SeOppi Oppiminen ja koulutus -teemanumero ilmestyi huhtikuussa 2012. Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista: - Käyttäjät muodostavat verkko-opetuksen arvon - Opetus, tiede ja tutkimus – uusi 2.0-vaihe SOMEttamalla - Nettikansaa kätilöidään - Internet-palveluiden käyttöehdot tarkentuvat Julkaisua painettiin 5000 kpl.

1. OPPIMINEN JA KOULUTUS
01 | 2012
Suomen eOppimiskeskus ry | e-oppimisen edistäjä ja verkottaja
Käyttäjät muodostavat
Opetus, verkko-opetuksen arvon...12
tiede ja tutkimus
– uusi 2.O-vaihe Nettikansaa kätilöidään...16
SOMEttamalla...6–9
Internet-palveluiden
käyttöehdot tarkentuvat...20

2. Sisällys 22
Pääkirjoitus: Näkökulmia Internet-palveluiden
Hyvä verkosto tukee ja auttaa aina....... 3 käyttöehtoihin.................................. 20
eOppimiskeskuksella Opiskelutaitoilloissa
10 toimintavuotta takana: vertaisvuorovaikutusta ja
Ripeä vauhti jatkuu digitaalisen kollektiivisia verkkomuistiinpanoja......22
koulutuksen kehittämisessä................. 4
Avoin tieto avaa myös yhteiskuntaa.....24
Ken onkaan eEemeli vuonna 2012....... 5
Sosiaalinen verkkotoiminta
valtaa alaa tieteessä........................... 6
NovaNet
Oppimisen avaruutta.........................25
Virtuaalinen 4GoodLife
14
Kriittinen ote kääntää tvt:n uhat jakaa tietoa
mahdollisuuksiksi............................... 8 terveydestä ja hyvinvoinnista..............26
Oppilaitosjohto etsii suuntaa TAOKK vie verkon kautta
muuttuvassa maailmassa.................. 10 opettajakoulutusta
Arabiemiraatteihin............................. 27
Verkostojen synty vaatii
kypsyttelyä ajan kanssa..................... 11 Kehittävä koulutuksen arviointi vaatii
26
luottamusta ja osallisuutta.................28
Verkko-opetuksessakin
arvon muodostavat käyttäjät 3DM kokeilee ja opastaa
– eivät järjestelmät............................ 12 kolmiulotteisten elämysten
luomisessa.......................................30
Mobiililla – luonnollisesti.................... 14
Suomen eOppimiskeskus ry:n
Fasilitoijat kirittämään yhteisöjäsenet.................................. 31
nettikansaa tavoitteisiin..................... 16
Suomen eOppimiskeskus ry............... 32
Lasten asiantuntijuus ja toimijuus
syytä päästä valloilleen...................... 18 ITK-messuliite...................................
SeOPPI-LEHTI 01 | 2012 PAINOSMÄÄRÄ
5 000 kpl
KUSTANTAJA
Suomen eOppimiskeskus ry ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO
Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna Niina Kesämaa
SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti. Suomen eOppimiskeskus ry
Lehteä julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajan- PÄÄTOIMITTAJA Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna
kohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, Titi Tamminen puh. | 040 827 6378
tuotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti puh. | 040 869 6306 e-mail | info@oppimiskeskus.fi
edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi
käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksis- ULKOASU JA TAITTO
sa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden TOIMITUSSIHTEERI Adverbi
voimin. Oili Salminen
puh. | 040 165 6391 PAINO
e-mail | oili.salminen@eoppimiskeskus.fi Fram
ISSN-NUMERO KANSIKUVA
1795-3251 AVO-helmet

3. PÄÄKIRJOITUS
Hyvä verkosto
tukee ja auttaa aina
K
eväthanget kimaltelevat, ja työkavereita tulee vastaan ladulla. Kyselen, ovatko hekin
Kuva: Teemu Korpi
lomalla. Vastaus on, että tavallaan koska vuokrattiin mökki kahdeksi kuukaudeksi
ja tehdään töitä täällä Lapissa. Näitä mobiilityöskentelijöitä oli useita – ja olivatkin
tosi mobiileja, kun niin nopeasti hävisivät ladulla näkymättömiin. Kyllä he ihan oikeasti
töissä ovatkin, koska tuotoksia näkyy koko ajan.
Kun olin noin konkreettisesti törmännyt mobiiliin työntekoon, silmiini osui Leardership-
lehden (2012) artikkeli, jossa kuvailtiin David Arklessin näkemyksiä työelämän muutok-
sesta. Artikkelissa todettiin, että työntekotavat muuttuvat nopeimmin. Virtuaaliset sekä
etä- että läsnätyömahdollisuudet, osa-aikatyö, parveilu, peliteknologiat ja sosiaalinen
media mullistavat työn tekemisen tapoja. Yksilöiden ja ryhmien potentiaalin vapauttami-
sessa modernilla teknologialla on valtava merkitys. Suomen eOppimiskeskus jäsenyrityk-
sineen on jo vuosien ajan kehittänyt luovuttaa vapauttavia teknologioita, joihin yritykset
puolestaan ovat tuottaneet palveluja.
Ajallemme on tyypillistä, että valinnan mahdollisuuksia on paljon – jopa ahdistavuu-
teen asti. Opetukseen ja työn tekemiseen alkaa olla tarjolla tuhansia ratkaisuja. Miten Leena Vainio
tarjonta ja tarve saadaan kohtaamaan? Haaste on suuri sekä palvelun toimittajalle että Suomen eOppimiskeskus ry:n
sen käyttäjälle. Tuottajista menestyvät ne, jotka ovat rakentaneet hinnoittelunsa niin, että hallituksen puheenjohtaja
vain käytöstä tarvitsee maksaa. Tässä olemme vasta alussa, sillä esimerkiksi kotimaisia puh. | (03) 6464 380, 040 727 6601
e-mail | leena.vainio@hamk.fi
e-kirjoja ei vielä saa kirjastoista, koska niiden käytön hinnoittelu on sopimatta. Kuinka
helppoa olisikaan, kun saisi pariksi tunniksi käyttöön juuri sen kirjan, jota juuri tiettynä
hetkenä tarvitsee artikkelin kirjoittamiseen! Olisin valmis maksamaan muutaman euron
tuollaisesta palvelusta, jos voisin ostaa käyttöoikeuden juuri tarvitsemassani yhteydessä
”just-on-time”.
Opetusta ja työtä helpottavia sovelluksia on saatavilla kännyköihin, tabletteihin ja tieto-
koneisiin. Kuka auttaisi opettajaa löytämään nuo sovellukset? Kuka opettaisi niiden käyt-
töä? Millainen oppimiskulttuuri näiden palvelujen ympärille voitaisiin rakentaa? Näyttää
siltä, että verkostojen tuki on paras mahdollisuus oppia ja myös rakentaa uusia toiminta-
ja oppimiskulttuureja. Esimerkiksi Facebookissa on monta mielenkiintoista ryhmää, joissa
saa tukea osaajilta ja joissa vaihdetaan kokemuksia.
Tutkimukset selvästi osoittavat, että hyvä verkosto on paras tuki kehittämistyössä.
Mutta miksi verkostoyhteistyö ei kiinnosta kaikkia, mikä siinä pelottaa? Opettajan työ on
edelleenkin hyvin paljon yksin tekemistä. Tutkimus ammattikorkean opettajista (Opettaja-
lehti 10/2012) osoittaa, että suuri osa opettajista työskentelee edelleen yksin niin ope-
tusaineiston valmistelemiseksi kuin itse opetustilanteissakin. Ovatko syynä toiminnalliset
rakenteet vai opettajan oma valinta?
Tule mukaan Suomen eOppimiskeskuksen verkostoon. Täällä tapaat ihmisiä, joilla on
kokemusta tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä. Löydät varmasti itsellesi keskuste-
lukumppanin, jonka kanssa voit kehittää myös omaa osaamistasi.
Ja aivan lopuksi haluan kiittää: Tämä juttu syntyi keskusteluissa Jarmon ja Eeron
kanssa. Ilman teidän kokemustanne ja näkemystänne tähän ei olisi tullut kaikkia näitä
vivahteita mukaan. Kiitos! l
01 | 2012 | 3

4. TEKSTI OILI SALMINEN
KUVAT NIINA KESÄMAA
eOppimiskeskuksella 10 toimintavuotta takana: Historiaa
Ripeä vauhti
Yhdistys perustettiin tammi-
kuun lopulla 2002 Hämeenlin-
nassa, mistä käsin se edelleen-
kin toimii.
jatkuu digitaalisen koulutuksen kehittämisessä Suomen eOppimiskeskus on
edistänyt verkko-opetuksen
ja digitaalisten opetustoteu-
V
erkko-opetuksen aktiivit kokoontui- Lisätietoja tusten käyttöä, tutkimusta ja
vat Hämeen ammattikorkeakoululla Leena Vainio kehittämistyötä yrityksissä,
runsas 10 vuotta sitten perusta- hallituksen puheenjohtaja, tutkimuspäällikkö oppilaitoksissa ja muissa orga-
maan alan etuja ajavaa yhdistystä. Tilai- puh. | (03) 646 4380, 040 727 6601 nisaatioissa. Toiminnan ydintä
e-mail | leena.vainio@hamk.fi on verkostojen muodostami-
suus oli alku Suomen eOppimiskeskuksel-
le, joka on vuosikymmenessä saavuttanut nen tarkoituksiin, joilla digitaa-
Titi Tamminen
asiantuntijan aseman digitaalista koulutus- lisen koulutusalan tuloksellista
kehityspäällikkö | Suomen eOppimiskeskus ry
ta käsiteltäessä. Yhdistyksen toiminta on puh. | 040 8696306 yhteistyötä voidaan vahvistaa.
laajentunut merkittävästi uusille alueille ja e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi Suomen eOppimiskeskus ry
mukana ovat Suomen johtavat digitaalisen on toimintansa aikana hankki-
koulutuksen asiantuntijatahot. Yhdistyksen Verkossa nut vaikuttavuutta alan asian-
jäsenistössä on nyt yli 50 organisaatiota ja Suomen eOppimiskeskus tuntijaorganisaationa. Yhdistyk-
www | eoppimiskeskus.fi sen tarkoituksena on ollut koko
parisataa henkilöjäsentä.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 27. historian ajan lisätä oppilaitos-
AVO-hankkeet
maaliskuuta 2012 tavallista juhlavammissa ten, yritysten, palvelutuottajien,
www | eoppimiskeskus.fi/avo
puitteissa Hämeenlinnan Raatihuoneella käyttäjien ja muiden toimijoiden
10-vuotisen taipaleen kunniaksi. Vuosikoko- keskinäistä yhteistyötä.
uksen yhteydessä oli myös juhlaseminaari. Uuden hallituksen jäseniä ovat: Leena Yhdistys päivittää jäsenis-
Puhujina olivat professori Kai Hakkarainen Vainio pj (HAMK), Ville Availa (Ambientia töään, alan toimijoita ja sidos-
Turun yliopistosta, senioripartneri Ari-Matti Oyj), Maarit Hynninen-Ojala (Metropolia ryhmiä seminaaritoiminnalla,
Auvinen HCI Productions Oy:stä ja profes- AMK), Tuomas Kuusivaara (Discendum joista kansainvälisin on vuo-
sori Marko Nieminen Aalto Yliopistosta. Oy), Ari-Matti Auvinen, Jarmo Tanskanen, sittainen DCL (Digital Compe-
Luentojen tallenteet löytyvät www.eoppimis- Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen. Vara- tence and Learning) -seminaari
keskus.fi-sivuston kautta. jäseniä ovat Timo Väliharju (Mediamaisteri Hämeenlinnassa.
Yhdistyksen uusi hallitus valittiin koko- Oy), Hanna Nordlund (Teknologiakeskus eEemeli-laatukilpailu on saa-
uksessa. Siinä on kahdeksan varsinaista Innopark Oy), Risto Korhonen (Ilona IT Oy), nut alkunsa yhdistyksen perus-
jäsentä ja kahdeksan varajäsentä. Hallituk- Harto Pönkä (Innowise), Irma Mänty, Jarmo tamisajoilta. Uusin järjestykses-
sen puheenjohtajana jatkaa Leena Vainio Viteli, Mika Kantola ja Juha Särestöniemi. sään 11. eEemeli-pääpalkinto
Hämeen Ammattikorkeakoulusta ja varapu- Uusia kasvoja näistä ovat Hynninen-Ojala, jaettiin ITK’12-konferenssissa
heenjohtajana Ville Availa Ambientia Oyj:stä. Korhonen ja Särestöniemi. l huhtikuussa Hämeenlinnnan
Aulangolla.
Viime vuosien merkittävim-
mät hankkeet liittyvät koulutuk-
Ari-Matti Auvinen Marko Nieminen
sen avointen toimintatapojen
ja sisältöjen edistämiseen.
Euroopan sosiaalirahaston ESR:n
rahoituksella yhdistys on laajan
toimijaverkon kanssa toteuttanut
vuosina 2008–2011 Avoimet ver-
kosto oppimiseen (AVO1) -hank-
keen. AVO2:ksi nimetty uusi laaja
hanke aloitettiin kuluvan vuoden
alussa. Avoimuudesta voimaa
oppimisverkostoihin -hanke kes-
kittyy yhteisöllisen, osallistavan
ja verkostomaisen toimintakult-
tuurin synnyttämiseen mukana
Kai Hakkarainen
olevien toimijoiden välille.
4 | 01 | 2012

5. Ken onkaan
eEemeli vuonna 2012
eEemeli-kisa käytiin jälleen menestyksellisesti. Kilpailussa etsittiin parhaita
yhteisösovelluksia, joissa hyödynnetään yhdessä oppimista ja yhteisöllisiä
työskentelymenetelmiä. Pääsarjan lisäksi eEemelissä oli tänä vuonna
uutuuksina Apps4Learning ja Parasta parasta -sarjat.
L
ehden mennessä painoon tiedossa kinnot kumpikin. Kaikissa sarjoissa voidaan Lisätietoja
olivat 5 000 euron rahapalkinnosta ja yksi tai useampi kilpailutyö palkita kunnia- Tiina Front-Tammivirta | kehityspäällikkö
eEemeli-kiertopalkinnosta kilpaile- maininnalla. Suomen eOppimiskeskus ry
vat ratkaisut. Tuomariston mukaan niissä puh. | 040 5606345
e-mail | tiina.front-tammivirta@eoppimiskeskus.fi
kaikissa on ilahduttavan paljon vuorovai- Valinta kaksivaiheisena
kutteisuutta, yhteisöllisyyttä ja pelillisyyttä. Pääsarjan finalistit valittiin kaksivaihei-
Lisätietoja verkossa
Mukaan ilmoitetun 21 työn joukosta loppu- sessa prosessissa: pääraadin apuna on toi- www | eoppimiskeskus.fi/eemeli
kilpailu käytiin seuraavien kesken: minut esiraati, joka arvioi ennakkoon kaikki
l Bitville Oy ja Martela Oyj: kilpailutyöt. Esiraadin jäsenet koostuivat Suomen eOppimiskeskus Facebookissa
”Martela Learning” -yhteisöllisen eri-ikäisistä henkilöistä, jotka työssään www | facebook.com/seoppi
oppimisen palvelu, käyttävät digitaalisia oppimisen ratkaisuja.
eEemelin Facebook-ryhmä
l Discendum Oy: Esiraadin ja pääraadin jäsenten arvioinnin
www | facebook.com/pages/Eeme-
Kyvyt.fi ePortfolio-palvelu, perusteella viisi kilpailutyötä valittiin loppu-
li/239848129426800
l Intunex Oy: xTune, kilpailuun.
l Koulutuskeskus Salpaus: Kansanedustaja Jouni Backmanin joh- Aiempien vuosien voittajat
SANDBOX ja tama arviointiraati koostui yritysten ja julki- www | eoppimiskeskus.fi/fi/aiempien-vuosien-
l TeacherGaming LLC: sen sektorin e-oppimisen, pedagogiikan ja voittajat
MinecraftEdu. koulutuksen asiantuntijoista. Kilpailutöistä
arvioidaan yhdessä oppimisen ja yhteisöl- 11. kerran. Suomen eOppimiskeskuksen
Apps4Learning oli kaikille avoin sarja ja lisyyden lisäksi tuotteiden pedagogista ja lisäksi kilpailun järjestämisessä oli mukana
siihen toivottiin mukaan ideanikkareita, teknistä käytettävyyttä sekä kaupallista yhdeksän yhteistyökumppania: Hämeen
sovelluskehittäjiä ja alan harrastajia. Parasta hyödynnettävyyttä. ammattikorkeakoulu, Hämeenlinnan kau-
Parasta -sarjaan saattoi kuka vain vinkata punki, Microsoft, Osaamiskeskusohjelma/
esimerkiksi mainion opetusaineiston, hyvän eEemeli on alan ainoa Digibusiness-klusteriohjelma, TIEKE, Tekno-
verkkokurssin, videoluennon tai muun vas- kotimainen palkinto logiakeskus Innopark Oy, Teknologiateolli-
taavan laadukkaan sisällön tekijän. eEemeli-palkinto on ainoa maassamme suus ry, Tieto Oyj ja Tietotekniikan liitto ry.
Apps4Learning- ja Parasta Parasta -sar- digitaalisen oppimisen alalla jaettava raha-
jojen voittajat saivat 1 000 euron rahapal- palkinto. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin TEKSTI | OILI SALMINEN
01 | 2012 | 5

6. TEKSTI OILI SALMINEN
2012
KUVAT ERIK DUVALIN KUVA-ARKISTO & iSTOCKPHOTO
Sosiaalinen verkkotoiminta
valtaa alaa tieteessä
Web 2.0:n työkalujen käyttö tutkimustyössä lisääntyy nopeasti. Menossa
on siirtymä kohti uutta vaihetta, jolloin voidaan puhua tutkimus/tiede 2.0:n
esiin­ ulosta. Vaikka uusi tapa ei ole vielä valtavirtaa, professori Erik Duvalin
t
mukaan uutta toimintamallia kannattaa tutkia ja toimia sen mukaan.
I
TK-konferenssin pääpuhujana esiintynyt Tieteellinen tutkimustyö olisi nykyään lut saattavat olla itsessään osa ongelmaa
Erik Duval on ollut kiinnostunut tutkimus mahdotonta esimerkiksi ilman sähköpos- ja osa ratkaisua.
2.0-konseptista pitkään ja perehtynyt tia ja internetverkkoa. Noin 15 vuodessa ”Uudet työkalut verkossa voivat olla
siihen työssään belgialaisessa Katholieke internetistä on kehittynyt tehokas jakelu- ja ongelmien aiheuttajia, mikäli informaa-
Universiteit Leuven -yliopistossa. viestintäkanava myös tieteen tarpeisiin. Nyt tion siivilöinti epäonnistuu. Saatavilla on
2.0:n lisääminen kaiken mahdollisen jakelu ja viestintä eivät enää riitä. Verkon valtavasti informaatiota ja käytössämme
perään on trendikästä. Usein se on muo- käytössä on tapahtunut suuria muutoksia kanavia, joita myöten aineistoja siirrellään.
dikkuuden lisäksi oikeaan osuvaa ja kertoo aivan viime vuosina, jolloin sosiaalinen Mutta ne voivat olla myös ratkaisijoita,
sen, että 1.0:aan verrattuna uudessa versi- web on laajentunut. Sen mukaisia toiminta- koska työkalujen ja toimintatapojen avulla
ossa on aidosti toisenlainen vire. malleja sovelletaan yhä enemmän tieteen saamme tietää hyvistä lähteistä, kuulla
ja tutkimuksen tekoon. Tavaksi on tullut suosituksia kavereilta, olla yhteydessä laa-
yhteistuottaminen, tiedon kierrätys ja uudel- jojen verkostojen kanssa ja välittää tietoa
leenkäyttö. tekemisistämme.”
Tutkijan työkalut: internet, Nopeus ja rajojen rikkominen
datavarannot, verkkopalvelut olennaista kakkosvaiheelle
Kuka? Lyhyesti määriteltynä tutkimus/tiede 2.0 Datan keräämisen apuna tarvitaan työka-
kuvaa uusia tutkimustapoja, jotka monipuo- luja, jotka pystyvät yhdistämään aineistoa
lisesti ja ideoivasti hyödyntävät internetiä, monista lähteistä ja löytämään niistä yhte-
Erik Duval toimii professorina
datavarantoja ja verkkopalveluja. Dataa yksiä tavoilla, joita ihminen ei pysty teke-
tietojenkäsittelytieteen osas-
tuotetaan monin tavoin ja siinä on mukana mään aineistojen valtavan määrän vuoksi.
tolla Katholieke Universiteit
muitakin kuin ammattitutkijoita. Käsittelykapasiteetti ja nopeus ovat mer-
Leuven -yliopistolla Belgiassa.
Erik Duval painottaa, että käynnissä on kittäviä uusia hyötyjä, joita tietotekniikka ja
Hän tutkii mm. datan- ja sisäl-
murros, jonka moniulotteisia seurauksia verkkotyökalut tuovat mukanaan.
lönhallintaa, informaation
voimme nyt tunnistaa vasta pintapuolisesti. Tutkimus 2.0 tarvitseekin uusia datan
visualisointia, informaation
Tutkimus 2.0 -ilmiöön on tarpeellista paneu- keräämisen ja automaattisen analyysin
koostamista ja tutkimus 2.0
tua ja tunnistaa siinä olevat mahdollisuudet välineitä sekä koulutusta niiden käyttöön.
-tematiikkaa. Hän on jäsenenä
ja haasteet tutkimukselle ja tutkijan työlle. Duvalin neuvo tutkijoille on, että työssä
useissa kansainvälisissä tie-
Avoin pääsy tietolähteisiin ja verkkotyöka- on opittava kuuntelemaan, oppimaan ja
deyhteisöissä ja ollut perus-
lujen käyttöönotto ovat vasta ensimmäisiä jakamaan. Lisäksi on tarpeellista toimia
tamassa mm. voittoa tavoitte-
askeleita digitaalisten verkkojen hyödyntä- avoimesti ja läpinäkyvästi.
lematonta ARIADNE-säätiötä,
misessä tieteessä. Paneutumista kansain- Erik Duval muistuttaa, että edelleen
joka edistää oppimateriaalin
välisesti vaativat mm. datan esittämiseen tarvitaan ammatillisia tutkimustaitoja, mutta
jakamista ja uudelleenkäyttöä.
ontologiat, erilaiset standardit käyttöön, on myös harjoiteltava uusia. Datan hallinta,
Hän on vieraillut Suomessa
semanttisen webin mahdollisuuksien hyö- verkostotyöskentely, ideoiden jalostaminen
muutamia kertoja ennen ITK
dyntäminen jne. ja jopa niiden ”varastelu” kuuluvat Duvalin
2012:ta.
Erik Duval on listannut tutkimuksen mielestä uuteen kulttuuriin. Kysymykseen
tulevaisuushaasteiksi datan saatavuuden, tutkijan oman aineiston ryöstöviljelystä Duval
http://erikduval.wordpress.
tutkimus 2.0 -käytännöt, yksityisyyden ja naurahtaa ja sanoo, että ryöstelystä ei oikes-
com/about/
avoimuuden välisen vaikutuksen ja jännit- taan kannattaisi puhua. Hyvä on, jos aineisto
teen. Hän muistuttaa, että web 2.0 -työka- hyödyntää muutakin kuin omaa tekemistä.
6 | 01 | 2012

7. Tietenkin tarpeen on ottaa huomioon tekijän- verkkotyökalujen ja postituslistojen avulla.
oikeudet, yksityisen ja julkisen tiedon erotta- Ja jälleen on keskustelujen aika ja kysymys-
minen ja muut eettiset kysymykset. ten uudelleen muotoilua. Tutkija on siirtynyt
Duval julkaisee omat aineistonsa mielenkiintoiseen tieteellisen työskentelyn
vapaalla lisenssillä ja toivoo, että muut hyö- perinteitä ja rajoja rikkovaan toimintamal-
dyntävät niitä. Lisäksi hän toivoo saavansa liin. ”Näin rikkoutuvat rajat tiedon tuottajien
palautetta osallistujilta niistä tilaisuuksista, ja kuluttajien välillä”, Duval painottaa.
joissa hänen aineistoaan on joku toinen
esittänyt. Verkkotyökaluilla sekä aineistojen Mistä tietää tekijän?
jakelu, löydettävyys, hyötykäyttö että palaut- Uusi toimintatapa hämärtää rajoja tuotos-
teen keruu onnistuvat helposti. Hän on ten omistajuudessakin. Vapaasti lainattavat
Twitterin aktiivikäyttäjä ja uskoo, että se on tutkimukset, tieteelliset artikkelit, blogikir-
parempi kuin useimmat juuri tutkimustyö- joitukset ja muut verkkoaineisto ovat avoi- Toisten ideoiden jalostaminen,
hön suunnittelut web 2.0 julkaisuvälineet. mesti kaikkien kiinnostuneiden käytössä. tutkimustiedon yhteiskäyttö
ja kierrätys kuuluvat asiaan
Hän kysyykin, onko Twitter juuri siksi niin Verkkotyökaluilla voi hyvin pitkälle
uudessa tutkimustavassa.
hyvä, koska se ei ole erityisesti juuri tiettyä selvittää, mistä lähteistä aineistot ovat
Tekijän maine kasvaa siitä, mitä
käyttötarkoitusta varten tehty vaan sitä voi jos siitä on kiinnostunut. Duvalin mielestä enemmän hänen aineistoaan
käyttää omiin tarpeisiin ja innovoida sille lähteiden käytössä ei siten kannata olla kierrätetään ja hyödynnetään,
uusia käyttötapoja. naiivi. Hyvä tapa on lainata toisilta mainiten Erik Duval sanoo.
Erot uuden ja vanhan toimintamallin lähteet ja perustaa oma toiminta muiden jo
mukaan tulevat esille mm. tutkimustulos- aikaansaamaan. Unohtaa ei sovi sitä, että
ten välittämisessä. Ennen tehtiin raportti, verkkotoiminnalla saa sosiaalista tukea käyttö pitää sisällyttää mukaan tulosmit­
joka painettiin tai kopioitiin ja postitettiin toisilta tutkijoilta ja keskustelijoilta. Asian- taukseen.
sitten eri puolille listojen mukaan. Nyt tuntijahuomio on valtava resurssi ja mitä Tiede/tutkimus 2.0 on myös demokratian
sama työ käy niin että tutkija julkaisee tehokkaammin sitä käytetään sitä nopeam- edistäjä, koska tietoon ja tutkimustuloksiin
tuloksia jo ennen kuin raportti on valmis, min tieteessä edistytään. pääsee entistä helpommin käsiksi ja osallis-
käy keskusteluja niistä verkossa akatemian Tutkijan uraa ja tuloksia mitataan edel- tujiksi hankkeisiin pääsevät kaikki kiinnostu-
ulkopuolisten kanssa ja laajentaa ammat- leen pääasiallisesti julkaisujen määrillä. neet. Joukkoistamisen ansiosta entistä laa-
titutkijoiden kanssa näkemystä. Sitten hän Tämä mittaustapa vaatii uudistamista tut- jemmat piirit ovat mukana antamassa näkö-
koostaa yksin tai ryhmässä raportin, joka kimus 2.0:n myötä, ja mm. mainearviointi, kulmia ja tuottamassa dataa tutkimukseen ja
levitetään sosiaalisen median, erilaisten aineistojen kierrätysmäärät ja uudellen- sitä kautta päätöksenteon raaka-aineeksi. l
01 | 2012 | 7

8. 2012
HAASTATTELIJA OILI SALMINEN
KUVA LEENA LOUHIVAARA
Olli Luukkainen, OAJ:
Kriittinen ote kääntää tvt:n
uhat mahdollisuuksiksi
ITK 2012 -konferenssi puntaroi tieto- ja viestintätekniikan kaksinaista luon-
netta. SeOppi selvitti asiaa etukäteen ja kysyi, miten kouluissa ja opettajien
parissa asiaan tulisi suhtautua. Vastaajana on OAJ:n puheenjohtaja Olli
Luukkainen.
Miten näet digitaaliseen mediaan nopeasti eteneville on opettajista oppimi- opiskellaan ja mitä osaamista arvostetaan,
liitetyn januksenkasvoisuuden? sen ammattilaisina hyvin usein apua spar- muodostavat yhteiskunnan määrittämät
”Tieto- ja viestintäteknologia avartaa tarjolla raajina, kysymysten esittäjinä, vaihtoehto- säädökset: lait, asetukset, määräykset ja
olevien informaatiomaailmoiden ja sosiaa- jen esiin nostajina jne. Erityisen tärkeänä mm. opetussuunnitelmat. Opettajan tehtä-
listen verkostojen määrää valtavasti. Kun haluan korostaa laajan yleissivistyksen vänä on huippukoulutuksensa perustalta,
yksilö ja yhteisö omaavat halun ja taidon merkitystä. Mielestäni on suuri uhka ihmi- oman opiskelijajoukkonsa erityiskysymykset
etsiä informaatiota ja osaamisen jalostaa senä kehittymiselle, jos oppiminen jää tuntien valita ne keinot, joilla asetettui-
informaatiota kriittisesti tiedoksi, on henki- itsenäisen sähköisissä maailmoissa surf- hin tavoitteisiin pyritään. Eli opetuksen
lökohtaisen kehittymisen maailma auki. failun varaan. ja kasvatuksen ammattilaiset rakentavat
Yhä tärkeämmäksi tulee kriittisesti ana- Riittävä määrä taitavia oppimisen, tulevaisuutta ja tulevaisuuden yhteiskun-
lysoida, vertailla ja testata niin löytämäänsä opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisia taa. Se on opettajien ylevä ja yhteiskunnan
informaatiota kuin verkostojenkin viestejä. oppilaitosyhteisössä, hyvät ja uudenaikai- kannalta perustavaa laatua oleva tehtävä.
Jokainen meistä on jatkuvan, usein hyvin set välineet sekä yhteistoiminnallisuuteen Yhteiskunnan, siis valtiovallan ja paikal-
taitavan vaikuttamisen kohteena. Oman ohjaava ja sitä tukeva fyysinen oppimisym- listason työnantajan, on pidettävä huolta
näkemyksen ja kannan määrittäminen päristö antavat parhaat edellytykset tieto- ja henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja
on aiempaa työteliäämpää, ellei valitse viestintätekniikkaa hyödyntävälle osaami- uudistamisesta. Tärkeä, itse asiassa välttä-
helppoa plagioinnin tietä. Jos noin tekee, sen kehittämiselle. Keskeinen, usein jopa mätön sisältöalue tässä mielessä on tvt:n
on sattuman vietävissä. Koulutukselle ja ratkaiseva kysymys on oppilaitoksen hen- mahdollisuudet ja käyttö.
kasvatukselle tvt:n tarjoamien mahdolli- kinen ilmapiiri ja toimintakulttuuri. Siihen Koulutustarjontaa kyllä on, mutta lähes-
suuksien on oltava selkeästi oppisisältö ja visionäärisellä, osallistavalla johtamisella kään kaikki opettajat eivät riittävästi pääse
opiskelun kohde. Sitä kautta vahvistetaan on suuri merkitys. koulutukseen. Tällöin ajattelen koulutuksen
tasa-arvoa ja avarretaan oppimisen maail- Haluan kuitenkin korostaa sitä, että teknologian hallintaa huomattavasti laajem-
moita. huikean korkeatasoinen ja taitava tvt:n käyt- pana kysymyksenä. Keskeisintä on opetta-
Joka tapauksessa käytettävissä olevien töosaaminenkaan ei korvaa sosiaalisia yhtei- jakollegoitten kanssa päästä vaihtamaan
mahdollisuuksien merkitys on suurempi sötaitoja. Erikseen haluan vielä korostaa näkemyksiä ja kokemuksia, antaa ja saada
kuin uhat.” eettisten kysymysten yhteispohdinnan merki- hyviä käytänteitä.”
tystä osana opetus- ja kasvatustyön ydintä.”
Mitkä olisivat suotuisat olosuhteet Onko sinulla reseptiä siihen, miten
tvt:n käytölle ja opettelemiselle? Koulutus on tulevaisuuden tekemistä. opettajat, rehtorit, kouluttajat yms. saa-
”Opettajan työn ydin on oppimisen edis- Järjestetäänkö opettajille riittävästi daan hyödyntämään tieto- ja viestintä-
täminen. Opettaminen monimuotoisena, tieto- ja viestintätekniikan opetusta? teknikkaa entistä paremmin tuloksin?
monimerkityksisenä ja uudistuvana toi- ”Tulevaisuus ei synny itsestään, ainakaan ”Osaamisen taso vaihtelee, pitkälti em.
mintana on oppimisen tärkeä tukitoimi. sen ei pidä antaa syntyä sattumanvarai- syistä. Suurin ja nimenomaan henkinen
Oppijoitten taidot ja taitotasot eriytyvät: sesti. Tulevaisuus tehdään ihmisten arvo- tekijä on opettajien kokema arvostus
toiset tarvitsevat runsaasti apua ja tukea pohjaisten valintojen kautta. Opettajien työtään ja sen hyvin tekemisen mahdol-
perusteiden hallintaan, osa etenee itse- tehtävä, kuten opetus- ja kasvatusalankin lisuuksia kohtaan. Olen varma siitä, että
ohjautuvasti varsin nopeasti ja pitkälle. tehtävä on hyvin yhteiskunnallinen. Perus- opettajat pyrkivät työssään eettisesti
Joka tapauksessa ajattelen niin, että myös tan sille, mihin opiskelulla pyritään, mitä hyvin vahvalla eetoksella opiskelijoittensa
8 | 01 | 2012

9. parhaaseen. Kuitenkin yksittäisen ryhmän Minkälaisia muutoksia on tulossa
sisälläkin jo yksilölliset elämäntilanteet opettajien ammattiasemaan uudistu-
sekä oppimistarpeet ja -edellytykset vaih- vien oppimisympäristöjen takia?
televat suuresti. Tämä on se opettajan ”Tekijänoikeuskysymykset tarvitsevat
jatkuva dilemma. Opettaja näkee ne mah- parantamista ja uudistamista. OAJ pyrki
dollisuudet, joihin opiskelija voisi aikuisen saamaan jo maamme nykyisen halituksen
sopivalla tuella päästä, mutta samaan ohjelmaan määrärahaa opettajien tekemien
aikaan toinen opiskelija tarvitsisi tukea aineistojen hankkimiseksi systemaattiseen
toisenlaisessa asiassa, nykyaikana yhä levitykseen. Toki Opetushallitus sitä tekee
useampi elämänsä hallintaan liittyvissä, ei nykyisinkin, mutta on olemassa ratkaisuja,
oppisisällölliisissä kysymyksissä. joilla tällaista yleishyödyntämistä voitaisiin
Olen varma myös siitä, että ylivoimai- vahvistaa. Luonnollisesti tekijän tulee
sesti suurin osa opettajista on valmis saada korvaus materiaalista, jonka hän
käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa luovuttaa yleiseen levitykseen, näinhän
oppimisen ja opetuksen välineenä. Jos kaupallinen toimijakin oppimateriaalien
kuitenkin samaan aikaan, kun tarjotaan suhteen tekee.
uusia välineitä, täydennyskoulutusta ei Aiempaa hämärämmäksi on muodos-
ole, oppilasryhmien koko kasvaa, opetta- tumassa oppitunnin käsite, joka kuitenkin
jan palkan ulkopuoliset ja nimenomaan varsin laajasti on opettajan työajan ja
muut kuin opetustehtävät lisääntyvät, palkanmaksun peruste. Tässä suhteessa että pedagogiset ratkaisut ja nimenomaan
sijaisia ei palkata, opettajia jopa lomaute- niin opettajan työmäärän kuin yksityis- uudenlaiset hyödyntämistavat lisääntyvät
taan, on tunne oman työn arvostuksesta ajan hallinta on paineen alla. Sähköisten jatkossa. Kuntauudistus potkii niitäkin
heikko. Kyse on siis kokonaisuudesta. oppimisympäristöjen käytön lisääntyessä liikkeelle. Tosin väestön kehitys maan eri
Kunnan tai muun työnantajan teoillaan opettajankin ajasta yhä suurempi osa osissa osaltaan pakottaa uudistamaan käy-
osoittama arvostus opettajan työtä ja sen kuluu niissä. Korvatuuko tällä työllä jotakin tänteitä.”
jatkuvaa kehittämistä kohtaan on avain- muuta entistä? Kokonaistyömäärä ei voi
asemassa. Samoin tietysti oppilaitten kasvaa. Onko mieleesi jäänyt
huoltajilta tuleva tuki.” Oppilaitoksissa kannattaisikin käydä jokin erityinen kokemus
yhteisön sisäinen ja myös oppilaitten huol- verkko-oppimisen saralta?
Netti ja yhteisöpalvelut valtaavat tajien kanssa keskustelu siitä mikä on ”Erityisesti nostan esille kaksi myönteistä
alaa ihmisten arjessa. Miten tämä opettajan työaikaa ja millä aikatauluilla voi kokemusta. 2000-luvun alussa Opetushalli-
kehitys tulisi huomioida opettajien kohtuudella odottaa opettajan vastaavan tuksen ja silloisen Opekon voimin toteutet-
ja muun opetushenkilöstön taitojen esim. sähköpostiviesteihin. Olen huolissani tiin laaja opetushenkilöstön tvt-täydennys-
kehittämisessä? opettajien jaksamisesta työajan liukuessa koulutuskonsepti. Siinä oli tavoitteellisuutta
”Itse asiassahan jo pari vuosikymmentä väärällä tavalla alinomaisen työssä olon ja tekemisen meininkiä.
sitten puhuttiin, myös toteutettiin, tvt:n käy- suuntaan.” Verkko-opiskelun suhteen on koko 2000-
tön integroimisesta opiskeluun. Se on edel- luvun Hämeen ammattikorkeakoulun Amma-
leenkin hyvä periaate. Tosin tvt:n hallinta Minkälaisia vaikutuksia tulevalla tillisessa opettajakorkeakoulussa tehty uraa
edellyttää aiempaa enemmän myös sen kuntauudistuksella on mm. tieto- ja uurtavaa työtä. Sillä työllä on ollut kauas-
opiskelua sisältönä ja välineenä. viestintätekniikan opetukseen, kantoisia myönteisiä seurauksia.” l
Netti ja yhteisöpalvelut ovat osa elä- resursseihin ja yhdenvertaisiin
määmme ja niiden tulee olla myös opetta- mahdollisuuksiin saada oppia?
jille tuttuja. Siksi niiden maailmoihin on kai- ”Uskon, että kuntauudistus itse asiassa
kissa opettajien peruskoulutusohjelmissa Kuka?
vahvistaa tasa-arvoa. Nykyisin kuntien ja
Kasvatustieteen tohtori Olli Luukkainen on
perehdyttävä. Täydennyskoulutustarve koulujen välille on valitettavasti syntynyt
toiminut yli 30 vuotta opetuksen parissa. Hän
on luonnollisesti jatkuva, eli näen tämän eroja niin mahdollisuuksien kuin tulosten- on työskennellyt opettajana, rehtorina, johtajana,
alueen pysyväisluonteisena täydennyskou- kin välillä. Suurempi kuntakoko ja koulutuk- suunnittelijana, virkamiehenä, työnantajana ja
lutusalueena. Kun päättäjät yhteiskunnas- seen toivottavasti liittyvät sitovat laatukri- työnantajajärjestössä. Elokuusta 2010 hän on
samme ymmärtävät oikeasti koulutuksen teerit vahvistavat oppilaitten tasa-arvoa. toiminut Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n
mahdollisuudet ja merkityksen, he panos- Uskon myös, että kun kuntakartta elää, puheenjohtajana.
tavat opetusalan ammattilaistensa osaami- ja elänee jatkossakin, kansalaisten vaati-
sen kehittämiseen jatkuvasti. Lisätiedot
mukset myös koulutuspalveluiden laadulle
OAJ
Soveltavan käytön tavoite vahvistuu lisääntyvät. Tämä on hyvä, päätöksenteki-
www | oaj.fi
entisestään. Tällöin taitava opettaja hyödyn- jöitten suuntaan painetta lisäävä ja tasa-
tää opiskelijaryhmässä olevaa osaamista ja arvoa vahvistava kehityssuunta. Olli Luukkainen Facebookissa
potentiaalia, pyrkimättäkään itse olemaan Etäopetuksen käyttöä on monella suun- www | facebook.com/people/
kaikessa ’oppineempi’.” nalla kokeiltu ja käytetty vuosia. Uskon, Olli-Luukkainen/694348788
01 | 2012 | 9

10. TEKSTI ANNE RONGAS
KUVA iSTOCKPHOTO
Oppilaitosjohto
etsii suuntaa muuttuvassa maailmassa
Tulevaisuuden työelämä, nuoren opintopolku,
tietoyhteiskunnan avaintaidot, oppilaitosten
yhdistämiset, opettajan työhyvinvointi... Oppilaitos-
johdossa mietitään lukuisia kriittisiä aiheita, jotka
vaikuttavat tulevaisuuden linjauksiin – ja tämän
päivän päätöksiin.
K
evättalvella 2012 toteutettu Luotsaa LISÄTIETOJA
tietotekniikkaan (LUOTI) -koulutuksen LUOTI-blogi | luotikoulutus.blogspot.com
ensimmäinen seminaarisarja keräsi Ilmoittautuminen ja lisätietoja kesäseminaa-
webinaareihin nelisenkymmentä tieto- ja rista blogissa.
viestintätekniikan opetuskäytöstä ja oppi-
laitosjohtamisesta kiinnostunutta osallistu- oppilaitoksen sisälle heijastuvat ja työyhtei-
jaa. Seuraava seminaarisarja järjestetään söstä nousevat muutokset.
Helsingissä 5.6.–7.8.2012. Vuorovaikutteinen ja mobiili teknologia
LUOTI-seminaarisarjassa punaisena lan- sekä verkkopohjainen kommunikaatio ovat
kana kulkee TVT:n käytön pedagoginen joh- viime vuosina muuttaneet työelämää, opiske-
taminen ja oppilaitoksen toimintakulttuurin lua ja vapaa-aikaa. Oppisisältöjen sähköisty- Rajala muistuttaa: ”Emme voi tuudittau-
kehittäminen kolmesta näkökulmasta: muu- minen niin ikään vauhdittaa muutosta. Kyse tua PISA-tutkimuksen tuomaan hyvänolon
tokset maailmalla laajassa mittakaavassa, on koko koulun läpäisevästä asiasta, joka tunteeseen, koska tipumme sillä tavalla
muutokset oppilaitosten rajapinnoilla sekä vaikuttaa oppilashuollosta arkkitehtuuriin. nopeasti. Nuorten TVT- ja sometaidot
Oppilaitosjohdon henkilöstökoulutusta vaihtelevat, opetussuunnitelmat kaipaavat
rahoittaa OPH ja sitä toteuttaa eOppimiskes- remonttia. Moneen kertaan on hoettu, että
kuksen jäsenistön muodostama konsortio. yksittäisten tietojen pänttäämisestä täytyy
päästä kohti taitojen oppimista.” Jordman
SOME on henkilökohtainen korostaakin pelkän tiedon ohella henkeä
oppimisverkosto ja innoitusta. ”Pedagogisen rakkauden –
Info Elimäen lukion rehtori Kari Rajala ja Ota- kunnioittamisen – ilmapiirissä meidän pitää
Suomalaisten rehtoreiden lammen yhtenäiskoulun rehtori Mikko mennä. Nuori oppija hengittää mediaa, jos
verkostoon löydät seuraamalla Jordman osallistuivat LUOTI-webinaariin. kunnioitat häntä, tunnet sen hengen.”
esimerkiksi heitä: Jordmanin mukaan kouluttautuminen on Rajala kehuu sosiaalista mediaa:
tärkeää, koska koulun johtaminen ei voi ”Minulle antoisinta Facebookissa ja Twitte-
Mikko Jordman perustua omien mielenkiintojen varaan, rissä on laajentuva henkilökohtainen oppi-
Twitter | twitter.com/mikkojoo vaan ammatilliseen osaamiseen, nykypäi- misverkosto, PLN. Jokainen päivä on uuden
Blogi | lilelibe.blogspot.com vän tuntemukseen ja tulevan ennakointiin. oppimista. Lisäksi verkossa annetaan ja
Kari Rajala Rajala huokaa: ”Koko ajan vyöryy uutta, saadaan positiiviista kannustusta. Mahta-
Twitter | twitter.com/karirajala mutta vanhaa ei poistu samaa vauhtia. vaa, kun tietämystä jaetaan eikä pantata.”
Blogi | rajala.wordpress.com Suuri vaara tänä päivänä on, että rehtorit Napakat ja puhuttelevat asiantuntija-
piiputtavat itsensä vauhdissa.” Hallinnolliset alustukset ajankohtaisista aiheista sekä
Kouvolan Pro Rexi 2012 -päivät rakenteet hankaloittavat TVT:n käytön peda- keskustelut kollegoiden kanssa pitävät
4.–5.10. paneutuvat tieto- ja gogista johtamista: ”Teknisen ja pedagogi- ajan tasalla ja antavat näkökulmaa. LUOTI-
viestintätekniikan ja sosiaalisen sen osaamisen yhteensovittaminen ei toimi. webinaarit ovat ruokkineet vilkasta ajatus-
median asioihin Toisaalta ei pysty vaatimaan oikeita asioita, tenvaihtoa ja niiden aineistoilla on ollut
www | facebook.com/ jos ei osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Niihin kysyntää. Koulutuksen tavoitteisiin kuuluu
prorexi2012 kysymysten tekemiseen verkoistoitumiset ja keskustelun herättäminen ja kollegaverkos-
tällaiset kurssit ja webinaarit auttavat.” tojen tukeminen. l
10 | 01 | 2012

11. TEKSTI LEENA VAINIO, JARMO VITELI & MIKA PETÄSNORO
KUVA MIKA PETÄSNORO
Verkostojen synty vaatii
kypsyttelyä ajan kanssa
AKTIIVI-hanke on neljä vuotta verkottanut Avoimissa oppimisympäristöis-
sä aktiiviseksi kansalaiseksi – kehittämisohjelman projekteja. Mitä olemme
oppineet verkostoitumisesta tänä aikana? Aitojen verkostojen ja yhteistyön
merkitys on korostunut osaamisen kehittämisessä. Parempien tulosten saa-
miseksi rakennerahastokauden koordinoijat ovat nähneet verkostoitumisen
keinoksi tuottaa parempia hanketuloksia.
S
otaranta ja Linnanmaa* määrittelevät maan (emt) mukaan verkostoyhteistyössä LISÄTIETOJA
verkoston eriasteiseksi ja eri tavoin havaitut heikkoudet ja vahvuudet eivät vält- www | aktiivi.info
vakiintuneiksi sosiaalisiksi suhteiksi tämättä johdu ainoastaan organisaatiomal-
toisistaan riippuvaisten toimijoiden välillä, leista vaan useamminkin yhteistoiminnan teita ja palveluja ja lisäksi osaamme myös
jotka ovat organisoituneet yhteisen intres- laadusta. aktivoida erilaisia toimijoita hyödyntämään
sin ympärille. Verkostosuhteiden syntymi- Foorumien määrä ja laatu on yksi omassa toiminnassaan hankkeessa kehi-
nen edellyttää keskinäisen riippuvuuden verkostoyhteistyön onnistumisen mit- tettyjä menetelmiä. Nyt olemme päässeet
oivaltamista ja hyväksymistä. Haasteemme tari. AKTIIVI on järjestänyt vuosittain 2–3 siihen tilanteeseen, jossa verkostoyhteistyö
on ollut se, että 16 eri projektia eivät kaikin yhteistä projektien tapaamista. Teemoina tuo etuja; 1+1+1 on parhaimmillaan 111.
osin ole löytäneet keskinäistä riippuvuutta ovat olleet ennakointi, arviointi, tuotteis- Jakamalla saamme omaan toimintaamme
ja sosiaaliset suhteet monesti muodostu- taminen ja projektien tuotosten esittelyt. lisäarvoa.
neet etupäässä AKTIIVI-hankkeen järjestä- Parhaiten näistä ovat onnistuneet tilaisuu- Onneksi tämä ei päättynyt tähän –
mien yhteisten tilaisuuksien varaan. det, joissa projektit ovat tehneet itse ja AKTIIVI plus jatkaa projektien verkottamista
rakentaneet yhdessä uutta tietoa. Nämä vuoteen 2014 asti. l
Yhteinen tavoite ja yhteiset kohtaamiset ovat lisänneet toi-
yhteistoiminnan laatu mijoiden välistä luottamusta ja vähitellen
Yhteinen intressi on rakentunut projektien selkeyttänyt toimijoiden välistä työnjakoa ja
yhteisestä tavoitteesta, jonka mukaan myös synnyttänyt vastuita projektien keski-
on kehitetty avoimia oppimisympäristöjä, näiseen yhteistyöhön.
joissa aktiiviset kansalaiset voivat oppia ja
toimia hyödyntäen erilaisia tieto- ja viestin- Monia asioita olisi voinut
tätekniikan menetelmiä. Lisäksi rahoittaja tehdä toisin
on kehottanut projekteja osallistumaan Jos olisimme jo vuonna 2008 tienneet
yhteiseen verkostotoimintaan, vaikka varsi- verkostojen rakentamisesta ja tukemisesta
naista pakkoa siihen ei ole ollut. kaiken sen, mitä tiedämme nyt neljän vuo-
Pohdittaessa syitä, miksi verkosto jäi den kokemusten jälkeen, olisimme tehneet
melko löyhäksi, on viitattu hankkeiden eri- monta asiaa eri tavalla. Yhteinen kokemus
laisiin toimintaympäristöihin ja organisaa- on meille antanut tiedon siitä, minkälaisia
tiomalleihin. Kirjastojen, museoiden, yhdis- ovat verkostotyön haasteet. Verkostojen
tysten ja oppilaitosten organisaatiomallit sosiaalisten suhteiden rakentaminen vaa-
eivät tue verkostoitumista eivätkä toimijat tii aikaa, ja keskinäisten riippuvuuksien
koe hyötyvänsä siitä. Sotaraudan ja Linnan- ymmärtäminen syntyy tarpeesta tehdä asi-
oita yhdessä.
Olemme oppineet erittäin paljon toi-
*Sotarauta, M. & Linnanmaa, R. 1999. Kehittäjä-
verkostojen pullonkaulat ja verkostojen johtaminen:
nen toisiltamme, keräänneet valtavan
Esimerkkinä kuntien elinkeinopoliittinen yhteistyö. tietomäärän tieto- ja viestintätekniikan
(Teoksessa Siirilä, S. (toim.) Kaupunkipolitiikan aika. hyödyntämisestä, saaneet aikaiseksi tuot-
01 | 2012 | 11

12. TEKSTI ARI-MATTI AUVINEN
KUVAT FUTUREIMAGEBANK
Verkko-opetuksessakin
arvon muodostavat käyttäjät
– eivät järjestelmät
Verkko-opetuksen arvonmuodostuksen hahmottaminen on tärkeää.
Sen avulla voidaan kehittää ymmärrystä hyvistä toimintatavoista, jotka
luovat arvoa oppijoille. Mutta miten arvo muodostuu verkko-opetuksessa?
A
rvontuotannon tutkimukselle löytyy joissa teollisen tuotteen arvo on uudessa KIRJOITTAJA
tausta teollisista yrityksistä ja pal- vaiheessa korkeampi kuin sitä edeltä- Ari-Matti Auvinen toimii tutkijana Aalto-yliopis-
veluyrityksistä. Teollisen toiminnan neessä. tossa ja senioripartnerina HCI Productions Oy:ssä.
arvontuotantoa on kuvattu 1980-luvulta Palvelutuotannossa on 2000-luvulta
alkaen ”arvoketjuina”, toisin lähtien entistä vahvemmin nähty arvon yhteydessä synny tehokkaina peräkkäisinä
sanoen tuotannossa muodostuvan yhteistuotantona, eli palvelun tuotantovaiheina, vaan nimenomaan pal-
toisiinsa liittyvinä toteuttajan ja asiakkaan tiiviin yhteistyön ja velun toteuttajan ja palvelun asiakkaan/
vaiheina, vuorovaikutuksen tuloksena. Arvo ei tässä käyttäjän yhteistyöllä.
Nykyaikainen
verkko-opetus sopii
hyväksi esimerkiksi
monipuolisesta arvon
yhteistuotan-
nosta.
12 | 01 | 2012

13. Teollisen tuotannon oppimisessa toteuttaja ei hallitse ja johda
arvonmuodostus kaikkia keskeisiä arvonmuodostuksen teki-
Arvontuotannon tutkimus on lähtenyt liik- jöitä, kuten esimerkiksi muita oppijoita tai
keelle yrityksistä, joille voiton tavoittelu on verkossa olevia erilaisia resursseja, vaan
toiminnan tarkoitusta. Tutkimuksissa on tarjoaa oppimiselle rakenteita ja ympäris-
analysoitu ja mallinnettu yritysten toiminta- töjä.
tapaa, jonka avulla on mahdollista kasvat- Löytyisikö siis muita mahdollisia tapoja
taa arvoa. mallintaa arvonmuodostusta verkko-opetuk-
Tunnetuin tällä alalla on Michael Por- sessa?
terin 1980-luvun puolivälissä käyttöön
ottama arvoketjun käsite (value chain). Palveluissa ilmenee
Porterilainen arvoketjumalli kuvaa teollisen arvon yhteistuotanto
tuotteen valmistamista vaihe vaiheelta 2000-luvun alun liikkeenjohdollisen kes-
raaka-aineista jalostetuiksi tuotteiksi sekä kustelun merkittävimpiä avauksia oli
niiden jakelua, myyntiä ja erilaisia jälkimark- S.L.Vargon ja R.B.Luschin käynnistämä
kinoinnin toimenpiteitä. Perusajatuksena keskustelu siitä, miten palvelujen logiikka
on, että arvoketjun jokaisen vaiheen tulee eroaa teollisen tuotannon logiikasta (Ser- yhteistuotannosta. Oppijoiden oma aktiivi-
lisätä tuotteen arvoa – muuten kyseinen vice-Dominant Logic) ja miten palveluilla on nen toiminta (esimerkiksi portfoliotyösken-
vaihe se on turha kustannustekijä. ominaisia piirteitä ja toimintatapoja, jotka telynä), vertaisten ja vertaisryhmien oma
Mallinnuksen tärkein sovellusarvo on eivät ole palautettavissa teollisen tuotan- sisällöntuotanto (esimerkiksi wikeinä ja
yrityksen eri toimintojen tarkastelu asiak- non arvontuotannon malleihin. tiimitöinä), vertaisarviointi (esimerkiksi ris-
kaalle tuotettavan arvon näkökulmasta. Yksi palveluille ominainen tärkeä piirre tikkäisarviointeina) ja verkossa tapahtuvat
Tämän mallinnuksen perusteella voidaan löytyy siitä, että asiakkaat ovat tärkeitä tutoroidut keskustelut ovat toimintatapoja,
tunnistaa esim. prosessivaiheita, jotka toimijoita ”arvon yhteistuotannossa” (value jotka arvonmuodostuksen ajattelussa ovat
eivät tuota arvoa asiakkaille. Myös monien co-creation). Arvo ei muodostukaan arvo- arvon yhteistuotantoa. Verkko-opetuksen
palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa ketjumaisen tuotantojärjestelmän avulla, asiakkaille kiinnostava arvo syntyy myös
on perustaa haettu arvoketjumallista - esi- vaan laajan ja monipuolisen yhteistyön sekä oppijan ja opettajan/ohjaajan keski-
merkkinä käytettäköön ketjuuntuneita pika- tuloksena. Monissa palveluissa – esimer- näisestä vuorovaikutuksesta sekä muiden
ruokaravintoloita, joita pidämme palvelusek- kiksi vaikkapa WeightWatchers-painonhal- oppijoiden toiminnasta ja heidän työnsä ja
toriin kuuluvina, mutta jotka käytännössä lintaryhmissä – koko palvelukonsepti on oppimisresurssiensa jakamisesta.
toimivat teollisen tuotannon logiikalla. perustunut vertaiskäyttäjien keskinäiseen
yhteisyyteen ja kommunikointiin. Erilaiset arvoNmuodostusteoriat
Miten mallit istuvat oppimiseen? Arvon yhteistuotannon tärkeitä kehit- yhteen oppimisalaa varten
Koulutuksen ja oppimisen monet toimijat täjiä ovat olleet myös C.K. Prahalad ja V. Verkko-opetuksen arvonmuodostuksen hah-
ovat suhtautuneet kriittisesti yritysmaail- Ramaswamy. Heidän keskeinen väittä- mottaminen on tärkeää, koska sen avulla
masta tuleviin toimintatapoihin ja analyysi- mänsä on, että arvon muodostuksessa tär- voimme kehittää ymmärrystämme hyvistä
malleihin. Kuitenkin esimerkiksi tunnetut keää ei olekaan enää tavaroiden maailma toimintatavoista, jotka luovat arvoa oppi-
pohjoisamerikkalaiset Michael Moore ja (ml. tuotteiden eri ominaisuuksien kehitty- joille. Perinteinen arvoketjumainen malli
Greg Kearsley ovat omassa kirjassaan minen) tai erilaisten ratkaisujen maailma antaa hyvän perustan toimintavaiheiden
”Distance Education – A System’s View” (ml. erilaiset tuotteiden ja palveluiden tehokkaaseen suunnitteluun ja toteutuk-
esittäneet lähellä arvoketjumallia olevan yhdistelmät), vaan erityisesti kokemusten seen. Sen lähtökohta on tuotannollinen
mallinnuksen. Heidän mukaansa etä- ja maailma (ml. kokemusten personalisointi ja eli miten verkko-opetuksen kokonaisuus
monimuoto-opetusta – ja myös verkko- kokemusverkostot). voidaan tehokkaasti suunnitella ja toteut-
opetusta – tulisi tarkastella tuotannollisena Markkinat sanan laajassa mielessä taa. Tehokas suunnittelu ja toteutus eivät
järjestelmänä. Mooren ja Kearsleyn tar- ymmärrettynä – verkko-oppimisen osalta kuitenkaan vielä riitä.
kastelu eroaa kuitenkin selvästi porterilai- voisimme käyttää termiä ”toimintaympä- Ajattelutavan arvon muodotumisesta
sesta maailmasta siinä, että se korostaa ristö” – ovatkin muodostumassa vuorovai- yhteistuotannon avulla voisi yhdistää täy-
monipuolista vuorovaikutusta niin oppijan ja kutuksen areenaksi. Keskeiseksi tekijäksi dentämään arvoketjuajattelua, jotta aktiivis-
opintomateriaalin välillä, oppijan ja ohjaajan muodostuu erilaisten dialogien hallinta ja ten toimijoiden osallisuus ja osallistuminen
välillä kuin eri oppijoidenkin kesken. johtaminen, kun markkinat muuttuvat tarjo- tulisivat esille verkko-opetuksen arvonmuo-
Arvoketjumallinnus antaa perustan aja-asiakas-markkinoista yhteistuotannon dostuksen perustassa. Arvon yhteistuo-
tarkastella tehokkaan verkko-opetuskurssin markkinoiksi. Tiivistetysti keskeinen piirre tanto korostaa verkko-opetuksen toteutta-
suunnittelua ja toteutusta, mutta se ei asiakkaan/käyttäjän näkeminen toimivana jien ja oppijoiden jatkuvaa vuorovaikutusta
kuitenkaan kata verkko-opetuksen koko- subjektina – ei ”toimenpiteiden kohteena”, ja dialogia – yhteinen arvonmuodostus
naisuutta. Verkko-oppiminen ei välttämättä toisin sanoen objektina. merkitsee myös vahvempaa sitoutumista
ole luonteeltaan vaihe vaiheelta etenevä Nykyaikainen verkko-opetus sopii sovittuihin toimenpiteisiin ja niiden omista-
lineaarinen ketju. Nykyaikaisessa verkko- hyväksi esimerkiksi monipuolisesta arvon juutta. l
01 | 2012 | 13

14. TEKSTI JOHANNA SALMIA & ANNIKA MICHELSON | Hämeen ammattikorkeakoulu
KUVAT JOHANNA SALMIA & iSTOCKPHOTO
Mobiililla
– luonnollisesti!
Toukokuussa 2012 on vuorossa jo kolmas AVO-hankkeen ja HAMK Mustia-
lan järjestämä Mobiilikesäkoulu. Tällä kertaa teemana on ”Mobiilista ubiik-
kiin”. Mobiilikesäkoulu on yhteisöllinen tapahtuma, jossa uudet oppimisen
mallit ja menetelmät ovat osallistujien kokeiltavina.
V
uosina 2010 ja 2011 Mobiilit rakennus- ja hoitoalalla. Tarvitaan työkaluja LISÄTIETOJA
oppimisessa ja vuorovaikutukses- prosessien seurantaan ja tilanteiden doku- www | mobiilikesakoulu.com
sa (AVOmobiilit) -hankkeessa on mentointiin. Oppiminen siirtyy luokkahuo-
pilottien avulla etsitty uusia oppimisen neista autenttisiin ympäristöihin. Opiskeli- nuorempi. Tämä on ollut nähtävissä myös
menetelmiä. Hankkeessa saatujen koke- joiden laitekanta alkaa olla jo sillä tasolla, AVOmobiilit -hankkeen ja HAMKin järjestä-
musten mukaan mobiilius tuo aivan uuden että mobiililaitteiden hyödyntäminen opis- mässä Mobiilikesäkoulussa vuosina 2010
ulottuvuuden oppimiseen ja ohjaamiseen. kelussa on heillekin mahdollista. Mobiilia ja ja 2011.
Uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii mobiiliutta voidaan kuvata kolmella adjek- Tulevaisuudessa näemme yhä useam-
ennakkoluulotonta asennetta, muutoksia tiivilla: ajankohtainen, tilannekohtainen ja pia opiskelijoita ja ohjaajia tuottamassa,
toimintakulttuurissa sekä halua oppia ja henkilökohtainen. oppimassa ja kehittämässä rinta rinnan.
kehittyä. Yhteisöllisyys on myös hyvin kes- Siirtyminen mobiiliin vaatii teknistä Avoin työskentely ja verkostoituminen edis-
keinen asia, kun kehitetään uusia oppimi- ohjausta, opastusta, vinkkejä ja tukea lait- tävät innovaatioiden syntymistä – myös eri
sen toimintamalleja. teiden ja sovellusten parhaasta käytöstä ammattialojen rajojen yli.
ja hyödyntämisestä. Tarvitaan käytännön
Joustava mobiilius esimerkkejä siitä, missä ja miten mobiililait- Yhteisöllinen johtajuus
Mobiilius tuo joustavuutta työntekoon ja teita kannattaa hyödyntää. Tekniikan nopea kehittyminen aiheuttaa
yleiseen ajankäyttöön. Monet työprosessit Mobiililaitteet mahdollistavat mm. nopeita muutoksia ja tämän vuoksi muutos-
tapahtuvat muualla kuin kiinteän työpöydän oppimisaihioiden tekemisen aidoissa johtaminen nousee keskeiseen asemaan
ääressä, esim. luonnonvara-alan töissä tai tilanteissa tai paikkatiedon hyödyntämisen organisaatioissa. Tiimityöskentely – erityi-
kuvaustilanteissa (esim. alueen kartoitta- sesti virtuaalisissa tiimeissä, joissa toi-
misessa). Mobiililaitteet helpottavat opiske- mimista mobiilius helpottaa – toimii siten,
lijan kanssa kommunikointia ja harjoittelun että yksilöt ovat tasa-arvoisia. Johtajuus
ohjaamista, kun opiskelija suorittaa harjoit- vaihtuu lennossa aiheesta ja tilanteesta
teluaan tietokoneiden saavuttamattomissa. riippuen. Kynnys ottaa vastuuta on matala,
Uudet laitteet mahdollistavat oppimispro- jos asia liittyy ihmisen omaan kompe-
sessien tallentamisen, jolloin siihen voi- tenssialueeseen tai hänellä on erityistä
daan palata myöhemmin, oppimista kerra- kiinnostusta aiheeseen. Henkilökohtaiset
ten ja arvioiden. ominaisuudet korostuvat ja tuovat työsken-
Oppimista voidaan kuvata helposti telyyn lisäarvoa. Myös vaikeista asioista
myös oppimisblogissa monimediaisen tulee voida keskustella avoimesti, jolloin
materiaalin avulla. Blogia voidaan jakaa niin päätöksentekokin tehdään näkyväksi kai-
opettajan kuin opintojakson opiskelijoiden killa tasoilla.
kanssa. Aina joku on läsnä ja kommentteja
saa helposti. Jokapaikan oppiminen
Laitteet mahdollistavat sen, että oppija Sukupolvi Z, joka on syntynyt vuoden 1995
voi hyödyntää niin asiantuntija- kuin vertais- jälkeen, siirtyy pian opiskelemaan. Nämä
verkostoja. Kisälli-oppipoika -menetelmä nuoret arvostavat avoimuutta ja toivovat
Mobiilikesäkoulussa toukokuussa toteutetaan uutta toteutuu niin kansallisella tasolla kuin yksilöllisiä ratkaisuja. He yhdistävät tek-
toimintamallia Tammelan kunnassa HAMK Biotalou- globaalisti. Tulevaisuudessa meillä on oppi- niikkaa monipuolisesti elämässään, myös
den Mustialan toimipisteessä. mistilanteita, joissa kisälli on oppipoikaa oppimisessa. He hakevat tietoa juuri silloin,
14 | 01 | 2012

15. kun sitä tarvitaan: ulkona kaverien kanssa, sien kautta. Langattomuus ja virtuaaliset Autenttisuus edellyttää
kotona perheen kanssa tai luennolla opet- tilat ovat ubiikkiudelle tyypillistä. Erilaiset mobiiliutta
tajan kanssa. Tieto jaetaan välittömästi viestimet sulautuvat ympäristöömme, Ongelmien ratkaiseminen ja ilmiöiden
ympärillä olevien ihmisten kanssa, myös tilojen rakenteisiin tai vaatteisiin. Näin ymmärtäminen nousee tulevaisuudessa
verkossa. Nuoret tuottavat itse runsaasti voidaan helpottaa arkielämää ja käy- yhä tärkeämmäksi. Oppiminen tapahtuu
materiaalia, muokkaavat muiden tekemiä tännön toimintoja. Esimerkkinä koulun parhaiten yhteistyössä esim. alueellisten
tuotoksia ja jakavat kiireesti ja joustavasti kirjasto: Kun lähestymme kirjastoa, paik- toimijoiden kanssa.
käyttäen monta eri kanavaa. Jatkuvasta tie- katietomme välittyy kirjaston kattavaan Oppiminen yhdessä tulevan työnanta-
don hakemisesta ja oppimisesta on tullut järjestelmään. Järjestelmä huomaa, että jan kanssa helpottaa siirtymistä oikeaan
elämäntapa. varaamamme kirja on saapunut ja viestit- työelämään. Osaaminen siirtyy joustavasti
Kaikkialla läsnäolevan tietotekniikan tää siitä meille. oppijoiden, oppilaitosten ja yritysten välillä:
hyödyntämistä sanotaan ubiikkiudeksi Oppimisen näkökulmasta ubiikkiyhteis- muodostuu monimuotoinen oppimisym-
(engl. ubiquitous computing) eli jokapaikan kuntaan sisältyy monia haasteita mutta päristö, jossa on mukana eritasoista
tietotekniikaksi. Ubiikkiteknologia myös mahdollisuuksia. Siinä voidaan osaamista ja eri ikäpolvia. Mobiilius on kes-
voi olla niin näkymätöntä, ettei sen ole- vapautua rutiinitehtävistä ja panostaa kehit- keinen osa uutta virtuaalista ja sosiaalista
massaoloa huomaa kuin sujuvien proses- tämiseen ja innovatiivisuuteen. toimintamallia. l
01 | 2012 | 15

16. TEKSTI KARI A. HINTIKKA, ANNE RONGAS, JAAKKO RANTALA & ANTTI POIKOLA
KUVA iSTOCKPHOTO
Uusi ammattikunta syntymässä:
Fasilitoijat kirittämään
nettikansaa tavoitteisiin
Otavan opisto ja Jyväskylän yliopisto kehittävät parhaillaan opin-
tokokonaisuutta, jonka suorittamalla oppii innostamaan, aktivoi-
maan ja koordinoimaan nettikansan toimintaa internet-fasilitoijana.
Opintokokonaisuus on suunnattu erityisesti nettiajan kansalais­
yhteiskunnan kehittämisestä kiinnostuneille ihmisille niin
yhdistyksissä ja järjestöissä kuin hallinnossakin. Koulutuksen
järjestäminen on osa Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoi-
hin (AVO2) -hanketta.
I
nternet-fasilitointi tarkoittaa netti-innos- Netti-innostajuuden mahdollisuuksia LISÄTIETOJA
tamista eli avoimen osallistujajoukon pohdittaessa esille nousee kysymys Nettikansa-opinnot Wikiopistossa
toiminnan aktivoimista, koordinointia ja siitä, antaako sosiaalinen media toi- www | j.mp/avo2-nettikansa-opinnot
katalysointia internetissä. Menetelmää voi- mivia työkaluja innostajan käyttöön?
Nettikansan Leiripäivät
daan käyttää niin oppimisessa, ongelman- Olettamuksenamme on, että verkon tuot-
www | mahdollista.fi
ratkaisussa, strategiavalmistelussa kuin tama lisäarvo innostajalle on suurempi
tutkimus- ja tuotekehityksessä. Suomessa kuin sen mukanaan tuomat rajoitteet.
esimerkiksi Tekes loi TekesOPPY-teknologia- Verkkoa voidaan hyvinkin käyttää havah- Suomalaisten yhteiskunnallinen
ohjelmansa sisällön ja strategian avoimesti duttamisen, osallistamisen, tutkimuk- aktiivisuus ei välttämättä ole vähentynyt,
Facebookissa 2010. sellisuuden, avoimen dialogin ja muiden mistä saatiin todistusta kaksissa viime
innostamisen keskeisten elementtien vaaleissa. Sen sijaan tarvetta tuntuu ole-
Tavoitteisiin kirittäjä ja apuvälineenä. van muutokselle osallistumisen ja yhdes-
prosessien luotsi sätekemisen muodoissa sekä toiminnan
Fasilitaattorin rooliin kuuluu auttaa ihmisiä Osallistumisen muodot toteuttamiselle internetissä.
ja ryhmiä toteuttamaan tavoitteensa. Net- muuttuvat Nettiajan kansalaisyhteiskunnan
tiverkostoille on tyypillistä hajanaisuus ja Esimerkiksi Sami Borgin mukaan suo- opintokokonaisuudet tarjoavat tähän
satunnainen osallistumisaktiviteetti. Jotta malainen yhdistys- ja järjestöosallistumi- ratkaisua. Samalla kun ne tarjoavat
verkon kautta toimiva ihmisjoukko saisi nen on selvästi heikentymässä. Tilapäi- opetusrungot sisältöineen ne toimivat
jotain tavoitteellista aikaan, tarvitaan toi- nen ja yhden tavoitteen yhteiskunnalli- myös esimerkkeinä uudesta avoimesta
mintaprosessin luotsausta. Ryhmän toimin- nen toiminta näyttäisi saavan jalansijaa toimintakulttuurista yhteiskunnallisten
nan fasilitoinnissa internet toisaalta rajoit- vakiintuneilta liikkeiltä, yhdistyksiltä ja tavoitteiden, aktiivisen kansalaisuuden ja
taa mahdollisuuksia ja toisaalta tarjoaa puolueilta. Samalla kansalaiset kehittä- demokratian saralla.
hyviä keinoja, jotka ovat oikein käytettynä vät ripeään tahtiin uudenlaisia osallistu- Opintokokonaisuudet työstetään
tehokkaita. misen ja yhteistoiminnan muotoja, kuten tämän vuoden aikana valmiiksi asti avoi-
Hankkeessa mukana oleva Opinto- Sometu- ja Sähköautot! -nettiverkostoja mesti Wikiopistossa. Alussa ne ovat raaki-
keskus Kansalaisfoorumi tarkastelee tai Porkkanamafia- ja Eroa kirkosta leita, mutta saman tien jokaisen kiinnostu-
nettifasilitointia ja netti-innostamista sosio­ -liikehdintää. Internet on tässä kehityk- neen kommentoitavissa ja muokattavissa.
kulttuurisen innostamisen viitekehyksesä. sessä keskeisesti vaikuttava tekijä, joka Opintokokonaisuudet avoimine sisäl-
Siinä innostamisen tavoitteena on yksilön mahdollistaa resursseja, mobilisointia ja töineen ovat ensi vuonna kaikkien oppi-
ja yhteisön voimaantuminen. Innostajan organisoitumista sellaisessa mittakaa- ja koulutuslaitosten vapaasti hyödynnet-
toimenkuvana on toimia em. voimaantumis- vassa, joka aiemmin onnistui ainoastaan tävissä, ja myös kaupallinen käyttö on
prosessin katalysaattorina. suurten organisaatioiden voimin. sallittua. l
16 | 01 | 2012

17. Nettifasilitaattori
luo osallistumis-
mahdollisuuksia.
01 | 2012 | 17

18. Koulu
Kaikkialla
-hanke!
Toimikas kannustaa aktiiviseen oppimiseen
Toimikas on AVO2-hankkeen osa- kummi. Toimijuus ja aktiivinen Toimikkaassa rakennetaan
kokonaisuus, joka jalostaa toimin- oppiminen eivät ole sattumalta erilaisia ratkaisuja oppiaineita
nallisen ja aktiivisen oppimisen näiden kahden hankkeen yhtei- yhdistävänään, ilmiöpohjaiseen
malleja. Vetureina hankkeessa nen nimittäjä. Oppimisen haas- oppimiseen. Painoa laitetaan myös
ovat Hämeenlinna ja Otavan Opis- teet informaatiotulvan ja moni- opettajien yhteistyöhön ja oppija-
ton nettilukio. mutkaisen maailman keskellä lähtöiseen suunnitteluosaamiseen.
Koulu kaikkialla -tutkimus- vaativat eheyttäviä toimia, jottei TEKSTI | Anne Rongas, projektisuunnittelija,
hanke on Toimikkaan hanke- oppija näänny. Suomen eOppimiskeskus ry
18 | 01 | 2012

19. TEKSTI OLLI VESTERINEN
KUVAT FUTUREIMAGEBANK & iSTOCKPHOTO
Lasten asiantuntijuus
ja toimijuus syytä
päästä valloilleen
Koulu Kaikkialla -hankkeen tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria, joilla
on tunne oman elämän hallinnasta, ja jotka voivat hyvin omassa elämäs-
sään. Meidän kaikkien aikuisten tuella heistä kasvaa aktiivisia, yhteisiin
asioihin vaikuttamiseen uskovia aktiivisia toimijoita.
P
rofessori Lasse Lipponen kirjoittaa LISÄTIETOJA
kollegoidensa kanssa Oppimisen Toimikas-blogi
sillat – kohti osallistavia oppimisym- www | toimikas.blogspot.com
päristöjä -kirjassa toimijuuden kokemuk-
AVO Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin
sen tärkeydestä (www.oppimisensillat.fi).
www | eoppimiskeskus.fi/fi/avo
Toimijuus tarkoittaa osallistumisen kautta
muodostunutta identiteettia.
välineiden käyttö on oivallinen keino nos-
Toimijuus avaa tietä taa esille lasten omaa asiantuntijuutta ja
uuden luomiselle heidän toimijuuttaan. Tämän hetken ehkä
Toimijuuden käsite on keskeinen opetus- ja merkittävin toimijuutta hyvin ilmentävä tieto-
kulttuuriministeriön rahoittamassa Koulu ja viestintätekniikan ilmiö on sosiaalinen
Kaikkialla -tutkimus- ja kehittämishank- media, jossa korostuu myös oppilaiden
keessa. Siinä tuetaan oppimisympäristöjen oma tietämys, joka ei välttämättä luokka-
kehittäjien hyvien käytäntöjen vuorovaikut- huoneessa pääsisi esille. Lapset oppivat
teista verkostoa ja rakennetaan kansallisen uuden teknologian käytön huomattavasti
asiantuntija- ja koulutuspalvelujen kokonai- nopeammin kuin aikuiset, mitä kannattaa
suutta. Tätä kautta koulu laajentaa ja avaa hyödyntää ottamalla käyttöön kannettavat,
oppimisen ympäristöjään, paitsi tiedekes- kännykät, tabletit ja muut helposti hyödyn-
kuksiin, kirjastoihin ja museoihin, myös tär- nettävät laitteet.
keän resurssin koulun kehittäjinä muodos- Välillä opettaja voi vetäytyä asiantuntijan
taviin kolmannen sektorin toimijoihin. asemasta ja jakaa tekijyyttä ja asiantun-
Toimijuudessa on kyse aktiivisuudesta, tijuutta oppilaiden kanssa eli antaa tilaa
intentionaalisuudesta, osallisuudesta, vai- toimijuudelle. Lapset voivatkin kehittyä ja tahattomasti. Käsitteenä oppimisen
kutus- ja valinnanmahdollisuudesta, vapaa- asiantuntijoiksi omilla kiinnostusalueillaan kaikkiallisuus ulottuukin formaalista koulu-
ehtoisuudesta ja itse valituista toimintata- ja tietää enemmän kuin opettaja. On tär- opetuksesta kaikkiin ympäristöihin ja ajan-
voista. Toimijuuteen liittyy usein myös uutta keää miettiä, minkälainen ja kenen tieto kohtiin, joissa oppimista tapahtuu.
luova aspekti, itsestään selvänä pidetyn katsotaan koulussa tärkeäksi ja merkityksel- Informaali oppiminen on turha asettaa
kyseenalaistaminen, vastustaminen ja mah- liseksi. Onko esimerkiksi sillä, mitä lapset formaalin opetuksen vastakohdaksi tai kil-
dollisuus toimia toisin kuin tavanomaisesti. oppivat informaaleissa oppimisympäris- pailijaksi. Oppimisen kaikkiallisuuden idea
Lapset oppivat ja kehittävät nopeasti töissä koulun ulkopuolella, merkitystä kou- pitääkin sisällään ajatuksen informaalin
uusia tapoja hyödyntää teknologiaa, joten lussa ja kuinka koulu ottaa sen huomioon? ja formaalin kytkeytymisestä mielekkäissä
tilanteissa. Niin formaalilla kuin informaalil-
Koulu Kaikkialla -hanke (2011–2015) toteutetaan Kaikkialla voi oppia lakin on myös omat vahvuutensa eikä niitä
Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisessä Oppiminen on elämänlaajuinen ja elämän- ole aina syytä itsetarkoituksellisesti sekoit-
tiedekunnassa, Opettajankoulutuslaitoksella mittainen prosessi. Oppimista tapahtuu taa. Sopivat oppimisen sillat ovat nekin jo
Opetuksen ja oppimistutkimuksen yksikössä. kaikkialla ja koko ajan, tarkoituksellisesti suuri askel koulun kehittämisessä. l
01 | 2012 | 19

20. TEKSTI ELIAS AARNIO
KUVA iSTOCKPHOTO
Näkökulmia
Internet-palveluiden
käyttöehtoihin
Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tehnyt Internetin hyötykäytöstä joka-
miehen huvia. Muutos on merkittävä: Internet on demokratisoitunut mui-
denkin kuin teknisesti suuntautuneiden ihmisten työkaluksi ja keskustellut
asiat vaikuttavat voimakkaasti myös joukkoviestintään. Isot käyttäjämassat
ovat tehneet Internetistä uuden keskustelun ja elämän kentän. Oppimisen
kannalta on olennaista, että tämä muutos tunnistetaan ja eletään muutok-
sen mukana. Erilaiset palvelut myös antavat aivan uusia mahdollisuuksia
oppimiseen ja opetuksen tukemiseen.
20 | 01 | 2012

21. Tietoa kirjoittajasta ongelma: kun Internetin käyttö erityisesti Ikä ja sopimuksen
Elias Aarnio on vapaat ja avoimet ohjelmistot sosiaalisen median osalta on todellisuu- tekeminen
opetuksessa -asiantuntija Innopark Programmes dessa näiden palveluiden käyttöä, niiden Sometu-verkostossa on käyty keskuste-
Oy:ssä
poistaminen tosiasiallisesti jättäisi meidät lua siitä2, minkä ikäinen voi rekisteröityä
tyhjän päälle. Osaan tarpeita voidaan pystyt- käyttämään erilaisia palveluita ja solmi-
http://educoss.blogspot.com
tää oma palvelu, esimerkiksi asentaa Ether- maan palvelusopimuksen. Vaikka palve-
pad koulun omalle palvelimelle tai jopa pys- luntarjoaja sallisi käytön vaikkapa ikään
E
nnen tätä isoa muutosta oppimises- tyttää koulun oma sosiaalinen media. Silloin katsomatta tai yli 13-vuotiaille, alaikäinen
sa käytettävät palvelut tuotti pääosin palvelu on omassa hallinnassa. Kääntöpuoli ei voi tehdä sopimusta. Pääsääntöisesti
koulutuksen järjestäjä. Kymmenen on se, että suuret käyttäjämäärät ja orga- sopimusten tekeminen edellyttää 18 vuo-
vuotta sitten oltiin onnellisia, jos koulun nisaatio- ja maantieteelliset rajat tekevät den ikää. 15-vuotias on lain mukaan muu-
www-julkaisualustassa oli helppokäyttöinen some-palvelusta mielenkiintoisen. Koulun tamissa erikoistapauksissa rajoitetusti
Wysiwyg-editori, joka vapautti käyttäjät sisäinen verkosto ei ole kiinnostava, jos sitä oikeustoimikelpoinen: hänellä on oikeus
hankalaksi koetun HTML-kuvauskielen verrataan miljoonia käyttäjiä sisältävään määrätä itse työllään ansaitsemaansa
osaamisen vaatimuksesta. Nyt palveluita palveluun, joka mahdollistaa erilaisten kou- tai hänen haltuunsa annettua omaisuutta
otetaan käyttöön omaehtoisesti, oppilai- lujen välisten verkostojen muodostamisen. sekä tehdä tavanomaisia ja vähäpätöisiä
toksen tarjoamien palveluiden lisäksi siksi, Yleissääntöä on mahdotonta muodostaa. oikeustoimia. Internet-palveluiden käyttö-
että ne tarjoavat mahdollisuuksia, jotka Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö voisi olla ehdot on kuitenkin laadittu useimmiten
ovat opetuksen kannalta arvokkaita. Niin- hyviä, perusteltuja syitä jättää jokin palvelu toisten maiden lainsäädäntöä noudattaen.
kin yksinkertainen ryhmätyötä tehostava käyttämättä. Yritykset pyrkivät tekemään yleiset ehdot,
asia kuin monen käyttäjän samanaikaisesti jotka pätevät mahdollisimman monessa
käytettävä selaimessa toimiva tekstinkä- Etiketistä ja ikärajoista maassa. Pienen markkina-alueen, kuten
sittely on useimmissa jonkun muun kuin on hyvä pitää kiinni Suomen, kannalta on hyvin ongelmallista,
koulun tietotekniikasta vastaavan organi- Internetin käyttö on todellista elämää. että esimerkiksi Google ei ole kyennyt
saation tuottama. Google Docs ja Etherpad Käyttäytymisasioissa on jo vuosia osattu puolessa vuodessa vastaamaan hyvin
ovat ahkerassa käytössä. vaatia verkossakin korrektia käytöstä. Net- yksinkertaiseen kysymykseen: tarkoittaako
Kun palvelun tarjoaa jokin yritys, palve- tietiketti tunnetaan jo hyvin. Entä meidän sen käyttöehtojen ilmaisu ”laillisesti toimi-
lua koskee yleensä käyttöehdot. Etenkin jos vanhempien ja opettajien suhtautuminen valtainen” Suomessa 18 vuoden ikää vai
palvelu on ilmainen, niihin suhtaudutaan muihin sääntöihin? Verkkopalveluiden ikä- jotain muuta.
samoin kuin ohjelmistojen käyttöehtoihin: raja on mielenkiintoinen esimerkki: osan On syytä huomata, että Googlen lisäksi
korkeintaan nopea vieritys läpi ja painetaan mielestä palveluiden ikärajoista voi lipsua monet muutkin yritykset tarjoavat palvelui-
hyväksymisnappia kiireesti. Oppilaitoskäy- ja on hyväksyttävää, että lapset esimerkiksi taan erilaisilla kouluille räätälöidyillä tavoilla
tössä näin ei kuitenkaan tule menetellä valehtelevat ikänsä rekisteröityessään. siten, että koulu tekee palvelusopimuksen
siksi, että ehdoissa on käsitellään asioita, Mutta jos näin meneteltäisiin, hyväksyt- yrityksen kautta ja tarjoaa palvelut oppilait-
jotka vaikuttavat käyttäjän oikeuksiin. täisiinkö valehteleminen vain esimerkiksi tensa käyttöön. Tämä tapa on ehdottomasti
Lisäksi kysymys on laillisesti sitovan sopi- Internet-palveluun rekisteröidyttäessä vai suositeltava.
muksen solmimisesta. juksataanko vain amerikkalaisyrityksiä? Uudistettu versio Internet-palveluiden
Julkisuudessa on keskusteltu niukanlai- Moraalikasvatuksen nimissä on syytä käyttöehdot opetuksessa -oppaasta on jul-
sesti palveluiden käyttöehdoista. Jokainen pitää ikärajasta kiinni. Internet ei voi olla kistettu Flossmanuals-palvelussa.3 l
ymmärtää, että esimerkiksi oppikirjojen moraalisääntöjen suhteen erilainen kenttä
kohdalla maksuttomuus tarkoittaa sitä, kuin ”oikea elämä”. Nykyisille koululaisille
että oppilaan ei tarvitse ostaa itse kirjojaan Internet on päivittäisen keskinäisen viestin-
vaan oppilaitos hankkii ne. Entä ”ilmainen” nän väline ja oikeaa, täyttä viestintää. Miksi
palvelu, jonka käytön tosiasiallinen ”hinta”
on se, että käyttäjä antaa palvelulle luvan
lapsen tekemä juksaaminen olisi hyväk-
syttävää kun tiedämme, että palveluiden Internetin
louhia ja käyttää tämän tietoja esimerkiksi
mainontaan? Voidaanko oppilaalta edellyt-
käyttäjissä on aikuisia, jotka valehtelevat
hyväksikäyttö mielessään ikänsä, jotta
käyttö on todel-
tää palvelusopimuksen, vaikka vain maksut-
toman, tekemistä jonkin palvelua tarjoavan
voivat nuoren ikävalepuvussa etsiä seuraa
lapsista ja nuorista?
lista elämää.
yrityksen kanssa, jotta tämä voi osallistua Monien palveluiden ikäraja on asetettu
opetukseen? Entä opettaja? Onko opetta- pitäen silmällä lasten suojelua verkossa.
jalla velvollisuus rekisteröityä käyttämään Yhdysvalloissa sijaitsevien palveluiden 13
tiettyä palvelua siksi, että ”kaikki muutkin” vuoden ikäraja tulee esimerkiksi Children’s
1 http://www.ftc.gov/ogc/coppa1.htm
käyttävät sitä työkaluna? Online Privacy Protection Act-laista1. Vaikka
2 http://sometu.ning.com/forum/topics/googlen-
Näennäisin yksinkertainen vastaus moista ikärajaa ei olekaan Suomen laissa, palveluiden-ik-raja-suomessa-15-vai-18-vuotta
olisi sanoa että moista velvollisuutta ei voi ikärajaa tulee noudattaa koska palvelua 3 http://fi.flossmanuals.net/kirjoita/internet-palve-
olla. Tästä seuraisi kuitenkin melkoinen koskee tarjoajan kotimaan lainsäädäntö. luiden-kayttoehdot-opetuksessa
01 | 2012 | 21

22. TEKSTI SOILI MEKLIN
KUVAT FUTUREIMAGEBANK & iSTOCKPHOTO
Opiskelutaitoilloissa
vertaisvuorovaikutusta
ja kollektiivisia
verkkomuistiinpanoja
Kuopion kesäyliopistossa käynnistyi hiljattain työnimellä ”Ulos kalakukko-
pedagogiikasta” toimintaideologian muutos, jossa pyritään kyseenalaista-
maan entisiä käytäntöjä. Muutos toteutetaan avaamalla uusia, oppimiseen
johtavien kohtaamisten mahdollisuuksia virtuaalisesti, rahoituksellisesti,
sosiaalisesti ja mentaalisesti. Ensimmäisiä toteutuksia ovat aikuisopiskeli-
joille järjestetyt illat verkon kautta.
O
piskelutaitoillat ovat uusi toiminta- KIRJOITTAJA
malli, jossa yhteistyössä Itä-Suomen Soili Meklin on Snellman-kesäyliopiston vs.
Avoimen yliopiston ja Otavan rehtori. Hän on innostunut uusien oppimisym-
Opiston kanssa mahdollistetaan kaikille avoin päristöjen löytämisestä ja sosiaalisen median
ja maksuton tiedonsaanti aikuisopiskelijoita hyödyntämisestä opetuskäytössä.
koskettavista ja opiskelua tukevista aiheista.
LISÄTIETOJA
Opiskelutaidot
Chattailu on taitoillan
www | kuopionkesayliopisto.fi/s/opiskelutaidot
vuorovaikutusmuoto
Eräs ennakkoon mietityistä kysymyksistä Gradun sparraus
oli, muodostuvatko opiskelutaitoillat pelkäs- www | kuopionkesayliopisto.fi/s/kurssit/
tään tiedon ”kaatamiseksi” osallistujille, vai Gradusparrauspalvelut
saadaanko niissä aikaan myös osallistujien
välistä vuorovaikutusta. Vastauksena tähän
olemme kehittäneet toimintamallin, jossa chat-emännän rooli jää hyvinkin pieneksi, kun
asiantuntijaluennoitsijan lisäksi virtuaalihuo- osallistujajoukko innostuu keskustelemaan ja
neeseen kirjautuu myös chat-emäntä (tai kommentoimaan luennon ohessa.
isäntä). Lisäksi osallistujien tukena toimii
tekninen tukihenkilö. Aktiivi vetää muita mukaansa
Käytettävästä tekniikasta (Adobe Connect) Osallistujamäärät opiskelutaitoilloissa vaih-
johtuen osallistujien välinen vuorovaikutus televat 50–200 hengen välillä. Olemme huo-
tapahtuu opiskelutaitoiltojen aikana chattia manneet, että yksikin aktiivinen osallistuja
käyttäen. Chat-emännän tehtävänä on mah- saa usein muita mukaansa ja rohkaisee
dollistaa osallistujien välistä vuorovaikutusta esimerkillään. Parhaimmillaan chat-vir-
aktivoimalla keskustelua ja toistamalla luen- rasta löytyy luennoitsijan tuottamaa tietoa
noitsijan puheesta keskeisimpiä kohtia chat- laajentavaa materiaalia (linkkejä, lähteitä),
virtaan tekstin muodossa. Chat-emännän roo- vertaisuutta vahvistavia viestejä (ollaan
lin aktiivisuus vaihtelee riippuen siitä, miten ikään kuin samassa veneessä), kysymyksiä
aktiivisia osallistujat ovat – toisinaan tarvitaan luennoitsijan lisäksi myös toisille osallis-
enemmän kysymyksiä ja aloitteita, toisinaan tujille, kiitoksen ja tuen ilmauksia sekä
22 | 01 | 2012