1. EMUN KEHITYS SAKSAN
VAALIEN JÄLKEEN
Timo Miettinen, FT, yliopistotutkija
Eurooppa-tutkimuksen verkosto, Helsingin yliopisto
Timo.pa.miettinen@helsinki.fi // Twitter: @TimoMiettinen

2. Kysymyksiä
■ Miksi talous- ja rahaliittoa ollaan kehittämässä?
■ Mitä vaikutuksia eurokriisillä on ollut talous- ja
rahaliittoon?
■ Miksi kansallisilla vaaleilla on väliä?
■ Mitä konkreettisia ehdotuksia nyt on pöydällä?

3. Vaalivuosi eurooppalaisittain
■ Eurooppalaiset vaalit: populismista polarisaatioon?
– Hollannin parlamenttivaalit 15.3.2017
– Ranskan presidentinvaalit 23.4.2017
– Saksan liittopäivävaalit 24.9.2017
■ Eurooppalaisia tapahtumia
– Junckerin valkoinen kirja EU:n kehittämisestä 1.3.2017
– Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhla 25.3.2017
– Pohdinta-asiakirja (”reflection paper”) EMUn kehittämisestä
31.5.2017

4. Kaksi kehityskulkua:
kansallinen ja EU-taso
Yksittäiset maat
Populismi
EU-skeptisyys
Keskustaoikeiston EU-linja:
integraatiomyönteisyys vs.
-kriittisyys
Oikeusvaltioperiaate (Puola, Unkari)
EU-taso
Junckerin valkoinen kirja: skenaariot
EMUn kehittäminen
Sosiaalisten oikeuksien pilari
Puolustusyhteistyö
Kreikan III tukipaketin ohjelma

5. Miksi vaaleilla on väliä?
■ Euroopan unioni ja sen toimintaympäristö on entistä
epävakaampi talous- ja pakolaiskriisin sekä Britannian EU-eron
johdosta.
■ Talouskriisi on sekoittanut instituutioiden välisiä valtasuhteita:
Yleisesti voidaan kuitenkin puhua uudesta hallitustenvälisyyden
ajasta, ei liittovaltiokehityksestä.
■ Hallitustenvälisyys tekee EU:n riippuvaisemmaksi yksittäisten
maiden sisäpoliittisesta kehityksestä.
■ Luottamus EU-instituutioihin on silti edelleen verrattain hyvä.

7. Luottamus Euroopan unioniin
■ Usein esitetyn näkemyksen mukaan euroskeptisyys on lisääntynyt
ympäri Eurooppaa
■ Luottamus Euroopan unioniin poliittisena toimijana korreloi
vahvasti kansallisten instituutioiden kanssa
■ Se on silti edelleen vahvempaa kuin kansallisia instituutioita
kohtaan koettu luottamus
■ Talouden heikko tila luo epäluottamusta poliittisiin järjestelmiin
ylipäänsä
■ Euroskeptisyys ei erotettavissa koko politiikan legitimiteettikriisistä

8. Instituutiot murroksessa
■ Eräs Lissabonin sopimuksen (2008) keskeisistä tavoitteista oli selkiyttää
Euroopan unionin institutionaalista rakennetta ja vahvistaa sen asemaa
poliittisena toimijana.
■ Eurokriisin puhkeaminen vuosina 2009–2010 järkytti merkittävällä tavalla EU:n
institutionaalista tasapainoa.
■ Komission aloitekyky heikkeni, Saksa ja Ranska ottivat vetovastuun
■ Unioni järjestelmänä mennyt sekavampaan suuntaan
– Talouskoordinaation ratkaisut EU-oikeuden ulkopuolella
– Euroryhmän korostunut rooli
– Euroopan keskuspankki joutunut ottamaan poliittisen roolin

9. Hallitustenvälisyys uusi normaali
■ Yhtäältä toimeenpanevaa valtaa edustavat instituutiot kuten Euroopan
keskuspankki ovat nousseet keskeiseen asemaan talouspoliittisina toimijoina.
– EU-lain rinnalle uusia kv-oikeudellisia järjestelmiä: fiscal compact, two-
pack, six-pack.
■ Toisaalta esimerkiksi vakausmekanismin säännöt varmistavat sen, ettei
pelastuspaketeista tehdä päätöksiä ilman suurten maiden hyväksyntää.
■ Yleisesti voidaan puhua siirtymästä hallitustenväliseen suuntaan.
■ Hallitustenvälisen yhteistyön korostuminen merkitsee, että EU on entistä
riippuvaisempi myös valtioiden sisäpoliittisesta kehityksestä
– Original Six –ajattelu korostuu, Eurooppa-neuvosto ja uusi
konferenssidiplomatia

10. Peruskäsitteitä
■ Economic and Monetary Union eli talous- ja rahaliitto (EMU)
muodostettiin Maastrichtin sopimuksen (1992) myötä.
Finanssipolitiikan koordinaatio, yhteinen rahapolitiikka ja yhteinen
valuutta.
■ Euroalue, johon kuuluu 19/28 EU-jäsenmaata – ovat ottaneet
yhteisen valuutan käyttöön
■ European Exchange Rate Mechanism (ERM) eli eurooppalainen
vaihtokurssijärjestelmä, joka luotiin alunperin jo 1979. Sitoo
valuutat European Currency Unit (ECU) eli Euroopan
valuuttayksikön kautta.
■ ERM II korvasi alkuperäisen ERM:n vuonna 1998.

11. 15/11/2017 EU and the Euro / Miettinen 11
Euroalueen jäsenet
ERM-II jäsen (Tanska)
EU-jäsen jolla pysyvä erioikeus olla
liittymättä euroon
Loput EU-maat

12. EMUn kehittäminen: Komission
tavoiteasiakirja
”Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät
toimia kolmella keskeisellä osa-
alueella:
1) aidon rahoitusunionin
viimeistely;
2) yhdentyneemmän talous- ja
finanssivakausunionin luominen;
3) demokraattisen
vastuuvelvollisuuden ankkurointi
ja euroalueen instituutioiden
vahvistaminen.”

13. Saksa ja Ranska: erot
lähestymistavassa
■ Saksalainen lähetymistapa
korostaa sääntöjä
■ Sääntöjä vahvistettava: maat
vastuussa omasta taloudestaan
■ Kriittinen yhteisvastuuta kohtaan –
valtiot & sijoittajat vastuuseen
■ EMU enemmän talousliitto kuin
poliittinen unioni
■ Ranskalainen perinne
talouspoliittista harkintaa
■ Enemmän yhteisvastuuta:
Eurooppaan luotava
finanssipoliittisia mekanismeja
■ Suhdannevaihteluita tasattava
■ EMU poliittisena unionina,
demokratiaa vahvistettava

14. Fokus & prioriteetit: Saksa ja Ranska
■ Saksan prioriteeetti:
Pankkiunioni
■ FOKUS: Kriisien
ratkaisu
■ Ranskan prioriteetti:
Talousunioni &
finanssipoliittinen
unioni
■ FOKUS: EMUn
kehittäminen
talouspoliittisena
liittona

15. Hankkeet
1) Pankki-/rahoitusunioni
2) Talousunioni
3) Finanssipoliittinen unioni
4) Politiikka & hallinto

16. 1. Pankkiunioni
■ Perusajatus: tavoite katkaista pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys
■ Valmistelu aloitettiin 2012, sovittiin 2014, voimaan 2016
■ Kaksi peruselementtiä: Pankkien valvonta Single Supervisory
Mechanism ja kriisinratkaisu Single Resolution Mechanism
1. Kriisinratkaisurahasto (= Single Resolution Fund) helppo, mutta
miten järjestetään & koko – EVM:n rooli?
2. Talletussuoja keskeinen: yhteinen vai kansallinen
3. Valtionlainat pankkien taseessa? Riskejä alettava karsia vähitellen?

17. 2. Talousunioni
■ Miten koordinoida talouspolitiikkaa EMU-alueella / euroalueella?
■ Kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistaminen vs. heikentäminen?
1. European Semester = Eurooppalainen ohjausjakso ei toimi?
– Yksinkertaistaa vai vahvistaa? Rakenneuudistukset?
– Vaihtotase-elementti keskeisemmin ohjaukseen? Saksan ylijäämät
euroalueen ongelma? Voidaanko integroida sosiaalipoliittisia
elementtejä?
2. Kriisinratkaisu: EVM:n kehittäminen / tehostaminen.
– EMF eli Euroopan valuuttarahasto kriisinratkaisumekanismina,
velkajärjestely?
– Kasvattaako EVM:n pääomaa?

18. 3. Finanssipoliittinen unioni
■ Kysymys: Miten tehdä finanssipolitiikkaa euroalueella / miten luoda uusia
rahavirtoja?
1. EU-budjettiin euroalueen linja?
2. Euroalueen yhteinen budjetti?
3. Finanssipoliittinen vakauttajat:
– epäsymmetriset shokit: vaikea toteuttaa, USA:n malli (liittovaltion budjetti)?
– symmetriset shokit: EMU toimi hyvin?
– Automaattiset vakauttajat kansallisella tasolla tärkeitä, voidaan kehittää
eurooppalaisessa kehikossa (esim. työttömyysvakuutus)

19. 4. Politiikka ja hallinto
■ Miten paikata EMU:n demokratiavajetta?
■ ”Tällä hetkellä EU:n perussopimuksissa ei ole kovin yksityiskohtaisia
määräyksiä demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta euroalueen asioissa.”
(Komission pohdinta-asiakirja)
■ Euroryhmän ongelmat: 1) Legitimaatio (kansallinen vs. EU-taso); 2)
Julkisuusperiaate (ei asemaa perussopimuksissa); 3) Intressikonfliktit (PJ
edustaa sekä omaa maata että euroryhmää)
■ EVM:n hätätilamenettely mahdollistaa päätökset 85 prosentin
määräenemmistöllä = suurten maiden de facto veto-oikeus
■ EUROALUE: Euroalueen parlamentti: ei realistinen
– Valtionvarainministeriö: ajatus, että euroalueella oma, pysyvä edustaja
komissiolla – ei välttämättä uutta finanssipoliittista valtaa

20. Suomen kanta
■ Positiiviset elementit: positiivinen suhtautuminen pankkiunioniin,
sijoittajavastuun korostaminen sekä pankkiunionissa että tulevassa
kriisinhoidossa ja Euroopan valuuttarahaston kehittäminen
■ Negatiiviset elementit: Kriittinen suhde ”yhteisvastuuseen”. Suomen kanta
ei nykyisellään huomioi riittävästi niitä pyrkimyksiä, jotka liittyvät EMU:n ja
euroalueen demokraattisen ja poliittisen luonteen vahvistamiseen
■ Suomen kanta on kirjoitettu ennen kaikkea kriisinhoidon näkökulmasta
■ Pitkällä tähtäimellä toimintaympäristön vakauttaminen sekä
toimivaltakysymysten selkeyttäminen on myös pienen maan etu?

21. Kiitos!
timo.pa.miettinen@helsinki.fi // p. 050 3004775