Venäläistämiskausista itsenäistymiseen
Hi4 / Hämäläinen

 Taustalla:
 Nationalismin vahvistuminen Venäjällä
 Suomen asema kriittinen Venäjän turvallisuuden
kannalta
 Nikolai Bobrikov Suomen
kenraalikuvernööriksi 1898:
 venäläistämisohjelma
 Kuinka Suomen autonomiaa kavennettiin
1899-1905?
 Kuinka suomalaiset suhtautuivat venäläisten
toimiin?

 Myöntyväisyyslinja
 Vanhasuomalaiset
 Reaalipolitiikka: Venäjää on ymmärrettävä ja
varottava ärsyttämästä
 Perustuslaillinen linja
 Nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset ja SDP
 Perustuslaillisista oikeuksista pidettävä kiinni
 Passiivinen & aktiivinen vastarinta

 Nälkämaan laulu
 Eino Leino, Halla (1902)
Kukat kasvaa Suomen suosta,
kamalat ja kummat.
Sumut nousee Suomen suosta
myrkylliset, summat.
Peittää päivän paistamasta,
pilvet sit' ei peitä.
Kansa vaisu vaeltaapi
virvatulten teitä.”
Hento, hieno sammal vaan
ja alla lieju musta,
siin' on Suomen kulttuuri -
ei mitään pelastusta.
Missä jalan maahan poljet,
siinä puhkee kuori.
Suomen suohon uponnut
on moni haave nuori.

 Ketkä olivat kuuluisimpia Suomen taiteen
”kultakauden” taiteilijoita?
 Valitse joltakin taitelijalta yksi työ, jossa
näkyy kansallismielisyys tai suoranainen
venäläistoimien vastustus. Perustele
valintasi.
 Ota kantaa: Taide on tehokas
yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline.

 Lue opettajan antamat otteet Tampereen
yhteiskoulun rehtorin Kaarlo Tiililän
päiväkirjoista ja vastaa seuraaviin
kysymyksiin:
 Mitä historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä
päiväkirjassa tulee esille?
 Kuinka Tiililä suhtautuu niihin?
 Millainen tunnelma Suomessa on vuonna 1905?

 Venäjällä väkivaltaisia kapinoita ja
levottomuuksia (hävitty Japanin sota,
tyytymättömyys itsevaltaiseen tsaariin)
 Suomessakin äänioikeusvaatimukset ja
kritiikki sortotoimia vastaan voimistuvat
 Suomessa (rauhanomainen) suurlakko syksyllä
1905
 Tsaarin oli taivuttava uudistuksiin:
 Venäläistämistoimet lopetettiin
 Valtiopäiväuudistus – Suomi saa eduskunnan

 Yksikamarinen eduskunta kansan
yhtenäisyyden takaamiseksi
 Välittömillä, salaisilla ja suhteellisilla
vaaleilla valittaisiin 200 kansanedustajaa 3
vuoden välein
 Tsaarille oikeus hajottaa eduskunta ja jättää
vahvistamatta päätökset
 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus (yli 24-
vuotiaille), huom. myös naisille!
 Äänioikeutettujen määrä nousi
126 000 > 1 273 000

 Puntarpään puhe
 Lue katkelmat Ilmari Kiannon romaanista ja
vastaa niiden sekä videon pohjalta
kysymyksiin.
 Kuinka tavallinen kansa suhtautui muutoksiin?
 Millaisen kuvan suomalaisista romaani antaa?

 Kansa äänesti innokkaasti (yli 70%)
 SDP: 80 paikkaa
 Suomalainen puolue: 59 paikkaa
 Nuorsuomalainen puolue: 26 paikkaa
 RKP: 24 paikkaa
 Maalaisliitto: 9 paikkaa
 Kristillinen työväki: 2 paikkaa

 "Punainen wiiwa? eiwätkö siellä lienekkään
huomanneet, että se oli kärsivän kansan
sydänverellä vedetty? Piti tulla tuossa
tuokiossa walkeat leiwät ja walkeat puurot,
silavat ja rokat? Piti tulla eheät paidat ja
kauniit kuwakirjat lapsille? Piti tulla
nisukahvit ja lämpöiset turkit wilussa
värjöttäville? Ihmemullistukset tuleman piti
punawiiwan perässä - miksi ei tullutkaan?
Tulee jahka joutuu? Tulee - ei tulekkaan?"

 Kun tsaari oli jälleen vakiinnuttanut
asemansa, venäläistäminen jatkui.
 Vuosina 1908-1917 autonomiaa rajoitettiin
monin tavoin.
 Kansa turhautui politiikkaan, kun eduskunta
hajotettiin lähes vuosittain >
äänestysaktiivisuus laski.
 Into aktiiviseen vastarintaan kasvoi:
vapaaehtoisia sotilaskoulutukseen Saksaan
(jääkärit)

 Tee kaksi aikajanaa vuoden 1917
tapahtumista:
 Askeleet kohti itsenäisyyttä (Venäjän
tapahtumat)
 Syitä sisällissotaan
 Torpparin häätö