O slideshow foi denunciado.

Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoini

0

Compartilhar

1 de 18
1 de 18

Mais Conteúdo rRelacionado

Työelämä2020 innovaatiot ja_tuottavuus_20151203_alasoini

  1. 1. Mitä innovaatiot ja tuottavuus ovat ja miten niitä kehitetään? Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi
  2. 2. Kokonaistuotannon kasvu Suomessa viime vuosina (Pohjola 2014)  Kokonaistuotanto kasvoi 30 % v. 1998-2013 • Kasvusta 22 %-yksikköä tuli työn tuottavuuden kasvusta • Kasvusta 8 %-yksikköä tuli työn määrän lisääntymisestä (so. työhön osallistuminen + työaikojen pituus) • Kokonaistuotanto oli v. 2013 samalla tasolla kuin v. 2006!  Työn tuottavuuden kasvu jakautui seuraavasti: • Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan: 2 %-yksikköä • Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin: 7 %-yksikköä • Toimialojen välinen rakennemuutos: 1 %-yksikkö • Innovaatiot (teknologiset, liiketoiminnalliset, organisatoriset yms.): 12 %- yksikköä (tässä jatkossa entistäkin suurempi kasvupotentiaali!) 03-2013DM
  3. 3. Mahdollisuudet lisätä taloudellista hyvinvointia eri osatekijöiden kautta Osatekijä Mahdollisuudet Lisäperustelu tai -kommentti Työn tuottavuus Erittäin suuret: kasvavat yhä jatkossa, kun talous tieto- valtaistuu, jolloin tuottavuus voi kasvaa (ainakin periaatteessa) rajatta. Myös digitalisaatio ja siihen kytkeytyvät innovaatiot avaavat uusia mahdollisuuksia. Työn tuottavuuskasvu on hidastunut viime vuosina. Talouden palveluvaltaistuminen voi hidastaa kasvun mahdollisuuksia jatkossa. Ei yksin takaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan säilymistä. Työhön osallistuminen Suuret: ykköskysymys on työurien jatkaminen pidempään Muita tärkeitä kysymyksiä ovat työttömyyden ja työkyvyttömyyden alentaminen, mahdollisuus sovittaa työtä ja muuta elämää yhteen, nuorten integroituminen työelämään ja osaajien maahanmuutto Työajat Eivät kovin suuret Ihmiset eivät halua pidentää työaikojaan (pikemminkin päinvastoin mm. EVAn tutkimusten mukaan) ja osa-aikatyö Suomessa vähäistä. Työaikajoustot ovat tärkeämpiä, mutta tuottavuutta lisäävänä tekijänä.
  4. 4. Innovaatiot ja uudistukset yrityksissä (10+ henkeä) v. 2010 jälkeen, % (Eurooppalainen yritystutkimus 2013) 0 10 20 30 40 50 60 70 Prosessit Organisaatio Tuotteet ja palvelut Markkinointi Suomi Ruotsi Tanska EU 03-2013DM
  5. 5. Samaa fiksummin vai jotain fiksumpaa uutta?  Amerikkalaisprofessorien (Charles Sabel ja AnnaLee Saxenian) vuonna 2008 julkaistu analyysi Suomen vahvuuksista ja heikkouksista edelleen (valitettavan!) ajankohtainen: • Eturivin yritykset Suomen johtavilla teollisuudenaloilla ovat keskittyneet kilpailustrategioihin, jotka ovat perustuneet prosessien optimointiin valituilla teknologisilla kehityspoluilla, eivätkä uusien mahdollisuuksien etsimiseen (strategia ei toimi enää, kun teknologinen murros kiihtyy). • Suomen eturivin yritysten kasvanut osaaminen ja tuottavuus ei ole juuri auttanut Suomen muita yrityksiä parantamaan osaamistaan ja tuottavuuttaan (tuottavuuskehityksen nopeutumiseksi tarvitaan jatkossa aiempaa paljon laajempaa joukkoa organisaatioita, jotka kykenevät uudistumaan). 03-2013DM
  6. 6. Tietotekniikkaan perustuvan tuottavuuskasvun kaksi aaltoa  1. aalto 1990-luvulta alkaen: tuottavuuskasvu perustuu uusiin teknologioihin tuotteissa, palveluissa ja prosessien virtaviivaistamisessa.  2. aalto: tuottavuuskasvu perustuu uusien teknologisten mahdollisuuksien vauhdittamiin liiketoiminnallisiin, organisatorisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin, jotka kohdistuvat mm. organisaatioiden yhteistyökykyyn, yhteistyösuhteisiin ja kulttuuriin liittyviin tekijöihin tavoitteenaan erityisesti vahvistaa positiivista asiakaskokemusta.
  7. 7. Esimerkki: suomalainen käsityölankojen valmistaja 1. aalto  Yritys paransi tehokkuuttaan siirtymällä perinteisestä tukku- ja vähittäiskauppatoiminnasta sähköiseen verkkokauppaan.  1. aallossa kilpailuedut perustuvat kehittyvän teknologian uusiin ominaisuuksiin tuotteissa, palveluissa ja prosesseissa ilman tarvetta irtautua perinteisestä teollisen ajan tuotannollisesta logiikasta.  1. aallossa Suomi ja suomalaiset suuryritykset niitä ympäröivine teollisine klustereineen menestyivät (liian) hyvin. 2. aalto  Yritys alkoi hyödyntää näin syntyneitä suoria asiakaskontakteja systemaattisesti oman toimintansa kehittämiseksi.  Asiakkaiden ympärille luotiin verkkoyhteisö (digitaalinen ompeluseura), jonka kautta yritys saa nopeasti autenttista tietoa asiakkaiden kokemuksista, tarpeista ja toiveista.  Autenttinen asiakastieto ja sen käyttö innovoinnissa tuo merkittävän kilpailuedun markkinoilla ja sitoo asiakkaat yritykseen. 03-2013DM
  8. 8. 2. aalto ratkaisee pelin  Prosessien ja organisaatiorakenteiden tiheä pölyttäminen parantaa toki edelleen tuottavuutta, mutta… • tällaisten uudistusten rajahyödyllä on kuitenkin taipumus laskea vähitellen. • jatkuvat uudistukset ilman uusia innostavia visioita ruokkivat kyynisyyttä ja heikentävät ihmisten halua sitoutua uudistuksiin.  Kapea innovaatioajattelu tekee yritykset haavoittuviksi nykyisiä toimialarajoja radikaalisti rikkovien digitaalisten mullistajien, kuten erilaisten amazonien, applejen tai googlejen, edessä, joilla on käytettävissään/hallinnassaan massiivinen määrä tietoa asiakkaista. Suomalaisyritysten valmistautuminen digitaaliseen disruptioon on esim. Accenturen selvitysten mukaan ollut heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa! 03-2013DM
  9. 9. Onko yrityksellä transformatiivinen strategia digitaalista murrosta varten? % (Accenture 2015) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Suomi Ruotsi Norja Tanska Ajatus strategiasta Johdolla yhteisesti sovittu strategia Laajasti kommunikoitu kirjallinen ja virallinen strategia 03-2013DM Ilman strategiaa digitalisaatio nähdään vain yksittäisten teknologioiden käyttöönottona ilman kykyä mieltää sitä koko liiketoiminnan uudistamisen välineeksi.
  10. 10. Digitaalisten vs. muiden Suomen pk-yritysten uusiutuminen, % (Rikala 2015, pk-yritysbarometri kevät 2015) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Laajentanut toimintaa uusille toimialoille Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja Laajentunut uusille markkinoille Lanseeranut uusia tuotteita tai palveluita Digitaaliset Muut 03-2013DM
  11. 11. Ihmisten johtamisen tärkeimmät kysymykset 2015 (Deloitte: Global Human Capital Trends -tutkimus) 1. Kulttuuri ja sitoutuminen 2. Johtajuus (leadership) 3. Oppiminen ja kehittyminen 4. HR-toiminnon kyky luoda arvoa 5. Työvoimapanoksen joustava saatavuus (myös organisaation ulkopuolelta) 6. Suorituksen johtaminen 7. HR-päätösten perustutana oleva data-analytiikka 8. Sujuvaa työntekoa haittaavien esteiden poistaminen 9. Ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus 10. Ison datan hyödyntäminen 03-2013DM
  12. 12. Digitaalista uudistumista edistävä kulttuuri (McConnell 2015, Harvard Business Review)  Organisaation sisällä vallitsee yhteisesti jaettu näkemys uudistumisen tarpeellisuudesta.  Organisaatiossa vallitsee vapaus kokeilla erilaisia asioita, jota kautta totuttuja ajattelu- ja työnteon tapoja on mahdollista kyseenalaistaa.  Organisaatiossa päätöksenteko on hajautettua, mikä antaa muutoksen eturintamassa oleville vaikuttamisen mahdollisuuksia uudistusten yhteydessä.  Organisaatio on vastaanottavainen ulkoisista toimintaympäristöstä tuleville signaaleille ja vaikutteille. 03-2013DM
  13. 13. Innovatiivinen organisaatio  Organisaatio ei voi säilyä pitkään innovatiivisena yksin sen omistajan, toimivan johdon tai joidenkin yksittäisten asiantuntijoiden voimin.  Organisaation innovatiivisuus, eli kyky tuottaa innovaatioita pitkällä aikavälillä, on perimmältään organisaatiota kuvaava yhteisöllinen ominaisuus.  Radikaaleimpien innovaatioiden lähde on usein oma henkilöstö, eivät asiakkaat, konsultit tai tutkimuslaitokset.  Menestyksellinen innovaatiotoiminta edellyttää yhteistoimintaa, jonka voiteluaineena on luottamus. 03-2013DM
  14. 14. Innovatiiviset organisaatiot sektorin mukaan (Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla -raportti, Tekes-katsaus 311/2014) 30 % 27 % 22 % 25 % 23 % 16 % 14 % 18 % 17 % 10 % 28 % 36 % 49 % 34 % 41 % 26 % 23 % 12 % 24 % 27 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % teollisuus yksityiset palvelut kunnat valtio seurakunnat innovaatiot & työn imu pelkät innovaatiot pelkkätyön imu ei kumpaakaan
  15. 15. Keskeisiä kehittämisalueita (Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla -raportti, Tekes-katsaus 311/2014) 1. Yritykset uudistavat aktiivisesti prosessejaan ja organisaatioitaan, mutta eivät panosta riittävästi tuote- ja palveluinnovaatioihin ja niitä tukeviin markkinointi-innovaatioihin. 2. Mikrokehittäminen on työpaikoilla tavallista, mutta sen rinnalla tarvitaan enenevästi läpimurtoinnovaatioita. 3. Organisaatioita myllerretään, mutta muutosjohtamisessa ja - osaamisessa on parannettavaa. 4. Julkisen sektorin organisaatioissa on paljon työn imua, mutta se kanavoituu liian harvoin innovatiivisuutena. 5. Johtajuuden merkitys korostuu muuttuvassa työelämässä, mutta sen tulee olla nykyistä enemmän jaettua. [jatkuu] 03-2013DM
  16. 16. Keskeisiä kehittämisalueita (Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla -raportti, Tekes-katsaus 311/2014 6. Työntekijöiden rooli toiminnan kehittämisessä tunnistetaan, mutta ei vielä läheskään kaikilla työpaikoilla. 7. Digimurros kolkuttaa ovella, mutta siihen herääminen on ollut hidasta. 8. Suomalaisilla on hyvät digivalmiudet, mutta yritykset hyödyntävät niitä huonosti. 9. Suomen työpaikoilla on paljon muutoksia, mutta liian vähän työelämän laatua parantavaa muutosta. 10. Suomalaiset ovat sitoutuneita teollisen työyhteiskunnan arvoihin, mutta yksin näiden avulla eivät teolliset ja taloudelliset rakenteet uusiudu. 03-2013DM
  17. 17. Liideri-ohjelman strategiset lähtökohdat  Johtamisen kysymykset ovat Liiderin ytimessä. Johtaminen vaikuttaa yrityksen kaikkeen toimintaan luoden perustan yrityksen strategiselle kehittämiselle. Innovaatioiden syntyminen edellyttää näkemyksellistä ja osallistavaa johtamista, jossa hyödynnetään taitavasti kaikkien työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osaamista.  Työntekijöiden ja asiakkaiden osallistuminen tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen on Liiderin toinen ydinteema. Yksikään yritys ei säily pitkään innovatiivisena yksin omistajien, toimivan johdon tai joidenkin yksittäisten asiantuntijoiden ideoiden voimin. Innovatiivisuus on yhteisöllinen ominaisuus, joka edellyttää työntekijöiden innostuneisuutta ja jota voidaan tukea hyvällä johtamisella.  Tulevaisuuden kasvuyritykset ovat digitalisaation edelläkävijöitä ja kokeilijoita. Kehittyvän teknologian mahdollisuuksia hyödyntävät uudenlaiset työnteon tavat ja ympäristöt ovat kolmas Liiderin ydinteema. Suomalaiset sijoittuvat maailman kärkijoukkoon kansalaisten valmiuksissa hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja, mikä antaa yrityksille ja niiden työntekijöille vahvan pohjan kehittää innovatiivisia työnteon tapoja. 03-2013DM
  18. 18. Tulevaisuuden menestyksen kaava = kehittynyt teknologia + osaava, motivoitunut ja sitoutunut ihminen + tehokkaasti toimiva prosessi

×