Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Liiketoiminta ja -kilpailukykyvaikutukset SOTE-uudistuksessa Tekes Impact Brief 4/2016
Similar to Liiketoiminta ja -kilpailukykyvaikutukset SOTE-uudistuksessa Tekes Impact Brief 4/2016 (20)
More from Vapaa_Jakelu
More from Vapaa_Jakelu (12)
Liiketoiminta ja -kilpailukykyvaikutukset SOTE-uudistuksessa Tekes Impact Brief 4/2016
- 1. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen Lain kilpailukykyvaikutukset ja liiketoimintamahdolli- suudet hyödynnettävä Tavoitteena kansainvälinen edelläkävijyys Liiketoiminta- ja kilpailukykyvaikutukset SOTE- uudistuksessa SOTE-uudistuksen toimeenpano koskettaa merkittävää ja nopeasti muuttuvaa markkinaa. Tuo markkina on monelta osin voimakkaassa kehityksessä tai jopa pe- rustavanlaatuisessa murroksessa. Markkinoiden murros luo aina myös uusia liike- toimintamahdollisuuksia. Siksi SOTE-uudistuksen vaikutuksia ei tule arvioida ainoas- taan sen suorina markkinavaikutuksina, vaan myös laajemmin sen avaamina mah- dollisuuksina suomalaisen osaamisen laajempaan ja tehokkaampaan hyödyntämi- seen, sekä sitä myötä saavutettaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin. Yhden merkittävän mahdollisuuden luovat innovatiiviset hankinnat, joihin lakimuu- toksen tulisi kannustaa entistä enemmän. Liiketoimintavaikutusten toteutuminen ja niiden laajuus riippuu kuitenkin lakivalmistelun yksityiskohdista ja erityisesti lain käytännön toimeenpanosta. Tässä Impact Briefissä SOTE-uudistusta tarkastellaan terveysalojen kasvustrategian näkökulmasta. Tarkastelussa ovat voimakkaan kasvun, uusien liiketoimintamahdol- lisuuksien ja vahvan innovaatiotoiminnan toiminnot terveysalalla. Terveysalan ekosysteemin kasvulle kansallisesti asetut tavoitteet Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian Tiekartan 2016–2018 (TEM 6/2016) mukaan tavoitteeksi on asetettu, että ”Suomi on kansainvälisesti tun- nettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liike- toiminnan edelläkävijämaa”. Tiekartan mukaan Suomen tulee olla: • Tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja siitä syntyvien innovaatioiden lähde ja hyödyntäjä • Dynaaminen toimintaympäristö alan kasvuyrityksille • Terveysjärjestelmän ja innovaatiotoiminnan yhteensovittamisen mallimaa • Houkutteleva yhteistyökumppani ja terveysalan investointien kohdemaa • Yksilöllisen terveydenhuollon ja genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijä Kasvun ja uudistumisen mahdollistajina tiekartta painottaa kysyntä- ja käyttäjälähtöi- syyttä, verkostoitunutta ekosysteemiä, monialaista ja -tieteistä yhteistyötä, digitaali- suuden hyödyntämistä, innovatiivisia julkisia hankintoja sekä kykyä yhdistää tietova- rantoja tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Ekosysteemeissä kasvumahdollisuuksia Hyvinvointi- ja terveysala on Tekesin toiminnassa tärkeä strateginen painopistealue, johon vuonna 2016 kuuluu 230 Tekesin asiakasyritystä. Näiden yritysten yhteenlas- kettu liikevaihto vuonna 2014 oli yli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä miltei 18 Brief No. 4/2016 Impact Brief
- 2. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen Hyvinvointi- ja terveysaloil- la vahvaa kasvua Kehitys on nopeaa ja muu- tokset perustavanlaatuisia Räätälöitävät hoitoratkaisut lisääntyvät ja keskitettyjen ratkaisujen merkitys vähe- nee. 000 henkilöä1 . Yritysjoukon kokonaisliikevaihto kasvoi vuosien 2011–2014 välillä yli 15 prosenttia ja mediaaniliikevaihto 32 prosenttia. Henkilöstömäärä näissä yrityksissä lisääntyi samalla aikavälillä noin 1000 henkilöllä, eli yli viisi prosenttia. Hyvinvointi- ja terveysalojen ohjelmat ovat keskittyneet mm. perinteisten hyvinvoinnin ja terveyden alojen raja-aitojen rikkomiseen, digitaalisten ratkaisujen edistämiseen ja hoitoketjui- hin liittyviin innovaatioihin. Hyvinvointi- ja terveysala jakautuu Tekesin toiminnassa edelleen neljään kokonaisuu- teen: sairauksien tunnistaminen, sairauksien hoito, itsehoito/mittaaminen ja proses- seja tukevat tuotteet ja palvelut. Suurimmat ovat sairauksien hoito liikevaihdolla mi- tattuna ja prosesseja tukevat tuotteet ja palvelut henkilöstön määrän perusteella (Tekes, DM 03-2013), mutta viime vuosina erityisesti itsehoidon/mittaamisen ja sai- rauksien tunnistamisen merkitys on ollut kasvussa. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan kuuluu näkemys ekosysteemeistä, jossa korostuvat toimijoiden verkostoitumisen ja joustavien toimin- tamallien sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälisyyden merkitys. Ter- veysalan markkinat ovat globaaleja, ja innovaatiot siten mahdollisia vientituotteita Suomelle. Terveysalalle on tyypillistä, että innovaatiot syntyvät julkisesti rahoitetun tutkimuk- sen kautta, mutta niiden kaupallistaminen on yritysten vastuulla. Julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä tulee edistää, jotta erilaiset osaa- misalueet tulevat hyödynnetyiksi. Teknologian kehitys, uudet ratkaisut ja liiketoimintamallit haastavat lainsäädännön SOTE-lainsäädännön yhtenä keskeisimpänä liiketoimintahaasteena pidetään teknolo- gisten ratkaisujen ja markkinoiden hyvin nopeaa kehitystä. Digitalisaatio muuttaa terveydenhoidon ja -edistämisen toimintakenttää voimakkaasti ja samalla koko ter- veyden ja hoidon käsite on muutoksessa. Lakien ja sääntelyn tulee joustaa ja pysyä tässä kehityksessä mukana. Erityisen nopeasti kehittyvät ennakoivan terveydenhoidon tuotteet ja palvelut, diag- nostiikka ja analyysikapasiteetti sekä etähoidon ratkaisut. Toimintakentän odotetaan muuttuvan yhä voimakkaammin sairauksien hoitamisesta terveyden edistämisen suuntaan. Ennakoiva terveydenhuolto ja kullekin ihmiselle henkilökohtaisesti räätä- löitävä täsmälääkitys ovat lähitulevaisuuden trendejä. Omahoitoteknologioiden ja - palveluiden kehittyminen lisää ennaltaehkäisevän hoidon roolia ja vähentää sairaala- palveluiden käyttöä. Digitalisaatio, palvelujen hajautuminen ja uudet teknologiset ratkaisut tulevat todennäköisesti myös laskemaan terveydenhoidon palvelujen kus- tannuksia. Mittaus- ja analyysiteknologian kehitys tekee ihmisille mahdolliseksi yhä enemmän tehdä näytteenottoa ja mittaamista itse. Samalla mittaustulosten analytiikka automa- tisoituu ja globalisoituu. Nykyisen muotoisten laboratorioiden merkitys tullee vähe- nemään. 1 Suomen asiakastieto, Voitto+ 1/2016. Henkilöstön lukumäärää ja liikevaihtoa ei ole saatavilla kaikista yrityksistä, joten todelliset luvut ovat tässä esitettyä jonkin verran suuremmat.
- 3. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen Datan keräämiseen, hyö- dyntämiseen ja hallintaan liittyy suuri liiketoiminta- ja innovaatiopotentiaali Resursseja ja kannusteita kehittämiseen, kokeiluihin ja hyvien käytänteiden le- vittämiseen Uudet palvelut perustuvat asiakkaan (sovelluksen tms. avulla) itsensä keräämään dataan. Tämän ns. MyDatan keräämisen ja käytön hallinnan sekä omistusoikeuden siirtyminen henkilölle itselleen tullee muuttamaan digitaalisten palveluiden liiketoi- mintamalleja. Kysymys asiakkaan tietojen keräämisestä, säilyttämisestä ja jakamises- ta tulisi ottaa lainsäädäntöhankkeessa huomioon. Datan keräämiseen, säilyttämiseen ja hallintaan liittyvät kysymykset sivuavat myös kansallista huoltovarmuutta. Uudet palvelut tuottavat suuria määriä mm. genomiai- neistoja. Yhtäältä näiden tietojen hallinta on itsessään tärkeää ja toisaalta pääsy da- taan on olennaista terveydenhuollon toimivuudelle myös poikkeusolosuhteissa. Uudet terveysalaan liittyvät palvelut sekä hyödyntävät että tuottavat paljon henkilö- kohtaista dataa. Innovaatioiden kannalta on tärkeää, että pääsyä SOTE-palveluiden tuottamaan dataan ei tarpeettomasti rajoiteta. SOTE-palveluiden kehittämisen kan- nalta tärkeää puolestaan on, että yksityisten palveluiden tuottama lisädata pystyttäi- siin palauttamaan järjestelmään tiedolla ohjaamisen resurssiksi. Lainsäädännön tulee sallia uusien ratkaisujen kokeilu ja aito kilpailu Markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kannalta uhkana on, että lainsäädäntö ei pysy tai jousta kehityksen mukana. Murrosten ennakoidaan olevan niin suuria, että niiden kaikkia vaikutuksia on mahdotonta arvioida ennalta, mutta muutoksiin on syy- tä varautua. Lain tulisi olla riittävän väljä ja joustava, jottei se estä uusien ja innovatii- visten ratkaisujen käyttöönottoa ja täysin uudenlaisten liiketoimintamallien kokeilua. Merkittävimmät kustannussäästöt tulevat nimenomaan radikaalien innovaatioiden ja täysin uusien liiketoimintamallien kautta. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus muuttuu digitaalisten palvelujen kehittymisen myötä. Uusi terveysteknologia tulee entistä laajemmin mahdollistamaan palvelujen siirtymisen lähemmäs tarvetta – sairaaloista potilaan/asiakkaan luo. Tällöin hoidon ja hoivan nykyiset palvelurakenteet muuttuvat. Tästä syystä sääntelyä, joka rajoittaa hoitojen antamisen paikkaa ja sääntelee tarpeettomasti sitä kuka voi antaa hoitoa, pidetään hankalana. Innovatiivisissa hankinnoissa merkittävä potentiaali Aluehallinto-uudistuksen mukaisesti erityisesti maakuntien rooli palvelujen järjestä- jänä sekä palvelumarkkinoiden orkestroijana vahvistuu oleellisesti. Aluehallintouu- distuksen käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä, joilla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia yksityisen sektorin liiketoiminnan alueellisiin synty- ja kas- vumahdollisuuksiin. Järjestämisvastuun erottaminen riittävällä tavalla tuotannosta yhdessä valinnanva- pauslainsäädännön kanssa lisäävät kilpailua ja innovatiivisia ratkaisuja. Yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksiin alueilla vaikuttaa jatkossa oleellisesti myös se, on- nistutaanko maakunnissa kehittämään jo olemassa tai syntymässä olevia alueellisia liiketoimintaekosysteemejä ja käyttämään niitä kasvualustoina sekä pystytäänkö alu- eilla luomaan edelläkävijämarkkinoita innovatiivisten hankintojen avulla. Julkinen sektori (maakuntien tai SOTE-hankinnoista vastaavien yksiköiden kautta) on jatkossa joka tapauksessa merkittävä markkinatoimija. Hankintojen merkitys ekosysteemien rakentumiselle ja sosiaali- ja terveysalojen uu-
- 4. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen Maakunnilla oltava mah- dollisuus, resurssit ja osaaminen tehdä hankin- toja innovatiivisesti Kansainvälistyminen nähtä- vä myös mahdollisuutena – kilpailulle, investoinneille ja kasvumahdollisuuksille distumiselle ja kasvulle on suuri. Hankintoja tulee sekä olla mahdollista tehdä innova- tiivisilla tavoilla että käyttää hankintoja innovaatiotoiminnan tukemiseen. On tärkeää toteuttaa hankinnat niin että innovatiivisia ratkaisuja pystytään hankkimaan ja että siihen on riittävät edellytykset ja kannusteet, sekä varmistaa tähän liittyvä riittävä hankintaosaaminen myös maakunnissa. Innovatiivisten hankintojen kannalta olennainen tekijä on hankintaosaamisen ohella myös sote-palveluiden rahoitusmalli. Resurssien osalta tulee ottaa huomioon, että innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden ostamisessa ja kehittämisessä on riskinsä, ja innovaatioita tuottaviin investointeihin tarvitaan resursseja. Jos kilpailutukset suorite- taan vain halvimman hinnan perusteella tai vaikutuksia tarkastellaan vain lyhyellä aikavälillä, ei uutta innovatiivista liiketoimintaa synny. On myös hyvä pohtia, tarvitaanko uusia innovatiivisia malleja kokeileville toimijoille erillisiä kannusteita hankintojen tekemiseen ja riskien pienentämiseen. Toimivaksi todettujen hankintakäytäntöjen levittäminen koko maan toimijoille on yhtälailla tär- keää. Samanaikaisesti on olennaista varmistaa, että julkiset ja yksityiset toimijat ovat palve- lumarkkinoilla tasavertaisia, eikä ongelmia synny esimerkiksi julkisen toimijan mah- dollisesta roolista sekä järjestäjänä ja tuottajana että valvojana. Lisäksi on huomioita- va verotuksen tasavertaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen avautuminen houkuttelee markkinoille myös kansainvälisiä toimijoita, sekä palveluntarjoajina että sijoittajina. Kilpailun lisääntymi- nen edistää yritysten uudistumista ja tuottaa uusia tehokkaampi palvelu- ja organi- saatioratkaisuja. Kansainvälistyminen avaa myös suomalaisille yrityksille mahdolli- suuksia hankkia rahoitusta toiminnan uudistamiseen, kehittämiseen ja laajentami- seen. Yhteenveto Terveysalan nopea kehitys on globaalia ja muuttaa markkinoita joka tapauksessa. Kysymys uuden liiketoiminnan kannalta on, kuinka lakiuudistus on mukana tukemassa ja mahdollistamassa terveydenhuollon tuote- ja palvelumarkkinoiden kehittymistä ja suomalaisten yritysten osallistumista muutokseen. Jos laki kannustaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon voi siitä olla suomalaisille yrityksille suurta kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Markkinarakenteet ja sääntely ohjaavat vahvasti terveysalan markkinoita ja on to- dennäköistä että perinteiset ja uudet digitaaliset markkinat kehittyvät osin rinnak- kain. Uusien markkinoiden kehittymisen kannalta on olennaista, että kasvumahdolli- suudet uudenlaiselle liiketoiminnalle ovat hyvät. Se tarkoittaa mm. palvelutuotannon sääntelyn avaamista siten että uudet ratkaisut voidaan ottaa nopeasti käyttöön. Kasvupotentiaalin hyödyntämisen kannalta sääntelyn tulisi olla joustavaa, väljää ja yksilön tarpeista lähtevää. Ennaltaehkäisevien palveluiden yleistyminen korostaa henkilön omaa roolia asiakkaana.
- 5. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen Yhteystiedot: Valtteri Härmälä (4FRONT), valtteri.harmala@4front.fi Kimmo Halme (4FRONT), kimmo.halme@4front.fi Mikko Valtakari (Tempo Economics), mikko.valtakari@tempoeconomics.fi Jari Hyvärinen (Tekes), jari.hyvarinen@tekes.fi Selvityksestä: Työ- ja elinkeinoministeriö on mukana SOTE-lainsäädännön valmistelussa ja on siinä yhteydessä pyytänyt Tekesin näkemyksiä valmisteltavan lain liiketoimintavaikutuksis- ta. Yhtenä Tekesin puitesopimustoimittajana 4FRONT Oy on koonnut Tekesin käyt- töön oheisia näkemyksiä terveysteknologian markkinoista ja lain liiketoimintavaiku- tuksissa huomioitavista seikoista. Selvitys on tehty hyvin nopealla aikataululla ja siinä on hyödynnetty lähinnä aikaisempia selvityksiä, linjauksia ja koottu Tekesin omien asiantuntijoiden näkemyksiä. Uutta empiiristä aineistoa ei ole koottu. Selvityksessä esitetyt tiedot, havainnot ja näkemykset ovat luonteeltaan suuntaa-antavia ja selvi- tyksen tekijöiden omia, eivätkä välttämättä edusta Tekesin näkemystä. Katso liite 1. seuraavalla sivulla liikennevaloista SOTE-liiketoimintaan liittyvistä haas- teista ja mahdollisuuksista.
- 6. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen Liite 1. Sote-liiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet SOTE-LIIKETOIMINNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Liiketoimintaympäristön ulottuvuudet Nykytila: vahvuudet (vih.), silmällä pidettä- vät asiat (kelt.) ja heikkoudet (pun.) Sote-lain tuomat mahdollisuudet, uhkat ja näky- mät A) TARPEIDEN JA MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUDET (KYSYNTÄ) Kansainvälinen kysyntä ja mahdollisuudet Väestön ikääntyminen ja vaurastuminen megatrendejä, jotka kasvattavat terveys- alan ja lääketieteellisten tuotteiden ja pal- veluiden kysyntää globaalisti Osaaminen lääketieteellisessä tutkimuksessa ja teknologiassa maailman huippua. Terveystekno- logia vahva vientiala. Onnistuessaan Sote-uudistus avaa merkittäviä kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia suo- malaisille yrityksille. Kotimainen julkinen kysyntä (ml julkiset han- kinnat) Markkinat eivät ole nykyisellään kilpailulli- sia, Julkisen sektorin hankintaosaaminen ja - kapasiteetti? Kilpailullisuutta tukevaa tietoa tulee lisätä, ja siihen on monia työkaluja (laadun seuranta, tiedon avoimuus, palvelusetelit jne.) Kotimainen yksityinen kysyntä Väestön ikääntyminen ja vauraustuminen lisää kysyntää myös Suomessa, mutta sisäiset markkinat ovat pienet Yritysten vaikea kasvaa riittävän suuriksi, jotta ne pääsisivät kv. markkinoille Huomioitava, että on myös ikääntyvää väestöä, jolla ei ole varaa yksityisten palvelujen hankkimi- seen B) MARKKINATILANNE, OSAAMINEN JA KILPAILU (TARJONTA) Yritys- ja elinkeinoraken- ne Paljon yrityksiä, mutta suurin osa pieniä Pääsevätkö pienet yritykset nykyistä paremmin mukaan markkinoille? Pk-yritysten toiminnan edellytykset? Yritysrakenne Kasvu tulee lähinnä suurista yrityksistä – toisin kuin taloudessa yleensä Miten kasvua luodaan laajemmalla rintamalla ja myös pienissä yrityksissä? Yksityisten ja pienten yritysten asema tuottaji- na Sote-puolen ostot yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöitä ovat jo nykyisellään suuret Paraneeko pk- ja mikroyritysten asema nykyises- tä? Koulutus, tutkimus ja keskittymät Korkeatasoinen koulutus ja tutkimus Koulutuksen ja tutkimuksen roo- li/toimintaympäristö tulee olla turvattu myös uu- dessa hallintomallissa Yrittäjyysosaaminen Yrittäjyyskoulutus ei ole vahvasti mukana alan koulutusohjelmissa Monituottajamalli ja markkinoiden kilpailullisuus vaativat palveluntarjoajilta yrittäjäosaamista Suomalaisten osaamis- vahvuudet ja kilpailukyky Terveys- ja lääkesektori tärkeä prioriteetti- ja vientiala Terveysaloilla korkeatasoinen osaaminen ja hyvä vientikehitys Uudet tuote- ja palve- luinnovaatiot ja alustat Vahvat panostukset (mm. Tekes) terveys- alan tuotekehitykseen Maakuntien mahdollisuus ja osaaminen innova- tiivisiin hankintoihin?
- 7. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen Kulttuuri, asenteet Yrittäjyyskulttuuri ja markkinointiosaaminen Sote-puolella usein heikko Asiakkaiden määrä lisääntyy ja yrityksen on helpompi saada ensimmäinen asiakas? Terveysteknologian alalla yrittäjyyskulttuuri on vahvempi. Terveydenhoidon toimin- taparadigma ja -kulttuuri Terveydenhuolto painottuu vielä pitkälti sairauksien hoitamiseen ennakoinnin si- jaan. Mikä on asiakkaan/ihmisen asema? Liiketoimintamahdollisuudet ennakoivalle tervey- denhuollolle? Uusia terveyspalvelutuotteita ja innovaatioita keskittyy tähän alueeseen. Hyvin- vointipalvelut ovat tärkeä osa kansanterveyttä ja kasvava ala Kansainvälisten toimijoi- den tulo markkinoille Yhtiöittäminen, kilpailullisuus ja valinnan- vapaus luovat tehokkuutta ja uudenlaiset mahdollisuudet rajat ylittävän palvelutoi- minnan kehittymiselle, myös ulkomaisten palveluntarjoajien tulolle markkinoille. +tehokkuus, hyvien käytäntöjen leviäminen +ulkomaiset pääomat ja investoinnit -uhkakuva: julkisissa sote-palveluissa saavutetut voitot tilitetään ulkomaille? C) SÄÄNTELY, OHJAUS JA TOIMENPITEET Sääntely kohteet, Hallin- to Sote-sektori vahvasti säännelty Tietoturvaan ja datan käyttöön ja omistuk- seen liittyvät kysymykset ovat uuden liike- toiminnan kannalta kriittisiä (esim. Genomi- Data ja My Data – kysymykset). Teknologian muutos muuttaa maailmaan nope- asti ja vaikeasti ennakoitavasti. Uuden lain tulisi mahdollistaa merkittävät muutokset. Mitkä ovat uusien tuotteiden ja tuottajien mahdol- lisuudet pärjätä kilpailutuksessa? Sääntelyn tulee tehdä asioita avoimiksi, jolloin pientenkin yritysten on helpompi arvioida omia mahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään tehtävien järjestämisessä. Potilasturvallisuus ja palvelujen saatavuu- den ja laadun takaaminen edellyttää jonkin verran sääntelyä Prioriteettialat, alueet ja panostukset Terveyssektori on yksi tärkeä prioriteetti- alue Paljon yrityksiä ja korkeatasoista osaamista Palveluintegraatio Maakuntahallinnolle tulossa runsaasti mui- ta tehtäviä Mahdollisuudet palveluintegraatioon muiden tehtävien kanssa (esim. työllisyys-, koulutus-, asumispalvelut)? Palveluiden laatu ja saatavuus sekä yhden- vertaisuus Sote-markkina ei toimi normaalilla markki- nalogiikalla ja suuri osa palveluista ei toimi markkinaehtoisina. Markkinat ovat jo nykyisellään eriytyneet (esim. Työteveyshuolto, alueelliset erot) Miten taataan palveluiden laatu ja estetään eriy- tyminen, eriarvoistuminen ja kermankuorinta? Onko vaarana, että suuret yritykset tulevat hal- valla sisään kilpailutuksessa ja syrjäyttävät julki- set palveluntarjoajat sekä pienet yritykset ja saavuttavat alueellisia monopoleja? Hallituksen linjauksen mukaisesti maakun- tien tulee yhtiöittää markkinaehtoisesti tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa Palveluiden hankintojen osalta yksityisten ja julkisten palveluntuottajien yhdenvertaisuudella on iso periaatteellinen merkitys Julkinen sektori on kuitenkin monessa tapauk- sessa sekä järjestäjä, tuottaja että valvoja. Toi- mijoiden tasavertaisuuden takaaminen tulee ottaa huomioon tehtävänjaossa. Sisältö perustuu: Technopolis Group & 4FRONT: How to Improve Global Competitiveness in Finnish Business and Industry, Tekes Review 330/2016, Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian Tiekartan 2016–2018 (TEM 6/2016), Tekesin asiantuntijoiden ja työryhmän omat arviot.