1. Brexit 1: vaikutukset Suomen talouteen ja
kansalaisten asemaan sekä Britannian talouteen
EU:n tulevaisuus
17.11.2017
Tampere-talo
Ville Kaitila
Etla
Twitter @VilleKaitila
Aiheesta lisää mm.:
Berg-Andersson – Kaitila – Kotilainen – Lehmus
”Suomen ja Britannian taloussuhteet”
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 12/2017
www.vnk.fi

2. Brexit
• Millainen Brexit?
• Mitä Brexitin jälkeen?
• Siirtymäkausia
• ”Hard Brexit”
• Huom! EU ja Britannia ovat vapaakauppamyönteisiä
• Välittömiä taloudellisia vaikutuksia
• Pitkän aikavälin suoria ja epäsuoria vaikutuksia

3. Kuka äänesti Brexitin puolesta?
Lähde: http://voxeu.org/article/brexit-economics-international-disintegration

4. • Vuonna 2013 Britanniassa asui 1 807 suomalaista, jotka suorittivat joko lyhytkestoista kolmannen
asteen tutkintoa, ammattikorkeakoulu-, maisteri- tai tohtoritutkintoa.
0 5 10 15 20 25 30
Itävalta
Sveitsi
Ranska
Hollanti
Tanska
Yhdysvallat
Viro
Britannia
Saksa
Ruotsi
Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ulkomailla 2014, %
• Suomalaisia Britanniassa noin 20 000, brittejä Suomessa noin 4 400 (+1 800 kaksoiskansalaista)
Suomalaiset Britanniassa

5. • Maiden välistä kauppaa on vapautettu jo pitkään (GATT, EEC, EFTA, EU, WTO jne.)
• Vientiyrityksissä on kotimarkkinayrityksiä korkeampi tuottavuus ja palkat → ne voivat
maksaa vientimarkkinoilla toimimiseen liittyvän kiinteän kustannuksen
• Kaupan vapauttamisessa tullimaksut ja muut esteet alenevat:
• Kaupankäynnin kustannukset alenevat → useampi yritys alkaa viedä
• Markkinoiden kasvaessa vientiyritykset kasvavat nopeammin kuin muut & kovempi
tuontikilpailu pudottaa heikoimmat yritykset pois → keskimääräinen tuottavuus nousee
• Kilpailu lisääntyy → tuotekehitys ja valikoimat lisääntyvät & hinnat laskevat
• Tuottavuus nousee → tulot nousevat
• Tämä vahvistaa eniten toimialoja, joilla on suhteellinen etu
• Vienti ja tuonti kasvavat, arvoketjut pirstoutuvat
Tällä kaikella on maiden sisäisiä tulonjakovaikutuksia, joita pitäisi lieventää.
• Kaupan rajoittamisesta on vain vähän kokemuksia. Vaikutukset ovat vastakkaiset kuin
edellä. Vaikutus tulonjakoon on epäselvä.
Kaupan vapauttaminen / rajoittaminen

6. EU / Efta / Turkki Portugali 4,9 Slovenia 1,8
Malta 28,6 Slovakia 4,8
Norja 16,6 Sveitsi 4,0 Muut maat
Irlanti 13,7 Tšekki 4,0 Intia 3,5
Ranska 7,7 Unkari 3,9 Yhdysvallat 3,1
Alankomaat 7,2 Kreikka 3,9 Kanada 2,7
Belgia 6,6 SUOMI 3,8 Kiina 2,4
Tanska 6,6 Kypros 3,8 Brasilia 2,0
Saksa 6,1 Latvia 3,8 Venäjä 1,8
Puola 5,5 Romania 2,8 Taiwan 1,6
Espanja 5,5 Itävalta 2,3 Japani 1,5
Ruotsi 5,4 Kroatia 2,2 Australia 1,5
Liettua 5,4 Viro 2,1 Korea 1,1
Turkki 5,3 Bulgaria 2,1 Indonesia 1,0
Italia 5,3 Luxemburg 1,9 Meksiko 0,6
Britannian osuus eri maiden tuotoksen
viennistä 2012–2014 , %
EU27:lle tavaravienti tärkeämpää, Britannialle palvelut.
Britannian arvonlisäyksen viennistä menee 37 % EU27-maihin. Muiden EU-maiden viennistä
menee Britanniaan aritmeettisesti keskimäärin alle 7 %, Suomen viennistä 4,7 %.
Lähde: WIOD.

7. 0
2
4
6
8
10
12
1990 1995 2000 2005 2010 2015
Tuonti Vienti
Britannian osuus Suomen
tavarakaupasta, %
Huom. 2017 (1-8). Lähde: Tulli.
Britannian osuus palvelujen
ulkomaankaupasta, %
2015 2016 2017H1
Tuonti 7,2 7,2 7,3
Vienti 5,7 5,7 5,4
Lähde: Tilastokeskus.
Suomen ja Britannian välinen ulkomaankauppa

8. Yritystoiminta Suomen ja Britannian välillä
0
2
4
6
8
10
12
2004 2006 2008 2010 2012 2014
Henkilöstö Liikevaihto
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa,
brittiläisten emoyhtiöiden merkitys, %
Vuonna 2015 henkilöstöä lähes 22 000 ja
liikevaihtoa 6,1 mrd. €. Brittiläiset tytäryhtiöt 4.
tärkeimpiä Suomessa (edellä SE, US, DE).
Huom. Muutos tilastoinnissa vuonna 2013.
Lähde: Tilastokeskus.
Suomalaisten tytäryritysten työllisyys
Britanniassa oli vuonna 2015 yli 11 300
(osuus koko työllisyydestä ulkomailla 2,4
%) ja liikevaihto 4,1 mrd. € (osuus 3,1 %).

9. Suomen tuonti Britanniasta vuonna 2014
brittiläisten toimialojen mukaan
Brittiläiset toimiala Milj. euroa %
Maa-, metsä- ja kalatalous 8 0,3
Kaivostoiminta ja louhinta 139 4,9
Puu-, paperi- ym. tuotteet, painaminen 17 0,6
Kemianteollisuus 367 12,9
Muut ei-metalliset mineraalituotteet 22 0,8
Metallien jalostus, metallituotteet 94 3,3
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 128 4,5
Koneet, laitteet, ml. korjaus, kulkuneuvot 452 15,8
Muu valmistus 158 5,5
Rakentaminen, energia- ym. huolto 100 3,5
Kauppa 395 13,8
Kuljetus ja varastointi 34 1,2
Informaatio ja viestintä 237 8,3
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 158 5,5
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 279 9,8
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 139 4,9
Muut palvelut 125 4,4
Yhteensä 2 853 100,0
Britanniasta tuodaan
paljon kemianteollisuuden
(lääkkeitä) sekä
palvelualojen tuotosta.
Lähde: WIOD.

10. Suomalaiset toimialat Milj. euroa %
Maa-, metsä- ja kalatalous 10 0,3
Kaivostoiminta ja louhinta 17 0,5
Puu-, paperi- ym. tuotteet, painaminen 914 28,3
Kemianteollisuus 1 038 32,1
Muut ei-metalliset mineraalituotteet 15 0,5
Metallien jalostus, metallituotteet 146 4,5
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 247 7,6
Koneet, laitteet, ml. korjaus, kulkuneuvot 290 9,0
Muu valmistus 84 2,6
Rakentaminen, energia- ym. huolto 29 0,9
Kauppa 25 0,8
Kuljetus ja varastointi 99 3,1
Informaatio ja viestintä 46 1,4
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 0,5
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 86 2,7
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 137 4,2
Muut palvelut 32 1,0
Yhteensä 3 232 100,0
Suomen vienti Britanniaan vuonna 2014
suomalaisten toimialojen mukaan
Lähde: WIOD.
Brittimarkkinat
tärkeimmät
metsä- ja
kemianteollisuudelle.
Huomaa, että vuonna
2014 raakaöljyn hinta
oli korkea.
Huom!
Tavarakauppaan on
sitoutunut paljon
myös palvelualojen
arvonlisäystä.

11. Brexitin vaikutukset riippuvat siitä,
mitä tulee EU-jäsenyyden tilalle
EU:ssa Britanniaa hiertävät EU:n budjetti, työvoiman vapaa liikkuvuus ja EU:n tuomioistuin
(ECJ). Siirtymäaikoja tarvitaan, sillä sopimuksia on paljon ja uusien tekeminen kestää.
EU:lla on erilaisia sopimuksia kolmansien maiden kanssa:
• ETA (Norja): sisämarkkinoilla ml. työvoiman vapaa liikkuvuus, maksaa budjettiin, ei päätösvaltaa
sisämarkkinalainsäädäntöön, ECJ
• Tulliunioni (Turkki): Ei täysi sisämarkkinajäsenyys, EU:n ulkotullit; Britannialle ei omia kauppasopimuksia, ei
varmuutta pääsystä kolmansille markkinoille.
• Sveitsin-malli: joitain bilateraalisia sopimuksia, budjettimaksuja, ei päätösvaltaa. Vapaakauppasopimus
muuten. Onko EU:lla intressiä tällaiseen?
• Vapaakauppa: ei tulleja tavarakaupalle; entä Britannialle tärkeässä palvelujen kaupassa? Ajan myötä tulee
kuitenkin erilaisia muita kuin tulliesteitä (non-tariff barriers). Britannialla oma kauppapolitiikka.
• WTO-tullit ja -käytännöt. Ei vastaa kummankaan osapuolen vapaakauppamyönteisyyttä.
Miten jatkuu Britannian jäsenyys erilaisissa eurooppalaisissa yhteistyöorganisaatioissa, mm.
EASA (ilmailu), EMA (lääkkeet), Euratom, ERC (tutkimus)?

12. Brexitin jälkeen ja ilman uusia
sopimuksia Britannian
kauppasuhteet heikkenevät
melkein kaikkien maailman
maiden kanssa, pl. nämä 24.

13. Lähde: Sampsony (2017): “Brexit: The Economics of International Disintegration”, CEPR DP 12301
Punta heikkeni
 Tuontihinnat lähtivät nousuun
 Inflaatio kiihtyi (nyt lokakuussa 3,0 %)
 Reaaliansiot laskevat
 Yksityisen kulutuksen kasvu hidastunut
Brexit: Välitön vaikutus
90
95
100
105
110
115
120
01-2010 01-2012 01-2014 01-2016
Punnan nimellinen efektiivinen
vaihtokurssi, 2010 = 100 (käyrän
laskiessa punta heikkenee)
Lähde: BIS.
Reaalisesti punta on lähellä heikointa tasoaan vuoden 1994 jälkeen.

14. WTO-säännöt Vapaakauppa
Britannia -2,54 % -0,97 %
EU27 -0,24 % -0,11 %
Suomi -0,16 % -0,07 %
Lähde: Ciuriak & Dadkhah & Xiao (2017).
WTO-säännöt Dynaaminen kauppa-
tuottavuus-linkki
Vapaakauppa Dynaaminen kauppa-
tuottavuus-linkki
Britannia -4,1 % -8,7 % -3,4 % -5,9 %
EU27 -0,8 % -1.5 % -0,6 % -1,1 %
Lähde: Rojas-Ramagosa (2016)
Huomattavat vaikutukset tulevat
kuitenkin vasta ajan myötä
• Pitkällä aikavälillä odotukset korkeammista kaupan esteistä vähentävät
investointeja Britanniaan.
• Kaupan esteet nostavat kustannuksia ja vähentävät kauppaa.
• Kilpailu vähenee, tuottavuuskasvu hidastuu ainakin väliaikaisesti, hinnat
nousevat, bkt per capita ja ostovoima heikkenevät pysyvästi.
Brexitin vaikutus bkt:hen eräiden tutkimusten mukaan

15. Arvio bkt per capita -vaikutuksista
Optimistisessa skenaariossa Britannia pysyy sisämarkkinoilla (kuten Norja)
mutta ajan myötä syntyy teknisiä kaupan esteitä, pessimistisessä on Hard Brexit
(WTO-säännöt ja enemmän teknisiä kaupan esteitä).
Huom. Kuviossa staattiset vaikutukset.
Dynaamiset vaikutukset tuottavuuden,
suorien sijoitusten ja maahanmuuton
kautta ovat suurempia.
Vapaakauppasäännöillä (Efta) vaikutus
Britannian bkt per capita alenisi 6,3 – 9,4
%.
Lähde: Dhingra, Huang, Ottaviano,
Pessoa, Sampson ja Van Reenen (2017)
Brittikotitalouksien käytettävissä oleva
mediaanitulo on 26 300 puntaa. Siitä 6-9 %
on 1 580 – 2 370 puntaa.

16. • Sekä Britannia että EU kannattavat vapaakauppaa. Ne eivät ole protektionistisia.
• Neuvottelut EU:n kanssa ovat olleet vaikeat ja tehottomat. Britannian hallitus on heikko,
päämäärätön ja epäyhtenäinen. Syksyllä 2018 pitää olla neuvottelutulos, josta voidaan äänestää
=> Brexit maaliskuussa 2019. Lykkäys edellyttää yksimielisyyttä EU:ssa.
• Tämän jälkeen täytyy neuvotella uudet sopimukset, joka on hyvin pitkä ja vaikea tie. Tarvitaan
siirtymäkausia.
• Britannia jättää sisämarkkinat ja EU:n tuomioistuimen, mutta tavoittelee mahdollisimman
laajaa vapaakauppaa (tavarat ja palvelut; pääoma) eli noin 3/4-sisämarkkinoita, mutta ajan
myötä nousee teknisiä kaupan esteitä.
• EU:lla ei halua antaa ”rusinoita pullasta”.
Lopuksi …

17. • Taloudellinen vaikutus on negatiivinen – enemmän Britannialle. Britannian arvonlisäyksen viennistä
menee 37 prosenttia EU27-maihin. Muiden EU-maiden viennistä menee Britanniaan aritmeettisesti
keskimäärin alle 7 prosenttia, Suomen viennistä 4,7 prosenttia.
• Britannia EU:ssa tärkeä rahoitussektorilla, tutkimuksessa ja korkeakoulutuksessa sekä puolustuksessa.
• Brexit heikentää EU:n markkinaliberaalia siipeä ja sisämarkkinaetuja.
• Ilman Britanniaa EU on pienempi tekijä erilaisissa globaaleissa yhteyksissä ja neuvotteluissa.
• Toisaalta yksi iso integraation soraääni on poissa => kohti syvempää integraatiota, ainakin
euroalueella?
• Tapahtuuko Brexit? Hyvin todennäköisesti.
• Mitä ja milloin tilalle? Paljon avoimia kysymyksiä…
… lopuksi

18. Kiitos mielenkiinnostanne