2. Mistä on kyse
• Naisten keskimääräinen palkkataso on Suomessa edelleen
noin 17 prosenttia miehiä alhaisempi koko työmarkkinoilla.
– Kun miehet saavat euron ja 20 senttiä, naiset saavat euron.
– Naisten palkanmaksu loppuu vuosittain marraskuussa, mutta työt
jatkuvat.
• Naisten palkkojen keskiarvo on noussut, mutta miesten
ansiot ovat nousseet samaa vauhtia eikä naisten ja miesten
ero ole juurikaan kaventunut.
• Toimihenkilömies saa lähes kaksinkertaisen tulospalkkion
toimihenkilönaiseen verrattuna (Lähde: Ammattiliitto Pro).
• Esimies- ja asiantuntijatasolla miesten tulospalkkiot ovat
kolminkertaisia vastaavissa tehtävissä oleviin naisiin
verrattuna.
3. SDP:lle tärkeää
• Seuraavalla vaalikaudella ”naisen euro” pitää saada
vähintään 90 senttiin.
– Lopullinen tavoite on oltava samapalkkaisuus.
• Edellytykset sukupuolten palkkaeron kaventamiseen ovat
hyvät, koska Suomessa naiset osallistuvat aktiivisesti
työmarkkinoille ja heillä on erittäin hyvä koulutus.
• Samapalkkaisuuden työkalupakkiin kuuluu:
– Kattava työehtosopimusjärjestelmä
– Toimivat työelämän neuvottelusuhteet ja tasa-arvolaki
– Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma.
• Nyt käynnissä olevan valtioneuvoston ja
työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelman aikana
palkkaero on kaventunut 20 prosentista n. 17 prosenttiin.
– Tässä tosin osansa on myös miesten kasvaneella työttömyydellä.
4. Faktaa lyhyesti 1/2
• Naisten (15-64 –vuotiaat) työllisyysaste oli vuonna 2013 67,8
prosenttia ja miesten 69,2 prosenttia.
– Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen myös naisten työllisyys
heikkeni vuodesta 2012 vuoteen 2013.
• Naiset osallistuvat aktiivisesti Suomessa työmarkkinoille ja
heitä on kaikentyyppisissä työtehtävissä.
• Naisia on korkeata koulutusta vaativissa johtotehtävissä ja
matalapalkkaisissa hierarkian alatason tehtävissä.
• Työurien sisällön kannalta naiset ovat parantaneet
asemiaan.
– Naisesimiesten osuus on kasvanut voimakkaasti ja sijoittuu nyt
Euroopan huipulle.
– Naisten osuus johtotehtävissä on merkittävästi kasvanut viime vuosina,
kasvua erityisesti julkisella sektorilla.
– 40 prosentilla palkansaajista on naisesimies.
5. Faktaa lyhyesti 2/2
• Naiset toimivat eri aloilla miehet.
– Noin 5 prosenttia naisista saa samoissakin töissä eritasoista palkkaa.
• Puolet palkkaerosta selittyy sillä, että naiset ja miehet
toimivat eri töissä, mutta toinen puoli jää selittämättä.
• Viime vuosien uusia selittäjiä ovat palkanlisät ja
tulospalkkiot sekä koulutuksen merkityksen väheneminen.
• Korkeakoulusta valmistuneet saman tutkinnon suorittaneet
miehet saivat naisia nopeammin koulutustaan vastaavia
työtehtäviä (Jyväskylän yliopisto).
• Miksi palkkaero pysyy näin suurena, vaikka naisten
koulutustaso ajaa miesten ohi?
6. Samapalkkaisuusohjelmasta
• Suomessa naisten ja miesten palkkaero on ollut 20 -18
prosentin tuntumassa noin parikymmentä vuotta.
• Palkkaeron kaventamiseksi käynnistettiin vuonna 2006
kolmikantainen ohjelma.
– Päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaero enintään 15
prosenttiin vuoteen 2015.
• Samapalkkaisuusohjelma sisältää osatavoitteita seuraavista
aiheista:
– Palkkausjärjestelmät ja työmarkkinoiden perinteinen työnjako
– Naisten urakehitys sekä palkka- ja sopimuspolitiikka
– Perheen ja työn yhdistäminen sekä työpaikkojen tasa-
arvosuunnitelmat
– Tilastoyhteistyö
• Yhteensä toimenpidekokonaisuuksia on noin 30.
• Osaan tavoitteista on sovittu seurantamittarit.
7. Mitä on saatu aikaan
• Sukupuolten keskimääräinen palkkaero on kaventunut noin 20
prosentista 17 prosenttiin koko työmarkkinoilla.
• Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin mukaan naisten
osuus johtotehtävissä on merkittävästi noussut.
• Palkkausjärjestelmiä on kehitetty voimakkaasti 2000-luvulla.
• Työn vaativuuteen ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin
perustuvia järjestelmiä pidetään samapalkkaisuutta tukevina.
• Palkka- ja sopimuspolitiikan tavoitteena on sopimusratkaisujen
avulla vahvistaa edelleen työelämän tasa-arvon kehittymistä.
– Selvitysten mukaan naisten keskipalkat ovat nousseet miesten
palkkoja nopeammin.
– Palkkaratkaisuihin on kuulunut vaihtelevasti tasa-arvo- ja
samapalkkaisuuseriä, joilla on pyritty tukemaan naisvaltaisten alojen
palkkatasoa.
8. Tulevia tavoitteita
Työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen
•Ammatillinen segregaatio eli tasa-ammattien osuus:
– Tavoitteena on, että segregaatio lievenee niin, että tasa-ammattien
osuus olisi vähintään 17 prosenttia vuonna 2020.
Työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen
•Naisten työurien parantaminen:
– Tavoitteena on, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet
edetä vaativampiin tehtäviin ja että naisten osuus johtotehtävissä olisi
keskimäärin puolet vuoteen 2020 mennessä.