SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 8
PALKKATASA-ARVO
Samasta työstä kuuluu sama palkka
SDP:n viestintä
Mistä on kyse
• Naisten keskimääräinen palkkataso on Suomessa edelleen
noin 17 prosenttia miehiä alhaisempi koko työmarkkinoilla.
– Kun miehet saavat euron ja 20 senttiä, naiset saavat euron.
– Naisten palkanmaksu loppuu vuosittain marraskuussa, mutta työt
jatkuvat.
• Naisten palkkojen keskiarvo on noussut, mutta miesten
ansiot ovat nousseet samaa vauhtia eikä naisten ja miesten
ero ole juurikaan kaventunut.
• Toimihenkilömies saa lähes kaksinkertaisen tulospalkkion
toimihenkilönaiseen verrattuna (Lähde: Ammattiliitto Pro).
• Esimies- ja asiantuntijatasolla miesten tulospalkkiot ovat
kolminkertaisia vastaavissa tehtävissä oleviin naisiin
verrattuna.
SDP:lle tärkeää
• Seuraavalla vaalikaudella ”naisen euro” pitää saada
vähintään 90 senttiin.
– Lopullinen tavoite on oltava samapalkkaisuus.
•  Edellytykset sukupuolten palkkaeron kaventamiseen ovat
hyvät, koska Suomessa naiset osallistuvat aktiivisesti
työmarkkinoille ja heillä on erittäin hyvä koulutus.
• Samapalkkaisuuden työkalupakkiin kuuluu:
– Kattava työehtosopimusjärjestelmä
– Toimivat työelämän neuvottelusuhteet ja tasa-arvolaki
– Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma.
• Nyt käynnissä olevan valtioneuvoston ja
työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelman aikana
palkkaero on kaventunut 20 prosentista n. 17 prosenttiin.
– Tässä tosin osansa on myös miesten kasvaneella työttömyydellä.
Faktaa lyhyesti 1/2
• Naisten (15-64 –vuotiaat) työllisyysaste oli vuonna 2013 67,8
prosenttia ja miesten 69,2 prosenttia.
– Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen myös naisten työllisyys
heikkeni vuodesta 2012 vuoteen 2013.
• Naiset osallistuvat aktiivisesti Suomessa työmarkkinoille ja
heitä on kaikentyyppisissä työtehtävissä.
• Naisia on korkeata koulutusta vaativissa johtotehtävissä ja
matalapalkkaisissa hierarkian alatason tehtävissä.
• Työurien sisällön kannalta naiset ovat parantaneet
asemiaan.
– Naisesimiesten osuus on kasvanut voimakkaasti ja sijoittuu nyt
Euroopan huipulle.
– Naisten osuus johtotehtävissä on merkittävästi kasvanut viime vuosina,
kasvua erityisesti julkisella sektorilla.
– 40 prosentilla palkansaajista on naisesimies.
Faktaa lyhyesti 2/2
• Naiset toimivat eri aloilla miehet.
– Noin 5 prosenttia naisista saa samoissakin töissä eritasoista palkkaa.
• Puolet palkkaerosta selittyy sillä, että naiset ja miehet
toimivat eri töissä, mutta toinen puoli jää selittämättä.
• Viime vuosien uusia selittäjiä ovat palkanlisät ja
tulospalkkiot sekä koulutuksen merkityksen väheneminen.
• Korkeakoulusta valmistuneet saman tutkinnon suorittaneet
miehet saivat naisia nopeammin koulutustaan vastaavia
työtehtäviä (Jyväskylän yliopisto).
• Miksi palkkaero pysyy näin suurena, vaikka naisten
koulutustaso ajaa miesten ohi?
Samapalkkaisuusohjelmasta
• Suomessa naisten ja miesten palkkaero on ollut 20 -18
prosentin tuntumassa noin parikymmentä vuotta.
• Palkkaeron kaventamiseksi käynnistettiin vuonna 2006
kolmikantainen ohjelma.
– Päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaero enintään 15
prosenttiin vuoteen 2015.
• Samapalkkaisuusohjelma sisältää osatavoitteita seuraavista
aiheista:
– Palkkausjärjestelmät ja työmarkkinoiden perinteinen työnjako
– Naisten urakehitys sekä palkka- ja sopimuspolitiikka
– Perheen ja työn yhdistäminen sekä työpaikkojen tasa-
arvosuunnitelmat
– Tilastoyhteistyö
• Yhteensä toimenpidekokonaisuuksia on noin 30.
• Osaan tavoitteista on sovittu seurantamittarit.
Mitä on saatu aikaan
• Sukupuolten keskimääräinen palkkaero on kaventunut noin 20
prosentista 17 prosenttiin koko työmarkkinoilla.
• Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin mukaan naisten
osuus johtotehtävissä on merkittävästi noussut.
• Palkkausjärjestelmiä on kehitetty voimakkaasti 2000-luvulla.
• Työn vaativuuteen ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin
perustuvia järjestelmiä pidetään samapalkkaisuutta tukevina.
• Palkka- ja sopimuspolitiikan tavoitteena on sopimusratkaisujen
avulla vahvistaa edelleen työelämän tasa-arvon kehittymistä.
– Selvitysten mukaan naisten keskipalkat ovat nousseet miesten
palkkoja nopeammin.
– Palkkaratkaisuihin on kuulunut vaihtelevasti tasa-arvo- ja
samapalkkaisuuseriä, joilla on pyritty tukemaan naisvaltaisten alojen
palkkatasoa.
Tulevia tavoitteita
Työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen
•Ammatillinen segregaatio eli tasa-ammattien osuus:
– Tavoitteena on, että segregaatio lievenee niin, että tasa-ammattien
osuus olisi vähintään 17 prosenttia vuonna 2020.
Työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen
•Naisten työurien parantaminen:
– Tavoitteena on, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet
edetä vaativampiin tehtäviin ja että naisten osuus johtotehtävissä olisi
keskimäärin puolet vuoteen 2020 mennessä.

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...
Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...
Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0SDP
 
SDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP
 
Sdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSDP
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Luja-yhtiöt
 
Linjapuhe kalvot rinne2212015
Linjapuhe kalvot rinne2212015Linjapuhe kalvot rinne2212015
Linjapuhe kalvot rinne2212015SDP
 
On olemassa reilumpi vaihtoehto
On olemassa reilumpi vaihtoehtoOn olemassa reilumpi vaihtoehto
On olemassa reilumpi vaihtoehtoSDP
 

Mais procurados (11)

Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...
Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...
Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politii...
 
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
Kuuluuko työntekijän ääni alustataloudessa?
 
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
 
Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0Nuorisotakuu 2.0
Nuorisotakuu 2.0
 
SDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalliSDP:n perhevapaamalli
SDP:n perhevapaamalli
 
Sdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuuSdp ja nuorisotakuu
Sdp ja nuorisotakuu
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
 
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versioHyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, pitkä versio
 
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, lyhyt versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, lyhyt versioHyvää (t)yötä Suomi -esitys, lyhyt versio
Hyvää (t)yötä Suomi -esitys, lyhyt versio
 
Linjapuhe kalvot rinne2212015
Linjapuhe kalvot rinne2212015Linjapuhe kalvot rinne2212015
Linjapuhe kalvot rinne2212015
 
On olemassa reilumpi vaihtoehto
On olemassa reilumpi vaihtoehtoOn olemassa reilumpi vaihtoehto
On olemassa reilumpi vaihtoehto
 

Destaque

SDP - Verotuksen korjausliike
SDP - Verotuksen korjausliikeSDP - Verotuksen korjausliike
SDP - Verotuksen korjausliikeSDP
 
Sosiaaliturva
SosiaaliturvaSosiaaliturva
SosiaaliturvaSDP
 
SDP ja omistajapolitiikka
SDP ja omistajapolitiikkaSDP ja omistajapolitiikka
SDP ja omistajapolitiikkaSDP
 
10 ideaa Suomelle
10 ideaa Suomelle10 ideaa Suomelle
10 ideaa SuomelleSDP
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus SDP
 
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016SDP
 
SDP:n työllistämisseteli
SDP:n työllistämisseteliSDP:n työllistämisseteli
SDP:n työllistämisseteliSDP
 
SDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma
SDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelmaSDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma
SDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelmaSDP
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP
 
SDP - Kymmenen työllisyystoimea
SDP - Kymmenen työllisyystoimeaSDP - Kymmenen työllisyystoimea
SDP - Kymmenen työllisyystoimeaSDP
 
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminen
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminen
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
 
SDP:n koulutuspoliittinen ohjelma
SDP:n koulutuspoliittinen ohjelmaSDP:n koulutuspoliittinen ohjelma
SDP:n koulutuspoliittinen ohjelmaSDP
 

Destaque (14)

SDP - Verotuksen korjausliike
SDP - Verotuksen korjausliikeSDP - Verotuksen korjausliike
SDP - Verotuksen korjausliike
 
Sosiaaliturva
SosiaaliturvaSosiaaliturva
Sosiaaliturva
 
SDP ja omistajapolitiikka
SDP ja omistajapolitiikkaSDP ja omistajapolitiikka
SDP ja omistajapolitiikka
 
10 ideaa Suomelle
10 ideaa Suomelle10 ideaa Suomelle
10 ideaa Suomelle
 
Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus Sdp ja soteuudistus
Sdp ja soteuudistus
 
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016
 
SDP:n työllistämisseteli
SDP:n työllistämisseteliSDP:n työllistämisseteli
SDP:n työllistämisseteli
 
SDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma
SDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelmaSDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma
SDP - Pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelma
 
Ty42003
Ty42003Ty42003
Ty42003
 
Ty32005
Ty32005Ty32005
Ty32005
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
 
SDP - Kymmenen työllisyystoimea
SDP - Kymmenen työllisyystoimeaSDP - Kymmenen työllisyystoimea
SDP - Kymmenen työllisyystoimea
 
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminen
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminen
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminen
 
SDP:n koulutuspoliittinen ohjelma
SDP:n koulutuspoliittinen ohjelmaSDP:n koulutuspoliittinen ohjelma
SDP:n koulutuspoliittinen ohjelma
 

Mais de SDP

Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksia
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaVarhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksia
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaSDP
 
SDP - Yleisturva
SDP - YleisturvaSDP - Yleisturva
SDP - YleisturvaSDP
 
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksiVerot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksiSDP
 
SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?
SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?
SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?SDP
 
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksiSDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksiSDP
 
Järkihankkeet
JärkihankkeetJärkihankkeet
JärkihankkeetSDP
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusSDP
 
SDP:s oppositionspolitik
SDP:s oppositionspolitikSDP:s oppositionspolitik
SDP:s oppositionspolitikSDP
 
Strateginen hallitusohjelma 2015
Strateginen hallitusohjelma 2015Strateginen hallitusohjelma 2015
Strateginen hallitusohjelma 2015SDP
 
Sdp Riktning för Finland
Sdp Riktning för Finland Sdp Riktning för Finland
Sdp Riktning för Finland SDP
 
Harmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaHarmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaSDP
 
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015SDP
 
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäSDP
 
Talouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linjaTalouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linjaSDP
 
Pätkätyöpamfletti
PätkätyöpamflettiPätkätyöpamfletti
PätkätyöpamflettiSDP
 

Mais de SDP (15)

Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksia
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksiaVarhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksia
Varhaiskasvatuslaki tarvitsee merkittäviä parannuksia
 
SDP - Yleisturva
SDP - YleisturvaSDP - Yleisturva
SDP - Yleisturva
 
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksiVerot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
Verot Suomeen - Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi
 
SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?
SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?
SDP - Mistä hallintarekisteröinnissä on kysymys?
 
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksiSDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
SDP:n ehdotukset sote-yritysten verovälttelyn torjumiseksi
 
Järkihankkeet
JärkihankkeetJärkihankkeet
Järkihankkeet
 
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimusKättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
Kättä päälle - Yhteisen vastuun sopimus
 
SDP:s oppositionspolitik
SDP:s oppositionspolitikSDP:s oppositionspolitik
SDP:s oppositionspolitik
 
Strateginen hallitusohjelma 2015
Strateginen hallitusohjelma 2015Strateginen hallitusohjelma 2015
Strateginen hallitusohjelma 2015
 
Sdp Riktning för Finland
Sdp Riktning för Finland Sdp Riktning för Finland
Sdp Riktning för Finland
 
Harmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekarttaHarmaan talouden tiekartta
Harmaan talouden tiekartta
 
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
Sdp 2015 kuusi_kohtaa_20.3.2015
 
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmäTaloupoliittinen linja tiivistelmä
Taloupoliittinen linja tiivistelmä
 
Talouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linjaTalouspoliittinen linja
Talouspoliittinen linja
 
Pätkätyöpamfletti
PätkätyöpamflettiPätkätyöpamfletti
Pätkätyöpamfletti
 

Palkkatasa-arvo

  • 1. PALKKATASA-ARVO Samasta työstä kuuluu sama palkka SDP:n viestintä
  • 2. Mistä on kyse • Naisten keskimääräinen palkkataso on Suomessa edelleen noin 17 prosenttia miehiä alhaisempi koko työmarkkinoilla. – Kun miehet saavat euron ja 20 senttiä, naiset saavat euron. – Naisten palkanmaksu loppuu vuosittain marraskuussa, mutta työt jatkuvat. • Naisten palkkojen keskiarvo on noussut, mutta miesten ansiot ovat nousseet samaa vauhtia eikä naisten ja miesten ero ole juurikaan kaventunut. • Toimihenkilömies saa lähes kaksinkertaisen tulospalkkion toimihenkilönaiseen verrattuna (Lähde: Ammattiliitto Pro). • Esimies- ja asiantuntijatasolla miesten tulospalkkiot ovat kolminkertaisia vastaavissa tehtävissä oleviin naisiin verrattuna.
  • 3. SDP:lle tärkeää • Seuraavalla vaalikaudella ”naisen euro” pitää saada vähintään 90 senttiin. – Lopullinen tavoite on oltava samapalkkaisuus. •  Edellytykset sukupuolten palkkaeron kaventamiseen ovat hyvät, koska Suomessa naiset osallistuvat aktiivisesti työmarkkinoille ja heillä on erittäin hyvä koulutus. • Samapalkkaisuuden työkalupakkiin kuuluu: – Kattava työehtosopimusjärjestelmä – Toimivat työelämän neuvottelusuhteet ja tasa-arvolaki – Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma. • Nyt käynnissä olevan valtioneuvoston ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelman aikana palkkaero on kaventunut 20 prosentista n. 17 prosenttiin. – Tässä tosin osansa on myös miesten kasvaneella työttömyydellä.
  • 4. Faktaa lyhyesti 1/2 • Naisten (15-64 –vuotiaat) työllisyysaste oli vuonna 2013 67,8 prosenttia ja miesten 69,2 prosenttia. – Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen myös naisten työllisyys heikkeni vuodesta 2012 vuoteen 2013. • Naiset osallistuvat aktiivisesti Suomessa työmarkkinoille ja heitä on kaikentyyppisissä työtehtävissä. • Naisia on korkeata koulutusta vaativissa johtotehtävissä ja matalapalkkaisissa hierarkian alatason tehtävissä. • Työurien sisällön kannalta naiset ovat parantaneet asemiaan. – Naisesimiesten osuus on kasvanut voimakkaasti ja sijoittuu nyt Euroopan huipulle. – Naisten osuus johtotehtävissä on merkittävästi kasvanut viime vuosina, kasvua erityisesti julkisella sektorilla. – 40 prosentilla palkansaajista on naisesimies.
  • 5. Faktaa lyhyesti 2/2 • Naiset toimivat eri aloilla miehet. – Noin 5 prosenttia naisista saa samoissakin töissä eritasoista palkkaa. • Puolet palkkaerosta selittyy sillä, että naiset ja miehet toimivat eri töissä, mutta toinen puoli jää selittämättä. • Viime vuosien uusia selittäjiä ovat palkanlisät ja tulospalkkiot sekä koulutuksen merkityksen väheneminen. • Korkeakoulusta valmistuneet saman tutkinnon suorittaneet miehet saivat naisia nopeammin koulutustaan vastaavia työtehtäviä (Jyväskylän yliopisto). • Miksi palkkaero pysyy näin suurena, vaikka naisten koulutustaso ajaa miesten ohi?
  • 6. Samapalkkaisuusohjelmasta • Suomessa naisten ja miesten palkkaero on ollut 20 -18 prosentin tuntumassa noin parikymmentä vuotta. • Palkkaeron kaventamiseksi käynnistettiin vuonna 2006 kolmikantainen ohjelma. – Päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015. • Samapalkkaisuusohjelma sisältää osatavoitteita seuraavista aiheista: – Palkkausjärjestelmät ja työmarkkinoiden perinteinen työnjako – Naisten urakehitys sekä palkka- ja sopimuspolitiikka – Perheen ja työn yhdistäminen sekä työpaikkojen tasa- arvosuunnitelmat – Tilastoyhteistyö • Yhteensä toimenpidekokonaisuuksia on noin 30. • Osaan tavoitteista on sovittu seurantamittarit.
  • 7. Mitä on saatu aikaan • Sukupuolten keskimääräinen palkkaero on kaventunut noin 20 prosentista 17 prosenttiin koko työmarkkinoilla. • Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin mukaan naisten osuus johtotehtävissä on merkittävästi noussut. • Palkkausjärjestelmiä on kehitetty voimakkaasti 2000-luvulla. • Työn vaativuuteen ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvia järjestelmiä pidetään samapalkkaisuutta tukevina. • Palkka- ja sopimuspolitiikan tavoitteena on sopimusratkaisujen avulla vahvistaa edelleen työelämän tasa-arvon kehittymistä. – Selvitysten mukaan naisten keskipalkat ovat nousseet miesten palkkoja nopeammin. – Palkkaratkaisuihin on kuulunut vaihtelevasti tasa-arvo- ja samapalkkaisuuseriä, joilla on pyritty tukemaan naisvaltaisten alojen palkkatasoa.
  • 8. Tulevia tavoitteita Työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen •Ammatillinen segregaatio eli tasa-ammattien osuus: – Tavoitteena on, että segregaatio lievenee niin, että tasa-ammattien osuus olisi vähintään 17 prosenttia vuonna 2020. Työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen •Naisten työurien parantaminen: – Tavoitteena on, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet edetä vaativampiin tehtäviin ja että naisten osuus johtotehtävissä olisi keskimäärin puolet vuoteen 2020 mennessä.