SlideShare a Scribd company logo
1 of 25
Download to read offline
HANKETOIMIJOIDEN KLUBI 30.8.2012
 KOHTAAMISEN DOKUMENTOINTI
SISÄLTÖ
12:40 - Check-in
12:50 - Johdanto
13:00 - Tuotteistuspaja, Olli Leppänen
Yhteistä työskentelyä
16.20 - Kotitehtävä
16:30 - Tilaisuus päättyy
JOHDANTO
 Temaattiset Torstait - kohtaamiset ja tapahtumat ovat Uudenmaan ESR- ja
EAKR-hanketoimijoille suunnattuja vapaamuotoisia verkostoitumistilaisuuksia,
   joissa keskustellaan ajankohtaisista hanketyöhön liittyvistä teemoista.

Tavoitteena kohtaamisissa on organisaatio- ja hankerajat ylittävä oppiminen
sekä uusien rakenteiden ja keskustelujen luominen eri hanketoimijoiden välille.

Klubikohtaamisissa on ollut tarkoitus keskittyä tiiviimpään työskentelyyn tietyn
         aiheen ympärille kuin perinteisissä Verkostokohtaamisissa.
- Perustettu vuonna 2000, takana yli 500 projektia, konseptia ja
oppimistapahtumaa

- Puolet suomalaisista korkeakouluista ovat asiakkaitamme, lisäksi
toteutamme projekteja aluekehittäjille ja hankkeille

- Lisensoimme ja siirrämme suomalaisia malleja kansainvälisille
markkinoille

- Lisäämme tutkimuksen kaupallistamista

- Uudistamme ja luomme työelämäyhteistyötä

- Toni Pienonen, +358 400 737 238, toni.pienonen@businessarena.fi
HANKETUOTEISTAMINEN

Vierailevana asiantuntijana 30.8.2012 oli Kajaanista saapunut
Valmennuskeskus Intotalon Olli Leppänen, joka vei osallistujat ydinasioiden
äärelle: ymmärrä kohderyhmäsi, kirkasta viestisi ja tuo hyödyt esille.

Osallistujat saivat mukaansa työkirjat, jotka sisältävät selkeät pohjat
hankkeen parastelua varten.

Seuraavat kalvot sisältävät koontia keskusteluista ja huomioista, mitä
kävimme iltapäivän aikana.
OSALLISTUJIEN KYSYMYKSIÄ
- Miten organisaatio saadaan sitoutumaan jatkoon?
- Miten tunnistetaan ja löydetään asiakkaat?
- Millaiset rajoitukset kaupallistamiselle hankerahoitus antaa?
- Onko tuotteistamisesta mitään mieltä puhua julkisella sektorilla (Muutaman
vuosikymmenen ajan tuotu liike-elämästä kuvioita, mutta miten ne sopivat
julkiselle puolelle?)
- Miten tunnistaa hyvän käytännön? Miten laittaa
kustannustehokkuusmittari? Täytyy nähdä parantava asia.
- Meillä on se dilemma, että hankkeet osana normaalipäivän rahoitusta.
Miten ne tukevat organisaation normaalia toimintaa eivätkä jää erilliseksi?
- Miten hankehakemukseen kirjoitetaan tuotteistaminen, että sen saa siihen
alusta alkaen mukaan suunnitteluun?
TUOTTEISTAMINEN?

Ymmärretään sana ”tuotteistaminen” yhteisessä mielessä
liittyen enemmän viestintään ja hyötyjen kirkastamiseen. Sitä ei
saisi nähdä liikaa liiketaloudellisena asiana.

Esimerkiksi suomalainen peruskoulujärjestelmä on mitä
enemmissä määrin tuotteistettu palvelu, jossa on selkeä
konsepti, dokumentoidut koulutusmateriaalit, kirkkaat työjaot
toteuttajien kesken ja hyödyt esillä.
JOHTAVIA AJATUKSIA

- Tekemisessä on kyse aina ihmisten välisestä toiminnasta. Eivät
organisaatiot tee mitään keskenään, vaan ihmiset.

- Ei kopioida suoraan malleja yrityselämästä, vaan katsotaan mitä voisi
soveltaa. Joka tapauksessa aina myydään jotakin, hankkeissakin, vaikka
rahaa ei välttämättä liikkuisi. Meidän täytyy saada ihmisiä mukaan; sisäisesti
tai ulkoisesti.

- Julkisissa organisaatioissa vaaditaan enemmän kohderyhmäajattelua, että
myydään hanke ja hyödyt portailta portaille.

- Kohderyhmät ja asiakastarpeet täytyy tunnistaa. Markkinointi on
pohjatyön tekemistä - itujen viljelyä maaperään; täytyy tietää että on oikean
tyyppinen maaperä, mistä jotain voi kasvaa.
NELJÄ KOMPASTUSKIVEÄ HANKEVIESTINNÄN JA
     TUOTTEISTUKSEN NÄKÖKULMASTA
1. Tarkoitus jää hämäräksi.
Kaikissa yhteyksissä ja materiaaleissa puhutaan vain hankkeesta,
toteuttajista, rahoittajista, rahoitusinstrumenteista ja kestoista.
Monimutkaisia sanoja ja lyhennyksiä riittää. Hyvä testi olisi, että
ymmärtävätkö 7- ja 70-vuotiaat hankkeesi ytimen? Silloin
viestisi on riittävän yksinkertainen.
2. Yritetään miellyttää kaikkia.
Erilaisia kohderyhmiä ei ole määritetty riittävän selkeästi.
Hankkeet eivät tunnista, mitä erilaisia asioita, hyötyjä ja sisältöjä
tulee viestiä eri tavalla kenellekin. Sama viesti ei päde kaikkiin.
Kaikkia näitä tulee lähestyä eri tavoin:

- Loppukäyttäjä
- Asiakas
- Asiakkaan asiakas
- Osatoteuttaja
- Sidosryhmät
- Oma organisaatio
- Rahoittaja
- Media
3. Sisäiset tervaskannot
Usein kun organisaatio käynnistää uuden projektin tai hankkeen,
töihin palkataan uusi innokas tekijä, joka ei ole edes osallistunut
hankesuunnitelman tekoon. Kun intoa puhkuvan hankepäällikön
pitäisi luoda jotain uutta, tulee törmäys sisäisiin tervaskantoihin;
vanhat toimintamallit eivät taivu; vanhat jäärät eivät halua
osallistua. Viesti ei osu maaliinsa. Projektipäälliköt palavat
nopeasti loppuun, kun hanke ei kiinnosta edes sisäisesti - eikä
tekeminen yltä oikeisiin asiakkaisiin asti.
4. Tärkeysjärjestys on hukassa.
Mikä oikeasti on tärkeää hankkeelle? Missä järjestyksessä
viestiään ja toimitaan? Monesti ensiksi huolehditaan sisäisestä
viestinnästä, kuin itse projektin kohderyhmä ja asiakkaat ovat se
tärkeämpi. Mene asiakkaan luokse, uskalla myydä keskeneräistä.
Tee törkeitä lupauksia ja mieti vasta jälkikäteen miten asian
toteuttaisi. Omassa hiekkalaatikossa leikkiminen ei saa mitään
aikaan. Kun olet tehnyt tuloksia, on helpompi vakuuttaa myös oma
organisaatio sinusta.
NELJÄN SANAN VOIMA
Myy hankkeesi neljällä sanalla. Ole selkeä ja napakka, kirkasta olennainen. Osallistujien ideoita:

                              ”Seksimyytinmurtajat korkeakouluihin”
                                ”Hierarkiat alas, osaaminen ylös”
                           ”Organisaatiomme voi auttaa menestymään”
                                       ”Yrittäjän kumppani”
                                      ”Tohtoreita yrityksiin”


Muistakaa sana parastaminen. Se ei ole varastamista, vaan omaan käyttöön paremmaksi
muokkaamista. Ei tarvitse olla valmista. Riittää että käsissä on aluksi jotain heikompaa, jonka
pohjalta kehittää lisää. Haetaan sanoja, jotka sopivat omaan suuhun.
”Hanketyön huono maine... Muistan kun 1995 asiat lähti liikkeelle, oltiin intoa täynnä. Hallinto on
 sittemmin asettanut rajoja liikaa. On unohdettu markkinoinnissa miksi meillä on ESR-hankkeet, että
niillä voisi tehdä jotain uutta. Nykyään ensimmäisenä joutuu liikaa taistella, että tämä on oikeasti hyvä
    juttu. Hanketoiminnan negatiivisen maineen yli täytyy päästä. Kohtuutonta, että projektipäällikkö
               vedetään mukaan hankkeeseen, jota hän ei ole itse edes ollut rakentamassa.

      Meidän pitäisi nostaa hankkeet kunniaan. Markkinoidaan hanketoimintaa. Tuodaan esille
   hankemenestyksiä. Ei viedä liikaa kyynistä viestiä eteenpäin. Muistetaan tämä omassa opissa.”

                      - Osallistujan toiveita tulevalle kaudelle ja hanketoiminnalle
YKSINKERTAISET VIESTINNÄN KOMPASTUSKIVET

    Hanke nousee viestinnässä liikaa esille. Ei rahoittajan tarvitse
    olla esillä ensimmäisenä. Ensivaikutelma menee muuten pieleen.
    Ollaan iloisia, että saadaan rahaa tekemisen tueksi.

    Sinulla on aina rajattu tila, mitä voit saada esille esimerkiksi
    mediatilanteissa ja ihmisten mielessä. Keskity yhteen asiaan,
    mikä on saatava ääneen.
MIKÄ IHMISIÄ MOTIVOI?
(HAGEMAN, G. MOTIVOINNIN TAITO 1991)


 Innostavat tavoitteet
 esimerkiksi Pohjois-Karjala -projekti: suomalaisten
 pelastaminen vs. ”Pyrimme parempaan”,
 ”Pyrimme kehittämään”, jne.

 Itsensä toteuttaminen

 Yhdessä tekeminen

 Toiminnan mielikuva
KOMMENTTEJA TAPAHTUMASTA
   ”Tavoitteita tehdään usein rahoituskriteereiden kautta. Miten tämä vaikuttaa markkinointiin? Täytyy pystyä erottamaan
  rahoittajalle suunnattu viestintä ja kohderyhmät. Tämä lienee yhtenä syynä, miksi hanketoimijat usein jäävät tällaiseksi.
               ”Pyrkimys”-sanan käyttö saattaa tulla tutkimustaustasta. Jäädään projektisuunnitelman vangiksi.”

 ”Ravintolapäivä-idea: Lähtenyt ihmisistä itsestään, pääsevät toteuttamaan asioita. Ei ole kahlittu mitä saa tehdä. Kannat
                               itse myös sitä mitä edustat, mihin kuulut ja olet näkyvissä.”

                          ”Lastenkummi-vertaus, Roosa-nauha. Ollaan esillä ylpeästi mitä ollaan.”

                           ”Hankebyrokratia ei aina taivu osallistuvien yrityksien organisaatioon.”

 ”Jotta ei jäisi liian negatiivinen fiilis. Projektityöhän on aivan mahtavaa. Pääsee toteuttamaan itseään. Saat olla luomassa
uutta. Vaihtaa asiasta toiseen. Kun vertaa vakinaisissa viroissa oleviin, on harmi että he usein jämähtävät liikaa paikallleen.
                                     Ihmeellistä ettei ole vielä projektityöntekijöiden yhdistystä.”


  HUOM! Kohtaamisessa tuli useaan otteeseen esille, että voisi olla oikeasti tarvetta maanlaajuiselle
   projektityöntekijöiden järjestölle. Kuka haluaa ottaa kopin? Uskomme, että kiinnostusta riittäisi.
KOHDERYHMIEN YMMÄRTÄMINEN JA RAJAUS
 Hahmota asiakkaasi, vaikka kuvitteellisen hahmon kautta.

 - Kuka hän on? Miten hän tekee päätöksen. Mikä on asiakkaan ongelma,
 johon hän hakee ratkaisua. Mikä herättää kiinnostuksen? -> Rakenna
 ydinviesti tämän pohjalta; millä saat kiinnostuksen herätettyä.

 - Tunnista kohderyhmäsi ja eri tasot.

 - Rajaa kohderyhmäsi niin pieneksi, että hirvittää. Ydinkohderyhmä tulee olla
 niin pientä, että pystyt ottamaan siihen henkilökohtaisen kontaktin.
KÄYTÄNNÖN VINKKI: KUINKA HYÖDYNTÄÄ
                   MASSASÄHKÖPOSTIA TEHOKKAASTI?
Jos sinun on tarkoitus esimerkiksi kutsua laajan joukko osallistujia (yli 100) johonkin tai haluat tehdä
massaviestityksen hankkeesi palveluista valitulle kohderyhmälle, älä lähetä normaalia sähköpostia.

Käytä esimerkiksi huokeanhintaista MailChimp-palvelua (http://mailchimp.com) tai organisaatiosi omaa
viestitysalustaa, jos sellainen on. Palvelun avulla näet kuinka moni on avannut viestisi ja ennen
kaikkea ketkä vastanottajista ovat sen tehneet.

Tämän perusteella tiedät, että voisit olla puhelimitse yhteydessä niihin jotka ovat ainakin hieman
osoittaneet kiinnostusta ja saat heti rajatun potentiaalisimman kohderyhmän, jonka otat haltuun
henkilökohtaisen yhteyden kautta. Toiseksi, tiedät onko otsikointisi tai viestintäsi kohderyhmän
mielestä kiinnostavaa ja voit tehdä parannuksia.

Organisaatiosi oma viestintävastaava osannee auttaa asian kanssa. Laittakaa samalla oman
organisaationne massaviestintä kuntoon.
HANKETUOTTEISTUKSEN 9 ASKELTA
           (OLLI LEPPÄNEN)

                       1. Kirkasta kohderyhmäsi
                       2. Aseta innostava tavoite
                           3. Tuo hyödyt esiin
                           4. Kiteytä ydinviesti
                        5. Kerro sytyttävä tarina
                  6. Todista tuloksilla ja referensseillä
                     7. Rakenna esittelymateriaalit
                      8. Valitse viestintäkanavasi
                         9. Pistä rokki soimaan!

Jatkoimme työskentelyharjoituksia näiden ympärillä, työkirjan ohjaamana.
KOTITEHTÄVÄ
Kahden viikon päästä 17.9. paikkeilla odotamme teiltä sähköpostia kysymyksiin:

- Mitä uutta opit?

- Miten olet laittanut opit käytäntöön? / Miten tulet sen tekemään?

Vastaukset: toni.pienonen@businessarena.fi
2012 TAPAHTUMAT
to 27.9. - Verkostokohtaaminen: IPR hankkeissa,
           asiantuntijana Jouni Hynynen
          to 8.11. - Verkostokohtaaminen


           www.facebook.com/TemaattisetTorstait
Temaattiset Torstait - Hanketoimijoiden klubi 30.8.2012

More Related Content

More from Business Arena Oy

Change2020 RIS3 workbook for projects
Change2020 RIS3 workbook for projectsChange2020 RIS3 workbook for projects
Change2020 RIS3 workbook for projectsBusiness Arena Oy
 
Change2020 RIS3 workbook for learning-driven regional development
Change2020 RIS3 workbook for learning-driven regional developmentChange2020 RIS3 workbook for learning-driven regional development
Change2020 RIS3 workbook for learning-driven regional developmentBusiness Arena Oy
 
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
 
EUBIC Learning Camp documentation, May 2014
EUBIC Learning Camp documentation, May 2014EUBIC Learning Camp documentation, May 2014
EUBIC Learning Camp documentation, May 2014Business Arena Oy
 
Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus
Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus
Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus Business Arena Oy
 
Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014
Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014
Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014Business Arena Oy
 
Inspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakooste
Inspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakoosteInspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakooste
Inspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakoosteBusiness Arena Oy
 
Inspirationsdagen 5.2.2014 - sammandrag
Inspirationsdagen 5.2.2014 - sammandragInspirationsdagen 5.2.2014 - sammandrag
Inspirationsdagen 5.2.2014 - sammandragBusiness Arena Oy
 
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Business Arena Oy
 
Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...
Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...
Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...Business Arena Oy
 
Temaattiset Torstait - Vaikuttavuus
Temaattiset Torstait - VaikuttavuusTemaattiset Torstait - Vaikuttavuus
Temaattiset Torstait - VaikuttavuusBusiness Arena Oy
 
Temaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan Tuotteistuspaja
Temaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan TuotteistuspajaTemaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan Tuotteistuspaja
Temaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan TuotteistuspajaBusiness Arena Oy
 
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitusTemaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitusBusiness Arena Oy
 
Temaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMe
Temaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMeTemaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMe
Temaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMeBusiness Arena Oy
 
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)Business Arena Oy
 

More from Business Arena Oy (20)

Change2020 RIS3 workbook for projects
Change2020 RIS3 workbook for projectsChange2020 RIS3 workbook for projects
Change2020 RIS3 workbook for projects
 
Change2020 RIS3 workbook for learning-driven regional development
Change2020 RIS3 workbook for learning-driven regional developmentChange2020 RIS3 workbook for learning-driven regional development
Change2020 RIS3 workbook for learning-driven regional development
 
Vaikuttavuusklinikat
VaikuttavuusklinikatVaikuttavuusklinikat
Vaikuttavuusklinikat
 
Crazy Town
Crazy TownCrazy Town
Crazy Town
 
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?
 
EUBIC Learning Camp documentation, May 2014
EUBIC Learning Camp documentation, May 2014EUBIC Learning Camp documentation, May 2014
EUBIC Learning Camp documentation, May 2014
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
 
Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus
Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus
Hankehelmet Oppitalkoot 10.6.2014 Seinäjoki / Pecha kucha -ohjeistus
 
Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014
Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014
Länsi-Suomen ESR-hankehelmet 2007-2014
 
CASE: Ideasta ilmiöksi
CASE: Ideasta ilmiöksiCASE: Ideasta ilmiöksi
CASE: Ideasta ilmiöksi
 
Inspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakooste
Inspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakoosteInspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakooste
Inspiraatiopäivä 5.2.2014 - tapahtumakooste
 
Inspirationsdagen 5.2.2014 - sammandrag
Inspirationsdagen 5.2.2014 - sammandragInspirationsdagen 5.2.2014 - sammandrag
Inspirationsdagen 5.2.2014 - sammandrag
 
HEHKU! Areenan koonti
HEHKU! Areenan koontiHEHKU! Areenan koonti
HEHKU! Areenan koonti
 
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
Temaattiset Torstait - Kohti vaikuttavampaa hanketoimintaa, 13.11.2013
 
Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...
Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...
Temaattiset Torstait - Kohti maakuntatason hankekokonaisuuksia 14.11.2013, Po...
 
Temaattiset Torstait - Vaikuttavuus
Temaattiset Torstait - VaikuttavuusTemaattiset Torstait - Vaikuttavuus
Temaattiset Torstait - Vaikuttavuus
 
Temaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan Tuotteistuspaja
Temaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan TuotteistuspajaTemaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan Tuotteistuspaja
Temaattiset Torstait - Pohjois-Pohjanmaan Tuotteistuspaja
 
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitusTemaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
Temaattiset Torstait - Hankkeiden KV-verkostot ja rahoitus
 
Temaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMe
Temaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMeTemaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMe
Temaattiset Torstait - Hankkeiden viestintä ja SoMe
 
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
Temaattiset Torstait - Verkostosymposium 30.5.2013 (Pohjois-Pohjanmaa)
 

Temaattiset Torstait - Hanketoimijoiden klubi 30.8.2012

  • 1. HANKETOIMIJOIDEN KLUBI 30.8.2012 KOHTAAMISEN DOKUMENTOINTI
  • 2. SISÄLTÖ 12:40 - Check-in 12:50 - Johdanto 13:00 - Tuotteistuspaja, Olli Leppänen Yhteistä työskentelyä 16.20 - Kotitehtävä 16:30 - Tilaisuus päättyy
  • 3. JOHDANTO Temaattiset Torstait - kohtaamiset ja tapahtumat ovat Uudenmaan ESR- ja EAKR-hanketoimijoille suunnattuja vapaamuotoisia verkostoitumistilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista hanketyöhön liittyvistä teemoista. Tavoitteena kohtaamisissa on organisaatio- ja hankerajat ylittävä oppiminen sekä uusien rakenteiden ja keskustelujen luominen eri hanketoimijoiden välille. Klubikohtaamisissa on ollut tarkoitus keskittyä tiiviimpään työskentelyyn tietyn aiheen ympärille kuin perinteisissä Verkostokohtaamisissa.
  • 4.
  • 5. - Perustettu vuonna 2000, takana yli 500 projektia, konseptia ja oppimistapahtumaa - Puolet suomalaisista korkeakouluista ovat asiakkaitamme, lisäksi toteutamme projekteja aluekehittäjille ja hankkeille - Lisensoimme ja siirrämme suomalaisia malleja kansainvälisille markkinoille - Lisäämme tutkimuksen kaupallistamista - Uudistamme ja luomme työelämäyhteistyötä - Toni Pienonen, +358 400 737 238, toni.pienonen@businessarena.fi
  • 6. HANKETUOTEISTAMINEN Vierailevana asiantuntijana 30.8.2012 oli Kajaanista saapunut Valmennuskeskus Intotalon Olli Leppänen, joka vei osallistujat ydinasioiden äärelle: ymmärrä kohderyhmäsi, kirkasta viestisi ja tuo hyödyt esille. Osallistujat saivat mukaansa työkirjat, jotka sisältävät selkeät pohjat hankkeen parastelua varten. Seuraavat kalvot sisältävät koontia keskusteluista ja huomioista, mitä kävimme iltapäivän aikana.
  • 7. OSALLISTUJIEN KYSYMYKSIÄ - Miten organisaatio saadaan sitoutumaan jatkoon? - Miten tunnistetaan ja löydetään asiakkaat? - Millaiset rajoitukset kaupallistamiselle hankerahoitus antaa? - Onko tuotteistamisesta mitään mieltä puhua julkisella sektorilla (Muutaman vuosikymmenen ajan tuotu liike-elämästä kuvioita, mutta miten ne sopivat julkiselle puolelle?) - Miten tunnistaa hyvän käytännön? Miten laittaa kustannustehokkuusmittari? Täytyy nähdä parantava asia. - Meillä on se dilemma, että hankkeet osana normaalipäivän rahoitusta. Miten ne tukevat organisaation normaalia toimintaa eivätkä jää erilliseksi? - Miten hankehakemukseen kirjoitetaan tuotteistaminen, että sen saa siihen alusta alkaen mukaan suunnitteluun?
  • 8. TUOTTEISTAMINEN? Ymmärretään sana ”tuotteistaminen” yhteisessä mielessä liittyen enemmän viestintään ja hyötyjen kirkastamiseen. Sitä ei saisi nähdä liikaa liiketaloudellisena asiana. Esimerkiksi suomalainen peruskoulujärjestelmä on mitä enemmissä määrin tuotteistettu palvelu, jossa on selkeä konsepti, dokumentoidut koulutusmateriaalit, kirkkaat työjaot toteuttajien kesken ja hyödyt esillä.
  • 9. JOHTAVIA AJATUKSIA - Tekemisessä on kyse aina ihmisten välisestä toiminnasta. Eivät organisaatiot tee mitään keskenään, vaan ihmiset. - Ei kopioida suoraan malleja yrityselämästä, vaan katsotaan mitä voisi soveltaa. Joka tapauksessa aina myydään jotakin, hankkeissakin, vaikka rahaa ei välttämättä liikkuisi. Meidän täytyy saada ihmisiä mukaan; sisäisesti tai ulkoisesti. - Julkisissa organisaatioissa vaaditaan enemmän kohderyhmäajattelua, että myydään hanke ja hyödyt portailta portaille. - Kohderyhmät ja asiakastarpeet täytyy tunnistaa. Markkinointi on pohjatyön tekemistä - itujen viljelyä maaperään; täytyy tietää että on oikean tyyppinen maaperä, mistä jotain voi kasvaa.
  • 10. NELJÄ KOMPASTUSKIVEÄ HANKEVIESTINNÄN JA TUOTTEISTUKSEN NÄKÖKULMASTA
  • 11. 1. Tarkoitus jää hämäräksi. Kaikissa yhteyksissä ja materiaaleissa puhutaan vain hankkeesta, toteuttajista, rahoittajista, rahoitusinstrumenteista ja kestoista. Monimutkaisia sanoja ja lyhennyksiä riittää. Hyvä testi olisi, että ymmärtävätkö 7- ja 70-vuotiaat hankkeesi ytimen? Silloin viestisi on riittävän yksinkertainen.
  • 12. 2. Yritetään miellyttää kaikkia. Erilaisia kohderyhmiä ei ole määritetty riittävän selkeästi. Hankkeet eivät tunnista, mitä erilaisia asioita, hyötyjä ja sisältöjä tulee viestiä eri tavalla kenellekin. Sama viesti ei päde kaikkiin. Kaikkia näitä tulee lähestyä eri tavoin: - Loppukäyttäjä - Asiakas - Asiakkaan asiakas - Osatoteuttaja - Sidosryhmät - Oma organisaatio - Rahoittaja - Media
  • 13. 3. Sisäiset tervaskannot Usein kun organisaatio käynnistää uuden projektin tai hankkeen, töihin palkataan uusi innokas tekijä, joka ei ole edes osallistunut hankesuunnitelman tekoon. Kun intoa puhkuvan hankepäällikön pitäisi luoda jotain uutta, tulee törmäys sisäisiin tervaskantoihin; vanhat toimintamallit eivät taivu; vanhat jäärät eivät halua osallistua. Viesti ei osu maaliinsa. Projektipäälliköt palavat nopeasti loppuun, kun hanke ei kiinnosta edes sisäisesti - eikä tekeminen yltä oikeisiin asiakkaisiin asti.
  • 14. 4. Tärkeysjärjestys on hukassa. Mikä oikeasti on tärkeää hankkeelle? Missä järjestyksessä viestiään ja toimitaan? Monesti ensiksi huolehditaan sisäisestä viestinnästä, kuin itse projektin kohderyhmä ja asiakkaat ovat se tärkeämpi. Mene asiakkaan luokse, uskalla myydä keskeneräistä. Tee törkeitä lupauksia ja mieti vasta jälkikäteen miten asian toteuttaisi. Omassa hiekkalaatikossa leikkiminen ei saa mitään aikaan. Kun olet tehnyt tuloksia, on helpompi vakuuttaa myös oma organisaatio sinusta.
  • 15. NELJÄN SANAN VOIMA Myy hankkeesi neljällä sanalla. Ole selkeä ja napakka, kirkasta olennainen. Osallistujien ideoita: ”Seksimyytinmurtajat korkeakouluihin” ”Hierarkiat alas, osaaminen ylös” ”Organisaatiomme voi auttaa menestymään” ”Yrittäjän kumppani” ”Tohtoreita yrityksiin” Muistakaa sana parastaminen. Se ei ole varastamista, vaan omaan käyttöön paremmaksi muokkaamista. Ei tarvitse olla valmista. Riittää että käsissä on aluksi jotain heikompaa, jonka pohjalta kehittää lisää. Haetaan sanoja, jotka sopivat omaan suuhun.
  • 16. ”Hanketyön huono maine... Muistan kun 1995 asiat lähti liikkeelle, oltiin intoa täynnä. Hallinto on sittemmin asettanut rajoja liikaa. On unohdettu markkinoinnissa miksi meillä on ESR-hankkeet, että niillä voisi tehdä jotain uutta. Nykyään ensimmäisenä joutuu liikaa taistella, että tämä on oikeasti hyvä juttu. Hanketoiminnan negatiivisen maineen yli täytyy päästä. Kohtuutonta, että projektipäällikkö vedetään mukaan hankkeeseen, jota hän ei ole itse edes ollut rakentamassa. Meidän pitäisi nostaa hankkeet kunniaan. Markkinoidaan hanketoimintaa. Tuodaan esille hankemenestyksiä. Ei viedä liikaa kyynistä viestiä eteenpäin. Muistetaan tämä omassa opissa.” - Osallistujan toiveita tulevalle kaudelle ja hanketoiminnalle
  • 17. YKSINKERTAISET VIESTINNÄN KOMPASTUSKIVET Hanke nousee viestinnässä liikaa esille. Ei rahoittajan tarvitse olla esillä ensimmäisenä. Ensivaikutelma menee muuten pieleen. Ollaan iloisia, että saadaan rahaa tekemisen tueksi. Sinulla on aina rajattu tila, mitä voit saada esille esimerkiksi mediatilanteissa ja ihmisten mielessä. Keskity yhteen asiaan, mikä on saatava ääneen.
  • 18. MIKÄ IHMISIÄ MOTIVOI? (HAGEMAN, G. MOTIVOINNIN TAITO 1991) Innostavat tavoitteet esimerkiksi Pohjois-Karjala -projekti: suomalaisten pelastaminen vs. ”Pyrimme parempaan”, ”Pyrimme kehittämään”, jne. Itsensä toteuttaminen Yhdessä tekeminen Toiminnan mielikuva
  • 19. KOMMENTTEJA TAPAHTUMASTA ”Tavoitteita tehdään usein rahoituskriteereiden kautta. Miten tämä vaikuttaa markkinointiin? Täytyy pystyä erottamaan rahoittajalle suunnattu viestintä ja kohderyhmät. Tämä lienee yhtenä syynä, miksi hanketoimijat usein jäävät tällaiseksi. ”Pyrkimys”-sanan käyttö saattaa tulla tutkimustaustasta. Jäädään projektisuunnitelman vangiksi.” ”Ravintolapäivä-idea: Lähtenyt ihmisistä itsestään, pääsevät toteuttamaan asioita. Ei ole kahlittu mitä saa tehdä. Kannat itse myös sitä mitä edustat, mihin kuulut ja olet näkyvissä.” ”Lastenkummi-vertaus, Roosa-nauha. Ollaan esillä ylpeästi mitä ollaan.” ”Hankebyrokratia ei aina taivu osallistuvien yrityksien organisaatioon.” ”Jotta ei jäisi liian negatiivinen fiilis. Projektityöhän on aivan mahtavaa. Pääsee toteuttamaan itseään. Saat olla luomassa uutta. Vaihtaa asiasta toiseen. Kun vertaa vakinaisissa viroissa oleviin, on harmi että he usein jämähtävät liikaa paikallleen. Ihmeellistä ettei ole vielä projektityöntekijöiden yhdistystä.” HUOM! Kohtaamisessa tuli useaan otteeseen esille, että voisi olla oikeasti tarvetta maanlaajuiselle projektityöntekijöiden järjestölle. Kuka haluaa ottaa kopin? Uskomme, että kiinnostusta riittäisi.
  • 20. KOHDERYHMIEN YMMÄRTÄMINEN JA RAJAUS Hahmota asiakkaasi, vaikka kuvitteellisen hahmon kautta. - Kuka hän on? Miten hän tekee päätöksen. Mikä on asiakkaan ongelma, johon hän hakee ratkaisua. Mikä herättää kiinnostuksen? -> Rakenna ydinviesti tämän pohjalta; millä saat kiinnostuksen herätettyä. - Tunnista kohderyhmäsi ja eri tasot. - Rajaa kohderyhmäsi niin pieneksi, että hirvittää. Ydinkohderyhmä tulee olla niin pientä, että pystyt ottamaan siihen henkilökohtaisen kontaktin.
  • 21. KÄYTÄNNÖN VINKKI: KUINKA HYÖDYNTÄÄ MASSASÄHKÖPOSTIA TEHOKKAASTI? Jos sinun on tarkoitus esimerkiksi kutsua laajan joukko osallistujia (yli 100) johonkin tai haluat tehdä massaviestityksen hankkeesi palveluista valitulle kohderyhmälle, älä lähetä normaalia sähköpostia. Käytä esimerkiksi huokeanhintaista MailChimp-palvelua (http://mailchimp.com) tai organisaatiosi omaa viestitysalustaa, jos sellainen on. Palvelun avulla näet kuinka moni on avannut viestisi ja ennen kaikkea ketkä vastanottajista ovat sen tehneet. Tämän perusteella tiedät, että voisit olla puhelimitse yhteydessä niihin jotka ovat ainakin hieman osoittaneet kiinnostusta ja saat heti rajatun potentiaalisimman kohderyhmän, jonka otat haltuun henkilökohtaisen yhteyden kautta. Toiseksi, tiedät onko otsikointisi tai viestintäsi kohderyhmän mielestä kiinnostavaa ja voit tehdä parannuksia. Organisaatiosi oma viestintävastaava osannee auttaa asian kanssa. Laittakaa samalla oman organisaationne massaviestintä kuntoon.
  • 22. HANKETUOTTEISTUKSEN 9 ASKELTA (OLLI LEPPÄNEN) 1. Kirkasta kohderyhmäsi 2. Aseta innostava tavoite 3. Tuo hyödyt esiin 4. Kiteytä ydinviesti 5. Kerro sytyttävä tarina 6. Todista tuloksilla ja referensseillä 7. Rakenna esittelymateriaalit 8. Valitse viestintäkanavasi 9. Pistä rokki soimaan! Jatkoimme työskentelyharjoituksia näiden ympärillä, työkirjan ohjaamana.
  • 23. KOTITEHTÄVÄ Kahden viikon päästä 17.9. paikkeilla odotamme teiltä sähköpostia kysymyksiin: - Mitä uutta opit? - Miten olet laittanut opit käytäntöön? / Miten tulet sen tekemään? Vastaukset: toni.pienonen@businessarena.fi
  • 24. 2012 TAPAHTUMAT to 27.9. - Verkostokohtaaminen: IPR hankkeissa, asiantuntijana Jouni Hynynen to 8.11. - Verkostokohtaaminen www.facebook.com/TemaattisetTorstait