1.
Asuntoja opiskelijoille?
Selvitys opiskelija-asumisen nykytilasta ja
opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta
Opiskelija-asumisen foorumi
11.9.2018

2.
2
SELVITYKSEN TOTEUTUS
OSA I

3.
3
Selvityksen
tausta ja tavoitteet
Tavoitteet
1. Kartoittaa opiskelija-asuntojen
määrällinen tarve tulevina vuosina
keskeisillä opiskelijapaikkakunnilla.
2. Arvioida tulisiko opiskelija-asuntojen
määrää lisätä esimerkiksi kaupunkien
keskustoissa tai oppilaitosten
läheisyydessä.
3. Selvittää millaisia muutos- ja
kehittämistarpeita jo olemassa
olevalle asuntokannalle aiheutuu
nykyisestä ja lähitulevaisuudessa
odotettavissa olevasta
asuntokysynnästä.
Tausta
Opiskelija-asuntojen tuotantotarvetta on
selvitetty 2000-luvulla kahdesti:
• Nuorisoasuntoneuvottelukunnan laskelma
opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta
vuosille 2003−2012 (Riku Korhonen 2003)
• Opiskelija-asumisselvitys 2012 (Mikko
Sedig)
Tarve uudelle pitkän
aikavälin selvitykselle
opiskelija-asuntotuotannon
pitkäjänteiseksi
kehittämiseksi.

4.
Selvityksen tausta ja tavoitteet
• Selvityksen tarkoituksena oli tukea opiskelija-asumisen
pitkäjänteistä kehittämistä ja tavoitteena muodostaa
kokonaiskuva opiskelijoiden asumisen nykytilasta ja seuraavien
kymmenen vuoden tarpeista.
• Huomioitavia teemoja olivat esimerkiksi opiskelijamäärien
kehitys, oppilaitos- ja korkeakouluverkoston muutokset,
nykyisen asuntokannan koko ja sen vastaavuus sekä riittävyys
tarpeeseen nähden.
• Lisäksi huomioitiin mm. opiskelijamäärien muutokset,
esteettömyysnäkökulmat ja kansainvälisten opiskelijoiden
tarpeet sekä tarkasteltiin ammatillisten oppilaitosten
asuntoloiden tilannetta.
4

5.
Selvityksen kohde
Kohteena pääkaupunkiseutu ja 17 merkittävää opiskelijakaupunkia.
5
Kaupunki Opiskelija-asuntoyhteisöt Lyhenne
Pääkaupunkiseutu Helsinki, Espoo, Vantaa (Kauniainen,
jossa hyvin vähän opiskelija-asuntoja)
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
HOAS
AYY
Yliopistokaupungit Tampere Tampereen opiskelija-asuntosäätiö
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
TOAS
Turku Turun Ylioppilaskyläsäätiö TYS
Oulu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS
Joensuu Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli
Jyväskylä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
KOAS
JYY
Lappeenranta Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS
Kuopio Kuopion opiskelija-asunnot Oy KUOPAS
Vaasa Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS
Rovaniemi Domus Arctica -säätiö DAS
Muut
opiskelijakaupungit
Hämeenlinna Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiö HOPS
Kajaani Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari
Kotka Kotkan Opiskelija-asunnot Oy KOTOPAS
Lahti Oppilastalo Oy, Lahti
Mikkeli Mikkelin Opiskelija-asunnot Oy MOAS
Pori Porin YH-asunnot Oy
Savonlinna Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy SAO
Seinäjoki Sevas Kodit Oy

6.
Selvityksen aineisto
Selvityksessä hyödynnettiin useita erilaisia tietolähteitä:
• Opiskelija-asuntoyhteisöjen johdon haastattelut (16 kpl) ja näitä
määrällisten tietojen osalta täydentävä sähköinen kysely (12
yhteisöä).
• Asiantuntijoina selvityksessä kuultiin yhteensä 17 henkilöä
ministeriöistä, ARA:sta, Kelasta ja opiskelijajärjestöistä sekä
korkeakouluista.
• Sähköinen kysely korkeakouluille ja ammatillisen koulutuksen
järjestäjille. Vastauksia saatiin 115 kappaletta 29 korkeakoulusta ja
42 ammatillisen koulutuksen järjestäjältä.
• Opiskelijoiden asumista koskevat tutkimukset ja selvitykset sekä
tilastoaineistot (ARA, Tilastokeskus, SOA).
6

7.
7
OPISKELIJA-ASUNTOJEN
TUOTANTOTARVELASKELMA
OSA 2

8.
Tuotantotarvelaskelman näkökulma
• Laadullinen kokonaisarvio kunkin kaupungin tilanteesta ja
tarpeista perustuu kaikkiin käytettävissä olleisiin
tietolähteisiin. Suurin painoarvo on nykyisen asuntokannan
käytöllä ja opiskelija-asuntoyhteisöjen näkemyksillä.
• Tuotantotarvetta tarkastellaan suhteessa nykytilaan;
pitäisikö opiskelija-asuntojen määrää lisätä, vähentää vai
pitää ennallaan? Olemassa olevat suunnitelmat huomioitiin.
• Kaavamaisen lähestymistavan ongelmia olisivat esimerkiksi
opiskelija-asuntojen todellisen kysynnän ja tavoitetason
määrittämisen vaikeus.
8

9.
Opiskelijoiden määrä
• Muutoksien opiskelijoiden määrässä seuraavan kymmenen
vuoden aikana ennakoidaan olevan pieniä, eikä niillä siten ole
merkittävää vaikutusta opiskelija-asuntojen
tuotantotarpeeseen.
• Kaikista opiskelijoista vain pieni osa asuu opiskelija-asunnossa.
Opiskelijoiden määrän pitäisi kasvaa merkittävästi
vaikuttaakseen asuntotarpeeseen.
• Asiantuntijat eivät usko myöskään opiskelutapojen tai opiskelun
paikkasidonnaisuuden aiheuttavan lisätarvetta.
• Kampusverkoston muutokset saattavat aiheuttaa piikkejä
kysyntään yksittäisillä alueilla.
9

10.
Opiskelijoiden määrän kehitys
10
0
100000
200000
300000
400000
500000
600000
700000
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
Väestöennuste 20-29-vuotiaille, koko maa
2018: 676 333 2028: 639 138
2038: 656 344

11.
Opiskelija-asuntokanta
Selvityksen tiedonkeruussa kartoitettiin opiskelija-asuntoyhteisöjen näkemyksiä
asuntokantansa käytöstä: mm. käyttöasteet, asuntojen kysyntä, sijainti, soveltuvuus sekä
tulevaisuuden suunnitelmat ja tarpeet.
Kysyntä painottuu:
- yksiöihin soluasuntojen kustannuksella
- keskusta-alueille ja kampusten läheisyyteen
→ soluasunnot heikommalla sijainnilla ovat suurin ongelma
• Nettolisäyksen sijaan suunnitelmissa näkyy selvemmin
asuntokannan päivittäminen vastaamaan paremmin kysyntää.
Soluasuntoja on muutettu yksiöiksi mahdollisuuksien mukaan, ja
solujen viihtyvyyttä pyritään lisäämään.
• Yksiöiden suosimisen trendiä on saattanut kiihdyttää opiskelijoiden
siirtyminen yleisen asumistuen piiriin.
11

12.
Käyttöasteet
12
94%
97%
96%
89%
70%
83%
96%
89%
92%
95%
90%
87%
96%
82%
98%
97%
94%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Vaasan opiskelija-asuntosäätiö
Turun Ylioppilaskyläsäätiö
Tampereen opiskelija-asuntosäätiö sr
Sevas Kodit Oy
Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy SAO
Porin YH-Asunnot Oy
Pirkan opiskelija-asunnot Oy
Oppilastalo Oy Lahti
Mikkelin opiskelija-asunnot Oy
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö sr
Kuopion Opiskelija-asunnot Oy
Kotkan opiskelija-asunnot
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (Koas)
Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiö
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö
Domus Arctica -säätiö sr
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Opiskelija-asuntoyhteisöjen asuntojen keskimääräiset käyttöasteet
2017

13.
Asuntomarkkinat
• Merkittävimmissä opiskelijakaupungeissa opiskelija-asunnot
ovat selvästi pieniä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
edullisempi vaihtoehto. Pienien asuntojen saatavuus voi olla
hyvin rajoitettua.
• Kansainväliset opiskelijat ovat erityisen haavoittuvassa
asemassa asuntomarkkinoilla.
• Pelkkä opiskelija-asuntojen saatavuus ei riitä. Jos opiskelija-
asunnot eivät vastaa asumispreferenssejä, opiskelijat
etsivät sopivaa asuntoa muualta.
13

14.
14
9,08
9,93
6,18
5,86
3,45
2,14
4,73
3,99
3,31
2,94
1,66
2,55
2,75
2,13
2,53
2,93
0,07
-2,47
0,60
-4 -2 0 2 4 6 8 10 12
PKS yhteensä*
Helsinki 1 2 3
Espoo-Kauniainen 1 2
Vantaa 1
Tampere 1 2
Turku 1 2
Oulu 1
Joensuu 1 2
Jyväskylä 1
Lappeenranta 1
Kuopio 1
Vaasa 1
Rovaniemi
Hämeenlinna 1
Lahti 1
Mikkeli 1
Pori 1
Savonlinna (kaikki asunnot)
Seinäjoki
euroa
Opiskelija-asuntojen ja muiden pienten vuokra-asuntojen vuokrien ero,
e/m2.
Vapaarahoitteiset ARA Lähteet: Tilastokeskus, SOA,
selvityksen tiedonkeruu ja laskelmat

15.
15
Opiskelija-asunnot ja
asuntomarkkinatilanne
Ara-indeksi
Asuntomarkkinatilanne
kireä/melko kireä
Asuntomarkkinatilanne
normaali
Asuntomarkkinatilanne:
lievää ylitarjontaa/
ylitarjontaa
Vuokrien erotus
(opiskelija-
asunnot–
vapaarahoitteis
et)
>5,00 e/m2 • Helsinki
• Espoo-Kauniainen
• Vantaa
• PKS yhteensä
2,50–5,00 e/m2 • Tampere
• Jyväskylä
• Lahti
• Oulu
• Joensuu
• Lappeenranta
• Vaasa
• Rovaniemi
• Mikkeli
• (Kotka)
<2,50 e/m2 • Turku
• Kuopio
• Hämeenlinna
• Pori
• Savonlinna
• Seinäjoki
• (Kajaani)

16.
Asumisen kustannukset
Yhteiskunta: Opiskelijoiden asuttamista opiskelija- tai
vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa ei lähtökohtaisesti voi
perustella taloudellisilla hyödyillä tai kustannuksilla, sillä ero
jää merkityksellisyydeltään vähäiseksi.
Opiskelija: Opiskelija-asunto voi olla vuodessa tuhansia euroja
vapaarahoitteista vuokra-asuntoa edullisempi.
Yksiöitä suosivasta kysynnästä johtuen kustannusten
näkökulmasta vastattava kysymys on:
Kuinka paljon asuminen maksaisi, jos yksiötä toivova hakija ei
saa sellaista opiskelija-asuntoyhteisöltä?
16

17.
Yhteiskunnan näkökulma
17
0
1000
2000
3000
4000
5000
euroa/vuosi
Yhteiskunnan tukikustannukset vuodessa
(yleinen asumistuki + erityisryhmien investointiavustus)
Tuen määrä opiskelija-asunnossa/vuosi Tuen määrä vapaarahoitteisessa asunnossa/vuosi

18.
Opiskelijan näkökulma
18
0
1000
2000
3000
4000
5000
euroa/vuosi
Opiskelijan asumiskustannus tukien jälkeen vuodessa
nettokustannus opiskelija-asunnossa/vuosi nettokustannus vapaarahoitteisessa asunnossa/vuosi

19.
Yhteenveto tuotantotarpeesta
pääkaupunkiseutu
• Suunnitteilla on 6 000 opiskelija-asunnon rakentaminen.
Samalla hankkiudutaan eroon sopimattomista kohteista.
Nettolisäys tulee olemaan noin 3 000 asuntoa.
• 6 000 uutta opiskelija-asuntoa voi pitää vähimmäistavoitteena
seuraavalle kymmenelle vuodelle. Opiskelija-asuntojen
merkittävälle lisätuotannolle on kiistatta tarvetta, mutta niin
on muillekin asunnoille alueella.
• Realistinen suositus seudulle on pyrkiä saavuttamaan
kaupunkiseudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja
liikenteen (MAL) sopimuksen tavoitteet, jolloin opiskelijoidenkin
asuntotilanne helpottuu.
19

20.
Yhteenveto tuotantotarpeesta
yliopistokaupungit
• Yksiöiden osuuden kasvattamiseen ja vaikeasti täytettävien
kohteiden korvaamiseen tähtäävät suunnitelmat ovat
riittäviä.
• Suunnitelmien perusteella nettolisäys yhdeksässä
kaupungissa noin 3 000 asuntopaikkaa.
• Varovaisuutta suhteessa asuntokannan kasvattamiseen.
20

21.
Yhteenveto tuotantotarpeesta
muut opiskelijakaupungit
• Opiskelija-asuntojen määrää ei muissa kahdeksassa
kaupungissa ole syytä lisätä.
• Asuntokannan päivittämiselle on kuitenkin tarvetta.
Suunnitelmia soluasuntojen ja heikompien sijaintien
korvaamisesta on tehty.
• Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus on yleisesti
parempi kuin yliopistokaupungeissa.
Olemassa olevat suunnitelmat eivät itsessään riitä, vaan ne
pitää myös toteuttaa.
21

22.
22
JOHTOPÄÄTÖKSET JA
SUOSITUKSET
OSA III

23.
Johtopäätökset 1/2
Johtopäätös 1: Erityisryhmien investointiavustuksen merkitys
on rahallista määräänsä suurempi.
Johtopäätös 2: Yleisen asumistuen määrä eroaa opiskelija- ja
vapaarahoitteisten asuntojen välillä vain vähän.
Johtopäätös 3: Vapaarahoitteisessa asunnossa opiskelijan
asumiskustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin
opiskelija-asunnossa.
23

24.
Johtopäätökset 2/2
Johtopäätös 4: Opiskelija-asuntojen kysyntä kohdistuu
yksiöihin ja oppilaitosten läheisyyteen tai keskusta-alueille.
Johtopäätös 5: Opiskelijoiden asumiseen liittyvä yhteistyö eri
hallinnonalojen välillä on vähäistä.
Johtopäätös 6: Kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen
liittyvän yhteistyön tavat opiskelija-asuntoyhteisöjen ja
korkeakoulujen välillä vaihtelevat, mutta pääosin yhteistyö on
toimivaa.
24

25.
Suositukset
Suositus 1: Opiskelija-asuntojen tuotantoa tulee lisätä
pääkaupunkiseudulla vähintään kaavailluilla noin 6 000 asunnolla;
muualla riittävät olemassa olevat suunnitelmat asuntokannan
kehittämisestä.
Suositus 2: Erityisryhmien investointiavustukset opiskelija-asuntojen
rakentamiseen ja perusparantamiseen on perusteltua säilyttää.
Suositus 3: Opiskelija-asuntokannan kehittämistä yksiövaltaisemmaksi
tulee jatkaa.
Suositus 4: Yhtenäinen ohjeistus korkeakoulujen ja opiskelija-
asuntoyhteisöjen yhteistyöstä kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen
liittyen selkeyttäisi tilannetta siellä, missä käytännöt eivät nykyisin ole
toimivia.
25

26.
Kiitos
Jeremias Kortelainen
jeremias@owalgroup.com
040 758 5893
26
Mikko Wennberg
mikko@owalgroup.com
050 1261