O slideshow foi denunciado.
Seu SlideShare está sendo baixado. ×

Jenna Oja, YM, Pariisin sopimuksen ratifioinnin eteneminen Suomessa

Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Anúncio
Carregando em…3
×

Confira estes a seguir

1 de 13 Anúncio

Jenna Oja, YM, Pariisin sopimuksen ratifioinnin eteneminen Suomessa

Baixar para ler offline

Jenna Oja, YM, Pariisin sopimuksen ratifioinnin eteneminen Suomessa

Jenna Oja, YM, Pariisin sopimuksen ratifioinnin eteneminen Suomessa

Anúncio
Anúncio

Mais Conteúdo rRelacionado

Diapositivos para si (20)

Mais de Ympäristöministeriö - Miljöministeriet - Ministry of the Environment (20)

Anúncio

Jenna Oja, YM, Pariisin sopimuksen ratifioinnin eteneminen Suomessa

  1. 1. Pariisin sopimuksen ratifioinnin eteneminen Suomessa Matkalla Marrakechiin – kohti Pariisin sopimuksen toimeenpanoa 21.10.2016 Jenna Oja
  2. 2. Pariisin sopimuksen ratifiointi • Sopimusteksti hyväksyttiin Pariisissa 12.12.2015 • Sopimus on ollut avoinna allekirjoituksille YK:n päämajassa New Yorkissa 22.4 lähtien • Sopimus tulee voimaan kun siihen on sitoutunut 55 osapuolta, jotka yhdessä edustavat vähintään 55 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä • Sopimuksen voimaantulokynnys täyttyi 5.10 ja sopimus tulee kansainvälisesti voimaan 4.11 • Ns. sekasopimus – sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden on sitouduttava sopimukseen omien kansallisten menettelyiden mukaisesti ratifioimalla tai hyväksymällä 2
  3. 3. Pariisin sopimus : yleiset tavoitteet • Pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen • Vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä • Suunnata rahoitusvirrat kohti vähäpäästöistä kehitystä • Lisäksi : saavuttaa tasapaino kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen välillä vuosisadan loppuun mennessä • Kannustaa avoimuuteen ja yhteistyöhön ilmastonmuutoksen torjunnassa 3
  4. 4. Pariisin sopimus: päästövähennystavoitteet • Kaikki osapuolet sitoutuvat itse määrittelemiensä päästövähennystavoitteiden, eli ”kansallisesti määriteltyjen panosten” (NDC) saavuttamiseen • Kehittyneet maat antavat koko taloutensa laajuisia ehdottomia päästövähennystavoitteita • Kehittyvät maat pyrkivät tehostamaan päästöjen hillintäpyrkimyksiä ja niitä kannustetaan siirtymään vähitellen koko taloutensa laajuisiin päästövähennystavoitteisiin 4
  5. 5. Pariisin sopimus: muita tavoitteita • Lisätä toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi • Edistää toimia ilmastorahoituksen lisäämiseksi, teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi , kehittyvien maiden toimintavalmiuksien lisäämiseksi ja läpinäkyvyyden parantamiseksi • Maankäyttösektorin osalta kannustetaan toimiin kasvihuonekaasujen nielujen ja varastojen säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi, metsät mukaan lukien • Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen osalta kannustetaan toteuttamaan ja tukemaan toimia näiden päästöjen vähentämiseksi kehitysmaissa (REDD+) 5
  6. 6. Sopimuksesta seuraavien velvoitteiden täytäntöönpano • Sopimuksen NDC saavutetaan EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa yhteisesti • EU:n päästövähennystavoite (ilmasto- ja energiapaketti) kattaa vuodet 2021–2030: vähintään –40 % verrattuna vuoteen 1990 • Pakettiin kuuluvat ehdotukset: päästökauppa (2015) sekä taakanjako ja LULUCF (2016) 6
  7. 7. Suomen kansallinen ratifiointi • Suomen puolesta Pariisin sopimuksen allekirjoitti 22.4 maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen • Sopimuksen allekirjoittamista edelsi laaja lausuntokierros • Ympäristöministeriö asetti 15.7.2016 työryhmän valmistelemaan ehdotus hallituksen esitykseksi Pariisin sopimuksen Suomen ratifioinnista • Ympäristöministeriö pyysi 3.10 lausuntoja hallituksen esitystä koskevasta luonnoksesta ministeriöiltä 7
  8. 8. Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä • Pariisin sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä • Eduskunta hyväksyy sekasopimukset vain siltä osin kun ne kuuluvat kansalliseen toimivaltaan (PeVL 6/2001 vp, Pe 31/2001 vp ja PeVL 16/2004 vp) • Jaetun toimivallan aloilla jäsenvaltiot voivat toimia siltä osin kuin unioni ei ole käyttänyt omaa toimivaltaansa tai on päättänyt lakata käyttämästä sitä (SEUT 2.2 artikla) • SEUT 4 artiklan 2 kohdan e alakohta: ympäristö • SEUT 191 ja 192.1 artikla: kansainväliset sopimukset 8
  9. 9. Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä • PerL 94.1 § - Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. 9
  10. 10. Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä • Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset: • Sopimuksen 4.2 artikla: päästövähennystavoitteet • Sopimuksen 4.3, 4.9. ja 4.11 artikla: päästövähennystavoitteen säännönmukainen päivittäminen ja tiedoksi antaminen • Sopimuksen 1 artikla (määritelmät): vaikuttavat välillisesti sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten tulkintaan • Sopimus merkitykseltään huomattava • Sopimuksella kaikki osapuolet ovat ensimmäistä kertaa valmiita päästövähennystoimiin 10
  11. 11. Lakiehdotus • Hallituksen esityksen liitteenä on laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta • Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan • Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella 11
  12. 12. Hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa • Hallituksen esitys (HE 200/2016 vp) annettiin eduskunnalle 13.10. • Asian käsittelyyn osallistuneet valiokunnat: TaV, LiV, MmV ja YmV • Lähetekeskustelu 18.10. 12
  13. 13. Sopimukseen sitoutuminen • Suomi sitoutuu omalta osaltaan sopimukseen tallettamalla ratifioimiskirjan YK:n pääsihteerille • Sopimus tulee Suomen osalta voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä tallettamisen jälkeen 13

×