Mitä on ilmassa?
Ajankohtaiskatsaus kansainväliseen
ja kotimaan ilmastopolitiikkaan
Kommenttipuheenvuoro
Markku Ollikainen
Ympäristöekonomian professori
Ilmastopaneelin puheenjohtaja

COP23 BONN
• Mitä toivon
• Aiempaa ripeämpi edistyminen Pariisin sopimuksen yksityiskohtien toimeenpanossa
• Hyvä valmistautuminen vuoden 2018 päästövähennyslupausten arviointiin
• Toimet ennen 2020 ja edes joltakin taholta aloitteita kunnianhimon nostamiseksi
• Ilmastorintaman yhtenäisyys Trumpin päätöksistä huolimatta
• Hyviä uutisia!
• Nature Geoscience: 1.5 asteen tavoitteen saavuttaminen on geofysikaalisesti
edelleen mahdollista
• Tausta: globaali hiilibudjetti on osoittautunut suuremmaksi kuin IPCC:n 5.
arviointiraportti arvioi, joten aikaa päästöjen vähentämiseen on hieman enemmän
kuin luultu
• Mutta silti: suuri kiire on toimien tehostamiseen, aikaa ei ole hukattavissa
• Rohkaiseva selkäranka COP23 neuvotteluihin

EU:n ilmastopaketti 2030
• EU:n 2030 politiikka: päästökauppa, taakanjako- ja LULUCF-sektoria
• Päästökauppa: EU näpertelee, eivätkä tehdyt ratkaisut korjaa hintaohjauksen heikkoutta.
Päästöoikeuksien vuotuisen leikkurin selvästi suurempi kasvattaminen olisi ollut tarpeen
• Taakanjakosektori: Päästöjen vähentäminen kalliimpaa kuin päästökaupassa.
Maakohtaiset vähennystavoitteet – aina osin mielivaltaisia; vähennystoimet käynnistyvät
• LULUCF: Lopulliset ratkaisut jäävät nähtäväksi – ilmastollisesti täsmälliset
laskentaperiaatteet, päästöjen ja nielujen tekeminen näkyväksi kaikille toimijoille
tarpeen. Suomeen on luotava läpinäkyvä nielupolitiikka
• Vertaa IEA (Energy Technology Perspectives 2017):
• Maailma hiilineutraaliksi 2050, fossiilisen energian osuus nykyisestä (85%) 30%:iin.
• Kivihiilen ulossulkeminen: 2030 kehittyneet maat, 2040 Kiina 2050 muu maailma

KAISUN jatkotoimet & ilmastolain ilmastotavoitteet 2050
Kuva. Suomen päästökehitys
4
Vuosi 2050
Päästöt, kun niiden
vähennystavoite on
80 % : 14.3 Mt
90 %: 7.1 Mt
95 %: 3.6 Mt
Nielu - 19.7 Mt
Jos tavoite 90 % ja Suomella olisi
Dohan nielu, niin Suomi on
hiilineutraali vuonna 2044 ja
tulee nettonegatiiviseksi
sen jälkeen, jos
0,0000
10,0000
20,0000
30,0000
40,0000
50,0000
60,0000
70,0000
80,0000
90,0000
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
2032
2034
2036
2038
2040
2042
2044
2046
2048
2050
MtCO2ekv.
Toteutuneet (Tilastokeskus) Nykypolku (arvio) Tavoitepolku
Lineaarinen vähennysura: laskettu 90% mukaan

2050 ilmastotavoitteet ja poissulkemisen strategia
Energian käyttö 74 % (40.8 Mt)
Suomen päästöistä
- Päästökauppasektori 25.5 Mt
- Liikenne 11.5 Mt
Sähkön ja lämmön tuotanto: pois
- Kivihiili 2030
- Öljylämmitys 2035
- Turve 2040
- Maakaasu 2045
Päästötön liikenne: aikataulu
Henkilöautoliikenne 2040 (sähköinen)
Raskas liikenne 2045 (biopolttoaineet)
Lentoliikenne 2045 (biopolttoaineet)
5
Poissulkemisen strategia
2045 Suomen päästöt n.13 Mt
Öljyn käyttö lähes nolla

Päästöjen poissulkemisen haasteita
Päästökauppasektorin toimet
• Toiminnasta päättää EU
- Ensimmäinen oma toimi: kivihiilen
poistaminen
- Kuinka muut fossiiliset?
Taakanjakosektori: 2030 tavoitteet
- Liikenne ja asuntojen lämmitys
– mistä lähtökohdat päästöjen
eliminointiin vuonna 2040?
(autokannan hidas uusiutuminen)
Missä jäljellä olevat päästöt?
- Maatalous
- Teollisuusprosesseja (metalli)
- Erilaisia hajapäästöjä
Puhdas kaupunki-ilma: terveyshyöty