30.11. pidetty esitys Integral Finlandin tilaisuudessa

1. Kehityspsykologia Integraalinen näkökulma

2. Rentouttavin asia, jota teen…

3. Asia, josta pidän itsessäni eniten, on…

4. Mikä saa minut hankaluuksiin, on…

5. Minä unelmoin…

6. Esityksen rakenne Johdanto kehitykseen Sosioemotionaalinen kehitys Kognitiivinen kehitys Sovellutukset työelämässä

8. Mitä kehitys on?

9. Elämän vaihe Persoonallisuus Kehityksen taso

11. Epistemenologi= kiinnostunut tiedon laadullisesta kehittymisestä

12. Kehityslinjat Vain Oma Koko minä ryhmä maailma Kognitiivinen Emotionaalinen Interpersonaalinen Moraalinen Minä-identiteetti Post-konventionaalinen Pre-konventionaalinen Konventionaalinen

13. Lähde: Wilber (2006) - IntegralSpirituality

14. Kehityksellisiä teorioita

15. Kolme tärkeää kysymystä Kognitiivinen kysymys: ”Mistä voin tehdä? Mitkä ovat vaihtoehtoni?” Sosioemotionaalinen kysymys: ”Mitä minun tulisi tehdä?” Behavioraalinen kysymys: ”Miten minä suoriudun?” Psykologinen kysymys:”Mitkä ovat preferenssini?" Lähde: Otto Laske (2009)

17. Kehitystasot TURKOOSI SINIVIHREÄ VIHREÄ ORANSSI OKRA PUNAINEN (MAGENTA) INFRAPUNA Post- eli jälkikonventionaalinen Konventionaalinen Pre- eli esikonventionaalinen

19. Sosioemotionaalinen kehitys 5/6 5 5/4 43/43 2/3 SINIVIHREÄ VIHREÄ ORANSSI OKRA PUNAINEN Myötäluova mieli Itseohjautuva mieli Sosiaalistunut mieli Robert Kegan

21. Matka kohti itseohjautuvuutta

22. 3 -> 3(4) -> 3/4 -> 4/3 -> 4(3) -> 4 Tarvitsee puhua ylemmästä tasosta vakuut- taakseen itsensä Pieni, epävarma, haavoittuva askel pois tasosta 3 Elää konfliktissa, jossa alempi taso ”voittaa” Käännepiste jossa korkeampi taso ensi kertaa saavutetaan Täysin sisäistetty korkeampi taso Kaksi vastakkaista tasoa toiminnassa samanaikaisesti: konflikti; valmennuksesta voi olla paljon hyötyä

23. Matka pois itseohjautuvuudesta

24. Sosioemotionaalinen kehitys 5/6 5 5/4 43/43 2/3 Synergisti Myötäluoja Katalysoija SaavuttajaAsiantuntijaDiplomaatti Opportunisti SINIVIHREÄ VIHREÄ ORANSSI OKRA PUNAINEN Myötäluova mieli Itseohjautuva mieli Sosiaalistunut mieli Robert Kegan Jane Loevinger

25. Yltää tavoitteisiin itsenäisyys tehokkuus, edistys, motivaatio Ratkaisee ongelman osaaminen, perustelut, korkeat standardit Innovoi prosesseja kyseenalaistaminen, moniäänisyys, kompleksisuus Ylläpitää suhteita säännöt, korrektius, yhteenkuuluvuus Saavuttaja Muuttaa systeemin yhtenäistäminen, kasvu, autonomia, vastavuoroisuus Katalysoija Asiantuntija Suojelee itseään omat tarpeet, manipuloiva, vallanhakuinen Diplomaatti Myötäluoja Uskoo potentiaaliin läsnäolo, antautuminen, paradoksaalisuus Opportunisti Synergisti

26. Egon kehityksen tasot Viisaus Ymmärtää syvemmin Tunnistaa olettamukset Näkee koko dynaamisen systeemin Tyhjentää mielen Tietämys Tunnistaa enemmän palapelin osia Havaitsee lainalaisuuksia ja sääntöjä Ennustaa, mittaa ja selittää Tietää ja tekee enemmän Saavuttaja Asiantuntija Katalysoija Myötäluoja Diplomaatti Synergisti Opportunisti Impulsiivinen 4 4/5 Ironisti 3/4 5 3 5/6 2/3 6 2 Lisääntynyt eriytyminen Looginen lineaarinen päättely Lisääntynyt integraatio Dialektinen ymmärrys Lähde: Cook-Greuter, 2004

29. Muutamia huomioita Sisältö voi hämätä Kontekstin ja ympäristön tuen vaikutus Optimaalinen vs funktionaalinen taso Myötäluoja voi valita asiantuntijan toiminnan, mutta ei päinvastoin Kaikki eivät halua kasvaa, koska se missä he on toiminut heille tähän asti.

30. Ego – narratiivi itsestä Miten ihmiset kehittyvät yhdeltä tasolta toiselle? Sosioemotionaalisesti heitä kuljettaa tarina Subjektista objektiksi Kognitiivisesti uudet ajattelumuodot ja konseptit

31. Kognitiivinen kehitys

33. Maalaisjärki Tietämys Formaalin loogisen ajattelun kehittyminen (10-25 vuotta) Ymmärrys 4 tasoa (Piaget) Dialektisen ajattelun kehittyminen (18 vuotta ->) 4 vaihetta (Basseches) Episteminen asema Reflektiivisen harkinnan kehittyminen (6 vuotta ->) 7 asemaa (King & Kitchener) Käytännön viisaus Muutos formaalista loogisesta ajattelusta dialektiseen ajatteluun

34. Dialektinen ajattelu Dialektinen ajattelu –Kreikan sanasta dialektike, halkaista – johtuu neljästä olettamasta: Maailma on jatkuvassa liikkeessä; muutos on sääntö, ei poikkeus Maailma on organisoitunut kokonaisuus; tarvitsemme laajemman kokonaiskuvan ”ymmärtääksemme” sitä Maailma on vuorovaikutuksellinen verkosto komponentteja joiden jakama yhteinen nimittäjä tekee niistä ”erilaisia” Maailma on lopulta muutoksellinen systeemi – mehiläispesää tai ihmiskehoa ei voida ymmärtää mitenkään muuten. Mitävähemmänihminenkykeneeajattelemaandialektisesti, sitänopeamminmaailmaympärilläpyörii. (In over our heads) Kuinkatietoinenihminen on konsepteista, joitahänkäyttää?

36. Ajattelun perusta: Episteminen asema Episteminen viittaa tietoon (Kreikkaa) Kuinka varma olen siitä mihin uskon ja minkä tiedän kestävän objektiivisena totuutena, ja mitä itsenäistä ajattelutyötä minun täytyy tehdä perustellakseni se, mitä uskon tai tiedän? Epistemiset asema (tai reflektiivisen harkinnan taso) määrittää sen, kuinka henkilö vastaa näihin kysymyksiin ja tekee itsenäistä ajatustyötä. Kyse on siitä, missä määrin henkilö jää subjektiksi omalle ajattelulleen. Mitä enemmän subjekti, sitä vähemmän joustavaa ajattelu on.

38. Episteminen asema 5 Ajattelu asemassa 5 on relativistista: ”Vaikka ihmiset eivät tiedä varmuudella, he voivat tietää tietyssä kontekstissa tehtyjen subjektiivisten tulkintojen perusteella” Tieto on subjektiivista ja kontekstuaalista Näkemys ongelmista on moniulotteinen ja henkilö voi antaa tasapainoisen kuvan asiasta, sen sijaan, että vain puolustaisi omia uskomuksiaan Ei kykene vertailemaan argumentteja ja todisteita eri kontekstien välillä.

39. Konteksti ”On aina suurempi kuva siihen, mitä näemme.”

40. Episteminen asema 6 Tieto on prosessi, joka vaatii aktiivista toimintaa ihmiseltä Ei ole oikeaa ja väärää, mutta toinen näkökulma on parempi tai sopivampi tähän tilanteeseen. Tekee johtopäätöksiä tunnistaessaan yhteisiä nimittäjiä

41. Vuorovaikutussuhde (relationship) ”Asioilla on ’yhteinen nimittäjä’ (common ground) muiden asioiden kanssa, ja siten ne liittyvät toisiinsa.”

42. Merkitykset rakentuvat kontekstissa - ei, kontekstia, ei merkitystä Merkitykset rakentuvat yksilön mielessä Merkitykset rakentuvat vuorovaikutuksessa

43. Episteminen asema 7 Tieto perustuu jatkuvaan hypoteesien testaukseen ja edellyttää suuren jatkuvasti muuttuvan kokonaisuuden ajattelua. Johtopäätökset voidaan arvioida uudelleen uuden tiedon tai tulkintojen myötä

44. Prosessi ”Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Elämä ei koskaan toista itseään”

45. Muutoksellinen systeemi ”Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Elämä ei koskaan toista itseään”

47. Kehityspsykologian soveltaminen työelämässä

48. “A manager who is not making meaning from a stage four is a risk for his organization” -Robert Kegan (1994): In overourheads

49. 8 8 integraalinenminä 7 7 holistinen minä 6 6 sensitiivinen minä 5 5 Suorittava, Taktinen Strateginen saavuttaja-minä 4 4 myyttinen minä 3 3 soturi-minä 2 2 maaginen minä 1 1 vaistonvarainen minä arkaainen eloonjäämisklaanit etniset heimot animistis-maaginen 1 1 feodaali-imperiumit voimajumalat 2 2 varhaiset kansallisvaltiot myyttinen järjestys 3 3 tieteellis-rationaalinen 4 4 suuryritys-valtiot keräilytalous maatalous tietoyhteiskunta kuokkaviljely teollinen pluralistinen arvoyhteisöt 5 5 postmoderni moderni esimoderni holistiset yhteisöt holistinen 6 6 integraalinen 7 integraaliset verkostot 7 8 8 Neljä näkökulmaa SISÄINEN ULKOINEN SEaivot ja organismi MINÄitseys ja tietoisuus Työtehtävien Kompleksisuus YKSILÖLLINEN orgaaniset tilat, limbinen järjestelmä, neokorteksi, jne. YHTEISÖLLINEN Tulkittavaa Mitattavaa NEyhteiskuntajärjestelmä ja ympäristö MEkulttuuri ja maailmankuva

50. Kaksi organisatorista arkkitehtuuria Kyvykkyys arkkitehtuuri: Yksilön ajattelun ja identiteetin kehitys Vastuullisuusarkkitehtuuri: Tehtävien ja roolien kompleksisuus Size of person Size of role

51. Työ suorana toimintana (Str-I) DisjunctiveThinking: Useita erillisiä ideoita tai toimintoja tuodaan esille, ilman mitään yhteyksiä niiden välillä.

52. Työ diagnoosien keräämisenä (Str-II) ConjuctiveThinking: Useita erillisiä ideoita (tai toimintoja) tuodaan yhteen, joista mikään ei yksin riitä, mutta yhdessä ne riittävät.

53. Työ vaihtoehtoisiin päämääriin johtavien polkujen tutkimisena (Str-III) SerialThinking: Rakennetaan ajatuskulku sarjasta ideoita, joista yksi johtaa toiseen luoden näin ketjun

54. Työ useiden rinnakkaisten projektien seuraamisena (Str-IV) Parallelthinking: Useita vaihtoehtoisia lähestymistapoja tarkastellaan. Mennään edestakaisin eri päättelyketjujen välillä.

55. Työtehtävien kompleksisuus

58. Uudenlainen organisaatio sisältää jaettua reflektointia koskien laajempaa (syvempää, suurempaa, pitempiaikaista, abstraktimpaa) tarkoitusta organisaatiossa ihmistenvälisen prosessin kehittämistä jossa tuetaan ja kohdataan arvo ja tunnesidonnaiset asiat arvioidaan oman toiminnan vaikutusta muihin organisaatiossa, ja ollaan kiinnostuneita organisaation vaikutuksesta ympäristöön paradoksien suora kohtaaminen ja ratkaisu: vapaus-kontrolli, expertti vs. osallistava päätöksenteko, jne. arvostus koskien määrättyä historiallista hetkeä, jossa tämä organisaatio on; tärkeä muuttuja päätöksentekoprosessissa luovat ja tavanomaisesta poikkeavat ratkaisut konflikteihin. korostus horisontaalista sen sijaan että vertikaalista työroolien differentaatiota.

59. Tomaatteja! Anssi Balk henkilöstökonsultti anssi.balk@psytalent.fi www.psytalent.fi

61. Mitä lauseentäydennystesti mittaa? Impulssien hallinta ja luonteen kehitys. Tapa selviytyä ristiriidoista, asettaa rajoja ja käsitellä tunteita. Kattaa moraalisen kehityksen ja eettisen päätöksenteon. Ihmissuhdetyyli. Kuvaa yleisiä interaktion muotoja, ymmärrystä muista ihmisistä ja minkä tyyppisiä suhteita kohti henkilö pyrkii. Sisältää piirteitä kuten itsenäisyys, tarve kuulua ja autonomia. Arkipäiväinen subjektiivisuus. Tavalliset subjektiiviset oletukset sekä mielen suuntautuminen. Kognitiivinen tyyli. Kompleksisuuden hahmottamiskyky, epävarmuuden sietokyky, taipumus objektiivisuuteen.

62. Persoonallisuustesti

63. Lähde: Dawson, Heikkinen (2009). Identifying within-level differences in leadership decision making