Tämän katsauksen ensisijainen tehtävä on inspiroida lukijaansa ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan omia VOPS:eja. Katsaus ei ole mitenkään kattava internetin VOPS-tarjontaan eikä se tavoittele tieteellisyyttä tai esitä tutkimuksiin perustuvia johtopäätöksiä.
Katsaus on eräänlainen kooste työpäiväkirjasta ja ensimmäisen vuoden yhteenveto Poluttamo-oppilaitosten VOPS-suunnittelusta ja kokeiluista: mitä on pohdittu ja kehitelty tähän mennessä, mistä on haettu inspiraatiota suunnitteluun, millaisia havaintoja on tehty ja mitä on opittu sekä millaisia suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan ja pilotoidaan vuonna 2017 opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Keväällä 2018 julkaisemme kokemuksia ja havaintoja piloteista sekä peilaamme VOPS-kehitystyötä yleisemmällä tasolla.
https://poluttamo.fi/
2. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 2 / 31
Sisällysluettelo
Esipuhe 3
Johdanto - data ja visualisointi tavoitteiden apuna 5
1. Mikä on VOPS? Se on yhteistyöväline ja prosessi 8
VOPS moneen tarkoitukseen ja tilanteeseen 9
VOPS:in hyötyjä 10
2. Esimerkkejä VOPS-inspiraatioista 12
Afrikan tähti -pelilauta - seikkailu opinnoissa 12
Eteneminen ja vaihtoehtoiset opintopolut 13
3. Poluttamon VOPS:eja 16
Otavan Opisto ja nettilukiolaisen VOPS 16
Omat tiedot ja valinnat VOPS:in personoinnissa 18
Opintojen eteneminen 19
Yo-kirjoituksiin valmistautuminen 20
Jatko-opintojen suunnittelu 21
Tavastia ja Pintakilta VOPS 22
Omnia Koulutuksen VisuHOPS 27
4. VOPS opiskelun mielenmaisemana - merihirviöt ja aarteet 29
5. Lyhyesti VOPS:ien suunnittelusta ja teknisistä ratkaisuista 31
Lähteet 34
3. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 3 / 31
Esipuhe
ESR-rahoitteisen eli Euroopan Sosiaalirahaston Poluttamo -konsortiohankkeen tavoitteena
on rakentaa sujuvia siirtymiä opiskelun ja työelämän, työelämän ja opiskelun sekä näiden
yhdistelmien välillä. Poluttamon yksi kehittämiskohde on opiskelijan henkilökohtainen
opintopolku ja sitä tukevat työkalut ja ohjaustoimet.
Suomessa otettiin vuonna 2016 käyttöön lukiokoulutuksessa ja peruskouluissa uusi
valtakunnallinen opetussuunnitelma (OPS), jonka yksi ulottuvuus on aiempaakin
monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).
Poluttamossa kehitetään yhtenä työkaluna sujuviin siirtymiin VOPS:eja eli HOPS:in
visualisointeja opiskelijan itseymmärryksen ja ohjaustoimien tueksi.
Poluttamon oppilaitokset ovat erityyppisiä kuten niiden tarjoamat opinnotkin. Niin ikään
HOPS:ia voidaan visualisoida monista eri näkökulmista ja opintojen eri vaiheissa, kuten
opintojen aloittaminen ja suunnittelu, opintojen eteneminen ja kokonaiskuvan
hahmottaminen, vaihtoehtoiset opintopolut ja mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot
mahdollistavat.
Tämän katsauksen ensisijainen tehtävä on inspiroida lukijaansa ideoimaan, suunnittelemaan
ja toteuttamaan omia VOPS:eja. Katsaus ei ole mitenkään kattava internetin
VOPS-tarjontaan eikä se tavoittele tieteellisyyttä tai esitä tutkimuksiin perustuvia
johtopäätöksiä.
Katsaus on eräänlainen kooste työpäiväkirjasta ja ensimmäisen vuoden yhteenveto
Poluttamo-oppilaitosten VOPS-suunnittelusta ja kokeiluista: mitä on pohdittu ja kehitelty
tähän mennessä, mistä on haettu inspiraatiota suunnitteluun, millaisia havaintoja on tehty ja
mitä on opittu sekä millaisia suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan ja pilotoidaan vuonna
2017 opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Keväällä 2018 julkaisemme kokemuksia ja
havaintoja piloteista sekä peilaamme VOPS-kehitystyötä yleisemmällä tasolla.
Poluttamon konsortio kehittää VOPS:ien ohessa muun muassa oppimisanalytiikkaa.
Tavallinen ihminen tuottaa päivittäin itsestään digitaalisia jalanjälkiä (MyData), osin jo
huomaamattaan, kuten älykännyn askelmittari, sosiaalinen media ja paikkatiedot.
Oppimisanalytiikalla (learning analytics) tarkoitetaan näiden jalanjälkien analysointia ja
hyödyntämistä esim. etenemisen seurannassa, yksilöllisten ohjaustoimien kehittämisessä ja
opiskelun pullonkaulojen tunnistamisessa. Oppimisanalytiikkaa auttaa kehittämään muun
muassa aikaista puuttumista ja opintojen oikea-aikaista tukea. Tämä lisää suorituksia ja
vähentää keskeyttävien opiskelijoiden määrää, mutta myös auttaa ymmärtämään nopeasti
opiskelevien opiskelutapoja.
Tässä katsauksessa ei käsitellä suoraan oppimisanalytiikkaa. Sillä ja VOPS:eilla on
kuitenkin läheinen suhde, VOPS:ia voi ajatella yhtenä tapana tehdä oppilasdataa näkyväksi
4. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 4 / 31
ja arvioida opintoja visualisointien avulla. On kuitenkin hyvä huomata, että VOPS ei siis ole
vain oppimisanalytiikan apuväline, vaan sen avulla voidaan täydentää monipuolisesti
oppilasdataa varsinaisten oppimisen digijälkien rinnalle. Tällaista dataa on esimerkiksi
opiskelijan ja toiveet ja suunnitelmat, joita voidaan peilata aiempien opiskelijoiden vastaaviin
päätöksiin eri valintatilanteissa. VOPS:it myös osaltaan osoittavat, että helposti
ymmärrettävä visualisointi on tarpeen - ellei välttämättömyys - niin opiskelija-, big -, avoin -
kuin muullekin datalle.
Kun Poluttamossa aloitettiin VOPS:ien kehittäminen tammikuussa 2016, heti alkuun tehtiin
pienimuotoinen benchmarkkaus eli vertaileva kartoitus. Osoittautui että VOPS:eja on
kehitetty yllättävän vähän - kuten oppimisanalytiikan visuaalisia työkaluja - erityisesti
kotimaisissa kaupallisissa oppimisratkaisuissa. Tätä kirjoitettaessa Suomessa on erittäin
aktiivisia oppimisanalytiikan kehittäjä- ja tutkijayhteisöjä (kuten MOOC Suomi). Toivottavaa
olisi, että visuaaliset työkalut lisääntyisivät sekä avoimen lähdekoodin että kaupallisten
oppimisympäristöjen ja oppilashallintajärjestelmien tarjonnassa. Tällä hetkellä tavallisen
oppilaitoksen tai yksittäisen opettajan kynnys on turhan suuri saada käyttöönsä
visualisointityökaluja.
Otavan Opisto (OO) kehittää visuaalisen VOPS:insa pääasiassa nettilukiolaistensa ja heidän
ohjaajiensa tarpeisiin. Nettilukio on ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta täysin verkossa
toimiva aikuislukio.
Ammattiopisto Tavastiassa (AT) ja Omnia Koulutuksessa (OK) valmistaudutaan ammatillisen
koulutuksen reformiin, jossa opiskelija kulkee yksilöllistä polkua oppien ammattinsa vaatimia
taitoja oppilaitoksen työsalissa, työpaikalla koulutus- ja oppisopimuksessa. Visuaalisen
HOPSin avulla hän näkee, mitä asioita hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia. Sähköisen
järjestelmän avulla opettaja saa myös kirjattua kannustavan ja rakentavan palautteen
oppimisen edistämiseksi.
Internetissä tai mobiilisovelluksena toteutettuun VOPS:iin liittyy luonnollisesti teknisiä
kysymyksiä ja reunaehtoja. Näitä käsittelemme tiiviisti katsauksen lopussa. Katsauksen
kuvitus on tarkoituksellisesti jätetty kookkaaksi niiden tarkastelun helpottamiseksi. Tosin
suuret kuvat voivat vastaavasti haitata tekstin hahmottamista.
VOPS-katsauksen ovat koostaneet Sari Jaaranen (OO), Anu Konkarikoski (AT), Saara
Kotkaranta (OO), Riikka Lehtonen (OO), Heikki Nurmela (OK) ja Jari Välkkynen (AT) sekä
koordinaation puolesta Kaisa Honkonen (SeOppi) ja Niina Kesämaa (SeOppi).
Poluttamo-työryhmän puolesta,
Kari A. Hintikka
Otavan Opisto
5. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 5 / 31
Johdanto - data ja visualisointi tavoitteiden apuna
Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti yhä kompleksisemmaksi. Eri asiat kytkeytyvät toisiinsa
aiempaa monitahoisemmin ja ylipäänsä syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen on
työläämpää.
Yhtenä ratkaisuna kokonaisuuksien hahmottamiseen on noussut asioiden kytkentöjen
visualisointi. Viime vuosina on yleistynyt infografiikka (info graphics), jonka avulla
visualisoidaan helposti ymmärrettäväksi monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten yksittäinen
ilmiö maailman eri valtioissa tai mobiililaitteiden ja -sovellusten niin kutsuttu ekosysteemi.
Kuva: Yksittäisen ihmisen sosiaaliset verkostot aliverkostoineen facebookissa.
Esimerkiksi Kuva 1 hahmottaa yksittäisen ihmisen sosiaalisen kokonaisverkoston
Facebookissa vuonna 2011. Visualisoinnista näkyy paitsi ajallisesti ihmisen eri
elämänvaiheiden - kuten opiskelu, työpaikat, vapaaehtoistoiminta ja harrastukset - verkostot
6. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 6 / 31
sekä näiden aliverkostojen keskinäisiä suhteita. Tällaista kokonaisuutta olisi käytännössä
mahdoton hahmottaa vaikkapa tutustumalla tarkasteltavan ihmisen Facebook-kavereihin ja
heidän profiileihinsa yksi kerrallaan.
Datan ja informaation räjähdysmäisen kasvun taustalla on monia tekijöitä. Yksi iso
muutostekijä on digitalisaatio. Saamme aiempaa huomattavasti enemmän raakadataa ja
-informaatiota digitaalisesti niin koko kansakunnan kuin yksilön tasolla liikennevirroista
säätietoihin ja digitaalisista jalanjäljistä (MyData) digivalokuviin ja -videoihin.
Aiemmin esimerkiksi käsityönä tehty prosessi vaikkapa juoksulenkin mittaamisesta kellolla ja
saavutusten kirjaaminen vihkoon on mullistunut tyystin. Nyt mobiililaite kerää automaattisesti
dataa vuorokauden ympäri, analysoi sen ja vertaa aiempiin suorituksiin ja tekee haluttaessa
automaattisesti ehdotuksen kunto-ohjelmasta uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulokset
voi jakaa koko maailmalle tai kavereille, jotka voivat netissä kannustaa suorituksia.
Kuva: Esimerkkejä arkiliikunnan visualisoinneista: Applen Terveys-app esittää yhteenvedon
päivä/viikko/kuukausisuorituksista. Endomondolla voidaan arvioida suorituksen jälkeen reitin
vaativimpia kohtia ja suunnitella helpompi tai vaikeampi reitti.
Mobiilit liikuntasovellukset, kuten Endomondo ja Moves, ovatkin esimerkkejä datan
visualisoinnista tavallisen ihmisen arjessa. Visualisointien avulla näkee helposti
etenemisensä kohti omia tavoitteitaan sekä voi tarkastella muun muassa etenemisen vauhtia
ja kestävyyttä.
Erilaiset monitoroinnit ja visualisoinnit ovat olleet arkea ylläpitotehtävissä työskenteleville jo
pitkään verkkoyhteisöistä voimalaitoksiin ja työaikaraportoinnista www-palveluihin. Niiden
avulla hahmotetaan tarkasteltava kokonaisuus ja samanaikaisesti esimerkiksi yksittäiset
käyttäjät ja heidän käyttäytymisensä reaaliaikaisesti. Samalla voidaan tehdä ennakointeja ja
arviointeja etukäteen yllättävien tapahtumien varalle sekä tarkkailla esimerkiksi budjetin
toteutumista.
7. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 7 / 31
1. Mikä on VOPS? Se on yhteistyöväline ja prosessi
Kun internetiä googlaa haulla “VOPS”, niin löydökset ovat varsin kirjavia tätä katsausta
kirjoitettaessa. VOPS ei vielä olekaan vakiintunut ilmaisu. Poluttamo-konsortio otti sen
käyttöön hankevalmistelussa ja samasta asiasta voidaan käyttää muitakin ilmaisuja kuten
VHOPS.
HOPS on yleinen lyhenne sanoista "Henkilökohtainen OPintoSsuunnitelma". Esimerkiksi
Tampereen yliopiston mukaan (2017) HOPS on:
“... opiskelijan suunnittelutyön ja asiantuntijuuden kehittymisen väline ja prosessi, joka
kestää koko opintojen ajan. HOPSilla tarkoitetaan siis opiskelijan tekemää opiskeluun ja
oppimiseen kohdistuvaa suunnittelutyötä opintojen varrella. Lisäksi se on oman [
akateemisen ] asiantuntijuuden kehittymisen väline sekä sen tunnistamisen ja kuvaamisen
taitojen kehittymistä."
VOPS tarkoittaa siis visuaalista tai visualisoitua HOPS:ia, joka on sekä työkalu tai väline että
prosessi. Jukka-Pekka Erkkola (2009, 84) on todennut esimerkiksi sosiaalisen median
olevan:
“teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä
merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon
kautta".
VOPS voi toimia eräänlaisena visualisoituna opintorekisterinä, mutta tällöin siitä ei saada irti
alkuunkaan kaikkia käyttömahdollisuuksia. Prosessin näkökulmasta oppilaitoksissa
tapahtuvassa opiskelussa on yleensä alku, keskikohta ja päätös. VOPS toimii yhtenä tapana
koko opiskeluprosessin kuvaamisessa ja jäsentämisessä opiskelun aloittamisesta ja
etenemisestä valmistumiseen, keskeyttämiseen tai lykkäämispäätökseen.
Perinteistä toimisto-ohjelmaa, kuten tekstinkäsittelyä tai taulukkolaskentaa, voi niin ikään
ajatella työkalun tai välineen lisäksi prosessimaisena ajatusten jäsentäjänä. VOPS:in
suunnittelussa on kuitenkin hyvä havaita, että se on toimisto-ohjelmaa huomattavasti
monikäyttöisempi. VOPS voi tukea:
a) opiskelijan omaa hahmottamista
b) opettajan tai ohjaajan hahmottamista opiskelijan tilanteesta
c) vanhempien ja muiden läheisten hahmottamista ja
d) edellämainittujen vuorovaikutusta ja yhteisiä tapaamisia tai (etä)keskusteluja, joissa
voidaan helposti viitata VOPS:in sisältöön.
Lisäksi VOPS:illa voidaan esittää muun muassa:
8. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 8 / 31
● Opintojen tähänastista etenemistä
● Opiskelijan osaamista ennen opiskelua (tunnistaminen ja tunnustaminen)
● Opiskelijan tavoitteita opintojen valmistumiseen
● Opiskelijan tavoitteita työelämässä tai jatko-opinnoissa
● Opettajan tai ohjaajan suosituksia opiskelijalle
VOPS:ia voi siis ajatella työkalun ja suunnitelman lisäksi henkilökohtaisena prosessina ja
polkuna, jossa kussakin pisteessä on jo takana valintoja, jotka vaikuttavat edessäoleviin
valintoihin. Tässä mielessä voitaisiin puhua myös visuaalisesta henkilökohtaisesta
opintopolusta.
Vaikka VOPS:issa ei käytettäisikään minkäänlaisia kartta- tai reittivertauskuvaa
haaroittuvasta etenemisestä tai ‘maastosta’, niin tällaisten vertauskuvien pohdinta ja
soveltaminen voi olla hyvinkin inspiroivaa sekä henkilökunnan että opiskelijoiden kannalta.
Katsaukseen on koottu joitain esimerkkejä VOPS:ista prosessina, matkana, seikkailuna yms.
liikkumiseen ja liikkeeseen liittyviä visualisointeja.
Ensi alkuun VOPS:iin ei välttämättä kannata alkaa suunnitella kaikkea ylläesitettyä vaan
näistä - ja muista - vaihtoehdoista voidaan valita aluksi toteutettavaksi sellaisia
ominaisuuksia, jotka vastaavat eniten todellisiin tarpeisiin opiskelijan ja opettajan / ohjaajan
kannalta. Jos on käytettävissä aikaa suunnitteluun ja kokeiluun, niin VOPS:in kehittämisessä
pääsee suht’ nopeasti alkuun pienellä opiskelijoiden pilottijoukolla ilman teknisiä kytköksiä
oppilashallintojärjestelmään ja opiskelijadataan (kts. lopussa: Lyhyesti VOPS:ien teknisistä
ratkaisuista ja suunnittelusta).
Esimerkiksi Otavan Opiston nettilukiossa keskeisimmät VOPS-tarpeet ovat olleet
etäopiskelijan ja verkko-ohjaajan yhteinen hahmotustyökalu keskusteluiden pohjaksi ja
toisaalta siirtää aiempi Wordilla toteutettu HOPS-lomake täytettäväksi www-selaimella siten,
että opiskelijan perusvalinnat (kuten kielet, matematiikka) tallentuvat osaksi muuta
opiskelijadataa.
VOPS moneen tarkoitukseen ja tilanteeseen
Visuaaliselle HOPS:ille ei ole yhtä tai edes useaakaan oikeaa toteutustapaa. VOPS on
ensisijaisesti konsepti ja ajattelutapa, jonka tavoitteena on helpottaa opiskelijan ja ohjaajan
tai opettajan yhteistyötä opintojen etenemisen seuraamisessa ja tavoitteiden asettamisessa
visualisointia hyväksikäyttäen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma voitaisiin toteuttaa myös
esimerkiksi ääninä, mutta se edellyttää toisenlaisia suunnittelun lähtökohtia.
Tässä esitellyt VOPS:it ovat siis tarkoitettu ensisijaisesti työkaluiksi kussakin Poluttamo
-oppilaitoksessa ja katsauksen tarkoitus on antaa ideoita ja inspiraatiota omien VOPS:ien
suunnitteluun ja toteutukseen.
Visuaalinen HOPS soveltuu kaikille oppiasteille ja kaikenlaisille oppilaitoksille.
HOPS:ia voidaan visualisoida opintojen kaikkiin vaiheisiin ja monista eri näkökulmista, kuten
9. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 9 / 31
● opintojen aloittaminen ja suunnittelu
● opintojen eteneminen
● oman osaamisen, vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden tunnistaminen
● vaihtoehtoiset opintopolut
● mitä ammatteja ja jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat tai
● mitä opintoja toivotut ammatit jatko-opinnot edellyttävät
Lisäksi VOPS:eille voitaisiin mallintaa esimerkiksi yksilöllisiä ja kollektiivisia tunteita ja
ajatuksia sekä mahdollisia opintopolkuja, joita voidaan kokeilla simulaation tavoin ennen
päätöksentekoa. VOPS:iin voitaisiin tuoda myös aiempien opiskelijoiden ajatuksia
vastaavasta teemasta ja valintatilanteista kuin yksittäisen opiskelijan HOPS. Siksi olemme
ottaneet mukaan muutaman työpajojemme esimerkin, jotka ovat poikineet yllättäviäkin
ideoita ja keskusteluja. Tällaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia edustavat Afrikan tähti
-pelilauta ja 1600-luvun itineraarit eli merihirviöitä kuhisevat merikartat.
VOPS:in hyötyjä
Edellä kuvatuista VOPS:ien käyttötarkoituksista ja tavoitteista riippuen VOPS tarjoaa
runsaasti erilaisia hyötyjä niin opiskelijalle, opettajalle, ohjaajalle kuin oppilaitoksen
johdollekin. Edelläesitettyjen lisäksi näitä ovat muun muassa
● Opintojen helppo hahmotettavuus ja kokonaisuuden ymmärtäminen
● Yhteinen ja yksiselitteisesti ymmärrettävä työkalu keskustelun pohjaksi, myös
vanhemmille
● Mielekkäämpää ajankäyttöä kaikilta
● Vaihtoehtojen ja skenaarioiden tarkastelu valintatilanteiden tueksi
● Haluttaessa vertailu oppilaan kannalta mielekkäästi, vaikkapa aiempien
opiskelijoiden vastaavien valintojen suhteen
Esimerkiksi Otavan Opistolla on runsaasti etäopiskelijoita ja opintojen ohjaus tapahtuu tältä
osin pitkälti etänä. VOPS:ia alettiin kehittää tästä näkökulmasta: se tarjoaa yhteisen ja
yhtenäisen näkymän opiskelijan tilanteeseen reaaliaikaisesti ja halutessaan opiskelija voi
tarkastella ja muokata sitä itsekin. Opiston VOPS:in kehittyessä sitä voitaisiin haluttaessa
näyttää myös opiskelijan läheisille, kuten kotikoulussa.
VOPS voi myös parantaa ohjauksen ja opiskelun ajankäyttöä merkittävässä määrin, kun
kaikki asianosaiset näkevät reaaliaikaisesti opintosuoritukset. Perinteisesti ohjaaja tai
opettaja poimii tiedot manuaalisesti tai tekee erillisajon suorituksista ja toimittaa ne
opiskelijalle. Tätä voi kutsua toiminnan tehostamiseksikin, mutta VOPS vapauttaa aikaa
varsinaiseen opiskeluun ja ohjaukseen.
VOPS:ien avulla voitaisiin simuloida etukäteen opiskeluvalintojen vaikutuksia - siinä missä
esimerkiksi laitesimulaattoreilla tai strategiapeleilläkin - esimerkiksi ylioppilaskirjoituksia,
jatko-opintoja tai kiinnostavia ammatteja pohdittaessa. Tällöin VOPS näyttäisi
10. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 10 / 31
henkilökohtaisia mahdollisia opintopolkuja, joista voitaisiin keskustella ennakoivasti, mitä eri
vaihtoehdot käytännössä tarkoittaisivat esimerkiksi opiskelun ajankäytön, työmäärän ja
tavoiteajan suhteen.
Muihin vertaaminen tai leikkimielinenkään, pelinomainen kilpailu ei sovi kaikille opiskelijoille
eikä ole tarkoituskaan. Mutta ainakin itsenäisesti edistyville opiskelijoille voitaisiin
haluttaessa näyttää miten oma suoritus peilautuu aiempiin, anonymisoituihin opiskelijoihin.
Vastaavasti VOPS:in avulla opiskelu voidaan pilkkoa yksittäisiä kursseja tai
osakokonaisuuksia pienempiin osiin verkkaisemmin eteneville opiskelijoille. Tällöin opiskelija
saa palautetta ja kannustusta vaikkapa jokaisesta aktiviteetista, kuten yksittäisestä
tehtävästä tai uuden materiaalin aloittamisesta. Tämä voi kannustaa osaltaan eteenpäin
opiskelussa.
11. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 11 / 31
2. Esimerkkejä VOPS-inspiraatioista
Katsaukseen on koottu esimerkkejä VOPS-ajattelun virittämiseksi. Osa näistä voi tuntua
kovin kaukaakin haetuilta ja toisaalta esimerkit eivät ole mitenkään kattavia. Pikemminkin ne
ovat työkirjamaisia muistiinpanoja, jotka ovat auttaneet jossain kohdin käytännön
VOPS-suunnittelua.
Afrikan tähti -pelilauta - seikkailu opinnoissa
Afrikan tähti -pelilauta oli yksi ensimmäisiä innoituksen lähteitä VOPS-suunnitteluun
Poluttamossa. Pelilaudassa ja henkilökohtaisessa opintopolussa on hyvin paljon yhteisiä
piirteitä, joista osa on ilmeisiä ja osa herättää kiinnostavia ajatuskulkuja, mitä pelin säännöt
tarkoittaisivat henkilökohtaisen opintopolun ja todellisen opiskelun kannalta.
Kuva 2-1: Afrikan tähti -pelilauta tarjoaa runsaasti ideoita oman opintopolun ja opiskelutyylin
hahmottamiseen.
12. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 12 / 31
Pelin tarkoituksena on päästä vaihtoehtoisia reittejä ja erilaisia valintoja tekemällä
Captowniin, jonka voi ajatella opiskelijan valmistumiseksi opinnoissa. Opiskelija voi
halutessaan panostaa erinopeuksisiin kulkuneuvoihin, jotka voi ajatella opiskelutahtina ja
-rytminä. Matkalla on joukko sattumia kuten oikeassakin elämässä, jotka vaikuttavat
etenemiseen. Afrikka itsessään ei ole tasapaksu vaan maanosan eri alueet - kuten
opintokokonaisuudet tai -aiheet - muodostavat erilaisia osakokonaisuuksia. Afrikan tähdessä
on hyvä huomata pelillistämisen (gamification) mahdollisuudet VOPS:eissa ylipäänsä.
Eteneminen ja vaihtoehtoiset opintopolut
Toisena inspiraation lähteenä oli Hevosopiston hevostalouden perustutkinto. Siinä kuvataan
hevostenhoitajan ja ratsastuksenohjaajan opinnot helposti hahmotettavasti osiin jaettuna
kokonaisuutena. Eri opintokokonaisuuksien eroja tuetaan värityksellä sekä teemoja kuvaavin
piirroksin. Www-palvelussa pääsee klikkaamalla tarkempiin opintokuvauksiin.
https://sites.google.com/a/edu.hevosopisto.fi/hevosalan-visuaalinen-ops/
Kuva 2-2: Hevosopiston hevosalan visuaalisen opintosuunnitelman aloitusnäkymä.
13. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 13 / 31
Yhtenä lähestymistapana Otavan Opistolla harkittiin evoluutiopolkua visualisoimaan
opintopolun monimuotoisuutta ja vaihtoehtoisia reittejä. Oppilaalle voitaisiin näyttää
esimerkiksi polkujen paksuutena millaisia valintoja ja reittejä aiemmat opiskelijat ovat
valinneet.
Kuva 2-3: Internetix Campusin evoluutiopuu digimaailmassa 1985-2012. “Tummat lehdet
ovat kuolleet, vaaleat ovat vitaalisia” (Linturi & Rubin 2014).
Oheinen Internetix Campusin evoluutiopuu kuvaa monipuolisesti erilaisia rinnakkaisia
kehityspolkuja verkko-oppimisessa ja opetuksessa. Visualisointi yhdistää niin
nettisovellukset, erilaiset organisaatiot ja verkostot kuin teematkin yhdeksi kokonaisuudeksi.
Lisäksi metaforaa tukee värien käyttö osoittamassa eri haarojen ja versojen
elinvoimaisuutta.
Tällaiset visualisoinnit ovat erittäin käyttökelpoisia kokonaisuuksien hahmottamisessa ja
vaihtoehtojen tai samanaikaisten opintopolkujen tarkastelussa. Opiskelussa harvoin
opiskellaan vain yhtä kurssia, luentosarjaa, kirjaa tai muuta oppimateriaalia kerrallaan vaan
opiskelu tapahtuu rinnakkain monessa aiheessa ja teemassa eri työkaluin ja materiaalein.
Ylläkuvatulla evoluutiopuulla voisi ehkä olla käyttöä opiskelijan elämänhistorian
tarkastelussa tai koosteena millaisia ratkaisuja oppilaitoksen aiemmat opiskelijat ovat
14. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 14 / 31
tehneet. Niin ikään evoluutiopuu voisi näyttää, Afrikan Tähti -pelin tavoin, erilaisia reittejä
opintojen valmistumiseen vaikkapa opiskelijan käyttämän ajan ja valintojen suhteen.
Erilaisissa kokonaiskuvan visualisoinneissa onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että sekä
tavallisen opiskelija että ohjaaja varmasti hahmottavat ne helposti. VOPS-datalla voidaan
tehdä monipuolisiakin koontinäkymiä vaikkapa kaikista opiskelijoista, mutta liian
monimuotoinen tai yksityiskohtainen kokonaisesitys voi aiheuttaa sekaannusta ja
hämmennystä. Netissä toteutettuna tarjolla onkin runsas määrä työkaluja, joilla voidaan
kerronnallisesti tarkentaa haluttuja kohtia, kuten zoomaus, lisäinformaation ilmestyminen
valitun kohdan päälle ja siirtyminen haluttuun osa-alueeseen yksityiskohtien selvittämiseksi.
Tällaisesta ajattelusta toimii hyvänä esimerkkinä Kuvan 2-2 Hevostalouden perustutkinto.
15. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 15 / 31
3. Poluttamon VOPS:eja
Luvussa esitellään Poluttamo-hankkeessa tähän mennessä suunniteltuja ja osin toteutettuja
VOPS:eja. Niiden käytännön toteutuksesta ja pilottien tuloksista raportoidaan keväällä 2018.
Otavan Opisto ja nettilukiolaisen VOPS
Otavan Opiston opiskelijoista pääosa on etäopiskelijoita. Etäopiskelijan ja verkko-ohjaajan
vuorovaikutus tapahtuu pitkälti verkon välityksellä. Tämä asetelma oli nettilukion VOPS:in
lähtökohta: sen avulla haluttiin muodostaa helposti hahmotettava ja yhteinen pohja
keskusteluille nykytilanteesta ja opiskelun etenemisestä. Samalla haluttiin tarjota
opiskelijoille omaehtoinen työkalu, jonka avulla he ovat selvillä opinnoistaan ja voivat tehdä
suunnitelmaansa muutoksia vuorokauden ympäri ohjaajien työajoista riippumatta.
Kuva 3-1: Saara Kotkarannan ensimmäinen, piirretty Otavan Opiston VOPS:in konseptikuva
tammikuulta 2016.
16. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 16 / 31
Kuva 3-2: Otavan Opiston VOPS:in ensimmäinen konseptileiska www-selaimessa keväällä 2016.
VOPS:in suunnittelun pohjana oli käsintehty piirros, ohjausdokumentteja sekä asiasta
järjestetty työpaja. Näiden pohjalta laadittiin ensimmäinen raakaversio www-selaimella
kokeiltavaksi. Leiskat olisi voitu tehdä kuvankäsittelyohjelmallakin.
VOPS:ia tullaan käyttämään useilla erilaisilla päätelaitteilla kuten varsinaista Muikku
-verkko-oppimisympäristöäkin. Tämän vuoksi konseptia on ollut hyvä päästä kokeilemaan
alusta alkaen ‘aidosti’, miten se skaalautuu, mikä on sopiva kirjasinkoko, millaiset värit
sopivat tarkoitukseen jne. Esimerkiksi niinkin yksinkertainen asia kuin kurssien nimet
kaipaavat kokeilua. Ne voivat olla pitkiä ja tällöin vievät tilaa varsinaiselta informaatiolta.
Toisaalta jos niitä lyhennetään niin millä logiikalla se tapahtuu? Jos esimerkiksi “Oppilaan-
ohjauksesta” käytetään lyhennettä “OPO” niin loogista olisi lyhentää kaikkien kurssien nimet.
Tämä voi taas aiheuttaa orientaatiovaikeuksia erityisesti opintojen alussa. Tai pitääkö
kurssilistassa kertoa erikseen, että kyseessä on pitkän tai lyhyen matematiikan kokonaisuus,
kun oppilas on sen jo valinnut opintojen aluksi? Vai riittääkö pelkkä “Matematiikka”?
Ensimmäisestä raakaversiosta edettiin iteratiivisesti eli toistuvan kokeilun ja arvioinnin myötä
kakkosversioon, joka on nähtävillä internetissä. Sen ulkoasu, käyttöliittymä ja ajatellut
toiminnot eivät ole mitenkään lopullisia, mutta niitä voi kopioida vapaasti omaan ideointiin.
Demossa voi klikata eri välilehtiä ja näkymiä, mutta varsinaisesti siinä ei ole vielä
toiminnallisuuksia:
https://otavanopisto.github.io/
Kakkosversiokaan ei siis ole lopullinen vaan ensimmäinen toimiva versio on valmisteilla.
Toimiva versio tarkoittaa muun muassa VOPS:in yhteyttä oppilashallintojärjestelmään eli
opiskelijan valintoja voidaan tallentaa ja kurssisuorituksia hakea ja yhdistää nämä
allaoleviksi kokonaisnäkymiksi.
17. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 17 / 31
Opiston VOPS:in kehityspolkuja on tällä hetkellä kaksi: VOPS voidaan julkaista ikään kuin
erillisenä sovelluksena, kuten tässä katsauksessa esitetään, tai se voidaan integroida osaksi
Otavan Opiston kehittämää Muikkua eli opintojen eri vaiheet ja VOPS:in toiminnot
tarkoituksenmukaisiin kohtiin koko oppimisympäristössä.
Lisäksi netissä oleva VOPS - jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa - mahdollistaa ja tukee
paremmin yhteissuunnittelua kuin kuvatiedostot tai ruutukaappaukset. Netissä oleva
konseptidemo antaa myös kuvatiedostoja paremmin tuntuman ja yksityiskohtaisempaa
palautetta esimerkiksi konferensseissa demottaessa.
VOPS:in alkuvaiheen konseptisuunnittelusta Otavan Opistolla ovat vastanneet
verkko-ohjaajat Saara Kotkaranta, Sari Jaaranen, Anna Harmaa ja Riikka Lehtonen sekä
konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka.
Omat tiedot ja valinnat VOPS:in personoinnissa
Opintojensa alussa opiskelija täyttää taustatietolomakkeen, jossa hän määrittelee, aikooko
esimerkiksi suorittaa lyhyen vai pitkän matematiikan ja mitä kieliä, onko tavoitteena vain
lukio ja / tai ylioppilaskirjoitukset ja onko opiskelijalla aiempia, hyväksiluettavia opintoja.
Kuva 3-3: Omat tietoni -näkymässä syötetään tärkeimmät alustavat valinnat, joiden pohjalta
räätälöityy varsinainen VOPS. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016, ei lopullinen.
18. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 18 / 31
Omat tietoni -osion valinnat muodostavat Otavan Opiston VOPS:in perustan. VOPS
personoituu automaattisesti näyttämään vain ne asiat, jotka ovat kyseisen opiskelijan
kannalta merkityksellisiä. Esimerkiksi kielivalintojen myötä opiskelijan etenemisnäkymässä ei
näy ylimääräisiä kieliä tai kursseja. Valintoja voi toki muuttaa opintojen aikana ja tällöin
VOPS päivittyy näyttäen opiskelijalle vain uudet, hänen kannaltaan relevantit asiat.
Opintojen eteneminen
Suoritettavia lukio-opintoja voidaan jaotella monin tavoin. Ne voivat olla pakollisia,
valtakunnallisia syventäviä tai koulukohtaisia. Opiskelija voi merkitä erilaisia tavoitteita, mitkä
kurssit on suoritettava, mitkä olisi kiinnostavaa suorittaa ja mitkä olisivat hyödyllisiä tiettyjen
jatko-opintojen kannalta. Lisäksi ohjaaja voi ehdottaa suosituksiaan esimerkiksi
ylioppilaskirjoituksia tai opiskelijan mahdollisia jatko-opintotoiveita huomioiden.
Erilaisilla väreillä opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut
kurssit. Aistiesteisiä varten Otavan Opiston VOPS:iin suunnitellaan erinäköisiä symboleita
värien lisäksi.
Kuva 3-4: Opintoni -näkymässä asianosaiset näkevät reaaliaikaisesti opintojen etenemisen
arvosanoineen sekä seuraavat askeleet. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016.
Kyseessä ei ole lopullinen versio.
19. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 19 / 31
Kun opinnot alkavat edetä, niin opiskelija näkee etenemisensä erivärisinä ja -muotoisina
yksikköinä, kuten konseptointivaiheessa palluroina. Ensimmäisessä kehitysversiossa
keskitytään vain yksittäisten kurssien etenemiseen, mutta jos opiskelija itse haluaa, niin
hänelle voitaisiin tarjota monipuolista dataa visualisoituna mobiililiikuntasovellusten tapaan.
Opiskelijalle voitaisiin näyttää esimerkiksi hänen viikottainen tai kuukauden
opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin
opiskelee sekä kuinka kauan. Opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja
VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä.
Tällaisissa ratkaisuissa on huomioitava, että oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei
suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita vaan ehkä päinvastoin. Siksipä
tämäntyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista
opintopolkua ja valinnanvapautta.
Toisaalta verkko-ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin
päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Tätä dataa voitaisiin myös verrata muihin ja
aiempiin opiskelijoihin ja tämä kaikki voitaisiin visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin
hahmotettavaksi.
Yo-kirjoituksiin valmistautuminen
Kun opinnot ovat edenneet pidemmälle, niin VOPS:issa siirrytään seuraavaan vaiheeseen
eli lukion ja / tai ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen ja niiden aikatauluttamiseen. Tässä
kohden VOPS toimii ajanhallinnan ja suunnittelun tukena.
Kuva 3-5: Yo-kirjoitukset -näkymässä nähdään ylioppilaskirjoitusten kannalta keskeiset tavoitteet ja
toteutumisen eteneminen. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016. Kyseessä ei ole
lopullinen ulkoasu.
20. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 20 / 31
Ylläolevassa leiskassa näkyy oikeassa yläreunassa joukko ikoneita. Yhdestä niistä pääsee
katsomaan perustietoja verkkopalvelusta Ylioppilastutkinto.fi ja toisesta on ajateltu
avautuvaksi henkilökohtaiseen opintojen aikataulusuunnitelma.
Jatko-opintojen suunnittelu
Euroopan Sosiaalirahaston yhtenä painopistealueena on sujuvat siirtymät tällä
ohjelmakaudella vuoteen 2020 asti. VOPS:in avulla voitaisiin mallintaa monipuolisesti
opiskelijan jatko-opinto- ja ammattivaihtoehtoja.
Kuva 3-6: Jatko-opintoni -näkymässä tarkastellaan erilaisia ammatteja ja jatko-opintoja ja niihin
liittyviä opiskelutavoitteita ja etenemistä. Otavan Opiston VOPS-konseptidemo syksyllä 2016.
Kyseessä ei ole lopullinen ulkoasu ja toimintoa aletaan suunnitella 2017.
Kun opiskelijan jatko-opinnot alkavat hahmottua, VOPS voisi näyttää lukion tärkeät aineet
näiden valintojen näkökulmasta. Otavan Opiston VOPS:iin on myös suunniteltu toimintoa,
jossa VOPS näyttäisi pikalinkit opiskelijan suunnittelemien ammattien tai jatko-opintojen
pariin Opintopolku.fi:ssa.
21. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 21 / 31
Tavastia ja Pintakilta VOPS
Pintakilta 360 (http://visumo.fi/360/pintakilta/) aloitti pintakäsittelyalalla visuaalisen opinpolun
todentamisen. Alkuun tarkoitus oli tehdä erityisen tuen tarpeessa oleville työkalu, jota
käyttäen ymmärtää paremmin opintojen sisällön ja tavoitteet. Nopeasti huomasimme
työkalun soveltuvan paljon muuhunkin.
Aikuisten ja nuorten opiskelujen integrointi loi tarpeen työkaluille, joilla opiskelija itse pystyy
ymmärtämään oman edistymisensä opinpolulla. Kun opiskelijamäärä kasvaa ja opintojen
suorittaminen sirpaloituu, oppimateriaalin ja -tehtävien modulointi sekä
henkilökohtaistaminen nousevat tärkeämpään asemaan.
Kuva 3-7: Kuvakaappaus Pintakilta 360:stä.
22. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 22 / 31
Kuva 3-8: Pintakilta 360:stä pääsee työpisteittäin vastaaviin tutkinnon osiin ja osaamisen
hankkimista tukeviin työtehtäviin sekä niihin liittyviin teoriapaketteihin.
Kuva 3-9: Esimerkki siitä, miten oppimiseen liittyvä aineisto liitetään työtehtävään.
Mallisuoritusvideon ja teoriapaketit voi katsoa niin oppilaitoksen työsalissa kuin työpaikalla
tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Opiskelija ottaa kuvia materiaaleista, välineistä ja
23. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 23 / 31
työvaiheista ja kirjaa niiden avulla oppimistaan omaan sähköiseen portfolioon. Aiemmin
käytössä on ollut blogi, mutta syksyllä 2016 aloittaneet ovat tehneet portfoliota onnistuneesti
opintoja varten luodulle Instagram-tilille.
Kuva 3-10: Turun yliopiston ViLLE Teamin Ville-ympäristö toimii Ammattiopisto Tavastian
pilotissa tulevaisuuden oppimisympäristönä ja opiskelijan opintojen henkilökohtaistamis- ja
seurantatyökaluna, jossa VOPS ja aiemmin kehitetty oppimisympäristö on yhdistetty.
Kuva 3-11: Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä
silmäyksellä.
24. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 24 / 31
Kuva 3-11: Tällä opiskelijalla on Suihkupuhdistus-tutkinnonosan oppiminen valmis:
teoriaosuudet suoritettu ja harjaantumismittari täynnä. Kun hän on suorittanut
ammattiosaamisen näytön, myös siivet ja iso teksti muuttuvat värillisiksi.
Kuva 3-12: Poluttamo-hankkeen siivittämänä alunperin sähköisiksi aiotuista
osaamismerkeistä teetettiin myös pinssit. Vasemmanpuoleisen pronssisiivin varustetun
pinssin saa valmistuessaan ammatillisesta perustutkinnosta, Kisälli-merkin suoritettuaan
alan ammattitutkinnon ja Mestari-merkin erikoisammattitutkinnosta valmistuessaan.
25. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 25 / 31
Omnia Koulutuksen VisuHOPS
VisuHOPS syntyi alun perin VisuOPS -hankkeessa ja inspiraationa toimi aiemmat,
pienempien oppimiskokemusten visualisointien kokemukset Moodlessa. Osoittautui, että
kaikille näkyvissä olevat suoritusmerkinnät taulukoituna ja värikoodattuina saivat osassa
opiskelijoita aikaan kilpailua siitä, kuka on suoriutunut ensimmäisenä tai ainakin aiemmin
kuin kaverinsa.
Kuva 3-13: Yleisnäkymä Omnian VisuHOPSista.
Näiden kokemusten siivittämänä syntyi ajatus yksilöllisen opintopolun visualisoinnista siten,
että se olisi käyttäjille mahdollisimman helposti käytettävissä ja käytettävissä myös mobiilisti.
Josko tällainen opetussuunnitelman visualisointi saisi aikaan opiskelijan ops-tietoisuuden
lisääntymistä ja oppimisen suuntaamista alueille, joilla oppimista ei vielä ollut tapahtunut. Jos
tämä onnistuisi, olisi sillä suora vaikutus opiskeluaikaan ja ajan tehokkaaseen käyttämiseen.
VisuHOPSin toteuttaminen oli helppoa, koska Omniassa oltiin kaikki OPSit purettu jo
edellisen uudistuksen yhteydessä työelämälähtöisiksi oppimistavoitteiksi. Tarvitsi vain siirtää
opetussuunnitelman tavoitteet taulukkoon ja varata taulukosta solu kullekin tavoitteelle
värikoodausta varten. Tämä tapahtui keväällä 2016. Järjestelmän työelämälähtöisyyttä
lisättiin talvella 2016/17 siten, että taustalle koodattiin apuohjelma, jonka ansiosta
26. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 26 / 31
työpaikkaohjaajan tarvitsee lisätä taulukkoon vain päivämäärä, jolloin opiskelija on
saavuttanut kunkin tavoitteen.
Järjestelmä tunnistaa päivämäärän lisäyksen ja muuttaa kyseisen solun punaisesta vihreäksi
ja samalla hetkellä opettajalle lähtee ilmoitus sähköpostiin siitä kenen ja mikä oppimistavoite
on saavutettu päivämäärineen. Apuohjelman koodauksen toteutti datanomiopiskelija.
VisuHOPSin muita ominaisuuksia ovat tutkinnon osien nimiin linkitetyt e-perusteet sekä
VisuHOPSiin linkitetty käyttöohjevideo työpaikkaohjaajaa varten.
27. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 27 / 31
4. VOPS opiskelun mielenmaisemana - merihirviöt ja aarteet
Lopuksi katsaus esittelee muutaman näkökulman VOPS:ista karttavisualisointina. Alussa
esitetty Afrikan Tähti -peli perustuu myös karttaan, mutta siinä on valmiit ja toisaalta rajoitetut
reitit liikkumiseen. 1500-luvun merihirviöitä kuhisevilla kartoilla ja opintojen etenemisen
visualisoinnilla ei välttämättä tunnu olevan ensi alkuun juurikaan yhteistä.
Kuva 4-1: Pieni osa Olaus Magnuksen Carta marinasta vuodelta 1539. Lähde: Wikipedia
Kulttuuri- ja mentaalihistorian näkökulmasta (esim. Salmi 1996) itineraareja voidaan
kuitenkin ajatella visualisointeina sen ajan maailmankuvasta. Ne ovat tietyssä mielessä
oman aikansa ‘eksakteja’ kuvauksia tiedetyistä paikoista ilman nykyisenkaltaisia navigointi-
ja mittausvälineitä. Olaus Magnus työsti ylläolevaa tiettävästi karttaa kaksitoista vuotta.
Esimerkiksi Wikipedian (2017) mukaan Magnus käytti muun muassa muistiinpanoja
matkoiltaan ihmisistä, elintavoista ja luonnosta tekemistään havainnoista; antiikin ja
keskiajan kirjallisia kuvauksia Pohjoisista maista ja kansoista; edeltäjiensä piirtämiä karttoja
ja hankki tietoja muilta Pohjolaa tunteneilta oppineilta
Merihirviö-kartoissa visualisoituvat ihmisten toiveet ja pelot matkojen vaaroista, mutta myös
palkitsevista aarteista. Sekä hirviöiden että aarteiden kuvien koko voi antaa vihjettä
varoitusten ja vinkkien painoarvosta.
28. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 28 / 31
Olisi kiinnostavaa hyödyntää näiden itineraarien ideaa esimerkiksi opiskelijoiden toiveiden ja
pelkojen kuvittamisessa. Aineistonkeruuna voitaisiin käyttää nettikyselyä tai pienten
oppilasmäärien suhteen haastatteluja opintojen alkuvaiheessa. Uudelle opiskelijalle voitaisiin
näyttää, millainen mielenmaisema aiemmilla opiskelijoilla on ollut vastaavassa tilanteessa.
Tämä saattaisi helpottaa opintoihin orientoitumista sekä tavoitteiden asettelua. Käytännön
syistä itineraari-konseptia ei kehitetä Poluttamossa tällä hetkellä.
Toisena esimerkkinä mielenmaiseman ja oppimisen visualisoinnista on Oppiminen 2030
-hankkeen tulevaisuuskartta (kts. esim. Linturi & Rubin 2014).
Kuva 4-2: Oppimisen tulevaisuus 2030 -hankkeen tulevaisuuskartta.
Oppimisen tulevaisuus 2030 on laaja hanke, joka peilaa aihettaan pitkälle tulevaisuuteen. Se
on osa http://www.ebarometri.fi/ -kokonaisuutta. Yhtenä tuotoksena on ylläoleva
mentaalikartta ja ‘topografia’ oppimisen ja opetuksen vuoden 2030 ‘maastosta’. Se koostuu
viidestä huipusta: Opetus, Eksosysteemi, Osaaminen, Monikko-oppijuus ja keskellä
Oppiminen.
Tällaisissa karttamaisissa mielenmaisemissa voitaisiin näyttää opiskelijan sen hetkinen
‘sijainti’ suhteessa karttaan. Vaikka selkeällä kartta-vertauskuvalla ei olisi käyttöä
VOPS:eissa, niin ne ovat suosittuja työkaluja muun muassa ennakointi-, skenaario- ja
strategiatyössä sekä hankevalmistelussa toimintaympäristön kartoittamiseksi.
29. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 29 / 31
5. Lyhyesti VOPS:ien suunnittelusta ja teknisistä ratkaisuista
Kuten alussa todettiin, VOPS:eja voi tehdä moniin eri tarpeisiin, opintojen eri vaiheisiin ja
kaikenlaisiin oppilaitoksiin. Sama koskee VOPS:ien teknistä toteutusta, yhtä ratkaisua ei ole.
VOPS:eja on saatavilla kaupallisesti vielä niukasti, ainakin Suomen oppijärjestelmään
sovitettuna. Alkuvaiheessa VOPS:it on rakennettava itse tai osaavan ja ohjelmointitaitoisen
kumppanin kanssa. Oppilaitoksen kannalta toteutus riippuu hyvin paljon siitä, käytetäänkö ja
kehitetäänkö itse esimerkiksi avoimen lähdekoodin ratkaisuja (kuten Moodle), käytetäänkö
maksullista tai maksutonta valmisohjelmistoa (kuten ViLLE) vai kaupallisen partnerin
ylläpitämää räätälöityä ratkaisua.
VOPS:in teknisiä ratkaisuja pohdittaessa on noussut esiin kolme pääkysymystä:
● Miten ja mitä VOPS:issa visualisoidaan ja miksi?
● Minne tallennetaan VOPS:in raakadata eli opiskelun eteneminen?
● Missä ympäristössä VOPS toimii?
VOPS:in itsessään voi kokeilu- ja suunnittelumielessä tehdä jokaiselle opiskelijalle
periaatteessa vaikka Excelilla tai internetin toimisto-ohjelmien pilvipalvelupaketeilla, kuten
Google Drive ja Office365. Taulukkolaskenta-sovellukseen voidaan syöttää käsin jokaisen
opiskelijan suoritukset ja visualisoida monin eri tavoin etenemistä. Datan päivittäminen käsin
jokaiselle opiskelijalle erikseen ei mahdollista kovin isoa opiskelijajoukkoa, mutta sopii
konseptisuunnitteluun.
30. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 30 / 31
Kuva 5-1: VOPS-konseptikuva Googlen taulukkolaskenta-sovelluksella.
Oleellista on jo varhaisessa vaiheessa pohtia, mitkä ovat ne elementit, joita opiskelijalle
näytetään, millä tavoin ne esitetään ja mitä niillä tavoitellaan. Moni oppilaitos opiskelee
syklisesti, jolloin uusia opiskelijoita tulee tiettyyn aikaan vuodessa. Etäopiskelussa taas
opiskelijoita tulee ympäri vuoden. Opintojen eteneminen suorituksina tai osakokonaisuuksina
on suosittu ratkaisu, mutta merkityksellistä voi olla niiden sitominen tavoiteaikatauluun.
Opinnot voidaan jakaa hyvin pieniksi paloiksi, jolloin opiskelijaa voivat motivoida pienetkin
ponnistelut. Nopeammin opiskelevat voivat ehkä haluta nähdä vain kokonaisuuden tai jäljellä
olevan prosenttimäärän.
Sähköistä oppimisympäristöä käytettäessä opiskelijoista saadaan talteen muun muassa
kirjautumisajat vuorokauden ympäri, oletettu opiskeluun käytetty aika sekä hyvinkin
yksityiskohtaista dataa yksittäisten tehtävien suorittamisesta alkaen. Jotkut opiskelijat voivat
pitää hyvin yksityiskohtaisesta visualisoinnista, toiset voivat kokea sen kyttäämisenä etc.
Isolla oppilasjoukolla taulukkolaskenta ei kuitenkaan tule kysymykseen pidemmän päälle
ihan jo datan jatkuvan syöttämisen ja jokaisen oppilaan oman VOPS:in hallinnoinnin
kannalta. Tässä kohden merkittävään asemaan nousee oppilashallintajärjestelmä.
Esimerkiksi Otavan Opisto käyttää avoimen lähdekoodin Pyramusta, mikä mahdollistaa, että
oppilashallintojärjestelmään voidaan luoda halutut ja tarvittavat tietueet ja kentät, kuten
vaikkapa merkitään ne kurssit, joita opiskelija haluaisi tai aikoo suorittaa. Tällaista
joustavuutta ei välttämättä löydy kaupallisista valmisratkaisuista.
Kolmas iso kysymys on, millä laitteella ja sovelluksella VOPS:ia käytetään? On kyse sitten
mobiilisovelluksesta (app), erillisestä tietokonesovelluksesta tai www-selainkäytöstä, niin
kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi mobiililaitteella VOPS näkyy aika pienenä,
mutta saman VOPS:in hahmottaa hyvin jo tablet-laitteella. Www-selain on universaali
päätelaitteesta riippumatta etc.
Toisaalta mikään tekninen ratkaisu ei ole täydellinen. Suunnittelun ja teknisen toteutuksen
lähtökohtana ovat VOPS:in hyödyt opiskelijalle, hänen ohjaajalleen sekä heidän
yhteistyölleen. Pienimuotoisestakin ja muutamaan asiaan keskittyvästä VOPS:ista voidaan
saada paljon hyötyjä.
VOPS:in suunnittelussa kannattaa käyttää käyttäjälähtöistä tai osallistavaa suunnittelua.
Tämä tarkoittaa, että opiskelijat otetaan mukaan ja huomioidaan täysivaltaisina jäseninä
osana suunnittelutiimia. Näin saadaan korjattua mahdollisia virheitä ja erilaisia tulkintoja eri
käyttäjäryhmien kesken heti alusta alkaen, kun taas perinteisessä suunnittelussa varsinaiset
käyttäjät otetaan mukaan usein vasta puolivalmiin sovelluksen testausvaiheessa.
Useimmat opiskelijat - ja ohjaajat ja opettajat - ovat oletettavasti mukana ensimmäistä kertaa
sovellussuunnittelussa. On erittäin tärkeää heti alussa selittää mistä on kyse, miksi VOPS:ia
tehdään ja mitkä sen tavoitteet ovat käyttäjien kannalta. Kun VOPS-hankkeen sisällöllinen
omistajuus on sen tulevilla käyttäjillä, niin myös lopputulos vastaa paremmin tunnistettuihin
tarpeisiin ja hankkeen aikana nousee paremmin esiin uusia, todellisia tarpeita.
31. Poluttamo-konsortiohanke: Näkökulmia VOPS:iin 2017 31 / 31
Lähteet
Erkkola, Jussi-Pekka (2009). Vuorovaikutteisuus sosiaalisessa mediassa: sosiaalisen
median käsiteanalyysia. Puheviestinnän pro gradu -tutkielma. Viestintätieteiden laitos,
Jyväskylän yliopisto. http://mlab.taik.fi/pdf/ma_final_thesis/2008_erkkola_jussi-pekka.pdf.
Viitattu 5.8.2013.
Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2014). Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta: osa 2.
Laajennettu versio artikkelista, joka on julkaistu Futura 3/2014-lehdessä. Päivitetty
30.12.2014. http://www.ebarometri.fi/metodi-metafora-ja-tulevaisuuskartta-osa-2/. Viitattu
2.4.2017.
Salmi, Hannu (1996). "Atoomipommilla kuuhun!" Tekniikan mentaalihistoriaa. Kleio ja
nykypäivä -sarja. Edita Oy, Helsinki.
Tampereen yliopisto: HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma. Verkkopalvelun
infosivu. http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/hops.html. Viitattu 2.4.2017.
Wikipedia (2017). Carta Marina. Artikkeli Olaus Magnuksesta ja merikartasta vuodelta 1539.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carta_marina. Viitattu 2.4.2017.