Alustus Treduka-tapahtumassa 10.11.2018

1. KESTÄVÄ
ELÄMÄNTAPA
Kohti ihmisen täyttä mittaa
Arto O. Salonen

2. Kognitiivinen
lähestyminen
Vallalla olevan
ajattelun ja toiminnan
jatkuvuuden
turvaaminen
Metakognitiivinen
lähestyminen
Uusien ajattelu- ja
toimintatapojen
löytäminen
Transformatiivinen
lähestyminen
Ihmiselämän täysin
uudet mahdollisuudet
osana muuta
todellisuutta
Mitä pitäisi oppia? Mitä varten koulu
on olemassa? Mitä on sivistys?

3. yksilökeskeisyys, eristyneisyys,
irrallisuus
Lineaarinen ja atomistinen todellisuuskäsitys kiinnittää huomiota
toisistaan irrallaan oleviin asioihin, ilmiöihin ja ihmisiin

4. Koulun tehtävänä on
lisätä ihmisten välistä
yhteenkuuluvuutta,
eheyttä ja harmoniaa?

5. liittyminen, kuuluminen, osallisuus
Systeeminen todellisuuskäsitys kiinnittää huomiota asioiden,
ilmiöiden ja ihmisten välisiin suhteisiin ja kytköksiin

6. Kuinka olla
kaikkea sitä,
mitä omista
lähtökohdista käsin voi
parhaimmillaan olla?

7. omanäköinen liittyminen,
kuuluminen ja osallisuus
Mahdollisimman tosi todellisuuskäsitys edellyttää asioiden
ilmiöiden ja ihmisten välisen elävän dynamiikan huomioimista?

8. SISÄLTÖ
1. Kuinka tähän tultiin?
2. Suunta tulevaisuudelle
3. Toisenlaiseen kurkottaminen
edistyksen edellytyksenä
4. Kohti kestävyystietoista
elämänorientaatiota
5. Sivistys kohottaa ihmisen täyteen
mittaan

9. Kuinka
tähän tultiin

10. Suomalainen
hyvinvointiyhteiskunta on
poikkeuksellinen menestystarina
 Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla
 Viimeinen sotakorvausjuna lähti 1952
 Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa
rahatilanteen maaliskuussa 2018
paremmaksi kuin koskaan
___________________
Suomen virallinen tilasto (2018). Kuluttajabarometri. Maaliskuu 2018. Helsinki:Tilastokeskus. Luettavissa
http://www.stat.fi/til/kbar/2018/03/kbar_2018_03_2018-03-27_tie_001_fi.html

11. Toimimme
edelleen ikään kuin
ongelmanamme
olisi äärimmäinen
köyhyys?

12. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa
1966-2004
 Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut
Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa
1947-1998
 Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut
Mitä on edistys?
_________________
Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL.
Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31.

13. Masennus vei yhdeksän
ihmistä joka päivä
eläkkeelle vuonna 2017
 mielenterveyssyistä eläkkeelle
siirtyneiden keski-ikä 45 vuotta
 masennus suurin yksittäinen syy
työkyvyttömyyseläkkeeseen
 alle 30-vuotiaiden eläköityminen
lisääntynyt 30% kymmenessä vuodessa
Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/tyoelakkeensaajat
_______________

14. Suunta
tulevaisuudelle

15. Sosiaaliset huolet
ihmisoikeudet,
arvokas elämä,
oikeudenmukaisuus,
tasa-arvo
Ekologiset huolet
elämän edellytysten säilyminen,
planetaariset rajat,
luonnonvarat
Kaikki tulevaisuuteen liittyvät haasteet
palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin
lähtökohtiin
Hopwood,B.,Mellor,M.&O’Brien,G.(2005).SustainableDevelopment:MappingDifferentApproaches.SustainableDevelopment13(1),38–52

16. NYT TULEVAISUUDESSA
”Ylikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
”Alikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
1 MAAPALLO
2 maapalloa
3 maapalloa
4 maapalloa
Luonnonvarojen hyödyntäminen, saastuminen ja päästöt
tasa-arvoiseen yhden planeetan politiikkaan pyrittäessä

17. Yhteenkuulumisen,
itsekunnioituksen,
aikaansaamisen,
rakkauden ja ilon
tyydyttäminen materialla
on mahdotonta.

18. Yltäkylläisyyden ajan
ihmisen suurin vihollinen on
elämän merkityksettömyys
ja tarkoituksettomuus
(mitättömyys ja
arvottomuus)?

19. Tästä
minä
nautin
Tätä maailma tarvitseTämän minä osaan
Mielekkyyden kokemukset
muodostuvat kytköksistä johonkin
itsen ulkopuolella olevaan
arvokkaaseen
mielekkyys
merkitys
arvokas tarkoitus
flow

20. yksilökeskeisyys, eristyneisyys,
irrallisuus
liittyminen, kuuluminen , osallisuus
Merkitykset syntyvät kytköksissä itseä ympäröivään maailmaan

21. Toisenlaiseen
kurkottaminen
edistyksen
edellytyksenä

22. Kognitiivinen
lähestyminen
Asioiden tekeminen
paremmin
Metakognitiivinen
lähestyminen
Tehdään parempia
asioita
Transformatiivinen
lähestyminen
Määritellään ihmisenä
olemista ja suhdetta
ympäröivään
todellisuuteen uudelleen
järki + tunne + mielikuvitus

23.  uudistuvat käsitteet
 avoimuus uusille
tulkinnoille ympäröivästä
maailmasta
 keskeneräisyys
 taide
 leikki
 mielikuvittelu
 lukitut käsitteet
 lukittu tapa hahmottaa
ympäröivää
todellisuutta
 hallinnan tuntu
 tiede
 rationaalisuus
 analyyttinen päättely
Puuterilumelle
uskaltautuminen
Vanhojen latujen
parantelu

24. Taide, mielikuvittelu ja
leikki
1. Tuottaa havahtumisia
2. Saattaa toisenlaiseen
3. Täydentää ja uudistaa
todellisuuskäsitystä (maailmankuvaa)
4. Tarjoaa merkityksiä olemassaololle
5. Ylevöittää mieltä
6. Vahvistaa myötätuntoa

25. Kohti
kestävyystietoista
elämänorientaatiota

27. Sosiomateristen systeemien tarkastelun tueksi
• Millainen ja miten pitkä on tämän perunan tie ruokapöytäämme?
• Mistä meidän vesi tulee?
• Mistä meidän sähkö tulee ja miten sitä tuotetaan? Miksi?
• Kuka kasvatti nämä appelsiinit? Miksi?
• Kuka tämän kalan pyydysti, perkasi ja valmisti? Miksi?
• Kuka tämän pippurin on kasvattanut?
• Miksi kaupassa myydään brasilialaista lihaa, vaikka asumme karjatilan lähellä?
• Mistä farkut on tehty ja ketkä ne ovat valmistaneet?
• Ketkä poimivat meillä juotavan kahvin pavut? Miksi?
• Ketkä lämmittävät meidän talon? Miksi?
• Onko olemassa suomalaista suklaata? Ketkä kaakaoviljelmillä työskentelevät? Miksi?
• Miksi on olemassa tavallisia ja reilun kaupan banaaneja?
• Mistä tämä kännykkä tulee? Ketkä sen valmistivat? Kuka louhii raaka-aineet?
• Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, joka olisi kaikilta osin suomalainen?
• Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, jonka tuottamisessa ei käytettäisi öljyä? Miksi?

28. B
Salonen, A. (2015).Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015.
Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647
____________

29. Ihmiset
Eläimet
Kasvit
Eloton
luonto
Hyönteiset
K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S

30. Ihmiset Eläimet Kasvit Eloton
luonto
Hyönteiset
K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S

32. 𝑇yytyväisyys =
𝑀𝑖𝑡ä 𝑚𝑖𝑛𝑢𝑙𝑙𝑎 𝑜𝑛
𝑀𝑖𝑡ä 𝑚𝑖𝑛ä ℎ𝑎𝑙𝑢𝑎𝑛
Tyytyväisyys on
onnistumista riittävyyden
tarkastelussa

33. Tunnista
kulutusmotiiveja
> todelliset tarpeet?
> halut?

34. Timo Pajunen
D

35. Timo Pajunen
jaettu ymmärrys
moniäänisyys
kohtaava läsnäolo

36. Köyhyyttä on se, ettei ole
yhteyttä toisiin ihmisiin,
joiden kanssa jakaa
elämän iloja ja suruja.

37. Vahvuudet
huomion kohteeksi
Onko kukoistavan ihmissuhteen,
koulun ja yhteiskunnan idea siinä,
että tunnistamme toistemme
erinomaisuudet ja saamme ne
liekkeihin?

38. Sivistys kohottaa
ihmisen täyteen
mittaan

39. Jokainen ihminen on arvokas
siksi, että on syntynyt
ihmiseksi.
Ihmisarvo perustuu
ihmisyyteen, eikä siihen mitä
ihminen on saavuttanut tai
tehnyt elämänsä aikana.

40. EKOSOSIAALINEN SIVISTYSKÄSITYS
Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34.
Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys – kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), 25-30.
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.)
Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.
Salonen, A. (2014). An Ecosocial Approach in Education. Teoksessa Rolf Jucker ja Reiner Mathar (toim.) Schooling for Sustainable Development: Concepts, Policies and Educational
Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development. Berlin-Heidelberg: Springer, 231-233.
Salonen, A. (2013). Ekososiaalinen sivistys kulttuurin kulmakiveksi. Teoksessa Marja Laine ja Paula Toivanen (toim.) Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Suomen
Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6, 40-69. Luettavissa: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kestava-kasvatus-kulttuuria-etsimassa/
Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus – tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja – Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin
polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37654/YhteyksienKirja.pdf?sequence=1
Erillisyydestä yhteyksien tunnistamiseen ja
toisen asemaan asettumiseen
Vastuullisuus Kohtuullisuus Ihmistenvälisyys

41. Toisen asemaan
asettumisen taito on
avain kaikkeen
edistykseen?
 moraalin perusta
 kaiken toisenlaisen lähtökohta
 merkityksellisyyden lähde

42. ILO
”Ilman iloa ei ole elämää,
vaikka ihmisellä olisi kaksitoista autoa,
kuusi hovimestaria, linna, yksityinen kappeli ja
pommisuoja.”
– Henry Miller

43. Kiitos!
artosalonen.com
arto.o.salonen@helsinki.fi