1. Liikuntaryhmässä liikkumisen turvallisuus
1
Koostaneet
Pauliina Husu ja Katriina Ojala, UKK-instituutti
versio 2 kevät 2020
Liikuntaryhmien ohjaaminen osana järjestötoimintaa: osa 3

2. Liikuntaryhmien ohjaaminen osana
järjestötoimintaa
Koostaneet
Pauliina Husu ja Katriina Ojala
UKK-instituutti
versio 2 kevät 2020

3. • 1: Kunnon osa-alueiden harjoittaminen liikuntaryhmissä
• 2: Ohjaajana liikuntaryhmässä
• 3: Liikuntaryhmässä liikkumisen turvallisuus
• 4: Musiikin käyttö liikuntaryhmässä
• 5: Ikäihmisten ohjaaminen
• 6: Ohjaustaitojen itsearviointi
3
Vertaisohjaajan tietopaketti

4. Turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
• liikkeiden kuormittavuus
➢hengitys- ja verenkiertoelimistö
➢tuki- ja liikuntaelimistö
• osallistujiin liittyvät tekijät
➢ikä, terveydentila, aikaisemmat liikkumistottumukset, harjoitustausta
• olosuhteisiin liittyvät tekijät
➢ympäristö, kuten valaistus, lämpötila ja liukkaus
➢välineet ja varusteet, esim. jalkineet
➢ilmapiiri, mm. kannustus, kilpailullisuus, paineet
• ohjaajan pätevyys
4

5. Liikkumisen turvallisuus
• Liikuntavammoille altistavat riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin:
➢Sisäiset tekijät ovat liikkujasta itsestään johtuvia
➢ esim. yleinen terveys, ravitsemustila, vireystila, liikehallintataidot, aikaisemmat vammat,
motivaatio ja riskinotto.
➢Ulkoiset tekijät liittyvät liikuntamuotoon ja olosuhteisiin
➢ esim. liikuntamuoto, liikunnan kokonaismäärä ja teho, sääolosuhteet ja suojavarusteet.
• Liikuntavamman synnyn taustalla on usein tapahtumaketju, jossa ovat mukana
liikkuja, häneen vaikuttavat ulkoiset tekijät, jokin vamman laukaiseva tekijä sekä
näiden kaikkien yhteisvaikutus.

6. Riskien tiedostaminen ehkäisee vammoja
• Liikuntavammoja voidaan vähentää, kun tiedostetaan liikuntaan liittyvät riskit.
Riskitekijöihin on helpompi vaikuttaa, kun tietää niiden olemassaolon.
• Huolellinen alku- ja loppuverryttely on tärkeää vammojen ehkäisemiseksi.
➢Alkuverryttely valmistaa kehoa tulevaan liikuntasuoritukseen. Verryttely
kiihdyttää hengitystä, lisää verenkiertoa, aktivoi hermoston ja lihasten
toimintaa sekä virittää liikkujan mielen liikuntaa varten.
➢Loppuverryttely rauhoittaa ja auttaa elimistöä palautumaan rasituksesta sekä
poistaa lihaksiin kertyneitä kuona-aineita.
• Liikkumaan lähtiessä on syytä ottaa huomioon asianmukaiset liikuntavarusteet
ja -ympäristö. Varusteiden tulee vastata liikuntamuodon ja lajin vaatimuksia.
Vaatetus ja jalkineet tulee valita olosuhteet huomioiden liikkujalle itselleen
sopiviksi.
• Liikuntaa ei suositella flunssan aikana. Lievä nuha ei estä kevyttä liikkumista,
mutta reipas/rasittava liikkuminen lopetettava heti, kun ilmaantuu flunssan
yleisoireita, kuten lihaskipua, kuumetta ja väsymystä.

7. Monipuolinen harjoittelu ehkäisee vammoja
• Liikuntavammoja ehkäistään parhaiten monipuolisella ja laadukkaalla
liikkumisella. Hyvä peruskunto ja riittävä lihasvoima luovat perustan turvalliselle
liikkumiselle.
• Näiden lisäksi yleisten liiketaitojen, tasapainon, koordinaation ja kehon hallinnan
harjoittelu on tärkeää.
• Monipuolinen liikkuminen on erityisen tärkeää lapsuusiässä, jolloin liikuntataidot
ja monipuoliset liikemallit pääasiallisesti kehittyvät. Koskaan ei kuitenkaan ole
liian myöhäistä aloittaa liikuntaharjoittelua.

8. Turvallisuus liikuntaryhmissä
Turvallisuutta lisäävät Turvallisuutta heikentävät
kohderyhmän mukaan suunniteltu tuntisisältö liian haastava tuntisisältö
pieni ryhmäkoko suuri ryhmäkoko
ohjaajalle entuudestaan tuttu kohderyhmä ohjaajalle tuntematon kohderyhmä
hyvä valmistautuminen huono valmistautuminen
riittävän pitkä alku- ja loppuverryttely liian lyhyt alku- ja loppuverryttely tai niiden
puuttuminen
hyvä suoritustekniikka ja suoritusvirheiden
korjaaminen
huono suoritustekniikka, virheitä ei korjata
täsmälliset, selkeät ohjeet, toisto tarvittaessa
useiden aistikanavien käyttö ohjaamisessa
epäselvät ohjeet
ympäristötekijät (esim. riittävä valaistus,
sopiva alusta, ei häiriötekijöitä)
ympäristötekijät (esim. huono valaistus, liukas
tai tahmea alusta, kiire, melu jne.)
sopivat välineet (myös jalkineet) puutteelliset välineet
hyvä vireystila väsymys
hyvä terveydentila akuutit terveysongelmat/toipilasvaihe
hyvä keskittyminen huono keskittyminen
8

9. Kiitos
ukkinstituutti.fi
9
Katso myös muut tietopaketin osat.