: Kysely 55–84-vuotiaiden tulevaisuudennäkymistä. Kantar TNS Oy 2019 /
PGraphics. https://www.eetury.fi/Site/Data/671/Files/2019/huomisen_kynnyksella_2019%20(002).pdf
• Kalliomaa-Puha, L & Kangas, O (2015): Yhteistä ja yksityistä varautumista – vanhusten hoivan tulevaisuus. Kalevi Sorsa-säätiö. Tartumaa: Ecoprint,
2015.
• Kalliomaa-Puha, L (2013): Homosociojuridicus – mitä asiakkaalta ja potilaalta edellytetään? Teoksessa Marja Pajukoski et al. (toim.) Muuttuva
sosiaalioikeus. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja N:o 24 Helsinki 2013, 97-123.
• Kalliomaa-Puha, L (2012): Sopimuksellisuus sosiaaliturvassa – uusia vaatimuksia asiakkaille ja lainsoveltajille. Teoksessa Jan-Erik Helenelund, Ilpo
Luoto, Niina Mäntylä, Kristian Siikavirta (toim). Julkista – yksityistä; millaisissa rakenteissa? Acta Wasaensia No 265. Oikeustiede II Julkisoikeus. Vaasa
2012, 421-432.
• Karvonen, S & Vaarama, M (2014) Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys väestön mielipiteiden valossa. Teoksessa: Vaarama M, Karvonen S, Kestilä L,
Moisio P, Muuri A. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print –Suomen Yliopistopaino Oy, s. 282-
304, 2014.
• Kestilä L & Karvonen S (toim) (2019) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: PunaMusta Oy, 2019.
• Kröger T, Vuorensyrjä M. Suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa vertailussa. Yhteiskuntapolitiikka 3/2008, s. 250-266.
• Lindberg J, Vaarama M. Yhteiskuntavastuulliset kotiin vietävät hoiva- ja tukipalvelut. Tavoitteet, nykytila ja suositukset. Osuuskunta Tradeka 2019.
Saatavilla: https://www.tradeka.fi/yhteiskuntavastuu/hoivapalvelujen-hankinta
• Muuri A, Aalto AM, Manderbacka K, Arffman M (2019) Sosiaali- ja terveydenhuollon kannatusperusta väestössä. Teoksessa: Kestilä L & Karvonen S
(toim) (2019) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: PunaMusta Oy, 2019
• Pursiainen Heikki & Seppälä Timo (2013). Hoivakodissa vai kotihoivassa? Suurten ikäluokkien halukkuus maksaa vanhuspalveluista. VATT Tutkimukset
173. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki: Edita Prima Oy, 2013.
• Vaarama, Marja (2009) Ikääntyneiden elämänlaatu ja hoivakysymys. Julkaisussa: Vaarama M. (toim.) Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena.
Poliittisen kestävyyden alaryhmän raportteja 3/2009, s. 105-127, 2009b. www.vnk.fi/julkaisut
• Vaarama, M. Inequalities in quality of life in later life. In: Eriarvoisuuden monet kasvot/Various faces of Inequality, Sosiologipäivät/The Annual
Conference in Sociology 2019, Turku, Finland. Abstraktikirja/The Book of Abstracts, s. 234, 2019.

17. Hoivapalvelujen rahoitus
Nordstat, 1000 suomalaista –kyselyn tulokset
Piia-Noora Kauppi
Finanssiala ry
#hoivalupaus

18. Tutkimuksen toteutus
• Kyselytutkimuksen on tehnyt Finanssiala ry:n toimeksiannosta Norstat
Finland Oy.
• Tutkimus toteutettiin kohdistettuna verkkokyselynä Norstat Finlandin
paneelin jäsenille.
• Vastaajina oli tuhat 18 – 84 –vuotiasta suomalaista.
• Kenttäaika 1.-6. tammikuuta 2020.
• Vastaajat kiintiöintiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja
asuinpaikan mukaan.

19. Aineiston rakenne
49%
51%
21%
15%
15%
16%
16%
17%
24%
19%
30%
14%
12%
30%
43%
17%
3%
1%
6%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
SUKUPUOLI
Mies
Nainen
IKÄRYHMÄ
18-29
30-39
40-49
50-59
60-69
70-84
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu
Yli 150 000 as. kaupunki
30 000 - 150 000 as. kaupunki
10 000 - 30 000 as. kaupunki
Haja-asustusalue
ELÄMÄNVAIHE
Sinkku/yksinhuoltaja
Kaksi aikuista, ei lapsia
Kaksi aikuista, alle 18-…
Asun vanhempieni kanssa
En tahdo kertoa
Muu
9%
39%
3%
1%
33%
6%
1%
16%
24%
19%
14%
10%
17%
7%
24%
12%
14%
17%
25%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
TYÖTILANNE
Opiskelija
Kokopäivätyössä
Yksityisyrittäjä
Vanhempainlomalla
Eläkeläinen
Työtön
Työskentelen kotona
TALOUDEN TULOT
0 - 20 000 euroa
20 001 - 40 000 euroa
40 001 - 60 000 euroa
60 001 - 80 000 euroa
80 001 euroa tai enemmän
En halua kertoa/en tiedä
KOULUTUS
Peruskoulu
Ammattikoulu
Lukio
Opistotaso
Ammattikorkeakoulu
Yliopisto/Korkeakoulu

20. Pitkä elämää edellyttää taloudellista varautumista. Monella
suomalaisella oma asunto on keskeisin varallisuuserä. Monilla on
myös kesämökki tai esimerkiksi metsää. Olisitko valmis myymään
omaisuuttasi, jos tarvitset ikääntymisen myötä enemmän
hoivapalveluita etkä saa niitä riittävästi yhteiskunnan tarjoamana?
Vastausvaihtoehdot:
1. Kyllä, ehdottomasti
2. Ehkä, osittain
3. En, ellei välttämätöntä
4. En missään tapauksessa

21. Olisitko valmis myymään omaisuuttasi, jos tarvitset ikääntymisen
myötä enemmän hoivapalveluita etkä saa niitä riittävästi
yhteiskunnan tarjoamana?
23%
25%
22%
22%
34%
21%
24%
17%
22%
26%
25%
24%
22%
15%
44%
41%
46%
51%
41%
44%
45%
37%
41%
41%
45%
45%
39%
50%
28%
30%
25%
24%
22%
27%
24%
38%
31%
27%
25%
27%
32%
29%
6%
4%
7%
3%
3%
8%
7%
8%
6%
6%
5%
5%
7%
6%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaikki vastaajat, n=1000
SUKUPUOLI
Nainen, n=506
Mies, n=494
VASTAAJAN IKÄ
18-29 -vuotias, n=211
30-39 -vuotias, n=154
40-49 -vuotias, n=145
50-59 -vuotias, n=164
60-69 -vuotias, n=161
70-84 -vuotias, n=165
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu, n=243
Muu yli 150 000 as. kaupunki, n=185
30 000 - 150 000 as. kaupunki, n=297
10 000 - 30 000 as. kaupunki, n=143
Haja-asustusalue, n=124
Kyllä, ehdottomasti Ehkä, osittain En, ellei välttämätöntä En missään tapauksessa

22. #hoivalupaus

23. Mitä mieltä olet siitä, että pitäisikö ihmisten ikääntyessään käyttää
omaisuuttaan ja säästöjään omaan hyvinvointiinsa vai mieluummin
jättää mahdollisimman paljon omaisuutta perinnöksi lapsilleen?
Valitse itsellesi sopivin vaihtoehto, kun ajattelet vanhempiasi.
1. Omien vanhempieni tulisi ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa
rahoittamiseen.
2. Omien vanhempieni tulisi jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.
Valitse sopivin vaihtoehto, kun ajattelet itseäsi ikääntyneenä:
1. Haluan käyttää omaisuuttani ja säästöjäni oman hyvinvointini rahoittamiseen.
2. Haluan jättää mahdollisimman paljon omaisuutta perinnöksi.

24. Pitäisikö ihmisten ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään
omaan hyvinvointiinsa vai mieluummin jättää mahdollisimman
paljon omaisuutta perinnöksi lapsilleen?
- Valitse itsellesi sopivin vaihtoehto, kun ajattelet vanhempiasi.
90%
93%
87%
85%
90%
86%
91%
94%
96%
92%
91%
89%
92%
86%
10%
7%
13%
15%
10%
14%
9%
6%
4%
8%
9%
11%
8%
14%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaikki vastaajat, n=1000
SUKUPUOLI
Nainen, n=506
Mies, n=494
VASTAAJAN IKÄ
18-29 -vuotias, n=211
30-39 -vuotias, n=154
40-49 -vuotias, n=145
50-59 -vuotias, n=164
60-69 -vuotias, n=161
70-84 -vuotias, n=165
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu, n=243
Muu yli 150 000 as. kaupunki, n=185
30 000 - 150 000 as. kaupunki, n=297
10 000 - 30 000 as. kaupunki, n=143
Haja-asustusalue, n=124
Omien vanhempieni tulisi ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman
hyvinvointinsa rahoittamiseen.
Omien vanhempieni tulisi jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi.

25. #hoivalupaus

26. Pitäisikö ihmisten ikääntyessään käyttää omaisuuttaan ja säästöjään
omaan hyvinvointiinsa vai mieluummin jättää mahdollisimman
paljon omaisuutta perinnöksi lapsilleen?
- Valitse sopivin vaihtoehto, kun ajattelet itseäsi ikääntyneenä.
81%
82%
81%
77%
78%
77%
82%
84%
90%
82%
80%
85%
82%
77%
19%
18%
19%
23%
22%
23%
18%
16%
10%
18%
21%
16%
18%
23%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaikki vastaajat, n=1000
SUKUPUOLI
Nainen, n=506
Mies, n=494
VASTAAJAN IKÄ
18-29 -vuotias, n=211
30-39 -vuotias, n=154
40-49 -vuotias, n=145
50-59 -vuotias, n=164
60-69 -vuotias, n=161
70-84 -vuotias, n=165
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu, n=243
Muu yli 150 000 as. kaupunki, n=185
30 000 - 150 000 as. kaupunki, n=297
10 000 - 30 000 as. kaupunki, n=143
Haja-asustusalue, n=124
Haluan käyttää omaisuuttani ja säästöjäni oman hyvinvointini rahoittamiseen.
Haluan jättää mahdollisimman paljon omaisuutta perinnöksi.

27. #hoivalupaus

28. Löytyykö Etlan tutkimuksesta ratkaisu?
Tuulikki Petäjäniemi, Tuusulan Kansalliset Seniorit ry
Jaakko Kiander, Eläketurvakeskus
Satu Karppanen, Sosiaali- ja terveysministeriö
Emilia Kullas, EVA
Anu Vehviläinen, kansanedustaja
#hoivalupaus

29. Finanssiala - uudistuvan alan ääni
WWW.FINANSSIALA.FI