KEKÄLEen verkkosivut löytyvät Raision Kasvatus- ja
opetus-sivustolla.
KEKÄLEellä on myös Facebook-sivu.
Perusopetuksen
kehittämishanke
ilmasto- ja
kestävyyskasvatuksesta
viidessä kunnassa:
Raisiossa, Liedossa,
Laitilassa, Naantalissa ja
Nousiaisissa.
Hankeaika 1.1.2023-
31.5.2024
Mikä KEKÄLE?

Koordinaattori
Ohjausryhmä
Kehittäjäopettajat
Valmistelee
kestävyyspolun
toteuttamista.
Kehittää ja testaa
tehtävämalleja
yhteysopettajien kanssa.
Viestii hankkeesta,
järjestää tapahtumat.
Hoitaa hankkeen
hallinnoinnin.
Seuraa, että hanke
etenee
suunnitelman
mukaan.
Antaa neuvoja.
Viestii tarvittaessa.
Työmäärä: n.1 päivä / kk.
(n. 10 päivää
lukuvuodessa)
Tehdään työajalla.
Sijaiskulut ja mahdolliset
muut kehittämiseen
liittyvät kulut maksetaan
hankkeesta.
Mahdollisuus myös
korvattuihin
projektitunteihin.
Ideoivat ja testaavat tehtäviä
ja kestävyyspolun toimintaa
omien kuntien kouluissa
yhdessä koordinaattorin
kanssa.
Tehtävät

ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen käytännön ratkaisut:
opettajien käyttöön tehtävämallit, jotka osallistavat
oppilaita kouluarjen kestävyystyöhön.
toimintatapojen ja -kulttuurin kehittäminen:
johdonmukaistetaan kestävyystyötä kouluissa. Kirjataan ylös jo
tehtävä kestävyystyö omassa koulussa - yhdistetään tämä kuntien
ilmastosuunnitelmiin ja kuntien strategioihin. Luodaan yhteistyöelin
hankekoulujen välille jatkamaan kestävyystyötä hankkeen jälkeen.
5
4
3
2
1
osallistaminen: oppilaat entistä aktiivisemmin mukaan koulun
kestävyystyöhön esim. MOK-teemojen, eri oppiaineissa
toteutettavien tehtävämallien ja vertaisoppimisen avulla.
toimenpiteiden ja ratkaisujen levittäminen: koulutustilaisuuksissa tai
vesoissa, tiedottamalla, jakamalla tehtävämalleja hankkeen
verkkosivuilla ja MAPPAssa sekä opetusalan tapahtumissa.
ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen pedagoginen johtaminen:
kestävyyspolun malli paikalliseen opetussuunnitelmaan (vrt. tvt-
polku).
Kestävyyspolku
syvennetään ja johdonmukaistetaan
koulujen kestävyystyötä

Kestävyyspolun malli

TUTUSTUTAAN
KELLONAIKOIHIN
OPETELLAAN
LUKEMAAN,
SYVENNETÄÄN
LUKUTAITOA
KÄSITELLÄÄN
TERVEELLISIÄ
ELÄMÄNTAPOJA
Kestävä ja terveellinen arki, kellon oppiminen, 1.-2.- luokat
Matematiikka T10,
Äidinkieli T5, Ympäristöoppi T15
Hankitaan kellotaulu, jonka viisareita
voidaan liikutella. Voidaan hankkia myös
digitaalinen kello viereen.
Oppilaat laittavat kellotaulun viereen oikeille
kohdille kuvat omasta päivästä ja viisarit
oikeille kohdille.
He kirjoittavat kuvaukset päivän toimistaan.
Lopuksi keskustellaan millaisia ovat kestävät
ruokavalinnat, mitkä ovat terveellisiä
elämäntapoja.
HE-RÄ-SIN
A-JOIS-SA.
LOU-NAAK-SI
SÖIN KEIT-TO-A.
KOU-LUN
JÄL-KEEN LEI-KIN
PI-HAL-LA.
AA-MUL-LA
SÖIN PUU-ROA.

3. LK:
TUTUSTUTAAN
KÄSITTEISIIN
4. LK: OMAN
TOIMINNAN
TARKASTELU
ESIM. 3
ESIM 1.
Ideoidaan ja jaetaan
kierrätysvinkkejä
kuukausittain KEKÄLE-
somessa.
Havainnoidaan millaista jätettä tai
ruokahävikkiä koulussa syntyy.
Keinot vähentää jätteen määrää tai
kierrättää tehokkaammin.
Yhteistyö koulun siistijän /
keittiöhenkilökunnan kanssa.
Yhteistyömahd. Rasekon puhtaus-
ja siisteysalan oppijoiden kanssa.
5 LK:
VAIKUTTAMIS-
PROJEKTI
ESIM. 2
Tehdään tietoiskukampanja koululle
tietyn tyyppisen jätteen määrän
vähentämisestä. Esim. veden tuhlaileva
käyttö -kampanja maailman vesipäivänä
22.3.
Selvitetään ennen ja jälkeen onko veden
käyttö koulussa vähentynyt kampanjan
vaikutuksesta. Yhteistyö esim. vesihuollon
asiantuntijan kanssa.
MOK AI kanssa: etsitään tietoa
kampanjajulisteeseen helposta
tietotekstistä.
KUV kanssa: Harjoitellaan kuvallisen
viestinnän menetelmiä ja kuvallista
vaikuttamista.
6 LK:
JATKETAAN
HARJOITTELUA
Esimerkkejä mitä tehtävämallit voisivat olla
Jätteiden ja hävikkiruoan vähentäminen, kierrätys, 3.-6.- luokat
Ympäristöoppi (T3)

KULUTUSTOT-
TUMUKSET, OMAN
TOIMINNAN
VAIKUTUS
YMPÄRISTÖÖN
TILASTON
KUVAAMINEN
KÄYTTÄMÄLLÄ
AKSELIEN ERILAISTA
MITTAKAAVAA JA
DIAGRAMMEJA
ESIM 1.
Mitataan koulun sähkön kulutusta eri
(luokka)tiloissa.
Tehdään omaa tilastoa, jota
havainnollistetaan erilaisin
diagrammein.
Harjoitellaan tilastojen matemaattista
tulkintaa sähkön kulutuksesta.
Selvitetään sähkön hinnan vaihtelua ja
hintarakennetta.
Tehdään käytännön kokeita esimerkiksi
käyttämällä laitteita eri tavoin.
Pohditaan keinoja koulun
sähkönkulutuksen vähentämiseksi.
Esim. laitteiden sammuttaminen
kokonaan käytön välillä, kännyköiden
sulkeminen oppituntien ajaksi.
LASKELMIA ENERGIAN
KULUTUKSEEN VAIKUTTAVISTA
ASIOISTA. ERILAISET
ENERGIANTUOTANTOTAVAT.
SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA
ENERGIAN KULUTUKSEN
KUSTANNUKSET.
TYÖN JA TEHON KÄSITTEET JA
NIIDEN MERKITYS ENERGIAN-
KULUTUKSESSA.
ESIM. 2
Hankitaan pieni aurinkopaneeli.
Havainnoidaan montako kilowattia se
tuottaa eri kuukausina ja kuinka
paljon vaikuttaa paikan vaihto tähän.
Tutustutaan tehoyksiköihin. Mikä on
aurinkopaneelin hyötysuhde
verrattuna muihin
sähköntuotantotapoihin?
Hyödynnetään paneelin tuottama
sähkö kännyköiden, pädien tai
muiden piensähkölaitteiden
lataamiseen.
Kirjoitetaan tästä kokemukset
paikallislehteen tai ympäristöalan
julkaisuun oppilaiden näkökulmasta.
Energian kulutus ja teknologian hyödyntäminen, 7.-9.- luokat
Biologia T11, maantieto T12,
matematiikka T8, fysiikka T4 ja T15

HAVAINNOIDAAN
ERILAISIA KEMIAN
KÄSITTEITÄ KUTEN
HAPPAMUUS JA
EMÄKSISYYS OMASSA
ELINYMPÄRISTÖSSÄÄN
ESIM 1.
POHDITAAN METSIEN
MERKITYSTÄ (ESIM.
VIRKISTYS, TALOUS,
JA
MONIMUOTOISUUS)
POHDITAAN OMAN
TOIMINNAN
VAIKUTUSTA
YMPÄRISTÖÖN SEKÄ
POHDITAAN OMIA
KULUTUSTOTTUMUKSIA
RETKEILY JA
LAJIN-
TUNTEMUS,
JOKAMIEHEN
OIKEUDET
Elinympäristö ja terveys, kestävä kuluttaminen: luonnonkosmetiikkaa kasveista, 7.-9. lk
Kemia T3, biologia T1, T6, T11
Oppilaat keräävät kylpypommeihin sopivia
luonnonkasveja, jotka kuivataan.
Kemian tunnilla tehdään kylpypommimassa,
johon kasvit sekoitetaan.
Pommit voi antaa lahjaksi tai käyttää itse
esimerkiksi jalkakylpynä.
Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä 1) saippuaa,
jossa tehdään vahvempi emäksinen seos tai 2)
suihkugeeli, jossa seoksen korkeaa
emäksisyyttä lasketaan (maito)hapolla iholle
sopivaksi (pH 5,5).

sosiaalisten /
tunnetaitojen
harjoittelu
medialukutaito,
kriittinen
lukutaito
riittävä uni ja
terveellinen
ruoka,
liikkuminen
Kestävä kehitys liittyy kaikkeen
arjen ongelmissa ja eri oppiaineissa on kestävän kehityksen näkökulma
Agenda 2030: turvalliset,
väkivallattomat, osallistavat
oppimisympäristöt kaikille.
Agenda 2030: kaikki nuoret
ovat luku- ja laskutaitoisia.
Agenda 2030: ravitsemuksen
parantaminen. Henkisen terveyden ja
hyvinvoinnin parantaminen.
kouluväkivallan
vähentäminen
Agenda 2030: väkivallan kaikkien
muotojen vähentäminen.
Agenda 2030: kestävät
julkiset hankintakäytännöt.
hankinnat
kouluun

Kestävyyspolku -
teemat
Jätteenkäsittely,
jätteen määrän
vähentäminen,
kierrätys
Kestävä kuluttaminen
Ruoka ja vesi
Energian kulutus ja
teknologian
hyödyntäminen
Luontosuhde
Liikkuminen
Elämän
perusedellytykset,
monimuotoisuus
Elinympäristö ja
terveys
Kansalaisuus ja
ihmisoikeudet

01
Ympäristökasvatus | kestävyyskasvatus | ilmastokasvatus | seikkailukasvatus |
tiedekasvatus | luonto oppimisympäristönä
MAPASTA löydät tuhansia materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita
kootusti eri toimijoilta. Rekisteröitymällä palveluun voit tähdittää omat
suosikkimateriaalisi, koota teemareppuja, suunnitella monialaisia
oppimiskokonaisuuksia tai lisätä omia sisältöjäsi yhteiskäyttöön.
Tulokset jaetaan myös
MAPPAan

Yhteistyö kestävyyspolulla
Luontokoulu
Tammenterho
Raseko,
yliopisto
Nuoriso-, tila-
ja ruokapalvelut
Varsinais-
Suomen LUMA-keskus,
Valonia
Lasten parlamentti,
oppilaskunnat
Kirjasto
Kestävä opinvirta -hanketoimijat
WWF:n + Valonian Me tulevaisuudentekijät -hanke
Suomen ympäristöopisto SYKLI

SYKLI: ympäristöalan
erikoisammattitutkinto-
koulutus
SYKLI:
ulkoluokkakoulutus
valmistaa näyttötutkintona
180 op
12 lähipäivää, 1 etäopetuspäivä ja
itsenäistä verkko-opiskelua +
oman työn kehittämistä
n 1 v, voi suorittaa työn ohella
taustatietoa, näkemystä,
käytännön menetelmiä ja
työkaluja vaikuttavaan ympäristö-
ja kestävyyskasvatukseen
Toteutuminen edellyttää 10
opettajaa KEKÄLE-hankkeen alueelta
maksuton
webinaari 15.3. ja lähipäivä
Turussa 13.4. ja syksyllä 2023
syventävät opinnot
tavoitteena on lisätä opettajien
ja kasvattajien ulkona
oppimisen pedagogista
osaamista ja valmiuksia
Koulutuksia opettajille
1,5 op, veso-kelpoinen ja osallistujalle
maksuton
koulutuksessa yhdistyvät
ajankohtainen ympäristötieto, luonnon
hyvinvointivaikutukset, oppilaiden
osallisuus sekä kestävän elämäntavan
rakentuminen koulussa
opetussuunnitelman mukaisesti
Koulutuspäivät Ruissalon
luontokoululla 21.3. ja 27.4. klo 10-16
ja sekä etäluento 12.4. 14-16 tai
ruotsinkielinen 23.3. ja 28.4. klo 10-16
WWF, Valonia: Me
tulevaisuudentekijät –
Hyvinvointia ja kestävyyttä
luokanopettajille -
täydennyskoulutus

Kestävyyspolun muotoutumiseen vaikuttavat
*Kestävän koulu on ohjelmaesitys, jolle haetaan
valtiovallan rahoitusta vuosille 2024-2026. Sen takana
on FEE-Suomi ja iso joukko ympäristökasvatusalaan
liittyviä toimijoita.
Sen tavoitteena on juurruttaa kestävän kehityksen
tiedot, taidot ja käytännöt osaksi päiväkotien sekä
peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten
toimintakulttuuria ja tuntisisältöjä. Ohjelman esikuvana
on toiminut Liikkuva koulu -ohjelma.
Opetushallituksessa on 2021-2023 menossa
kestävyyskasvatuksen kehittämishanke taustatyöksi
em. ohjelman toteuttamiselle. Siinä tuotetaan nykytilan
selvitys ja kootaan sidosryhmiä koolle.
Paikalliset opsit
Kestävä opinvirta
Kestävä koulu
-esitys*
Kuntien ilmastosuunnitelmat ja
strategiat

Ympäristökasvatuksen koulutusohjelma valmistaa suorittamaan näyttötutkintona ympäristöalan
erikoisammattitutkinnon, jonka laajuus on 180 osaamispistettä.
Siihen sisältyy 12 lähipäivää, yksi etäopetuspäivä ja itsenäistä verkko-opiskelua sekä oman työn kehittämistä.
Koulutus kestää reilun vuoden ja sen voi suorittaa työn ohessa 10/2023-12/2024.
Koulutuksen aikana osallistuja kartoittaa oman työyhteisönsä kestävän kehityksen nykytilaa ja laatii organisaatiolle
kestävän kehityksen ohjelman sekä ympäristökasvatussuunnitelman. Lisäksi koulutukseen kuuluu
ympäristökasvatukseen liittyvä kehittämishanke omassa työpaikassa, ympäristökasvatustilaisuuden pitäminen ja
työelämätaitojen kehittämistä.
Tutkinnossa on 2 näyttötilaisuutta (kesto 1,5-2h per kerta), joihin osallistuu Syklin arvioija ja paikallinen arvioija (usein
hän on työpaikkaohjaaja esim. työpari, esihenkilö). Näytössä arvioidaan opiskelijan töitä (kestävän kehityksen kartoitus,
keke-ohjelma, ympäristökasvatussuunnitelma jne.) keskustellen Teamsin välityksellä ja peilataan osaamista tutkinnon
kriteereihin.
Mikäli opiskelija on virassa ja työssäolovaatimus täyttyy, voi hän hakea oppisopimusta paikallisesta
oppisopimustoimistosta. Mikäli hänelle myönnetään sellainen, on opiskelu opiskelijalle usein ilmaista tai hyvin huokeaa
(tämän voitte itse tarkistaa Turun seudun oppisopimustoimiston yhteishenkilöltä terhi.solmula@turku.fi p. 050 5907928).
Jos opiskelija ei saa paikallista oppisopimusta, voi hän hakea oppisopimusta Sykliltä, silloin se hinta on 500e. Jos
opiskelija on työtön, osa-aikainen, perhevapaalla, voi hän opiskella valtionosuusrahoituksella, jonka hinta on 500e. Nämä
maksut kattavat koko tutkinnon opiskelun, opiskelijoiden ohjaamisen ja näytöt. Opintojen suorittamisen jälkeen voi hakea
aikuiskoulutusstipendiä, joka on 410€.
Lisää tietoa ympäristöalan erikoisammattitutkinnosta
KOULUTUKSEN SISÄLTÖ
NÄYTÖT
OPINTOJEN HINTA