Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.

1. Vetoapua Vetovoimalasta
– Miten ohjata tukea tarvitsevia nuoria
jatko-opintoihin
ANNA-KAISA PUUSAARI & SANNA VALLENIUS

2. ANNA-KAISA JA SANNA...
Anna-Kaisa Puusaari toimii oppilaanohjaajana ja Vetovoimala-hankkeen
projektipäällikkönä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Anna-Kaisan taustalla on
monipuolista osaamista oppimisen tuen ja oppilaanohjauksen käytänteistä
varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Nyt Anna-Kaisa kehittää tukea tarvitsevien
nuorten ohjausta peruskoulun nivelvaiheessa mm. toimintakykyarvio.fi:n kautta
Sanna Vallenius toimii ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa.
Hän on toiminut pitkään työelämässä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien
oppilaiden kanssa ja perehtynyt tukea tarvitsevan oppilaan nivelvaiheeseen
siirryttäessä toiselle asteelle. Työskentelee tiivisti tukea tarvitsevien nuorten
kanssa Jyväskylän alueella ja oman mukana kehitystyössä mm. VIP-verkostossa.
Kasvatustieteen maisterikaksikko
- Kasvatustiede, kasvatuspsykologia, oppilaanohjaus, erityispedagogiikka
Anna-Kaisa Puusaari Sanna Vallenius
anna-kaisa.puusaari@valteri.fi sanna.vallenius@valteri.fi
050 525 4436 0295332899
www.valteri.fi
www.vetovoimala.fi

3. VETOVOIMALA-HANKKEEN TAVOITTEENA ON
LUODA VALTAKUNNALLINEN MALLI TUKEA
TARVITSEVIEN NUORTEN OHJAUKSEEN.
HANKKEESSA NIVELVAIHEEN TOIMIJAT ERI
PUOLILLA SUOMEA OVAT YHTEISTYÖSSÄ
KEHITTÄNEET TOIMIVIA OHJAUSKÄYTÄNTEITÄ
ARJEN TYÖHÖN.
Mikkeli
Jyväskylä Oulu
Helsinki
Kuopio
Rovaniemi

4. Nivelvaiheen toimijoiden yhteistyö
Nivelvaiheen ohjaus toiselta asteelta
peruskouluun (Nopo-toiminta)
Nivelvaiheen toimijoiden tuki vaativan
erityisen tuen oppilaiden kanssa
Yhteistyöfoorumit ja
koulutukset
Konsultoiva ohjaus ja tuki opinto-ohjaajille
Mitäs sitten -opas
Amis-TET jaksot
Ohjauksen palvelukartat
Erilaisia polkuja ammattiin -messut
Jyväskylä
Rovaniemi
Alueellinen verkostoyhteistyö
Alueellinen kehittäminen
nuorille ja aikuisille, jotka kaipaavat
erityistä tukea matkallaan kohti
työelämää sekä heitä ohjaaville
tahoille.
Työelämään tutustuminen
Ammatillisen
erityisoppilaitoksen
työympäristöistä
Kuopion alueen
Vaihtoehtoja nuorille

5. Erityisen ja vaativan erityisen tuen hakeutumisvaiheen palvelujen
kehittäminen 1.2.2018-31.12.2020
Vetovoimalan pilotit ja hyvät käytänteet
KOHTAUSPAIKKA
OMAN ALUEEN
NIVELVAIHEEN
TOIMIJOILLE VERTAISRYHMÄT
SELVITYS
TOIMINTAKYVYN
JA OPINTOPOLUN
KOHTAAVUUDESTA

6. - vakavia psyykkisiä pulmia
- moni- tai vaikeavammaisuutta
- kehitysvammaisuutta
- autismin kirjoa
Osalla lapsista on pidennetty oppivelvollisuus.
Ryhmään saattaa kuulua oppilaita, joilla on
perusopetuslain 18 §:n mukaisia erityisiä
opetusjärjestelyjä.
Lisäksi tähän ryhmään saattaa kuulua
kotiopetuksessa olevia lapsia
Kuka on erityisen tai vaativan erityisen tuen oppilas?
http://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-495-5

7. Vaativa erityinen tuki viittaa nimensä mukaisesti
oppilaille tarjottavan tuen vaativuuteen. Tuki on usein
pitkäkestoista, intensiivistä ja monialaisesti
toteutettua.
Vaativa erityinen tuki ei tarkoita, etteikö vaativaa
tukea ilmenisi kolmiportaisen tuen kaikilla asteilla.
Näiden lasten ja nuorten tukeminen vaatii heidän
kanssaan työskenteleviltä aikuisilta
monialaista yhdessä tekemistä, sitoutumista,
uusia toimintamalleja ja osaamisen jakamista.

8. • Opintopolun isot siirtymät
• Koulun vaihtuminen kesken
perusopetuksen
• Kouluun paluu keskeyttämisen
jälkeen
Tukea tarvitsevien oppilaiden
hyvinvoinnista huolehtiminen
erityisesti nivelvaiheissa tärkeää –
KOULUPUDOKKUUDEN
ennaltaehkäisemiseksi.
NIVELVAIHE –
herkkä ja
haastava hetki
”Jo teini-ikäisiltä
odotetaan
itseohjautuvuutta ja
omatoimisuutta, johon
kaikki eivät ole
valmiita”
Ida Hellman, Helsingin
kaupungin etsivä
nuorisotyöntekijä
https://yle.fi/uutiset/3-
10526301

9. KOULUNKÄYNTIKYKYISYYS?
Koulunkäyntikykyä ei arvioida ainoastaan sairauden,
käyttäytymisen tai oireen perusteella, vaan
toimintaympäristö, asenteet ja oireiden tilannesidonnaisuus
sekä mm. saatavilla oleva tuki ja kotitilanne on otettava
huomioon – vrt. poislähettämisen kulttuuri
Riittääkö koulun kunto? (Puustjärvi, 2017)
Varhainen puuttuminen
Koulun oma malli
Joustavuus, kyky
reagoida herkästi

10. Avaimia
onnistuneeseen
ohjauspolkuun
Ohjausmalli soveltuu parhaiten
oppilaalle, joka hyötyy
kohdennetusta
lisäohjauksesta.
Ohjauksen tarve voi olla
itsetuntemuksen vahvistamisessa,
koulunkäynnin tukemisessa tai
tulevaisuuden suunnittelussa.

11. Toimintakyvyn arviointi
• Toimintakyvyn arvioinnin tarkoituksena on
kuvata oppilaan toimintakykyä laaja-alaisesti eri
ympäristöissä.
• Koulunkäyntikyvyllä tarkoitetaan tässä oppilaan
koulunkäyntiin liittyvää toimintakykyä.
• Arvioon osallistuvat oppilaan huoltajien ja
opettajan lisäksi ne ammattilaiset, jotka
osallistuvat oppilaan arkeen.
• Yhteisessä keskustelussa voidaan nostaa esiin
oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet sekä
suunnitella tarvittava tuki.
Perusopetukseen:
www.toimintakykyarvio.fi
Toiselle asteelle:
https://luovi.fi/hakijalle/ruori-
arviointi/

12. Vertaisryhmä
• Toiminnallisessa vertaisryhmässä
nuorella on mahdollisuus peilata
omaa tilannettaan vertaistensa
tilanteisiin. Tarjoaa
mahdollisuuden kohdata
siirtymävaiheen haasteet
yhteistoiminnallisesti vertaisten
kanssa.
• Turvallisessa ryhmässä voi
harjoitella sosiaalisia taitoja.
• Samalla on mahdollisuus tutustua
uusiin ihmisiin ja asioihin.
Lue lisää Vetovoimalan vertaisryhmistä

13. Vetoapua! lv 2019-2020
9 –luokkalaisille, joiden kouluun
kiinnittymistä sekä opiskelun
etenemistä pitää erityisesti tukea
Lisätään nuorten osallisuutta ja
hyvinvointia sekä pyritään
ennaltaehkäisemään syrjäytymistä
Yhteistyö huoltajien kanssa

14. ”Ulospäin suuntautuneesti
oireilevilla oppilailla on ollut
koulupolullaan paljon koulun
tason interventioita, mutta
ne näyttäytyvät osin
hallitsemattomina ja
suunnittelemattomina.
Sisäänpäin oireilevan
oppilaan koulun tuki ja
interventiot ovat vähäiset tai
niitä ei ole lainkaan.” (Ruutu,
P. 2019)
Havaintoja Vetoapua! -pilotista
Yhteistyö koulun monialaisen tiimin kanssa
3 keskeistä teemaa:
- hyvinvoinnin vahvistaminen
- opintojen kiinni kurominen
- huoltajien mukaan ottaminen
• Kuinka saada hyvät käytänteet pysyviksi?
• Oppilaiden omaehtoisuus suurta – ei nopeita tuloksia
• Aikuisten kyky kohdata ja sitoutua
• Käytännön asioilla merkitystä: aamupala ja tilat, joustavuus
• Pienten edistysaskelien näkyväksi tekeminen
• Ponnistelun tukeminen
→ Pienryhmästä takaisin isoon ryhmään?
• Toimintakulttuuri - resurssit – JOHDON TUKI

15. MIKSI HYVINVOINTIA?
Hyvinvoivat oppilaat kiinnittyvät
kouluun ja saavat parempia
arvosanoja
Kouluun kiinnittyvät oppilaat
kiinnittyvät myös myöhemmin
yhteiskuntaan
Koululla ylivertainen mahdollisuus
toimia hyvinvointia edistävänä
instituution (Leskisenoja & Sandberg
2019)
”Oppilas tarvitsee kokemusta siitä,
että kouluyhteisössä häntä
kuunnellaan ja arvostetaan ja että
hänen oppimisestaan ja
hyvinvoinnistaan välitetään”
(OPS 2014)

16. Tutkimusyhteistyö:
Miten toimintakykyajattelu soveltuu käytettäväksi
koulu- ja oppilaitosympäristössä?
Tutkimusyhteistyö:
Helsingin yliopiston Koulutuksen
arviointikeskus HEA, Irene Rämä (KT)
Haastattelututkimus: 6 opiskelijaa,
huoltajat, opettajat, asumispalveluiden
ohjaaja
Laadullinen sisällönanalyysi
Teemat:
Tuen ja ohjauksen tarve opiskelijan
vahvuuksien ja haasteiden
näkökulmasta
- Oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä
toimintakyky
- Sosiaalisiin tilanteisiin ja tunne-
elämätaitoihin liittyvä toimintakyky
- Itsestä huolehtimiseen ja arjen
taitoihin liittyvä toimintakyky

17. • Toimintakyvyn taso on
riippuvainen myös
saatavilla olevasta tuesta.
Alustavia tuloksia
ja johtopäätöksiä
Toimintakyvystä
• Opiskelijat ovat toimintakyvyltään hyvin
erilaisia eikä toimintakykyä voi suoraan johtaa
diagnooseista.
• Opiskelijan kognitiivinen toimintakyky ei aina
määrittele opinnoissa tarvittavaa
toimintakykyä
• Toimintakyvyn kuvaaminen kaikilla tasoilla
konkreettisella fyysisellä tasolla sekä
psyykkisellä että sosiaalisella tasolla, on
olennaisen tärkeää.
• Toimintakyky näyttäytyy erilaisena toimijasta
ja ympäristöstä riippuen

18. • Huoltajat eivät koe saavansa riittävästi
tietoa siitä, mitä koulussa tai asuntolassa
tapahtuu ja mitä opiskelija opinnoissaan
tekee.
• Opiskelijan saaman tai tarvitseman tuen
luonne ja määrä on huoltajille epäselvää.
• Toimintakyvystä keskusteluun löytyy
yhteinen ymmärrys helpoiten vahvuuksien
ja haasteiden näkökulmasta.
Alustavia tuloksia
ja johtopäätöksiä
Tiedonkulusta

19. Alustavia tuloksia
ja johtopäätöksiä
Yhteistyöstä
• Huoltajilla ei usein ole selvää kuvaa eri
ammattiryhmien toimenkuvasta ja työnjaosta.
• Huoltajien emotionaalinen huoli nuoristaan
koetaan kitkaa aiheuttavana tekijänä kodin ja
oppilaitoksen/asuntolan välisessä yhteistyössä.
• Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen
väliset tavoitteelliset ja pedagogiset erot sekä
opiskelijoiden itsenäistymiskehitykseen liittyvät
seikat muodostavat haasteita tuen
suunnittelussa ja toteutuksessa
• Kokonaisvaltainen katsanto siitä, mikä
opiskelijalle on pitkällä tähtäimellä parasta,
puuttuu.

20. • Eri toimijoiden käsitykset tuen tarpeesta ja
määrästä voivat vaihdella paljonkin.
• Vaikka koulunkäynnin kannalta olennaisiin
taitoihin ei tarvita juuri tukea, voi tuen tarvetta
silti olla muualla.
• Avustaminen saattaa hyvästä tarkoituksestaan
huolimatta aiheuttaa passivoitumista.
• Tietoisuus tuen saamisesta sitä tarvittaessa voi
riittää (kognitiivisilta kyvyiltään hyvin suoriutuvat
opiskelijat)
• Käytännön tukikeinot eivät aina vaadi raskaita
tai resurssipainotteisia ratkaisuja vaan tukea
voidaan luovasti tarjota muokkaamalla hyvinkin
kevyesti toimintaympäristöä.
Alustavia tuloksia
ja johtopäätöksiä
Tuesta ja
ohjauksesta

21. Tuetaanko ohjauksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten
kasvua kohti täyttä potentiaaliansa vai ohjataanko heitä
lähtökohtaisesti kurkottelemaan matalalle? Vaarana on, että
heidän todellinen osaamisensa ja vahvuutensa jäävät
erityisyyden alle.
Rantakokko & Haapakangas, Vanhempainliitto

22. Tutustu lisää
Tulossa:
KOULUNKÄYNTIKYVYN
SEULA
– Kartoittamaan mistä
koulunkäyntiin liittyvästä
huolesta on kyse.
Tavoitteena auttaa
suunnittelemaan
jatkotoimenpiteitä oppilaan
koulunkäynnin jatkumisen
turvaamiseksi.
Vetovoimala.fi

23. Ahola, Sakari Galli, Loretta (2009)Koulutustakuustaohjaustakuuseen: nuorten koulupudokkaiden nivelvaiheohjauksen kehittäminen.
Kasvatus 40 (5), 394-406.
Jahnukainen, M., Kalalahti, M. & Kivirauma, J. (2019)Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaisetnuoret ja koulutus. Gaudeamus.
Karukivi, M. 2019. Luento VIP –maakuntapäivilläTurussa9.10.
Kontu, E., Ojala, T., Pesonen, H., Kokko, T., & Pirttimaa, R. (2017).Vaativan erityisen tuen käsite ja tutkimustuloksia(VETURI-hanke 2011–
2015). In Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa:Kehittämisryhmänloppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriönjulkaisuja;
Nro2017:34. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kirjavainen Tanja, Pulkkinen Jonna, Jahnukainen Markku:Special education students in transition to further education: a four year
register-basedfollow-up study in Finland. 2016.
Kivijärvi, Antti: Etnisyydenmerkityksiä nuorten vertaissuhteissa.Tutkimus maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten
kohtaamisista nuorisotyön kentillä. Helsingin yliopisto, 2015.Väitöskirja.
Lasanen, Maarit: “Ei tarvi pelätä, että ois erilainen.” Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten
vertaistukiryhmätoiminnasta,2017.Väitöskirja
Leskisenoja, E. ja Sanberg, E. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. 2018. PS-kustannus.
Niemi, Anna-Maija & Laaksonen, Linda Maria (2019)Discourseson educational support in the context of general upper secondary
education. DISABILITY & SOCIETY https://doi.org/10.1080/09687599.2019.1634523
Niemi, Anna-Maija & Kurki, Tuuli (2013)Amislaiseksi valmistettu, valmennettu, kuntoutettu ja ohjattu? Teoksessa KristiinaBrunila &
Katariina Hakala & Elina Lahelma & Antti Teittinen (toim.) Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliseteronteot. Helsinki: Gaudeamus
Helsinki University Press, 201-215..
Niemi, Anna-Maija: Erityisiä koulutuspolkuja? Tutkimus erityisopetuksen käytännöistä peruskoulun jälkeen. Helsingin yliopisto, 2015.
Väitöskirja.
Määttä, Mirja & Asikainen, Elina & Saastamoinen, Mikko (2016)Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä.
Nuorisotutkimus34 (1), 18-34.
Määttä, S. 2019.Luento. 15.2. 2019JyväskyläOppimis-ja ohjauskeskus Valteri Onervassa
Kirjallisuutta:

24. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Sauli Puukari,Kristiina Lappalainenja Matti Kuorelahti (toim.) 2017.
Peavy, Vance, R.2005,Sosiodynaamisenohjauksen opas, Psykologien kustannusoy.
Pesonen, Henri: Senseof belonging for students with intensive special education needs: an exploration of students’ belonging and teachers’
role in implementing support. Helsingin yliopisto, 2016. Väitöskirja.
Puustjärvi, A: 2017 teoksessa Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmänloppuraportti. OKMjulkaisuja 2017:34.
Ruutu, P. 2019. Psykiatrisessaerikoissairaalahoidossahoidettujen lasten ja nuorten koulunkäynnintukeminen perusopetuksessa ja
sairaalaopetuksen koetut vaikutukset koulunkäyntiin. Helsingin yliopsito. Väitöskirja.
Sinkkonen, Puhakka & Meriläinen teoksessa Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Puukari, S. (toim.) 2017.
Thomas, N, 2002 (Thomas, N. 2002.Children,familyand the state. Decision-makingand the child participation.Bristol: Policy Press)
Toiviainen, Sanna: Suhteisia elämänpolkuja – yksilöiden elämänhallintaa? Koulutuksen ja työn marginaalissaolevien nuorten toimijuus ja
ohjaus. Itä-Suomen yliopisto, 2019. Väitöskirja
Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmänloppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriönjulkaisuja 2017:34
Wahlman, M. 2019. Luento 7.10. VIP –verkostopäivillä Porissa.
Virtanen, T. 2016.Väitöskirja. Student engagement in Finnishlower secondary school.
Äikäs, Aino: Toiselta asteelta eteenpäin. Narratiivinentutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja työllistymisestä. Itä-
Suomen yliopisto, 2012. Väitöskirja.
Äärelä, T. 2012. ”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilimeopettajalla on naamalla.” : nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Lapin
yliopisto. Väitösirja.
Kirjallisuutta:

25. Uutiskirje
Nyhetsbrev
Tilaa Valterin uutiskirje!
Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus-
ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten
oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista. Uutiskirjeen
tilaaminen ei velvoita mihinkään. Yhteystietoja ei luovuteta
ulkopuolisille tahoille.
Beställ nyhetsbrev!
Beställ vårt elektroniska nyhetsbrev som ger
aktuell information om våra tjänster, fortbildningar,
vårt forsknings- och utvecklingsarbete samt övrig intressant
information om aktuella ämnen inom stöd för barn och ungas
lärande och skolgång. Beställandet av nyhetsbrevet förpliktar dig till
ingenting och dina kontaktuppgifter ges inte vidare till någon
utomstående.
Tilaa uutiskirje tästä osoitteesta:
https://www.valteri.fi/tilaa-uutiskirje
https://www.valteri.fi/sv/bestall-nyhetsbrev/