2. Pikalainan esikuvina voidaan pitää
yhdysvaltalaisia palkkapäivälainoja.
Palkkapäivälainat ovat pieniä
lainoja, jotka myönnetään
palkkatodistusta vastaan ja
maksetaan takaisin palkkapäivänä.
Pikavippi on lyhytaikainen,
vakuudeton kulutusluotto, jonka
suuruus on Suomessa yleensä jopa
2000:n euron välillä. Vippi
hakeminen tapahtuu esimerkiksi
tekstiviestillä tai luotonantajan
verkkosivuston välityksellä.
Suomessa keskimääräinen
pienlaina oli vuoden 2014 syksyllä
noin 300 euroa ja
takaisinmaksuaika vajaa 3
kuukautta.
3.
4. Vippi Fi ehkä Pikavippitoiminta Suomessa alkoi 2005. Vuonna 2012 alalla arvioitiin
olevan 80 lainoja myöntävää yritystä. Vuonna 2013 säädettiin lakimuutos, joka
tiukensi pienlainojen myöntämistä merkittävästi. Alle 2 000 euron lainoille säädettiin
korkokatto. Tämän seurauksena pienlainojen määrä laski jyrkästi. Alan yrityksistä
moni lopetti.
Lainapäätöksen saaminen ja lainasumman siirtyminen hakijan tilille kesti normaalisti
muutamia minuutteja. Takaisinmaksuajat olivat lyhyitä, keskimäärin noin kuukauden.
Tyypillinen maksuaika saattoi olla esimerkiksi 14 tai 30 vuorokautta. Nykyään
milloin? Pienlainojen takaisinmaksuajat vaihtelevat seitsemästä vuorokaudesta aina
viiteen vuoteen asti.
5. Pikalainojen kokonaishinnoissa ja
maksuaikavaihtoehdoissa oli suuria eroja
palveluntarjoajasta riippuen. Todellinen
vuosikorko vaihteli 100 ja 1500 prosentin
välillä, kun pankkien sekä muiden
rahoituslaitosten myöntämissä
perinteisissä kulutusluotoissa ja
luottokorteissa vastaava korko oli enintään
kymmeniä prosentteja. Todellisen
vuosikoron mielekkyydestä pienlainojen
hinnoittelussa oli eriäviä näkemyksiä. Osa
asiantuntijoista oli sitä mieltä, ettei
todellinen vuosikorko anna oikeaa kuvaa
lyhyiden luottojen kulutasosta.
Vuoden 2011 ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana keskimääräinen
lainasumma oli 217 euroa keskimääräisen
takaisinmaksuajan ollessa 33 vuorokautta.
Keskimääräinen kulujen osuus oli noin
25% lainapääomasta. Vuonna 2011
rekisteröityneitä lainantarjoajia oli 81 ja
pikavippejä otettiin yhteensä lähes 1,5
miljoonaa kappaletta, yhteissummaltaan
330 miljoonaa euroa. Keskimääräinen
laina-aika oli 32,6 päivää. Ylivoimaisesti
suurin käyttäjäkunta oli 18–40 vuotiaat.
6. Saamastaan huomiosta huolimatta pikavipit ovat
olleet suhteellisen harvinaisia verrattuna muihin
luottotyyppeihin. Vuonna 2012 tehdyn
tutkimuksen mukaan 1,3% vastaajista oli ottanut
pikavippiä vuoden kuluessa. Yli puolella oli jotain
lainaa ja kulutusluottoa noin kolmasosalla.
Kulutusluoton tavallisin lähde oli pankki.
Pikavippiä oli tutkimushetkellä vain 0,3%
vastaajista.
Vuoden 2013 aikana uusia pienlainoja
myönnettiin kotitalouksille 323 miljoonalla
eurolla. Edellisvuoteen nähden vähennystä oli
18%. Uusia pienlainoja myönnettiin vuoden
aikana yhteensä
1 013 878 kappaletta. Edelliseen vuoteen
verrattuna vähennystä oli 538 708 kappaletta.
Erilaisia kuluja pienlainojen ottajat maksoivat
tammi- ja joulukuun aikana ottamistaan lainoista
yhteensä 62 miljoonaa euroa, 32% vähemmän
kuin edellisvuonna. Kulut olivat lähes 19
prosenttia myönnetyistä uusista luotoista.
Tilastokeskuksen tilastossa oli vuoden 2013
neljännellä neljänneksellä mukana 68
pienlainayritystä.
Vuoden 2014 pienlainoja myönnettiin enää 166
miljoonalla eurolla. Uusia pienlainoja
myönnettiin vuoden aikana ainoastaan 410 878
kappaletta. Keskimääräinen maksuaika oli
vuoden 2014 lopussa 81 päivää.
Tilastokeskuksen tilastossa oli vuoden 2014
neljännellä neljänneksellä mukana 47
pienlainayritystä.
7.
8. Vaikkakin suurin osa myönnetyistä pienlainoista
ovat olleet ongelmattomia, niistä on kuitenkin
nähty aiheutuvan velallisille velkaongelmia
enenevässä määrin. Pienlainoja on pidetty
ylivelkaantuneiden tapana hoitaa talouttaan,
minkä on nähty johtavan velkakierteen
pitenemiseen ja syvenemiseen. Yhteiskunta on
puuttunut ongelmiin kiristämällä alan sääntelyä
toistuvasti.
Pikavippien antaminen yöllä kiellettiin
lokakuussa 2009. Luottopäätöksen sai antaa,
mutta kello 23 jälkeen myönnetyt pikavipit sai
nostaa vasta aamuseitsemän jälkeen.
1.2.2010 alkaen luotonhakija oli tunnistettava
huolellisesti ennen luottosopimuksen
syntymistä. Käytännössä tämä edellytti
asiakkaalta verkkopankkitunnusten käyttämistä
ensimmäisellä asiointikerralla.
Vuonna 2013 säädettiin pienlainoja koskenut
merkittävä kiristys. Luotonantajille tuli
velvollisuus selvittää asiakkaiden taloudellinen
asema, kuten tulot. Alle 2000 euron lainoille
säädettiin korkokatto: lainan todellinen
vuosikorko sai olla enintään viitekorko + 50
prosenttiyksikköä. Suuri osa alan yrityksistä
lopetti heti lain astuttua voimaan 1.6.2013. Noin
kolmannes alan yrityksistä oli poistunut
luotonantajarekisteristä syksyyn 2013 mennessä.
Osa palveluntarjoajista uudisti tarjontaansa ns.
joustoluottojen suuntaan. Uusien pienlainojen
yhteismäärä euroissa laski muutamassa
kuukaudessa vajaat 40%. Maksuajat pitenivät
huomattavasti: keskimääräinen maksuaika kasvoi
reilusta kuukaudesta yli kolmen kuukauteen.
9. Pienlainan luotonantajien tulee
hakea rekisteröintiä
luotonantajarekisteriin.
Rekisteröinnin yhteydessä
tarkastetaan, toimiiko yhtiö laillisesti
ja mikäli yhtiö ei noudata lakia
voidaan se poistaa rekisteristä.
Luoton tarjoamisesta ilman
rekisteröitymistä rangaistaan
luotonantajarikoksena. Jotta yritys
hyväksyttäisiin
luotonantajarekisteriin, vaaditaan
sen johtohenkilöiltä, että heillä on
oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa
Suomessa, he eivät ole konkurssissa
ja omaavat riittävän kokemuksen
luotonantoalalta. Kokemuksen
omaaminen voidaan osoittaa joko
alan työtodistuksilla tai
tutkintotodistuksella. Luotettavuus
voidaan varmistaa liiketoimintakielto,
rikos ja sakkorekisteristä.
10. Pienlainalla Suomessa ehkä Vippi Fi
voi kattaa äkillisen tai lyhytaikaisen
rahantarpeen pankkiluoton sijasta.
Pienlainaa voi hakea
rahoitusyhtiöstä tai ns.
vertaislainapalvelun välityksellä.
Pienlainojen tavanomaisia
käyttökohteita ovat tutkimusten
mukaan mm. ruokaostot, lasten ja
kodinhoito kulut sekä juhliminen.
Myös yllättävä rahantarve on
mainittu syyksi. Pienlainoja otetaan
myös muiden velkojen maksamista
varten.