AA EENNXXEEÑÑAARRÍÍAA 
XXEENNÉÉTTIICCAA
 AA eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa aaggrruuppaa uunn ccoonnxxuunnttoo 
ddee ttééccnniiccaass qquuee ppeerrmmiitteenn...
 AA eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa iinnccllúúee uunn uunn 
ccoonnxxuunnttoo ddee ttééccnniiccaass bbiiootteeccnnooll...
 ÁÁbbrreessee aassíí uunn mmuunnddoo ddee nnoovvaass 
ppoossiibbiilliiddaaddeess;;ddeennddee aa oobbtteenncciióónn ddee 
...
TECNOLOXÍA DDOO AADDNN RREECCOOMMBBIINNAANNTTEE 
 PPeerrmmiittee oobbtteerr AADDNN eenn ccaannttiiddaaddeess iilliimmiitt...
Na tecnoloxía do ADN recombinante ddiiffeerreenncciiaammooss 
vvaarriiaass eettaappaass:: 
 11)) LLooccaalliizzaacciióónn...
3) Inserción ddoo xxeennee nnoouuttrroo 
sseeggmmeennttoo ddee AADDNN 
 RReeaallíízzaassee mmeeddiiaannttee vveeccttoorre...
Inserción do xene nun plásmido: o ADN rreessuullttaannttee éé uunn 
AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee..
Inserción do xene nnoo AADDNN dduunn vviirruuss (( 
nneessttee ccaassoo ,,uunn bbaacctteerriióóffaaggoo,,vviirruuss qquuee...
44 )) IInnttrroodduucciirr oo AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee nnaa ccéélluullaa 
receptora (( aa mmeennuuddoo ,, uunnhhaa ...
5) Comprobamos que a célula receptora éé ccaappaazz ddee 
ffaabbrriiccaarr aa pprrootteeíínnaa ccoorrrreessppoonnddeenntte...
6) CLONACIÓN DO XENE: ó multiplicarse aass bbaacctteerriiaass ,, 
oobbttééññeennssee ccllóónnaassee oo xxeenn ee ppooddeem...
VISIÓN XXEERRAALL DDOO PPRROOCCEESSOO
AA BBIIOOTTEECCNNOOLLOOXXÍÍAA.. 
 AA BBIIOOTTEECCNNOOLLOOXXÍÍAA éé aa uuttiilliizzaacciióónn ddooss sseerreess 
vviivvoos...
APLICACIÓNS DA 
ENXEÑARÍA 
XENÉTICA 
APLICACIÓNS EN 
MEDICINA. 
OBTENCIÓN DE 
PLANTAS TRANS-XÉNICAS 
OBTENCIÓN DE 
ANIMAIS...
APLICACIÓNS EENN MMEEDDIICCIINNAA.. 
 11)) OObbtteenncciióónn ddee pprrootteeíínnaass ddee mmaammííffeerrooss 
:: iinnssu...
2) OBTENCIÓN DDEE VVAACCUUNNAASS 
RREECCOOMMBBIINNAANNTTEESS
3) DIAGNÓSTICO DDEE EENNFFEERRMMIIDDAADDEESS 
XXEENNÉÉTTIICCAASS
4) Obtención ddee óórrggaannooss ppaarraa 
ttrraannssppllaanntteess 
 OObbttééññeennssee ddee aanniimmaaiiss ttrraannssxx...
ORGANISMOS TRANSXÉNICOS:INTRODUCIÓN 
 Os organismos cuxo xenoma ffooii mmooddiiffiiccaaddoo ppoorr 
ttééccnniiccaass ddee...
A produción de organsimos transxénicos suele 
darse en dúas etapas: 
1ª) Introdúcese o xene desexado no xenoma dunha 
célu...
2ª ETAPA: Obter uunnhhaa ppllaannttaa oouu 
aanniimmaall aa ppaarrttiirr ddeessaa ccéélluullaa qquuee ffooii 
mmooddiiffii...
AS PLANTAS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCAASS 
AAss pprriimmeeiirraass ppllaannttaass ttrraannssxxéénniiccaass ffoorroonn uunnss tto...
PARA QUE SSEERRVVEENN AASS PPLLAANNTTAASS 
TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCAASS?? 
 PPaarraa oobbtteerr ccuullttiivvooss rreessiisstt...
 IDENTIFICA AALLGGUUNNHHAASS DDAASS 
CCAARRAACCTTEERRÍÍSSTTIICCAASS DDOOSS 
CCUULLTTIIVVOOSS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS 
NN...
CULTIVOS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS:: SSÓÓ 
VVEENNTTAAXXAASS?? 
 IINNVVEESSTTIIGGAA PPOOLLAA TTÚÚAA CCOONNTTAA OOSS 
PPOOSS...
ANIMAIS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS.. 
 EEnn 11998822 PPaallmmiitteerr ee ccooll.. oobbttíívveerroonn oo pprriimmeeiirroo aa...
OBTENCIÓN DDEE AANNIIMMAAIISS 
TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS 
 AAccttuuaallmmeennttee eexxiisstteenn xxaa mmooiittooss oouuttr...
Salmón transxénico xxuunnttoo aa oouuttrroo ddaa 
ssúúaa iiddaaddee..
Aplicacións dos animais 
transxénicos: 
 Obter animais de mayor tamaño, qquuee ddeenn lleeiittee ddee 
mmeelllloorr ccaal...
EXEMPLO DDEE OOBBTTEENNCCIIÓÓNN DDUUNNHHAA 
PPRROOTTEEÍÍNNAA HHUUMMAANNAA EENN LLEEIITTEE DDEE 
VVAACCAA
OUTRAS AAPPLLIICCAACCIIÓÓNNSS DDAA 
EENNXXEEÑÑAARRÍÍAA XXEENNEETTIICCAA.. 
 BBiiooddeeggrraaddaacciióónn ddee rreessiiddu...
 Fabricación ddee ccoommppuueessttooss biodegradables:por 
exemplo producción de plásticos biodegradables a 
partir de ce...
O PROXECTO XXEENNOOMMAA HHUUMMAANNOO 
 OO xxeennoommaa dduunn oorrggaanniissmmoo éé oo ccoonnxxuunnttoo ddee xxeenneess q...
PRESENTACIÓN DDOO PPRROOXXEECCTTOO 
XXEENNOOMMAA HHUUMMAANNOO NNAA CCAASSAA BBLLAANNCCAA.. 
(( AA ddeerreeiittaa CCoolllli...
OBXECTIVOS DO PXH
11))EELLAABBOORRAARR MMAAPPAASS XXEENNÉÉTTIICCOOSS.. 
CCoonnssiissttííuu eenn iiddeennttiiffiiccaarr ooss xxeenneess 
eexx...
2)DETERMINAR AA SSEECCUUEENNCCIIAA 
EEXXAACCTTAA DDEE NNUUCCLLEEÓÓTTIIDDOOSS ddee ccaaddaa 
xxeenn,,ppaarraa ccooññeecceer...
 En aabbrriill ddee 22000033 ccoommpplleettoouussee aa sseeccuueenncciiaacciióónn 
ddoo AADDNN hhuummaannoo..NNaa aaccttu...
ALGUNHAS REVELACIÓNS DDOO XXEENNOOMMAA 
HHUUMMAANNOO.. 
 CCoonnttéénn uunnss 33220000 mmiillllóónnss ddee ppaarreess ddee...
AAPPLLIICCAACCIIÓÓNNSS DDOO PPXXHH.. 
 DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO DDEE EENNFFEERRMMIIDDAADDEESS XXEENNÉÉTTIICCAASS.. 
PPaarra...
ALGÚNS LOGROS DDAA TTEERRAAPPIIAA XXÉÉNNIICCAA 
 NNaa ffiibbrroossee qquuííssttiiccaa ,,nnaa hhiippeerrccoolleesstteerroo...
 VVIIDDEEOO RREECCOOMMEENNDDAADDOO:: 
hhttttpp::////wwwwww..eellmmuunnddoo..eess//eellmmuunnddoossaalluudd//22000088//004...
 TTOODDAASS AASS IIMMAAXXEESS FFOORROONN SSAACCAADDAASS 
DDEE IINNTTEERRNNEETT EEXXCCLLUUSSIIVVAAMMEENNTTEE 
PPAARRAA UUS...
Enxeñaría xenética
Enxeñaría xenética
Enxeñaría xenética
Próximos SlideShares
Carregando em…5
×

Enxeñaría xenética

1.251 visualizações

Publicada em

0 comentários
0 gostaram
Estatísticas
Notas
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Sem downloads
Visualizações
Visualizações totais
1.251
No SlideShare
0
A partir de incorporações
0
Número de incorporações
714
Ações
Compartilhamentos
0
Downloads
18
Comentários
0
Gostaram
0
Incorporações 0
Nenhuma incorporação

Nenhuma nota no slide

Enxeñaría xenética

  1. 1. AA EENNXXEEÑÑAARRÍÍAA XXEENNÉÉTTIICCAA
  2. 2.  AA eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa aaggrruuppaa uunn ccoonnxxuunnttoo ddee ttééccnniiccaass qquuee ppeerrmmiitteenn rreettiirraarr,,mmooddiiffiiccaarr oouu aaggrreeggaarr xxeenneess aa uunnhhaa mmoollééccuullaa ddee AADDNN dduunn oorrggaanniissmmoo,, ccoo ffiinn ddee ccaammbbiiaarr aa iinnffoorrmmaacciióónn qquuee ccoonnttéénn..OOss xxeenneess iinnccoorrppoorraaddooss ppooddeenn pprroocceeddeerr dduunn oorrggaanniissmmoo ddaa mmeessmmaa eessppeecciiee oouu ddoouuttrraa ddiiffeerreennttee..
  3. 3.  AA eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa iinnccllúúee uunn uunn ccoonnxxuunnttoo ddee ttééccnniiccaass bbiiootteeccnnoollóóxxiiccaass ,,eennttrree aass qquuee ddeessttaaccaann::  --AA tteeccnnoollooxxííaa ddoo AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee,,ccooaa qquuee ss eeppooddee iillllaarr ee mmaanniippuullaarr uunn ffrraaggmmeennttoo ddee AADDNN ppaarraa iinnttrroodduucciilloo nnoouuttrroo..  ..AA sseeccuueenncciicciióónn ddoo AADDNN,, qquuee ppeerrmmiittee ssaabbeerr aa sseeccuueenncciiaa ddee nnuucclleeóóttiiddooss dduunn xxeenn..  --AA rreeaacciióónn eenn ccaaddeeaa ddaa ppoolliimmeerraassaa(( PPCCRR)) qquuee ppeerrmmiittee aauummeennttaarr oo nnúúmmeerroo ddee ccooppiiaass dduunn ffrraaggmmeennttoo ddee AADDNN,, ccoo qquuee ccuunnhhaa mmíínniimmaa mmoossttrraa ddee AADDNN ppooddeemmooss oobbtteerr ccaannttiiddaaddeess ssuuffiicciinneetteess ppaarraa uunn ddeetteerrmmiinnaannddoo eessttuuddoo..
  4. 4.  ÁÁbbrreessee aassíí uunn mmuunnddoo ddee nnoovvaass ppoossiibbiilliiddaaddeess;;ddeennddee aa oobbtteenncciióónn ddee oorrggaanniissmmooss ttrraannssxxéénniiccooss,,mmiiccrroooorrggaanniissmmooss oouu aanniimmaaiiss qquuee pprroodduucceenn ffáárrmmaaccoossoouu oouuttrrooss pprroodduuttooss ffaarrmmaaccééuuttiiccooss,, ccoommoo iinnssuulliinnaa,, hhoorrmmoonnaa ddoo ccrreecceemmeennttoo,,oobbtteenncciióónn ddee nnoovvaass vvaaccuunnaass oouu aa cclloonnaacciióónn ddee aanniimmaaiiss
  5. 5. TECNOLOXÍA DDOO AADDNN RREECCOOMMBBIINNAANNTTEE  PPeerrmmiittee oobbtteerr AADDNN eenn ccaannttiiddaaddeess iilliimmiittaaddaass,, qquuee aaddeemmááiiss,, lleevvaarráá oo xxeenn oouu xxeenneess qquuee ssee ddeesseexxee..EEssttee AADDNN ppooddee iinnccoorrppoorraarrssee ááss ccéélluullaass ddoouuttrrooss oorrggaanniissmmooss (( aanniimmaaiiss,, vveexxeettaaiiss,, bbaacctteerriiaass……)) ,, ee oobblliiggaallaass aassii aa eexxpprreessaarr aa iinnffoorrmmaacciióónn ddeesseess xxeenneess.. PPoorr eexxeemmpplloo,, ppooddeemmooss ““ccoorrttaarr”” uunn ffrraaggmmeennttoo ddee AADDNN hhuummaannoo,,ppppoorr eexxeemmpplloo oo xxeenn ddaa iinnssuulliinnaa,, ee ““ppeeggaarrlllloo”” óó AADDNN dduunnhhaa bbaacctteerriiaa,,ddee ttaall xxeeiittoo qquu eeeessttaa ffaabbrriiccaarráá iinnssuulliinnaa..EE ddiicciirr,, oo AADDNN RREECCOOMMBBIINNAANNTTEE éé uunn AADDNN qquuee lleevvaa uunn ffrraaggmmeennttoo ddoouuttrroo AADDNN ..
  6. 6. Na tecnoloxía do ADN recombinante ddiiffeerreenncciiaammooss vvaarriiaass eettaappaass::  11)) LLooccaalliizzaacciióónn nnoo AADDNN ddaass ccéélluullaass dduunn oorraaggaanniissmmoo ddoo xxeenn qquuee nnooss iinntteerreessaa..  22)) CCoorrttee eessppeeccííffiiccoo ddeessee xxeenn ccoonn eennzziimmaass ddee rreessttrriicccciióónn,, qquuee aaccttúúaann ccoommoo ““ tteessooiirraass mmoolleeccuullaarreess”” ccoorrttaannddoo oo AADDNN eenn sseeccuueenncciiaass ccoonnccrreettaass ddee nnuucclleeóóttiiddooss,, ccrreeaannddoo eexxttrreemmooss ppeeggaajjoossooss qquuee ppeerrmmiittiirráánn qquuee eessttee ffrraaggmmeennttoo ssee uunnaa aa oouuttrrooss ccoorrttaaddooss ccooaa mmeessmmaa eennzziimmaa..
  7. 7. 3) Inserción ddoo xxeennee nnoouuttrroo sseeggmmeennttoo ddee AADDNN  RReeaallíízzaassee mmeeddiiaannttee vveeccttoorreess ddee cclloonnaacciióónn:: ssoonn ppeeqquueennaass mmoollééccuullaass ddee AADDNN ccaappaacceess ddee iinnttrroodduucciirrssee nnaass ccéélluullaass hhoossppeeddaaddoorraass ee aauuttoorrrreepplliiccaarrssee nneellaass..  Úsanse dous tipos: plásmidos e virus.  Os plásmidos son moléculas de ADN circular de pequeño tamaño que poden entrar dentro das bacterias e replicarse no seu interior.  Os virus para reproducirse , tamén infectan outras células, intruducindo nela so seu ADN.
  8. 8. Inserción do xene nun plásmido: o ADN rreessuullttaannttee éé uunn AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee..
  9. 9. Inserción do xene nnoo AADDNN dduunn vviirruuss (( nneessttee ccaassoo ,,uunn bbaacctteerriióóffaaggoo,,vviirruuss qquuee iinnffeeccttaa bbaacctteerriiaass))
  10. 10. 44 )) IInnttrroodduucciirr oo AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee nnaa ccéélluullaa receptora (( aa mmeennuuddoo ,, uunnhhaa bbaacctteerriiaa)).. AA eessqquueerrddaa ,,uussaannddoo uunn bbaacctteerriióóffaaggoo,, ee áá ddeerreeiittaa uunn pplláássmmiiddoo..
  11. 11. 5) Comprobamos que a célula receptora éé ccaappaazz ddee ffaabbrriiccaarr aa pprrootteeíínnaa ccoorrrreessppoonnddeennttee (( SSee oo xxeenn qquuee iinnttrroodduucciimmooss ffooii oo ddaa iinnssuulliinnaa ,,eessttaa sseerráá aa pprrootteeíínnaa qquuee ssee pprroodduuzzaa))
  12. 12. 6) CLONACIÓN DO XENE: ó multiplicarse aass bbaacctteerriiaass ,, oobbttééññeennssee ccllóónnaassee oo xxeenn ee ppooddeemmooss oobbtteerr ggrraann ccaannttiiddaaddee ddaa pprrootteeíínnaa ccoorrrreessppoonnddeennttee..
  13. 13. VISIÓN XXEERRAALL DDOO PPRROOCCEESSOO
  14. 14. AA BBIIOOTTEECCNNOOLLOOXXÍÍAA..  AA BBIIOOTTEECCNNOOLLOOXXÍÍAA éé aa uuttiilliizzaacciióónn ddooss sseerreess vviivvooss oouu ddooss sseeuuss pprroodduuttooss ccoonn ffiinneess ccoommeerrcciiaaiiss oouu iinndduussttrriiaaiiss.. AA bbiiootteeccnnoollooxxííaa ttrraaddiicciioonnaall tteenn uunnhhaa lloonnggaa hhiissttoorriiaa,, rreepprreesseennttaaddaa ppoorr eexxeemmpplloo nnaa ffaabbrriiccaacciióónn ddee ppaann,, vviiññoo oouu qquuiieexxooss nnaa qquuee ssee uussaann mmiiccoooorrggaanniissmmooss  AA bbiiootteeccnnoollooxxííaa ,, aaccttuuaallmmeennttee eessttáá mmooii uunniiddaa áá eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa
  15. 15. APLICACIÓNS DA ENXEÑARÍA XENÉTICA APLICACIÓNS EN MEDICINA. OBTENCIÓN DE PLANTAS TRANS-XÉNICAS OBTENCIÓN DE ANIMAIS TRANS-XÉNICOS
  16. 16. APLICACIÓNS EENN MMEEDDIICCIINNAA..  11)) OObbtteenncciióónn ddee pprrootteeíínnaass ddee mmaammííffeerrooss :: iinnssuulliinnaa,, hhoorrmmoonnaa ddoo ccrreecceemmeennttoo,, ffaaccttoorreess ddee ccooaagguullaacciióónn ssaanngguuíínneeooss……rreevviisstteenn uunnhhaa ggrraann iimmppoorrttaanncciiaa mmééddiiccaa ee ccoommeerrcciiaall..  AAnntteess hhaabbííaa qquuee oobbtteerr eessttaass pprrootteeíínnaass dduunn ddoonnaannttee oouu ddoouuttrroo mmaammííffeerroo..  AAccttuuaallmmeennttee ,, ggrraacciiaass aa tteeccnnoollooxxííaa ddoo AADDNN rreeccoommbbiinnaannttee,, ccllóónnaannssee oo xxeenn ddaa pprrootteeíínnaa qquuee ssee qquueerree oobbtteerr eenn mmiiccrroooorrggaanniissmmooss aaxxeeiittaaddooss ppaarraa aa ssúúaa ffaabbrriiccaacciióónn ccoommeerrcciiaall..OO eexxeemmpplloo mmááiiss ttííppiiccoo éé aa ccllóónnaacciióónn ddoo xxeenn ddaa iinnssuulliinnaa nnaa lleevvaadduurraa SSaacchhaarroommyycceess cceerriivviissiiaaee
  17. 17. 2) OBTENCIÓN DDEE VVAACCUUNNAASS RREECCOOMMBBIINNAANNTTEESS
  18. 18. 3) DIAGNÓSTICO DDEE EENNFFEERRMMIIDDAADDEESS XXEENNÉÉTTIICCAASS
  19. 19. 4) Obtención ddee óórrggaannooss ppaarraa ttrraannssppllaanntteess  OObbttééññeennssee ddee aanniimmaaiiss ttrraannssxxéénniiccooss..NNoonn pprreesseennttaann pprroobblleemmaass ddee rreexxeeiittaammeennttoo..
  20. 20. ORGANISMOS TRANSXÉNICOS:INTRODUCIÓN  Os organismos cuxo xenoma ffooii mmooddiiffiiccaaddoo ppoorr ttééccnniiccaass ddee eennxxeeññaarrííaa xxeennééttiiccaa ddeennoommíínnaassee oorrggaanniissmmoo xxeennééttiiccaammeennttee mmooddiiffiiccaaddoo((OOXXMM))..  Os organismos transxénicos son aqueles OXM ós que se lles incorporou algún xen de outra especie.Por exemplo ,podemos facer que o salmón común medre máis rápidamente introducíndolle o xen da hormona do crecemento do salmón real.Ou conseguir que o millo sexa resistente a unha praga das larvas da bolboreta do trade, introducíndolle un xen bacteriano que fabrica un veleno para estas larvas. ( Ver exemplos do libro).
  21. 21. A produción de organsimos transxénicos suele darse en dúas etapas: 1ª) Introdúcese o xene desexado no xenoma dunha célula do organismo que se desexa modificar.Por exemplo o xene da hormona do crecemento do salmón real no cigoto do salmón común. Faise por microinxeccción do xen no óvulo fecunadado.
  22. 22. 2ª ETAPA: Obter uunnhhaa ppllaannttaa oouu aanniimmaall aa ppaarrttiirr ddeessaa ccéélluullaa qquuee ffooii mmooddiiffiiccaaddaa..  HHaaii qquuee iinnttrroodduucciirr oo eemmbbrriióónn ccoo xxeenn iinnccoorrppoorraaddoo nnuunnhhaa ffeemmiiaa ddaa eessppeecciiee (( ssee éé uunn mmaammííffeerroo)) oouu ccoonnsseegguuiirr qquuee ddee lluuggaarr aa uunnhhaa nnoovvaa ppllaannttaa..
  23. 23. AS PLANTAS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCAASS AAss pprriimmeeiirraass ppllaannttaass ttrraannssxxéénniiccaass ffoorroonn uunnss ttoommaatteess qquuee ttaarrddaabbaann mmááiiss eenn mmaadduurraarr.. PPoosstteerriioorrmmeennttee oobbttiivveerroonnssee mmooiittaass oouuttrraass ppllaannttaass ttrraannssxxéénniiccaass ..AAllggúúnnss eexxeemmppllooss ssoonn ooss sseegguuiinntteess..  OOuuttrrooss eexxeemmppllooss::  PPaattaaccaass ccoonn mmaaiioorr ccoonnttiiddoo eenn aammiiddóónn..  TToommaatteess oouu lleeiittuuggaass ccoonn ssaabboorr mmááiiss ddooccee..  FFrreessaass rreessiisstteenntteess ááss xxeeaaddaass..
  24. 24. PARA QUE SSEERRVVEENN AASS PPLLAANNTTAASS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCAASS??  PPaarraa oobbtteerr ccuullttiivvooss rreessiisstteenntteess aa pprraaggaass,,oouu áá aacccciióónn ddooss hheerrbbiicciiddaass,,aass ccoonnddiicciióónnss aammbbiieennttaaiiss……mmeelllloorraannddoo aassíí oo rreennddeemmeennttoo ddaa ccoolllleeiittaa..  MMeelllloorraarr aallgguunnhhaa ccuuaalliiddaaddee dduunn pprroodduuttoo vveexxeettaall :: oo ssaabboorr,, oo ccoonnttiiddoo eenn nnuuttrriieenntteess....
  25. 25.  IDENTIFICA AALLGGUUNNHHAASS DDAASS CCAARRAACCTTEERRÍÍSSTTIICCAASS DDOOSS CCUULLTTIIVVOOSS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS NNOOSS EEXXEEMMPPLLOOSS AANNTTEERRIIOORREESS
  26. 26. CULTIVOS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS:: SSÓÓ VVEENNTTAAXXAASS??  IINNVVEESSTTIIGGAA PPOOLLAA TTÚÚAA CCOONNTTAA OOSS PPOOSSIIBBLLEESS RRIISSCCOOSS OOUU IINNCCOONNVVEENNIIEENNTTEESS DDOOSS CCUULLTTIIVVOOSS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS..  FFAARREEMMOOSS UUNNHHAA PPOOSSTTAA EENN CCOOMMÚÚNN SSOOBBRREE EESSTTEE TTEEMMAA NNAA CCLLAASSEE..
  27. 27. ANIMAIS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS..  EEnn 11998822 PPaallmmiitteerr ee ccooll.. oobbttíívveerroonn oo pprriimmeeiirroo aanniimmaall ttrraannssxxéénniiccoo ..FFooii uunn rraattoo óó qquuee ssee llllee llooggrroouu iinnttrroodduucciirr oo xxeenn ddaa hhoorrmmoonnaa ddee ccrreecceemmeennttoo ddaa rraattaa ,, aaddqquuiirriinnddoo aassíí uunn ttaammaaññoo ccoonnssiiddeerraabblleemmeennttee mmaaooiirr qquuee ooss sseeuuss ccoonnxxéénneerreess..  ÓÓ aannoo sseegguuiinnttee,, ooss mmeessmmooss iinnvveessttiiggaaddoorreess llooggrraarroonn iinnttrroodduucciirr nnoo óóvvuulloo ffeeccuunnddaaddoo ddoo rraattoo oo xxeenn ddaa hhoorrmmoonnaa ddee ccrreecceemmeennttoo hhuummaannaa,, qquuee ttaamméénn ffaaccííaa qquuee ooss rraattooss ttiivveerraann uunn mmaaiioorr ttaammaaññoo..
  28. 28. OBTENCIÓN DDEE AANNIIMMAAIISS TTRRAANNSSXXÉÉNNIICCOOSS  AAccttuuaallmmeennttee eexxiisstteenn xxaa mmooiittooss oouuttrrooss aanniimmaaiiss ttrraannssxxéénniiccooss::rraattaa,, oovveellllaa,, ccaabbrraa ,,ppoorrccoo,, ccooeelllloo,, vvaaccaa..  NNooss úúllttiimmooss aannooss ffooii ppoossiibbllee ccrreeaarr ppoorrccooss qquuee ddaann ccaarrnneess ccoonn mmeennooss ccoonnttiiddoo eenn ggrraaxxaass pprreexxuuddiicciiaaiiss ppaarraa oo ccoorraazzóónn ee mmááiiss ccoonnttiiddoo eenn ggrraaxxaass ssaauuddaabblleess..  TTaamméénn ssee llooggrroouu ccrreeaarr ppoorrccooss qquuee ppooddeenn pprroodduucciirr tteecciiddooss ee nnoo ffuuttuurroo óórrggaannooss ppaarraa ttrraannssppllaanntteess..  PPooddeeddeess vveerr eessttee vviiddeeoo ssoobbrree iimmpprreessiioonnaanntteess vvaaccaass ttrraannssxxéénniiccaass.. hhttttpp::////wwwwww..yyoouuttuubbee..ccoomm//wwaattcchh??vv==YYNNiiqqgg88qqppbb99gg
  29. 29. Salmón transxénico xxuunnttoo aa oouuttrroo ddaa ssúúaa iiddaaddee..
  30. 30. Aplicacións dos animais transxénicos:  Obter animais de mayor tamaño, qquuee ddeenn lleeiittee ddee mmeelllloorr ccaalliiddaaddee oouu eenn mmaaiioorr ccaannttiiddaaddee oouu ccaallqquueerraa oouuttrraa ccaarraacctteerrííssttiiccaa ddee iinntteerreessee..  OObbtteerr aanniimmaaiiss qquuee pprroodduuzzaann ccoo sseeuu lleeiittee aallgguunnhhaa pprrootteeíínnaa hhuummaannaa:: ffaaccttoorr VVIIIIII ddee ccooaagguullaacciióónn ((ppaarraa hheemmooffíílliiccooss)),, iinnssuulliinnaa,, eettcc..  CCoonnsseegguuiirr tteecciiddooss ee óórrggaannooss ppaarraa ttrraannssppllaanntteess ccoonn pprrootteeíínnaass hhuummaannaass ,, ppaarraa eevviittaarr oo rreexxeeiittaammeennttoo..
  31. 31. EXEMPLO DDEE OOBBTTEENNCCIIÓÓNN DDUUNNHHAA PPRROOTTEEÍÍNNAA HHUUMMAANNAA EENN LLEEIITTEE DDEE VVAACCAA
  32. 32. OUTRAS AAPPLLIICCAACCIIÓÓNNSS DDAA EENNXXEEÑÑAARRÍÍAA XXEENNEETTIICCAA..  BBiiooddeeggrraaddaacciióónn ddee rreessiidduuooss:: mmeeddiiaannttee cclloonnaacciióónn ddee xxeenneess bbaacctteerriiaannooss pprroodduuttoorreess ddee eennzziimmaass qquuee ddeeggrraaddaann ssuussttaanncciiaass ttóóxxiiccaass oouu ccoonnttaammiinnaanntteess(( ppoorr eexxeemmpplloo ppeettrróólleeoo nnaass mmaarreeaass nneeggrraass)).. PPooddeerrííaa uussaarrssee ppaarraa oo ttrraattaammeennttoo ddee aauuggaass rreessiidduuaaiiss,, ttrraannssffoorrmmaacciióónn ddee lliixxoo ddoommééssttiiccoo,, ddeeggrraaddaacciióónn ddee rreessiidduuooss ppeerriiggoossooss…… 
  33. 33.  Fabricación ddee ccoommppuueessttooss biodegradables:por exemplo producción de plásticos biodegradables a partir de certas bacterias que producen uns gránulos de reserva a base de poli-hidroxialcanoatos, sustancias que amosan notables propiedades termoplásticas e elásticas.  DDeesseeññáárroonnssee cceeppaass ddee bbaacctteerriiaass ccooss xxeenneess ddee bbiioossíínntteessee ddeessttaass ssuussttaanncciiaass,, ee xxaa hhaaii eemmpprreessaass qquuee ffaabbrriiccaann eesstteess pplláássttiiccooss bbiiooddeeggrraaddaabblleess ppaarraa uussooss eessppeecciiaaiiss,, ccoommoo ddiissppoossiittiivvooss mmééddiiccooss ,,xxaa qquuee ddee mmoommeennttoo éé mmooii ccaarroo pprroodduucciillooss..  EEss ppoossiibbllee qquuee nnuunn ffuuttuurroo ooss pprreezzooss sseexxaann ccoommppeettiittiivvooss ee qquuee ssee ppooiiddaann iirr ssuussttiittuuiinnddoo ooss pplláássttiiccooss ssiinnttééttiiccooss,, ccoonnttaammiinnaanntteess ee ggaassttaaddoorreess ddee ccoommbbuussttiibblleess ffóóssiilleess,, ppoorr llooss bbiioopplláássttiiccooss,, bbiiooddeeggrraaddaabblleess ..
  34. 34. O PROXECTO XXEENNOOMMAA HHUUMMAANNOO  OO xxeennoommaa dduunn oorrggaanniissmmoo éé oo ccoonnxxuunnttoo ddee xxeenneess qquuee ppoossúúee..OO sseeuu eessttuuddoo ppeerrssiigguuee llooccaalliizzaarr ee iiddeennttiiffiiccaarr ccaaddaa uunn ddooss sseeuuss xxeenneess..  OO pprrooxxeeccttoo xxeennoommaa hhuummaannoo ccoommeezzoouu nnoo aannoo 11999900 eenn EEEEUUUU bbaaiixxoo aa ddiirreecccciióónn ddee JJaammeess WWaattssoonn,,ccuunn pprreessuuppoossttoo ddee 337755..000000 mmiillllóónnss ddee ppeesseettaass ee uunn ppllaazzoo ddee 1155 aannooss ..  OO 2266 ddee xxuuññoo ddee 22000000 éé xxaa uunnhhaa ddaattaa hhiissttóórriiccaa ppaarraa aa hhuummaanniiddaaddee..DDeessppooiiss ddee mmááiiss ddee 1100 aannooss ddee iinnvveessttiiggaacciióónn,,oo xxeennoommaa hhuummaannoo..oo vveerrddaaddeeiirroo lliibbrroo ddaa vviiddaa,, ííaa sseerr ddeesscciiffrraaddoo..PPaarraa iissttoo ffooii nneecceessaarriiaa aa ccoollaabboorraacciióónn dduunn pprrooxxeeccttoo ppúúbblliiccoo nnoo qquuee ppaarrttiicciippaabbaann EEEEUUUU,, RReeiinnoo UUnniiddoo,, JJaappóónn,, FFrraanncciiaa,, AAlleemmaanniiaa,, CChhiinnaa ee oouuttrrooss ppaaíísseess ee oo pprrooxxeeccttoo pprriivvaaddoo ddaa eemmpprreessaa nnoorrtteeaammeerriiccaannaa PPEE CCeelleerraa GGeennoommiiccss,,qquuee ppeerrmmiittííuu rreemmaattaarr ccoo pprroocceessoo aanntteess ddoo eessppeerraaddoo..
  35. 35. PRESENTACIÓN DDOO PPRROOXXEECCTTOO XXEENNOOMMAA HHUUMMAANNOO NNAA CCAASSAA BBLLAANNCCAA.. (( AA ddeerreeiittaa CCoolllliinnss rreepprreesseennttaannttee ddoo pprrooxxeeccttoo ppúúbblliiccoo ,, ee áá eessqquueerrddaa VVeenntteerr ,, ddaa eemmpprreessaa CCeelleerraa GGeennoommiiccss))
  36. 36. OBXECTIVOS DO PXH
  37. 37. 11))EELLAABBOORRAARR MMAAPPAASS XXEENNÉÉTTIICCOOSS.. CCoonnssiissttííuu eenn iiddeennttiiffiiccaarr ooss xxeenneess eexxiisstteenntteess ee ddeetteerrmmiinnaarr eenn qquuee ccrroommoossoommaa ee eenn qquuee lluuggaarr ddeessee ccrroommoossoommaa ssee llooccaalliizzaa ccaaddaa uunn ddeelleess..
  38. 38. 2)DETERMINAR AA SSEECCUUEENNCCIIAA EEXXAACCTTAA DDEE NNUUCCLLEEÓÓTTIIDDOOSS ddee ccaaddaa xxeenn,,ppaarraa ccooññeecceerr aa pprrootteeíínnaa qquuee ccooddiiffiiccaa ee aass ssúúaass ppoossiibblleess aalltteerraacciióónnss..
  39. 39.  En aabbrriill ddee 22000033 ccoommpplleettoouussee aa sseeccuueenncciiaacciióónn ddoo AADDNN hhuummaannoo..NNaa aaccttuuaalliiddaaddee xxaa ssee ccoonnsseegguuííuu sseeccuueenncciiaarr mmooiittooss xxeennoommaass ddoouuttrrooss oorrggaanniissmmooss..
  40. 40. ALGUNHAS REVELACIÓNS DDOO XXEENNOOMMAA HHUUMMAANNOO..  CCoonnttéénn uunnss 33220000 mmiillllóónnss ddee ppaarreess ddee bbaasseess..  SSóó oo 33%% ddoo nnoossoo xxeennoommaa ccoonnttéénn iinnffoorrmmaacciióónn ppaarraa ffaabbrriiccaarr pprrootteeíínnaass..  CCoonnttéénn uunnss 2255..000000 xxeenneess,, oo ddoobbrree ccaa uunnhhaa mmiiññooccaa oouu uunnhhaa mmoossccaass..DDeessccooññeecceessee aa ffuunncciióónn ddee ccaassee aa mmeettaaddee ddeelleess..  ÉÉ ccaassee oo mmeessmmoo ppaarraa ttooddaass aass ppeerrssooaass,,ssóó oo 00,,11%% nnooss ddiiffeerreenncciiaa aa uunnhhaass ppeerrssooaass ddoottrraass..
  41. 41. AAPPLLIICCAACCIIÓÓNNSS DDOO PPXXHH..  DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO DDEE EENNFFEERRMMIIDDAADDEESS XXEENNÉÉTTIICCAASS.. PPaarraa iissoo nneecceessiittaammooss ccooññeecceerr aa sseeccuueenncciiaa ddee bbaasseess ddoo xxeenn iimmpplliiccaaddoo..  FFAABBRRIICCAACCIIÓÓNN DDEE MMEEDDIICCAAMMEENNTTOOSS MMÁÁIISS PPEERRSSOONNAALLIIZZAADDOOSS,,qquuee ssee aaddaapptteenn ááss ccaarraacctteerrííssttiiccaass xxeennééttiiccaass ddee ccaaddaa ppeerrssooaa..  TTEERRAAPPIIAA XXÉÉNNIICCAA:: ccoonnssiissttee eenn ssuubbssttiittuuiirr oo xxeenn rreessppoonnssaabbllee dduunnhhaa eennffeerrmmiiddaaddee ppoolloo xxeenn ssaannoo..CCoonnssttiittúúee uunnhhaa ggrraann eessppeerraannzzaa nnaa ccuurraa ddee mmooiittaass eennffeerrmmiiddaaddeess..
  42. 42. ALGÚNS LOGROS DDAA TTEERRAAPPIIAA XXÉÉNNIICCAA  NNaa ffiibbrroossee qquuííssttiiccaa ,,nnaa hhiippeerrccoolleesstteerroolleemmiiaa,, aallggúúnnss ttiippooss ddee ccaannccrroo ,,nnaa iinnmmuunnooddeeffiicciieenncciiaa ccoommbbiinnaaddaa sseevveerraa (( ooss nneennooss bbuurrbbuullllaa))..  NNeessttaa úúllttiimmaa eennffeerrmmiiddaaddee,, eenn FFrraanncciiaa ssoommeenntteeuussee aa tteerraappiiaa xxéénniiccaa aa 99 nneennooss ccoonn eessttaa eennffeerrmmiiddaaddee ee 99 aannooss ddeessppooiiss 88 sseegguuííaann vviivvooss ee ggoozzaabbaann ddee bbooaa ssaaúúddee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ccaassee aa mmeettaaddee ddeesseennvvoollvveerroonn lleeuucceemmiiaa aagguuddaa ttrraallaa tteerraappiiaa;; uunn ddeelleess mmoorrrreeuu..
  43. 43.  VVIIDDEEOO RREECCOOMMEENNDDAADDOO:: hhttttpp::////wwwwww..eellmmuunnddoo..eess//eellmmuunnddoossaalluudd//22000088//0044//2288//bbiioocciieenncciiaa//11220099338833334477..PPEELLÍÍCCUULLAA RREECCOOMMEENNDDAADDAA:: EEll cchhiiccoo ddee llaa bbuurrbbuujjaa ddee pplláássttiiccoo..
  44. 44.  TTOODDAASS AASS IIMMAAXXEESS FFOORROONN SSAACCAADDAASS DDEE IINNTTEERRNNEETT EEXXCCLLUUSSIIVVAAMMEENNTTEE PPAARRAA UUSSOO DDIIDDÁÁCCTTIICCOO NNAA CCLLAASSEE..

×