1.
Liiallisen istumisen aiheuttamat
riskit ja objektiivisesti mitattu
suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja
liikkumattomuus
Tommi Vasankari
Pauliina Husu

2.
Taustalla kaksi isoa ”murrosta”
• Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on
noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä
liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo
(istuminen).
• Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja
myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun
kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen
tavan mitata liikettä ja sen puutetta – vastaava muutos
kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren
rasva-arvoja.
Osion nimi | sivunro
Suomen Lääkärilehti 25-32/2014

3.
Nykykäsitys liikunnasta ja istumisesta
• Kyselytutkimusten mukaan puolet työikäisistä ja reilu
neljännes eläkeikäisistä suomalaisista liikkuu
kestävyyskunnon kannalta riittävästi.
• Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on
maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin ennenaikaisen
kuolleisuuden aiheuttaja.
• Itsearviointeihin perustuvat menetelmät yliarvioivat
fyysistä aktiivisuutta ja aliarvioivat paikallaan vietettyä
aikaa objektiivisiin mittauksiin verrattuna.

4.
Kehityspolku kaiken liikkeen
mittaamiseen
• Vuonna 2010 UKK-instituutti tutki markkinoilla käytössä
olevat fyysistä aktiivisuutta mittaavat laitteet ja totesi, että
hyviä kiihtyvyysmittareita kyllä löytyy, mutta jokaisella
valmistajalla on oma tapa suodattaa ja tulkita tuloksia.
• Käynnistettiin pitkä kehitysprojekti, jonka lopputulos oli
universaalisti kaikkien kiihtyvyysmittareiden raakadatan
tulkitsemiseen soveltuvat algoritmit. Menetelmä on
testattu, kuvattu ja raportoitu alan lehdissä.
• Uusilla algoritmeilla kyetään luokittelemaan paikallaanolo
sekä jalan tapahtuva liikkuminen.

5.
Työmatka pyöräillen

6.
Aamulenkki mutta muuten leppoisa
sunnuntai
0
170
340
510
680
850
1020
9:00:00
9:20:00
9:40:00
10:00:00
10:20:00
10:40:00
11:00:00
11:20:00
11:40:00
12:00:00
12:20:00
12:40:00
13:00:00
13:20:00
13:40:00
14:00:00
14:20:00
14:40:00
15:00:00
15:20:00
15:40:00
16:00:00
16:20:00
16:40:00
17:00:00
17:20:00
17:40:00
18:00:00
18:20:00
18:40:00
19:00:00
19:20:00
19:40:00
20:00:00
20:20:00
20:40:00
21:00:00
21:20:00
21:40:00
22:00:00
22:20:00

7.
Katsauksen ydintulokset
• Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja
kuolleisuuden välistä yhteyttä.
• Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli
vahvempi kuin muun istumisen.
• Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla
päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2 %.
• Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole
lineaarinen, yli 7 t päivässä istuvilla yksi lisätunti
istumista lisäsi kuolleisuutta 5 %.

8.
Katsauksen ydintulokset
• Runsas päivittäinen istuminen näyttääkin olevan
tupakoinnin, liikunnan puutteen ja lihavuuden
kaltainen riskitekijä.
• Vaikka tietoa onnistuneista istumisen
vähentämisen hankkeista on vielä kovin niukasti,
voidaan nyt jo istumista pitää merkittävänä
riskitekijänä ja asialle tarvittaisiin suosituksia.
• Jo nykytiedon valossa voidaan sanoa, että paljon
päivittäin istuvia tulisi neuvoa vähentämään
istumista liikunnan lisäämisen ohella.

9.
Tarkoitus
• Kuvata suomalaisen aikuisväestön fyysistä
aktiivisuutta ja liikkumattomuutta
ensimmäistä kertaa objektiivisesti
kiihtyvyysmittarilla mitattuna:
– eri tehoiseen aktiivisuuteen käytetty aika
– paikallaan vietetty aika
– terveysliikuntasuosituksen (kestävyysliikunta)
toteutuminen.

10.
Aineisto
• Terveys 2011-tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja
kunto -alaotos
Alaotos, n=4916
Osallistujat, n=2455
Kiihtyvyysmittaus,
n=2055
Käytti mittaria, n=1863
Täytti käyttökriteerin,
n=1598
Kriteeri + ikärajaus 18-85,
n=1589 (33 %)
≥ 4 päivää,
≥ 10 tuntia/päivä

11.
Kiihtyvyysmittaus, 7 vrk
• Hookie AM 20 (Traxmeet Ltd Espoo)
• Kerää tietoa kaikesta liikkumisesta todellisina
kiihtyvyyksinä (100 Hz).
• Liikkumattomuuden ja fyysisen aktiivisuuden
luokittelu:
– makuulla olo, istuminen <1,5 MET
– paikallaan seisominen <1,5 MET
– kevyt aktiivisuus 1,5-3,5 MET
– reipas aktiivisuus 3,5-6 MET
– rasittava aktiivisuus >6 MET

12.
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

13.
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

14.
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

15.
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

16.
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014

17.
Yhteenveto Terveys 2011 -tutkimuksen
tuloksista
• Suomalainen aikuinen vietti keskimäärin 76 %
valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa
istuen.
• Reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta oli vain
vajaa kymmenesosa valveillaoloajasta.
• Vajaa neljäsosa tutkimukseen osallistuneista
täytti terveysliikuntasuosituksen
kestävyysliikunnan osalta.

18.
Jatkossa tarvitaan:
• keinoja paikallaanolon vähentämiseen ja kevyen
fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen
• lisätietoa objektiivisesti mitatun fyysisen
aktiivisuuden terveysyhteyksistä
• lisätietoa väestötutkimuksissa käytettyjen
fyysisen aktiivisuuden kysymysten pätevyydestä
suhteessa objektiivisesti mitattuun aktiivisuuteen
• kansalliset suositukset istumisen
enimmäismäärälle.

19.
KIITOS!
www.ukkinstituutti.fi