Pauliina Husu, Kari Tokola, Jaana Suni, Harri Sievänen, Tommi Vasankari ATH-tutkimustulosten julkaisutilaisuus Helsinki 27.10.2015. ATH-tutkimuksen aineistoista on selvitetty runsaan istumisen yhteys yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin eri-ikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla. Lisäksi tutkittiin, ovatko työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet näihin kokemuksiin erilaisia.

1. Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja
henkiseen hyvinvointiin
Pauliina Husu, Kari Tokola, Jaana Suni, Harri Sievänen,
Tommi Vasankari
ATH-tutkimustulosten julkaisutilaisuus
Helsinki
27.10.2015

2. Taustaa
• ATH-tutkimuksen aikaisempien tarkastelujen mukaan runsas istuminen on
yhteydessä huonoon koettuun terveyteen, lihavuuteen ja runsaampaan
terveyspalveluiden käyttöön.
• Erityisesti vapaa-ajan istuminen näyttäisi olevan yhteydessä
terveyshaittoihin.
• Runsas istuminen on yhteydessä myös masennukseen ja jännittyneisyyteen
(Teychenne ym. 2010 ja 2015, de Rezende ym. 2014).
• Istumisen mahdollista yhteyttä koettuun yksinäisyyteen ei juuri ole tutkittu.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015

3. Tavoite
• Selvittää
– Onko runsas istuminen yhteydessä yksinäisyyteen ja henkiseen
hyvinvointiin eri-ikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla?
– Poikkeavatko työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet näihin
kokemuksiin toisistaan?
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015

4. Istuminen työssä ja vapaa-ajalla
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015

5. Yksinäisyyden kokemuksia melko usein
tai jatkuvasti
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Kokonaisistuminen
Ikäryhmä

6. Kokonaisistumisen yhteys
yksinäisyyteen
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi

7. Työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet
yksinäisyyteen
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi

8. Mieli maassa, alakulon tai
masennuksen tuntemuksia
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Kokonaisistuminen
Ikäryhmä

9. Kokonaisistumisen yhteys alakulon/ masennuksen
tunteisiin
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi

10. Työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet
alakulon/ masennuksen tunteisiin
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi

11. Kiinnostuksen kadottamisen
tuntemuksia
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Kokonaisistuminen
Ikäryhmä

12. Kokonaisistumisen yhteys
kiinnostuksen kadottamisen tunteisiin
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi

13. Työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet
kiinnostuksen kadottamisen tunteisiin
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi

14. 0 20 40 60 80 100
en
kyllä, silloin tällöin
kyllä, aktiivisesti
en koskaan hyvin harvoin joskus melko usein/jatkuvasti
%
%
0
10
20
30
ei kyllä, silloin
tällöin
kyllä,
aktiivisesti
masennuksen/alakulon
tuntemuksia
kiinnostuksen
kadottamisen
tuntemuksia
Yksinäisyyden kokeminen
Järjestötoimintaan
osallistuminen
Järjestötoimintaan osallistuminen
Yksinäisyyden kokeminen ja henkinen
hyvinvointi järjestötoimintaan osallistumisen
mukaan
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015

15. Yhteenveto
• Lähes joka kymmenes vastaaja ilmoitti kokevansa yksinäisyyttä melko usein
tai jatkuvasti.
• Joka viides oli kokenut alakulon tai masennuksen tunteita vähintään kahden
viikon ajan kyselyyn vastaamista edeltäneen vuoden aikana.
• Joka viides oli myös menettänyt kiinnostuksen asioihin, joista ennen koki
mielihyvää.
• Yli yhdeksän tuntia päivässä istuvat ilmoittivat enemmän em. kokemuksia
kuin enintään kuusi tuntia istuvat.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015

16. • Vapaa-ajalla istuminen oli yhteydessä erityisesti yksinäisyyteen ja
kiinnostuksen menettämisen kokemuksiin.
• Työssään yli kuusi tuntia päivässä istuvat ilmoittivat enemmän
yksinäisyyttä sekä alakuloa ja masennusta kuin enintään tunnin
istuvat.
• Aktiivinen osallistuminen järjestötoimintaan oli yhteydessä
vähäisempään yksinäisyyden kokemiseen sekä parempaan
henkiseen hyvinvointiin.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015

17. Johtopäätökset
• Runsas istuminen oli yhteydessä yksinäisyyden, masennuksen ja alakulon sekä
kiinnostuksen kadottamisen kokemuksiin. Vapaa-ajan istuminen oli useammin
yhteydessä em. kokemuksiin kuin työssä istuminen.
• Järjestötoimintaan osallistumisen yhteys em. kokemuksiin antaa viitteitä siitä,
että järjestöjen tarjoama sosiaalinen toiminta voi olla yhteydessä
vähäisempään yksinäisyyden kokemiseen ja parempaan henkiseen
hyvinvointiin.
• Tulosten tulkinnassa on syytä huomioida, ettei niiden perusteella voida tehdä
syy-seurauspäätelmiä.
• Jatkossa tarvitaan pitkittäisasetelmassa toteutettuja väestötutkimuksia.
Lisäksi tarvitaan objektiivisilla menetelmillä mitattua tietoa väestön
istumisesta.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015

18. KIITOS!
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Viitteet:
de Rezende LF, Rodrigues Lopes M, Rey-Lopez JP, Matsudo VK, Luiz Odo C. Sedentary behavior and health outcomes: an overview of systematic reviews. PloS One.
2014;9(8):e105620.
Teychenne M, Ball K, Salmon J. Sedentary behavior and depression among adults: a review. International Journal of Behavioral Medicine. 2010;17(4):246-54
Teychenne M, Costigan SA, Parker K. The association between sedentary behaviour and risk of anxiety: a systematic review. BMC Public Health. 2015;15:513.