1. Kirsi Mansikkamäki TtT 26.9.2017
Liikunta vaihtoehtona
vaihdevuosioireiden lievittämiseen

2. • Monellako suomalaisella on häiritseviä
vaihdevuosioireita?
• Vähentääkö liikunta vaihdevuosioireita?
• Millä mekanismeilla liikunta vaikuttaa
elimistöön?
• Paljonko pitää liikkua hyötyjen
saavuttamiseksi?
Liikunta ja vaihdevuodet

3. Monellako suomalaisella on häiritseviä
vaihdevuosioireita?

4. Vaihdevuosi-ikäisten naisten oireet
ja niiden hoito
• Joka toisella suomalaisella vähintään yksi häiritsevä oire sekä
vaihdevuosien aikana että sen jälkeen
• Vasomotoriset oireet eli kuumat aallot häiritseviä joka
kymmenennellä; selkäkipu, lihaskivut tai unihäiriöt joka viidennellä
• Vaihdevuosioireet yleisempiä ylipainoisilla ja vähän liikkuvilla
• Vaihdevuosien hormonihoito lievittää spesifejä vaihdevuosioireita;
vaikutukset muihin oireisiin ja/tai elämänlaatuun ristiriitaisia; lääkkeet
eivät sovi kaikille
• Olisiko liikunnasta hyötyä? Miten ohjeistan vaihdevuosioireisia naisia?

5. Vähentääkö liikunta vaihdevuosioireita?

6. • Osallistujat Pirkanmaalta lehti-ilmoituksella
• Päävastemuuttuja: elämänlaatu (SF-36,WHQ -mittari)
• Muut vastemuuttujat: kuumat aallot, vaihdevuosioireet (ärtyneisyys,
mieliala, päänsärky, unihäiriöt)
• Osallistumiskriteerit:
– ikä 40-60 vuotta, BMI <35 kg/m2
– päivittäisiä häiritseviä vaihdevuosioireita
– edellisistä kuukautisista 6-36 kk, Ei HRT ed. 3 kk aikana
– vähän liikkuvia, ei liikkumista rajoittavaa sairautta
– ei sykkeeseen vaikuttavaa lääkitystä (b-salpaajat)
Menopaussi, elintavat ja liikunta MELLI RCT 2009

7. MELLI tutkimusryhmät:
6 kk:n harjoitteluinterventio
• Mustikat (koe)
– Liikunta- ja terveysluentoja
– 4 krt/vk kestävyysliikuntaa (väh 2 krt kävelyä), tehollinen
harjoitusaika 50 min
• Ohje: Reipasta liikuntaa niin että hengitys kiihtyy (RPE-asteikko
13-16)
– Sykepantaseuranta, pannan purku noin kerran kuussa,
toteutumisen tarkistus
– Mahdollisuus ohjattuun jumppaan kerran viikossa (UKK-
instituutilla)
• Puolukat (kontrolli)
– Liikunta- ja terveysluentoja

8. Vähenivätkö oireet? Kyllä.
• Elämänlaatu parani viidellä osa-alueella kahdeksasta
• Yöllisten kuumien aaltojen määrä, yöhikoilu, kuumien aaltojen
häiritsevyys yöllä ja ärtyisyys vähenivät, nukkuminen parantui
• Mielialan vaihtelu, alakuloisuus ja ärtyisyys vähenivät, työkyky
parani osittain, kunto parani
• Ei selviä ryhmien välisiä eroja: paino ja rasvaprosentti, kuumat
aallot päivän aikana, päänsärky, virtsaoireet, tuki- ja
liikuntaelinten vaivat
Luoto ym Ann Med 2011; Moilanen ym Menopause 2012; Mansikkamaki ym Maturitas 2012,
Mansikkamäki ym. Maturitas 2016

9. Elämänlaadun muutos
Fyysinen toimintakyky
Fyysinen roolitoiminta
Kivuttomuus
Koettu terveys
Psyykkinen roolitoiminta
Sosiaalinen toimintakyky
Tarmokkuus
Psyykkinen hyvinvointi
Parempi elämänlaatuHuonompi elämänlaatu -10 -5 0 5 10 15 20
PUOLUKKA (kontrolli)
MUSTIKKA (koe)
Ikä, koulutus, siviilisääty, työssäolo, painoindeksi, tupakointi huomioitu. Merkitsevyyden raja: p<0.05

10. Melli-seurantatutkimukset
2.5v ja 4v intervention jälkeen

11. Melli-seuranta 2.5 v interventiosta
• Kyselytutkimus
• Päävastemuuttujana työkyky ja työn henkinen ja fyysinen
kuormittavuus
Tulokset:
• 6 kk:n harjoittelulla todettiin olevan sekä lyhyen että pitkän ajan
vaikutuksia työkykyyn, mutta ei merkittäviä muutoksia työn
kuormittavuuteen
Rutanen ym. Safety and Health at Work 2014

12. Melli-seurantatutkimus 4 v. intervention jälkeen
• 159 naista alkuperäisestä interventiosta kutsuttiin ja 95 naista osallistui
Mittaukset
• Pituus, paino, vy ja 2 km kävelytesti UKK-instituutilla
• Elämänlaatukysely SF-36
• Hookie®️ –liikuntamittaria käytettiin viikon ajan fyysisen aktiivisuuden
määrän kartoittamiseksi
• Liikuntapäiväkirjaan kirjattiin viikon ajan liikunnan määrä, laji ja kesto, sekä
kuumien aaltojen määrä ja laatu, nukkumisaika ja miten hyvin nukkui

13. • Päävastemuuttuja: elämänlaatu SF-36 mittarilla mitattuna ja kuumat
aallot, (HFScore, kuumien aaltojen määrä kerrottuna laadulla)
• Kahdeksan elämänlaadun osa-aluetta:
- psyykkinen hyvinvointi
- tarmokkuus
- sosiaalinen toimintakyky
- psyykkinen roolitoiminta
- koettu terveys
- kivuttomuus
- fyysinen roolitoiminta
- fyysinen toimintakyky
Melli-seurantatutkimus 4 v. intervention jälkeen

14. Melli-seuranta 4v. tulokset, elämänlaatu
• Harjoitteluryhmän naisilla oli parempi fyysinen toimintakyky kuin
vertailuryhmään kuuluneilla naisilla 4 vuoden seurantamittauksissa
• Lisäksi harjoitteluryhmän naisilla oli parempi fyysinen terveys ja
koettu terveys verrattuna vertailuryhmän naisiin, vaikka tilastollista
merkitsevyyttä ei saavutettu

15. • Liikunnan positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia havaittiin HFScore –arvoissa
vaihdevuosi-ikäisillä naisilla neljä vuotta liikuntaintervention jälkeen,
erityisesti harjoitteluryhmään kuuluneiden naisten joukossa.
• Harjoitteluryhmään kuuluneilla naisilla todettiin olevan suurempi
todennäköisyys kuulua ryhmään, jossa vähemmän oireita (HFScore <13)
Mansikkamäki ym. Maturitas 2016
Melli-seuranta tulokset, kuumat aallot

16. Kuumat aallot, lähtötilanne, 2.5v - ja 4v. seuranta

17. Mitä muualla on tutkittu?
Pitkittäistutkimuksia:
• -Guthrie ym 1994: Melbourne Women’s Midlife Health Project N=438, 8 v seuranta: päivittäin liikkuvilla 49%
vähemmän kuumia aaltoja
• -Thurston ym 2012: SWAN, N= 3075, 8 v seuranta: kuumilla aalloilla korrelaatio insuliiniresistenssiin; liikunta
vähensi molempia
• -vanPoppel ym 2008: Australian Longitudinal Study on women’s health, N=3330, > 5 v seuranta, liikunta ei
yhteydessä oireisiin
• -Gold ym 2007; SWAN; liikunta ei yhteydessä oireisiin
Kokeellisia tutkimuksia:
• -Luoto ym 2012: MELLI- tutkimus, N=176, liikunta paransi elämänlaatua, vähensi unihäiriöitä, yöllisiä kuumia
aaltoja
• -Sternfeld ym 2013; N=250; liikunta ei vähentänyt vasomotorisia oireita, mutta paransi unta, mielialaa ja
masennusta
• Daley AJ ym. 2015; N=261; liikunta ei vähentänyt vasomotorisia oireita

18. Miksi tulokset ovat ristiriitaisia?
• MITTAUSTEN LAATU: Liikunnan objektiivinen mittaus vs
subjektiivinen raportointi- pelkät itseraportoidut määrät yliarvioita
• MITÄ ON MITATTU? Liikuntalaji, liikunnan määrä, laatu, intensiteetti
ja kesto vaihtelee
• Vaihdevuosioireiden raportointi vaihtelee, oliko kaikilla
vaihdevuosioireita, kuinka vaikeita?
• MILLAISIA TUTKITTAVIA? Joissakin tutkimuksissa mukana
hyväkuntoisia, joiden kunnossa vain vähän parantamisen varaa,
joissakin huonokuntoisempia

19. Miksi liikunta vähentää oireita?
Vaikutusmekanismit:
Biologiset vaikutukset
• Inflamaation väheneminen
• Insuliiniresistenssi ↓
• Liikunta ► estrogeeni ↑- endorfiinitaso
↑- LH taso ↑
• Liikunta stabiloi aivojen lämmönsäätely-
keskusta ► oireet ↓ (kuumat aallot)
Psyykkiset vaikutukset
• Liikunta käyttäytymisen aktivaattori
• Liikunnalla yhteys masentuneisuuden
vähenemiseen
• Kognitiivisesta terapiasta myös
hyötyjä vaihdevuosioireiden hoidossa

20. Kuinka paljon liikuntaa tarvitaan keski-
iässä elämänlaadun parantamiseksi?
• MELLI-tutkimuksessa tavoitteena liikkua reippaasti
4 x 50 min=200 min/vko, kestävyysliikuntaa
kaksi kolmesta osallistujasta pystyi toteuttamaan
• Muissa tutkimuksissa määrä vaihteli 40-60 min
2 – 3 x /vko; keskim.3 päivänä,yleensä kestävyysliikuntaa
• Liikunnan määrä vähintään 150 min/vko, jotta tuloksia
saadaan, vastaa terveysliikuntasuositusta
• Käytännössä 30 min kävely 5x/vko

21. • lepoverenpaine
• leposyke
• HDL-kolesteroli
sepelvaltimotautivaara
Kuinka nopeasti liikunta vaikuttaa?
• sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta,
verenpaine
0 - 48 t
Harjoitusvaikutukset
• kunnon paraneminen VO2max
Välittömät vaikutukset
2 kk
3 kk
(3-) 6 kk

22. Yhteenveto
• Tutkimukset osoittaneet liikunnan tärkeyden ja merkityksen
vaihdevuosi-ikäisten naisten elämässä.
• Tutkimusnäyttö liikunnan hyödyistä vaihdevuosioireiden hoitoon
naisilla osin ristiriitaista – yhtä mieltä ollaan terveyshyödyistä
esim. sydän- ja verisuonisairauksiin, osteoporoosiin, syöpiin tai
metaboliseen oireyhtymään liittyen
• Liikunta tarjoaa hyvän vaihtoehdon vaihdevuosioireiden
lievittämiseen ja parempaan elämänlaatuun ilman vakavia
haittavaikutuksia

23. Kiitos.