1.
Matkalla Marrakechiin - kohti
Pariisin sopimuksen
toimeenpanoa
Elinkeinoelämän näkemyksiä
Mikael Ohlström, johtava asiantuntija, EK
21.9.2016 YM Pankkisali

2.
Pariisin ilmastosopimus tärkeä niin
ilmastolle kuin elinkeinoelämälle
2
• Pariisin ilmastosopimus hieno saavutus, sen toteuttaminen hillitsee
ilmaston lämpenemistä, luo uutta kestävää kasvua ja tuo samalla
pidemmällä aikavälillä lisääntyvää tasapuolisuutta eri maissa
toimivien yritysten toimintaympäristöön.
• EU:n ennen Pariisin kokousta harjoittamaa ilmastodiplomatiaa on
jatkettava täysipainoisesti, jotta näin saadaan muut maat
sitoutumaan kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, läpinäkyvään
raportointiin, markkinamekanismien käyttöön ottoon jne.

3.
Mitä tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen
toimeenpanoon (ratifioinnin lisäksi)
3
1. Sääntöjen sopiminen kansainväliselle hiilipäästöjen
hinnoittelumekanismille, jonka puitteissa
päästöyksiköt hyväksytään eri alueiden
päästökauppajärjestelmissä
2. Edellisen tarpeisiin samoin kuin kansallisten
sitoumusten (NDC:t) toteuttamisen seurantaan
tarvitaan läpinäkyvän MRV:n (mittaus, raportointi,
verifiointi) implementointi
=> MRV olisi asetettava edellytykseksi
myös ilmastorahoitukselle! (sanktiokeino)
3. Metsien hiilinielun laskentasäännöt tärkeitä
Suomelle
- Tällä hetkellä epäedulliset => EU:n 2030-laskentasääntöihin
vaikuttaminen ja EU:n säännöt malliksi globaaliin sopimukseen

4.
Kiinteä teollisuusmaa/kehitysmaa -jako unohdettava
4
• Kioton pöytäkirjan
Annex II -maissa
monia Suomea
rikkaampia maita!
• Valtioiden itsensä
kehitys-
/teollisuusmaaksi
määrittäminen myös
epätasapuolista
=> Pyrittävä kohti
dynaamista jakoa -
sovitut mittarit ja rajat0
20
40
60
80
100
120
BKTperasukas(1000USD,PPP),2014

5.
Päästöjen vähentämistä tukevat mekanismit
5
• Jo sovittua trooppisen metsäkadon ja metsien heikkenemisen torjuntaan tarkoitettua mekanismia
(REDD+) kehotetaan hyödyntämään
• Päästökauppaa voidaan käydä
• Taattava ympäristöintegriteetti, läpinäkyvyys ja kaksoislaskennan välttäminen
• Näihin kehitetään säännöt
• Uusi mekanismi päästöjen vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen
• Mahdollinen kaikissa maissa, ei ainoastaan kehittyvissä maissa
• Muistuttaa Kioton pöytäkirjan mekanismeja, mutta lisävaatimus päästöjen vähentymisestä
• Säännöt kehitetään
EK: On tärkeää, että maat hyödyntäisivät markkinoiden vetoavun ja saisivat näin toteutettua
ilmastotoimensa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tämä avaisi myös lisää
vientimahdollisuuksia suomalaiselle cleantechille ja muille ilmastomyönteisille ratkaisuille.
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/12/12/pariisista-historiallinen-ilmastosopimus-ek-tahdentaa-globaalien-
paastovahennysten-toimeenpanoa/

6.
6
- Useita kansallisia ilmoituksia ilmastorahoituksen lisäämisestä 2016-2020
- 20 maata + 28 investoijaa: 10 mrd USD 2020 mennessä päästöttömän
energian tutkimukseen
- 120 maata: aurinkoenergiaan 100 mrd USD 2030 mennessä;
- 37 maata: metsien hävitys -50% 2020 mennessä ja -100% 2030
mennessä + uudelleen metsitys n. Intian kokoinen maa-ala
- 700 kaupunkia: vain uusiutuvaa energiaa 2050 mennessä, päästöt -80 %
Pariisissa annettiin useita julkistuksia, jotka
toteutuessaan vauhdittavat ilmastobisnestä...

7.
• Vauhdilla kasvavat
globaalit cleantech-
markkinat
moninkertaistuvat
ilmastosopimuksen
myötä
 Suomalaisille
ratkaisuille lisää
vientipotentiaalia
• Myös ilmaston-
muutokseen
sopeutumiseen
tarvitaan keinoja
for Tekes

8.
Hiiliriski sijoittajille kasvaa?
8
• Pariisin ilmastosopimus heijastuu yrityksiin myös sitä kautta,
että sijoittajat seuraavat:
- kohteidensa kasvihuonekaasupäästöjä (paineet vähentää ja ottaa
käyttöön siihen liittyvää teknologiaa)
- ”altistumaa” fossiiliseen vs. puhtaan teknologian osuuteen, myös
investoinneista (yrityksen strategia ja tulevaisuuden altistuma)
- puhtaan teknologian sijoituskohteita.

9.
Vaikutuksista EU:n omaan ilmastopolitiikkaan
9
=> Pariisin ilmastosopimus tukee EU:n valitsemaa suuntaa
• 2030-tavoitteiden uudelleen tarkastelu kilpailijamaiden
kunnianhimon mukaan
 Nykyinen päätavoite-malli kannatettava:
päästöjen vähentäminen oleellisinta, keinot jäsenmaiden päätettävissä
 Taakanjako jäsenmaille oikeudenmukaisesti, komission heinäkuinen esitys
ei välttämättä ole sitä…
 Sääntelyähky, Energiaunionin alla 43 esitystä...
 5 v. välitarkastelut, 1. v. 2023: muiden maiden kirittävä kohti EU:n
kunnianhimon tasoa ennen kuin EU:n tavoitteita voidaan nostaa
 40 %:n ylimenevän osuuden saa hoitaa kv. joustomekanismeilla
• Ilmastorahoituslupauksissa katsottava myös kokonaisuutta
 Monta kriisiä päällä, mihin EU:lla rahkeita
 Vaadittava myös läpinäkyvää todentamista ja ulkopuolisia verifiointeja
ilmastorahoituksen käyttämisestä sille tarkoitettuihin asioihin

10.
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030
Päästövähennykset
-20% vs. 1990
• Päästökauppasektori:
-21 % vs. 2005
• Muut sektorit: EU -10 %,
Suomi -16 % vs. 2005
Uusiutuvan energian
osuus
EU 20 %  Suomi 38%
energian loppukulutuksesta
Liikenne: EU 10 %, Suomi 20%
Energia-
tehokkuus
+ 20%
- Ei-sitova (tosin
EED:ssä
sitova velvoite)
2020
Päästövähennykset
vähintään -40 % vs. 1990
• Päästökauppasektori
-43 % vs. 2005
• Muut sektorit:
EU -30% vs. 2005,
Suomi 39% (- joustot)
Uusiutuvan energian
osuus EU-tasolla
vähintään 27%
- EU-laajuinen, sitova
- Ei maakohtaisia tavoitteita
- Kansallisia
toimenpideohjelmia
- Ei liikennetavoitetta
ainakaan toistaiseksi
2030 Energia-
tehokkuus
väh. + 27 %
- EU-laajuinen,
ei-sitova
- Ei maa-
kohtaisia
tavoitteita
-> Vain yksi jäsenmaita sitova ylätavoite10
Komission
esitykset
22.1.2014
& 23.7.2014
& 21.7.2016
& Eurooppa-
neuvosto
10/2014

11.
Kansallisesta energia- ja ilmastopolitiikasta
11
• Parhaillaan päivitettävässä kansallisessa strategiassa pidettävä mielessä Suomen
erityisolosuhteet ja kansainvälinen kilpailukyky
• Kilpailuetua monipuolisesta, vähäpäästöisestä ja kilpailukykyisestä
energiantuotantopaletista ml. kotimaiset polttoaineet/tuotantomuodot, ydinvoima, LNG
- RES-ohjaus? Energiaverotus? Normit? => Olisi selvitettävä optimaalinen ja
kustannustehokkain ohjauskeinovalikoima asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi
- Aikalisää strategialle? EU-lainsäädäntökään ei ole valmis…
• Energiatehokkuuden ja kiertotalouden
mahdollisuudet
• EU:n muita kunnianhimoisemmasta
ilmastopolitiikasta aiheutuvien kilpailu-
haittojen kompensointi ns. hiilivuotoaloille
=> Tarve säilyy 2030 asti
Pariisista huolimatta

12.
12
Huomio positiiviseen
hiilikädenjälkeen
• Ei keskitytä vain kotimaahan rajoittuviin
ilmastotoimiin, vaan tavoitellaan paljon
merkittävämpiä päästövähennyksiä
maailmanlaajuisesti.
• Oman hiilijalanjäljen pienentämisen
rinnalla kasvatettava positiivista
hiilikädenjälkeä.
Hiilikädenjälki kuvaa Suomen
ilmastotekojen vaikuttavuutta
= kuinka paljon maailman
päästöt vähentyvät
suomalaisen osaamisen avulla

13.
Kiitos!
Mikael.Ohlstrom@ek.fi
Puh. 050 468 1022
Twitter: @MikaelOhlstrom

14.
Yksityiskohtaisempia poimintoja (1/2)
14
Erityisen hyvää elinkeinoelämän näkökulmasta Pariisin sopimuksessa:
• Art 6.2 ja 6.4.: Kv. mekanismin perustamisen salliminen päästövähennysyksiköiden
kaupalle / hiilipäästöjen hinnoittelulle (+ COPin Decisioneissa 137: Hiilipäästöjen
hinnoittelun (carbon pricing) huomioiminen)
• Art 13.7: Kaikkia maita velvoitetaan raportoimaan läpinäkyvästi päästöistään (vaikka
kansalliset sitoumukset (NDC:t) eivät kaikilla laillisesti sitovia, tulee julkista ja poliittista
painetta päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseen)
• Art. 5: Metsien hiilinielujen huomiointi ja suositus niiden kasvattamiseksi tavalla, joka ei
metsäisissä maissa kuten Suomessa uhkaa kestävän puunkäytön kasvattamista
• Art. 1: Viittaus vain v. 1992 YK:n Ilmastopuitesopimukseen, muttei kiinteään
kehitysmaalistaan (Non-Annex I), joka luotiin vasta 1995. Ei lukita asetelmia, kun sopimus
koko vuosisadaksi ja maat kehittyvät

15.
Yksityiskohtaisempia poimintoja (2/2)
15
Huonoa Pariisin sopimuksessa:
• Art. 21: Voimaantulon kattavuus, riittää 55%, kun EU:n alkuperäinen
neuvottelutavoite oli 80% maailman päästöistä
 jotkut suuret päästömaat kuten Intia ja Venäjä voivat halutessaan jättäytyä
ulos ja silti muita koskeva sitova sopimus voimaan
• Yleisesti se, etteivät kansalliset päästövähennyssitoumukset ole
laillisesti sitovia tai sanktio-uhan alla
 EU edelleen ainoa merkittävä talousalue, jolla laillisesti sitovat velvoitteet v.
2030; yritysten kilpailukyvystä ja hiilivuoto-uhkan torjumisesta huolehdittava
siis edelleen ensi vuosikymmenelläkin