Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.

1. Kokeilurahoitus –
Mitä tiedetään tänään?
Annukka Berg, VTT
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Kokeilukummien tapaaminen 26.1.2016

2. ● Joulu – tammikuussa käyty läpi kokeilujen rahoitukseen ja
sen kehittämiseen liittyvää kirjallista materiaalia. Vinkit
saatu:
○ KORVA-hankkeen ohjausryhmältä
○ Kokeilukummit-verkostolta
○ Kokeilukulttuuria käsittelevistä muista tilaisuuksista
viimeisen vuoden ajalta
○ Kansainvälisen INOGOV-työpajan osallistujille
lähetetystä kyselystä (26 kpl)
● Tilanne: katsaus pääosin valmis
○ Pieniä täydennyksiä mahdollista tehdä vielä ennen
hankkeen loppua
2
Kirjallisuuskatsaus

3. (1) Tarvitaanko Suomeen kokeiluihin erikoistunutta
rahastoa? Mikäli rahasto perustettaisiin, miten sen toiminta
kannattaisi järjestää? Mitkä olisivat rahan keruun ja jaon
periaatteet?
(2) Minkälaisia muita innovatiivisia rahoitusmalleja
mahdollisesti tarvitaan, jotta yrityksillä, julkisella sektorilla ja
kansalaisyhteiskunnalla olisi taloudelliset mahdollisuudet ja
kannusteet kokeilevaan kehittämiseen? Mitä voidaan oppia
suomalaisilta ja kansainvälisiltä edelläkävijöiltä kokeilevasta
kehittämisestä ja rahoituksesta?
3
Uudet tutkimuskysymykset

4. (3) Minkälaisia toimintaperiaatteita kannattaa omaksua
kokeilukulttuurin tueksi rakennettaviin järjestelmiin ja
yhteiskunnan toimintaan laajemmin, jotta kokeilevasta
kehittämisestä tulisi Suomessa valtavirtaa? Mitä pitäisi
tehdä, jotta nykyisin mahdollisesti toteuttamatta jäävät mutta
yhteiskunnan kannalta merkittävät kokeilut saataisiin
toteutettua?
4
Uudet tutkimuskysymykset

5. 5
The potential and risks
of experimenting
Paluu
perusasioihin.
Mitä kokeiluilla
tavoitellaan?

6. (1) Konkreettista toimintaa (ei esim. vain
kirjoittamista tai puhumista), joka on
(2) uutta (tietyssä yhteydessä) ja
(3) rajattua (ajan/paikan/toimijoiden/yms
suhteen).
(4) Keskeisiä piirteitä myös tulosten
epävarmuus sekä
(5) mahdollisuus epäonnistumiseen.
6
Kokeilujen minimimääritelmä

7. Tavoite 1: Testi
7
● Kokeilut keinona testata, mikä toimii:
informaatioarvo
○ Perinteikkäin ja tavanomaisin
näkökulma kokeiluihin:
tyypillinen tarkasteltaessa esim.
tuotekehitystä
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit:
Laadukas tieto -> Keskeistä mm.
kokeilun suunnittelun ja arvioinnin
tutkimuksellinen validiteetti ja
reliabiliteetti

8. Tavoite 2 a: Oppimisen ja
keskustelun väline
8
● Kokeilut keinona tuottaa syvällisempiä
oppimiskokemuksia sekä muutoksia
päätöksentekoprosesseja ja
käyttäytymistä ohjaavissa olettamuksissa,
normeissa ja tulkintakehyksissä
○ Kokeilu prosessina, jossa opitaan
yhdessä
○ Tyypillinen näkökulma esim. kestävän
kehityksen kokeilujen tarkasteluissa
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit:
Keskeistä järjestää kokeilu oppimisen
ympärille -> Oppimisen laatu ja määrä

9. Tavoite 2 b: Toimintatapojen
muuttamisen väline
9
● Kokeilut keinona muuttaa
käytäntöjä ja käyttäytymistä
○ Käyttäytymisen muutoksia
edistävän kirjallisuuden,
markkinoinnin ja
käytäntöteorian näkökulma
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit:
Keskeistä mm. henkilökohtaisen
kokemuksen, moniaistillisten
elämysten ja ”tuuppareiden”
(nudges) vaikutus muutoksessa ->
Käytäntöjen ja toiminnan
muutoksen määrä ja laatu

10. Tavoite 3: Väline toiminnan
skaalaamiseen ja
monistamiseen
10
● Kokeilujen mallit ja opit suojatun
piirin ulkopuolelle
○ Toiminnan laajentaminen
○ Kokeilun ja/tai sen oppien
monistaminen/levittäminen
verkostoissa
○ Tarvittavia resursseja esim.
tietopääoma; jaetut puhumisen
tavat; verkostot; julkisuus; raha
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit:
Kokeilun kohteen merkityksen
kasvu ja monistuneiden kokeilujen
määrä

11. Tavoite 4: Vaikutustason
noston ja rakennemuutoksen
väline
11
● Kokeilut osana systeemisiä
muutoksia
○ Kokeilujen vaikutustason nosto
○ Olemassa olevien rakenteiden
haastaminen
○ Havainnollistetaan usein multi-level
perspective (MLP) -mallilla, joissa
kokeilut tapahtuvat niche-tasolla
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: mm.
kokeiluihin liittyvä systeeminen
vipuvarsi/polku ja kyky luoda
painetta ylätason muutokselle

12. 12
Toimiiko kokeilujen
luokittelun malli?
Kommentteja,
kysymyksiä?

13. 13
Miten kokeiluja
rahoitetaan
Suomessa?

14. Lähde: Tilastokeskus
14
Suomen TKI-menot 2014

15. ● Yrityksissä ketterä kehittäminen vakiintuneempaa
● Julkinen/yleishyödyllinen TKI-rahoitus monin tavoin
epäoptimaalista kokeilukulttuurin toimintatapoja ajatellen.
○ Tekes, Suomen Akatemia, ELY-keskukset, EU:n
rakennerahastot, ministeriöt, RAY, säätiöt…
○ Toisaalta: Kokeiluja voidaan melko helposti liittää
isompien hankkeiden osiksi
○ Monilla TKI-rahoittajilla on halua muuttua ketterämpään
suuntaan sekä joitakin notkeampia välineitä
● Pelkkää kokeilujen mikrorahoitusta saatavilla vain
paikoitellen
○ Edelläkävijöitä löytyy
15
Kokeileva kehittäminen
ja TKI-rahoitus Suomessa

16. ● Kokeilukulttuurin edistämiselle on laajaa kannatusta yli
sektorirajojen
● Erilaiset kokeilut
○ Kokoerot: ruohonjuuritaso (pienet) – ekosysteemit (isot)
○ Sektorierot: esim. yritykset, julkinen sektori,
kansalaisyhteiskunta
○ Tavoite-erot: testi -> vaikutuksen syventyminen ->
vaikutuksen monistaminen ja skaalaaminen ->
rakennemuutos
● Uudenlaisten rahoitusmallien erilaiset logiikat
○ TKI-rahoituksen kehittäminen ja kokeilurahasto
○ Innovatiiviset yhteistyömallit, joissa esim. uudenlaista
tavoitehakuisuutta ja riskien jakamista 16
Uusien rahoitusmallien
kehittämisen lähtökohtia

17. 17
Kokeilurahoituksen
uudet kehityspolut.

18. 1. Mahdollinen kokeilurahasto
18
● Suomessa ei pysyvää ja laajasti
toimivaa kokeilurahoittajaa
○ 70 % vastaajista:
kokeilutoiminnalle tarvitaan
omat rahoitusmallit
● Kokeilurahasto notkeana
pienrahoituksen jakajana
noussut esiin useassa
selvityksessä
● Edelläkävijäesimerkkejä löytyy
(mm. Sitran kehittämät)

19. 2. Lisää kokeiluja nykyisellä
TKI-rahoituksella
19
● Kokeilevan rahoituksen kriteerejä
● Tavoiteorientaatio
● Vaiheistaminen
● Oppiva toimintatapa, jossa rajat
ylittävää vuoropuhelua
● Rajattujen epäonnistumisten
mahdollistaminen
● Rahoitusprosessin ketteryys
mm. kevyempi suunnittelu,
joustavat kriteerit ja sopivat
mittarit, avoimuus, nopea päätös ja
ympärivuotinen haku

20. 3. Yksityisen ja julkisen notkea
yhteistyö
20
● Innovatiiviset julkiset hankinnat
○ Kok. noin 35 mrd e/v.
○ Hallitusohjelmassa 5 %:n
tavoite innovatiivisille
hankinnoille
● Kehittämisideoita:
markkinavuoropuhelu, mm.
pitch & match
○ Motivan neuvontapalvelu ja
tilaaja-toimittajatilaisuudet
○ Innokylän ohjeet

21. 4. Riskin jakaminen
21
● Välineenä Tulosperustainen
rahoitussopimus (SIB)
○ Julkinen sektori maksaa vain
tuloksista - sijoittaja kantaa riskin
○ Pääoman takaisinmaksu ja tuotto
perustuvat toiminnan
tuloksellisuuteen, usein
taloudelliseen säästöön.
● Vaikuttavuusinvestoiminen globaalisti
55 mrd euroa: kasvu voimakasta
○ Sitra ajaa Suomessa
● Muita malleja esim. ESCO

22. 5. Tavoitehakuisuus
22
● Haastemuotoiset lähestymistavat
(challenge prizet): palkinto taho(i)lle,
joka/jotka pystyvät ensin
ratkaisemaan jonkin ennalta
määritellyn ongelman
○ Tapa päästä tavoitteeseen ja
kiihdyttää muutosta
○ Kehittäjiä esim. Nesta
○ Suomessa esim. Challenge
Finland ja RAYn
yksinäisyysideointi
● Hackathonit
○ Yleensä softakehityksen
tapahtumia, esim. Konecranesin
IndustryHack Kuva: Nesta

23. 23
Onko nykytilan analyysi
oikea?
Kommentteja
kokeilurahoituksen uusiin
polkuihin?

24. 24
Kiitos!
annukka.berg@ymparisto.fi